torstaina, tammikuuta 31, 2013

Lausunto kuntarakennelaista

Valtuusto ottaa kantaa Kuntarakennelaki-luonnokseen kokouksessaan 4.3. Hallitus käsittelee asiaa 18.2.

Esityksessäni kunnanhallitukselle lähden siitä, että lakiluonnoksessa esitetyt selvitysperusteet ovat sinänsä pääosin oikeansuuntaisia. Selvitysvelvollisuuden sisältö, eli mitä asioita kuntaliitosselvityksessä pitää selvittää, on ihan tarkoituksenmukainen ja järkevä. Sen sijaan selvitysten pakollisuutta pidän kuntien itsehallinnollista asemaa loukkaavana. Pakkoselvityksillä tuskin myöskään käytännössä päästään hyvään lopputulokseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjaukset ovat pahasti keskeneräiset. Kunnilla ei ole tosiasiallista tietoa siitä, millaiseen palvelurakenteeseen ollaan siirtymässä. Näin ollen kunnille asetettu lausuntojenantoaikataulu on kohtuuton. Käytettävissä olevat valtioneuvoston tekemät linjaukset asiasta ovat pääsääntöisesti oikean suuntaiset. Erityisen kannatettava on tavoite sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltamisesta. Järjestämisvelvollisuuden rajaaminen yli 20.000 asukkaan kuntiin ei ole perusteltu. Se on myös ristiriidassa kuntien itsehallinnollisen aseman kanssa.

Myönteisenä on pidettävä sitä, että valtioneuvoston yleistä toimivaltaa pakkoliitoksiin ei lakiesityksessä laajenneta. Esitykset erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelystä, kuntajakoselvityksestä ja valtioneuvoston toimivallasta näissä tilanteissa ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Esitykset yhdistymisavustusten ehdoista ja määrästä ovat myös perustellut ja tarkoituksenmukaiset - eli ns. porkkanrahoja on jatkossakin mahdollista saada.

tiistaina, tammikuuta 29, 2013

Poimintoja

Mitä se sellainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma pitää sisällään? Monia hyviä asioita. Tässä ihan mielivaltaisesti oman mielen mukaan tehtyjä poimintoja suunnitelman yhteisistä tavoitteista:

"Potilas on hoidon keskiössä. Paras hoitotulos saavutetaan, kun potilas sitoutuu sairauksiensa hoitoon ja ehkäisyyn. Tähän hän tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen tuen." Valmistaudutaan vuoden 2014 alusta voimaan tulevaan asiakkaan oikeuteen hakeutua hoitoon haluamaansa terveyskeskukseen.

"Terveyden edistäminen on osa hoitoa. Potilasta tuetaan terveyttä edistävissä valinnoissa."

Varmistetaan erikoissairaanhoidon laaja-alaisen päivystystoiminnan jatkuminen Y-talossa Seinäjoella. Terveyshyötymalliin sitoudutaan. Terveyskeskuksissa vastaanottotoimintaa kehitetään lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Kutsujärjestelmän käyttöä lisätään terveyskeskuksissa. Erikoislääkäreiden konsultaatioita terveyskeskuksissa lisätään.

Henkilöstön rekrytointia kehitetään maakunnallisena kokonaisuutena. "Tuetaan keskussairaalassa ja terveyskeskuksissa toteutettavaa lääkäreiden peruskoulutusta... Tavoitteena on, että terveyskeskusten virkalääkäreistä valtaosa olisi tulevaisuudessa yleislääketieteen erikoislääkäreitä."

Toiminnan laatuun ja potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Samoin järjestelmälliseen asiakaspalautteen hankkimiseen.

"Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kiinteistöstrategia tukemaan palvelutoiminnan kehittämistä."

Yhteistyötä tehdään joka suuntaaan. Kehittämishankkeissa pyritään suureen kokoon, vähintään maakunnalliseen tasoon.

Yksityistä palvelutuotantoa käytetään lähinnä täydentämään julkisia palveluja. Painopiste on julkisen palvelutuotannon kehittämisessä.

"Tehdään selvitys terveyskeskusten päivystystoiminnan kehittämistarpeista... Vähennetään ostopalvelulääkäreiden käyttöä... Lisätään päivystävien sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa."

