maanantaina, huhtikuuta 16, 2012

Vaikutusten ennakkoarviointi

Kunnanhallitus hyväksyi 10.4. Kuntaliiton suosituksen "Vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa" noudatettavaksi soveltuvin osin. Kyse on valmistelun laadusta. Suosituksessa lähdetään siitä, että päätöksentekoon tulee valmistella useampia eri vaihtoehtoja, ja vaihtoehtojen eri vaikutuksia tulee arvioida sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Eri näkökulmia, joista päätösehdotuksia tulee arvioida ovat mm: vaikutukset kuntalaisten elämään (terveys ja hyvinvointi, yhdenvertaisuus, työllisyys, turvallisuus...), ympäristövaikutukset (ympäristön terveellisyys ja viihtyisyys, maisema, luonnon monimuotoisuus, ilmasto, kulttuuriperintö...), organisaatio- ja henkilöstövaikutukset (uudet palvelujen tuottamistavat, henkilöstön määrä, asema ja osallisuus...) ja taloudelliset vaikutukset (yritysten toiminta, kunnallistalous, taloudelliset vaikutukset kotitalouksiin...).

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei sen tarvitse olla. Tässäkin voi keskittyä olennaiseen. Eli arvioidaan raskaammalla menettelyllä vain keskeisimpiä ja tärkeimpiä päätöksiä. Ja otetaan arvioiduista vaikutuksista mukaan vain merkittävimmät.

perjantaina, huhtikuuta 13, 2012

Valtio säästää

Valtioneuvosto sopi kehysriihessään 22.3.2012 uusista säästötoimista, joista suurimmat kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Vuosi sitten kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia päätettiin pienentää 631 miljoonalla eurolla/vuosi. Lisäleikkaukset merkitsevät sitä, että vuonna 2013 valtionosuuksia leikataan vielä 125 miljoonalla eurolla, 2014 puolestaan 250 miljoonalla ja 2015 sitten 500 miljoonalla. Hallituskaudella 2012 - 2015 kunnilta jää näin valtionosuuksia saamatta 3.399 miljoonaa euroa. Lisäksi leikkauksia tehdään myös opetustoimen valtionosuuteen.

Teuvan tileihin suhteutettuna leikkaukset ovat vuonna 2012 yhteensä 690.000, vuonna 2013 yhteensä 825.000, vuonna 2014 yhteensä 965.000 ja vuonna 2015 yhteensä 1.229.000 euroa eli neljän vuoden aikana kaiken kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron irrottaminen verotulojen tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta alkaen vie meiltä vuosittain 0,5 miljoonan euron tulon, eli siitä tulee neljässä vuodessa 2 miljoonaa lisäsopeutustarvetta.

Valtioneuvoston periaateratkaisu sisältää muitakin elementtejä. Esimerkiksi kuntien osuuden korotusta yhteisöveron tuotosta jatketaan: Näiden kompensaatioiden vaikutus jäänee kuitenkin aika vähäiseksi.

keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2012

Poimintoja

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut maakunnan hyvinvointikatsauksen, johon on koottu vino pino tunnuslukuja eri tilastoista. Tässä joitakin poimintoja Teuvan vinkkelistä:

Väestö

Työikäisiä Teuvalla on väestöstä 57,9 %, joka on maakunnan pienin luku. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 27 %, kun koko maassa vastaava luku on 18,1 % ja maakunnassa 19,7. Väestöllinen huoltosuhde (kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden) vuonna 2011 oli 72,8, joka oli Etelä-Pohjanmaan korkein luku.

Elinkeinorakenne

Teuvalla työllisestä työvoimasta 24,8 % tekee työtään teollisuuden toimialalla. Tämä on maakunnan toiseksi korkein luku!

Työmarkkinat

Pitkäaikaistyöttömien määrä on Teuvalla reippaassa kasvussa. Vuonna 2011 työttömistä keskimäärin 16 % oli pitkäaikaistyöttömiä. Nousua oli peräti 5 prosenttiyksikköä, joka oli maakunnan korkein kasvu. Edelleen kuitenkin pitkäaikaistyöttömyytemme oli alle maakunnan keskiarvon, joka oli 17,4 %. Alle 25-vuotiaita työttömistä oli 9 % (maakunnan toiseksi alhaisin luku).

Kuntatalous

Luvut ovat vuodelta 2010. Teuva on hyvin valtionosuuksista riippuvainen kunta. Asukasta kohti Teuva sai valtionosuuksia 2.626 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan keskiarvo oli 2.102. Teuvan vuosikate oli asukasta kohti suhteutettuna maakunnan neljänneksi pienin. Lainaa meillä oli maakunnan kunnista vähiten.

Terveys

Kun väestön ikärakenne otetaan huomioon (Kelan sairastavuusindeksi), teuvalaiset sairastivat kolmanneksi vähiten maakunnassa vuonna 2010.Myös kansantauteja sairastettiin kolmanneksi vähiten. Kansantauteja sairastetaan Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Teuvalaiset jaksavat pitkään töissä: Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (59,7 vuotta) oli maakunnan toiseksi korkein.

Turvallisuus

Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Teuvalla yhteensä 142. Viiden vuoden aikana rikosten määrä on vähentynyt 35 rikoksella. Kymmenessa vuodessa tikostenmäärä väheni 88 rikoksella. Teuvan rikosten vähenemä oli kolmanneksi suurin maakunnassa. Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2010 255,3, joka oli maakunnan toiseksi korkein. Luku ilmaisee ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhteessa väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempana katuturvallisuutta voidaan pitää. Viidessä vuodessa indeksi on noussut 56,2 yksikköä, joka on maakunnan suurin nousu.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Teuvalla maakunnan kolmanneksi suurin eli 6,8 %. Perusterveydenhuollon (hammashuolto ei tässä luvussa mukana) avohoitokäyntejä asukasta kohti oli Teuvalla kolmanneksi vähiten maakunnassa. Aika erikoista väestörakenteemme huomioon ottaen. Viidessä vuodessa avohoitokäyntien määrä on laskenut 28 % (toiseksi eniten maakunnassa)!

Perusterveydenhuollon (ilman hammashuoltoa jälleen) nettokustannukset (= menot miinus tulot) olivat vuonna 2010 Teuvalla asukasta kohti 743 euroa, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 594 euroa. Viidessä vuodessa Teuvan perusterveydenhuollon nettomenot ovat nousseet 283 euroa/asukas (62 %). Nousu on maakunnan kolmanneksi suurin.

Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut

Teuvan lukio oli vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi pienin. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat 20 euroa asukasta kohti. Luku on maakunnan korkein. Keskimäärin kulungit olivat maakunnassa 11 euroa asukasta kohti.