"Vuodeosastotoiminta tulisi järjestää maakunnassa siten, että lääkinnällinen kuntoutus saadaan turvattua myös viikonloppuisin."

Vuoden 2013 aikana selvitetään tukipalveluiden tarkoituksenmukainen järjestäminen koko maakunnassa: radiologia, lääkehuolto, välinehuolto ja tietohallinto.

Töihin

Uusi valtuusto aloitti työnsä eilen. Valtuuston tekemät valinnat menivät ns. käsikirjoituksen mukaan. Poliittiset ryhmät olivat päässeet ennen kokousta hyvään sopuun valinnoista, ja esitykset voitiin kokouksessa todeta päätöksiksi. Onnea kaikille valituille!

Valtuusto joutui jo ensimmäisessä kokouksessaan merkittävän ratkaisun linjaajaksi. Annettiinhan nyt lausunto liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Asian tiimoilta jouduttiin pitämään neuvottelutauko, mutta yhteinen sävel löytyi lopuksi. Tämä on hyvä. Teuvan lausunnolla on enemmän painoarvoa, kun se on yksimielisen päätöksen tulos.

Uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran 4.2.2013. Sen esityslistaa tässä valmistellaan. Uusi hallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi poikkesi juuri siihen perehtymässä. Perinteisesti meillä on ollut sellainen tapa, että ennen kuin kunnanhallituksen esityslista postitetaan, minä ja hallituksen puheenjohtaja käymme sen yhdessä läpi. Puheenjohtajan on hyvä tietää asioiden taustoja jo ennen listan lähettämistä. Samoin minun on hyvä tietää hänen kantojaan keskeisiin kysymyksiin.

Ensi maanantaina kunnanhallitus valitsee vielä suuren joukon päättäjiä eri tehtäviin; kunnan edustajat eri yhteisöihin, hallituksen henkilöstöjaoston, elinkeinopoliittisen toimikunnan, hallituksen edustajat lautakuntiin... Hallitus saa käsiteltäväkseen myös Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Se on uuden Terveydenhuoltolain edellyttämä suunnitelma siitä, miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirin alueella. Sitä ovat valmistelleet perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ja sairaanhoitopiiri. Peruskunnat ottavat nyt kantaa, hyväksytäänko suunnitelma vaiko ei.

Pian on käsittelyyn tulossa myös lausunnon antaminen uudesta Kuntarakennelaista. Valtuutetut saivat materiaalia asiasta jo eilisen kokouksen yhteydessä. Hallitus käsittelee asiaa 18.2., ja valtuusto sanoo painavan sanansa 4.3.

Olisi hyväksi, että uusilla päättäjillä olisi enemmän aikaa perehtyä tehtäväänsä ennen suuria linjauksia. Nyt tilanne on meistä riippumattomista syistä kuitenkin sellainen, että töihin on käytävä heti.

maanantaina, tammikuuta 28, 2013

Johtajasopimus

Aika ajoin tiedotusvälineet kiinnostuvat kuntajohtajien johtajasopimuksista. Johtajasopimuksen keskeisenä elementtinä ovat niin sanotut kultaiset kädenpuristukset eli erorahat siinä tapauksessa, että johtaja irtisanotaan esimerkiksi luottamuspulan vuoksi. Lähinnä näistä sopimuskohdista tutkivat toimittajatkin ovat kiinnostuneita.

Minun johtajasopimuksessani ei ole mainintaa erorahasta, en ole pitänyt sitä tarpeellisena. Mutta mielestäni monta muuta tärkeää asiaa siellä on. Siinä sovitaan kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen yhteistyöstä ja työnjaosta, niistä pelisäännöistä, joilla yhdessä toimitaan. Hallitus asettaa vuosittain tavoitteita minun työlleni, ja hallitus niiden toteutumista vuosittain myös arvioi. Edelleen siellä on määräyksiä matkustamisesta, koulutuksesta ja työnohjauksesta.

torstaina, tammikuuta 17, 2013

Yt etenee

Niin kuin lehdet ovat kertoneet, maanantaina kunnanhallitus hyväksyi yhteistoimintamenettelyn aloittamisen henkilöstöjärjestöjen kanssa. Päätös oli yksimielinen, vaikka kriittisiäkin puheenvuoroja esitettiin. Ensi viikolla kokoontuu yhteistoimintaryhmä (jossa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus) keskustelemaan periaatteista ja käytännöistä, joita menettelyssä noudatetaan.

Eilen aiheesta syntyi keskustelua Teuvan Yrittäjien järjestämässä Lupauksien paneeli -illassa Orrelassa. Illassa oli kaiken kaikkiaan hyvää keskustelua, vaikka keskustelu välillä vähän lainehti ylikin, mutta se on politiikassa sallittua ja jopa tarpeellista. Aika useissa puheenvuoroissa tiukkojen säästötoimien tarve tunnustettiin, mutta myös huolta kannettiin henkilöstön asemasta.

Näkisin, että alkavissa neuvotteluissa meidän tulee tutkia asioita rinnan ainakin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin, löydämmekö jotain yhteisiä toimia henkilöstömenojen tilapäiseksi pienentämiseksi. Tällaisiahan tyypillisimmin ovat lomarahojen leikkaukset ja lomautukset. Näillä keinoilla tuskaa voidaan jakaa kaikkien kannettavaksi. Toinen tutkittava asia on miten eri yksiköissä voidaan löytää henkilöstömenosäästöjä. Yksiköittäin voidaan miettiä toiminnan rajaamista, aukioloaikojen muuttamista tai toiminnan määräaikaista keskeyttämistä. Kolmas asia on sitten se, miten voimme löytää yhteisin toimin muita säästöjä kuin henkilöstösäästöjä. Mitä asioita voimme tehdä taloudellisemmin ja fiksummin. Kaikkia näitä keinoja tarvitaan.

maanantaina, tammikuuta 14, 2013

50.000

Eripurainen palvelurakennetyöryhmä jätti raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille perjantaina. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riippuen vähintään 50.000 - 100.000 asukasta.

Voimme iloita siitä, että vaatimus 200.000 asukkaan väestöpohjasta ei toteutunut. Vaan asialla on kääntöpuolensa. Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jättämässä eriävässä mielipiteessä todetaan, 50.000 asukkaan väestöpohja on kovin pieni erikoissairaanhoidon järjestämiseen.

Mitä siis tapahtuu maakunnissa? Pienet seutukaupungit naapureineen saavat kokoon vaadittavat 50.000 asukasta. Ne alkavat järjestellä erikoissairaanhoitoa alueellaan, rakentaa sairaaloita ja houkutella erikoislääkäreitä. Sairaanhoitopiirejä puretaan, keskussairaaloiden toimintoja hajautetaan? Samalla erikoisen vaativa erikoissairaanhoito päivystystoimintoineen edelleen etääntyy yhä harvempiin sairaaloihin. Tämä on poliittisen kompromissin mahdollistama yksi kehityssuunta.

Toivottavasti järki kuitenkin voittaa. Etelä-Pohjanmaalla on Aulis Ranta-Muotion vetämän työryhmän toimesta aloitettu merkittävä oman maakunnallisen mallin pohdinta. Työ jatkunee kuluvan kevään aikana. Tavoitteena tulee olla matalaan organisaatioon perustuva maakunnallinen yhteistyön malli, jossa myös Seinäjoen sairaalanmäen tuoreet investoinnit hyödynnetään täysimääräisesti.

perjantaina, tammikuuta 11, 2013

Mitä menetämme?

Lausunto raportista liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi on tulossa tämän kuun lopussa uuden valtuuston käsittelyyn. Raportti sisältää monenlaisia kehittämisehdotuksia. Kokosin tähän lyhyesti sellaisia, jotka jollain lailla näkyvät asiakkaalle joko nousevina kustannuksina tai etääntyvinä palveluina:

- kotihoidossa tehtävien rajausta
- kauppa-asiointi maksulliseksi
- kotihoidon tukipalvelujen maksuihin korotus
- palveluasumiseen vuokrankorotus
- kylien neuvolat lakkaavat
- röntgen- ja ultraäänitutkimuksia vain Kauhajoella vuodesta 2014 alkaen
- laboratorionäytteet otetaan niin kuin ennenkin, mutta analyysit tehdään yhdessä paikassa
-keskusvarasto ja välinehuolto keskitetään Kauhajoelle
- asiakkaita ei enää avusteta eläinlääkärien matkakuluista
- ympäristöterveydenhuollon taksaa korotetaan
- lastensuojelu keskitetään yhteen paikkaan
- Teuvan toimintakeskuksen toiminta siirretään Kauhajoelle

Edellä mainituista lastensuojelun keskittämisestä on jo käytännössä luovuttu. Teuvan toimintakeskuksen siirtoa Kauhajoelle Teuvan kunta hyvin yksimielisesti vastustaa.

torstaina, tammikuuta 10, 2013

Hammashoitola-neuvola

Joulukuun valtuustossa äänestettiin siitä, varataanko talousarvioon rahat hammashoitolan rakentamiseen vai hammashoitola-neuvolan rakentamiseen. Mielestäni äänestys oli hieman ennenaikainen, koska eri vaihtoehtoja vielä selvitetään.

Kun syksyllä kävi selväksi, että hammashoitola ei voi sisäilmaongelmien vuoksi jatkaa entisissä tiloissaan, hankittiin toiminnalle väistötilat ja ryhdyttiin miettimään, mikä olisi pysyvä ratkaisu. Kunnanhallituksen iltakoulussa keskusteltiin siitä, että hammashoitolalle rakennettaisiin uudet tilat. Samalla mietittiin, olisiko tarkoituksenmukaista sijoittaa samaan yhteyteen myös neuvolan tiloja, koska yhteisissä tiloissa toimimisesta olisi käytännön hyötyjä. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty monessa kunnassa.

Aiemmin suunnitellun Terveystalon oli tarkoitus olla 1.900 m2:n suuruinen rakennus. Nyt ajateltiin hammashoitola-neuvola suunnitella noin 500 m2:n kokoiseen rakennukseen. Kyse on siis hyvin eri suuruusluokkaa olevasta hankkeesta. Nuo neliöt eivät mahdollista neuvolankaan osalta kaikkia niitä tiloja, jotka Terveystalo-suunnitelmassa olivat mukana.

tiistaina, tammikuuta 08, 2013

Väistötilat

Puheeseemme on vakiintunut - ainakin minulle - vähän uusi termi: väistötilat. Kun jonkin palveluyksikkömme toimitiloissa esiintyy pikaista korjausta vaativia ongelmia, ja tila tulee remontin tai uusien tilojen hankinnan ajaksi tyhjentää, siirrytään väistötiloihin. Meillä on sisäilmaongelmia valitettavan monessa kiinteistössä, uusia tapauksia tulee esiin aika ajoin.

Ainakin kahden väistötilan hankinta on aiheuttanut kritiikkiä. Varmaan kritiikki on osaltaan aiheellista, sitä en yritä kieltää, mutta haluan lyhyesti kuvata, miten erilaisia tapauksia ne keskenään ovat.

Koulukeskukseen hankittiin väistötila, johon sijoitettiin remontin ajaksi keittiö, ruokala ja kotitalousluokat. Erityisesti laitoskeittiö asettaa tilapäisellekin rakennukselle sekä sen ilmastoinnille omat vaatimuksensa. Ajatuksena oli myös, että koulukeskuksen remontin jälkeen rakennusta voidaan käyttää toimintakeskuksen uusina tiloina. Sekin kun oli joutunut siirtymään väistötiloihin. Haluttiin siis laadukkaasti rakennettu, mutta siirrettävä rakennus, joka ostettiin omaksi.

Viime syksynä jouduimme etsimään hammashoitolalle kiireellä väistötiloja, kun nykyiseen hammashoitolaan tehdyt muutostyöt eivät olleet toivotulla tavalla sisäilman laatua parantaneet. Koska hammashoitolan työntekijät olivat vuosien ajan sisäilman epäpuhtauksille altistuneet, halusimme että parakkivaiheesta tulisi mahdollisimman lyhyt, ja uudet varsinaiset tilat rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti. Näin hankintakriteereiksi tässä tapauksessa tulivat toimitusnopeus ja tilojen edullisuus. Tilat päätettiin vuokrata.

Llky:n kehittäminen

Uusi valtuusto antaa ensimmäisessä kokouksessaan lausunnon raportista, joka on laadittu Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän kehittämisestä. Vaativa aikataulu, mutta näin se nyt menee. Vanha hallitus tekee asiasta esityksen uudelle valtuustolle 14.1.

Esitän lausuntoluonnoksessa, että liikelaitoskuntayhtymä muutettaisiin normaaliksi kuntayhtymäksi. Tämä siksi, että liikelaitoksena toimimisesta ei ole saatu olennaista hyötyä. Hallintomalli yksinkertaistuisi huomattavasti, jos siirryttäisiin perinteiseen kuntayhtymään. Säästöäkin siitä syntyisi.

Raportin esitykset ovat oikeansuuntaisia, mutta kuntien talouden tila huomioon ottaen riittämättömiä. Toimintaa tulee saneerata esitettyä voimakkaammin. Myös henkilöstömenoja tulee saada vähennettyä.

Yritysyhteistyötä ja kolmannen sektorin hyödyntämistä palvelutuotannossa tulee lisätä. Siitä pitää saada aikaiseksi tulevat lähivuodet kattava selkeä suunnitelma. Päättää tulee mm. siitä, mikä osa kasvavasta palvelutarpeesta täytetään kunnallisesti tuotetuin palveluin, ja mikä osa ostetaan yrityksiltä.

maanantaina, tammikuuta 07, 2013

Yt

Kuten hallituksen puheenjohtaja Teijo Toivonen jo viime vuoden puolella lehtihaastattelussa totesi, Teuvan kunnan taloudellinen tilanne on niin vakava, että joudumme etsimään säästöjä myös henkilöstömenoista. Olen ensi maanantain kunnanhallitukselle esittämässä yhteistoimintamenettelyn aloittamista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on 700.000 euron vuotuisten säästöjen aikaansaaminen henkilöstömenoissa. Tässä vaiheessa kaikki keinot ovat mahdollisia: määräaikaisten työsuhteiden päättäminen, lomarahojen leikkaus, osa-aikaistaminen, lomautukset ja irtisanomiset. Ratkaisut eri yksiköissä voivat olla erilaisia. Tarkoituksena olisi saattaa yhteistoimintamenettely päätökseen toukokuun loppuun mennessä.

Tiedän, että Teuvan kunnan päättäjien keskuudessa tästä asiasta on erilaisia mielipiteitä. Aihettahan sivuttiin jo joulukuun valtuuston kokouksessa. Katson velvollisuudekseni saattaa asian kunnanhallituksen ratkaistavaksi.

torstaina, tammikuuta 03, 2013

Lehtiharju ja Mäntyniemi

Hyvää alkanutta vuotta 2013!

Palaan vielä vähän joulukuun valtuuston tunnelmiin. Siellä keskusteltiin kovasti Mäntyniemen laajennuksesta. Siinä oltiin ihan oikealla asialla. Tarvitsemme kipeästi lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja vanhuksillemme. Siis sellaisia hoitopaikkoja, joissa henkilökunta on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan päätöksellä Mäntyniemi muutettiin tehostetuksi yksiköksi. Sellaisenaan se on siihen kuitenkin liian pieni yksikkö.

Tarkoituksenamme on kehittää Lehtiharjun ja Mäntyniemen aluetta kokonaisuutena. Tähän kehittämiseen Teuvan päättäjät ovat hyvin sitoutuneita. Tavoitteena on seudullinen palveluyksikkö, jolla turvataan Lehtiharjun toiminnan jatkuminen ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen saaminen.

Molemmat rakennukset ovat aikaa nähneitä ja osin vaikeasti uusiin vaatimuksiin muokattavissa. Siksi myös uudisrakentamista tarvitaan. Selvitämme mahdollisuutta rakentaa uudisosan Mäntyniemen viereen, johon sitten nykyisiä toimintoja voidaan siirtää. Uudesta Mäntyniemestä muodostuisi reilun 30 asukkaan tehostetun palvelun yksikkö. Lehtiharjua saneerattaisiin avopalveluihin ja yksilölliseen asumiseen soveltuvaksi.