maanantaina, marraskuuta 21, 2022

Yksityistiet

Teuvalla on nykyisin käytäntö, jossa kunta pitää huolta talvikunnossapidosta ja tiekunnat puolestaan muusta kunnossapidosta. Viime aikoina on noussut keskustelua siitä, pitäisikö käytäntöä muuttaa tai kehittää.


Minä pitäisin tärkeimpänä kehittämiskohteena sitä, miten turvataan teiden ja siltojen perusparannukset. Valtionkin rahaa niihin on saatavissa, mutta rahoitus edellyttää hankkeita ja suunnitelmia. Tässä kunta voisi ja sen pitäisi olla tiekuntien apuna. Edesauttamassa hankkeita ja suunnitelmia sekä osaltaan myös niitä rahoittamassa. Vain näin voimme turvata yksityisteiden hyvän liikennöitävyyden myös tulevaisuudessa.

perjantaina, lokakuuta 14, 2022

Energiaa

Keskustelimme torstaina johtoryhmässä energiankäyttösuunnitelmasta. Energiankulutuksestamme noin 85 % menee toimitilojen lämmittämiseen. Kiinteistöjen sisälämpötilat käydään systemaattisesti läpi, ja aktiivisessa käytössä oleville toimisto- ja oleskelutiloille tavoite on 20 astetta. Vähäisellä käytöllä olevissa tiloissa lämpö saa olla korkeintaan 17 astetta. Uimahallin allaslämpötilaa lasketaan yhdellä asteella.


Suosimme etätyötä ja etäpalavereja energian säästämiseksi. Sähkön käyttöä siirretään mahdollisuuksien mukaan pois kulutushuipuista. Osa sähkönkäytöstä voidaan siirtää yöaikaan. Eri toimipisteiden työntekijöille laaditaan opastus energiansäästötoimenpiteistä. Kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön Vaasan yliopiston kehittämä ENNI-sovellus energian säästämiseksi.


Ulkovalaistuksen osalta Teuvan kunta on jo aiemmin siirtynyt käyttämään led-valaisimia. Niiden sähkönkulutus on vain murto-osa vanhojen valaisimien vastaavasta. Lisäksi ne on ohjelmoitu toimimaan yöaikaan 30 %:n teholla.


Myös sähkökatkoihin varaudutaan. Yhdessä Carunan kanssa on sovittu kiinteistöistä, joille sähköä pyritään toimittamaan myös suunnitellun sähkökatkon yhteydessä. Tärkeimmillä kiinteistöillä on myös käytössä varavoimaa. Kussakin toimipisteessä mietitään, miten mahdollisen sähkökatkon tapahtuessa toiminta järjestetään.

perjantaina, syyskuuta 30, 2022

Kameravalvontaa

Aika pitkään viime maanantainen kunnanhallitus keskusteli keskusta-alueen valvontakameroiden hankinnasta. Yksityisyyden suoja mietitytti. Asiasta myös äänestettiin. Osa hallituksen jäsenistä olisi halunnut hankkeesta vielä lisätietoja.


Kunnan talousarviossa on kuluvalle vuodelle 30.000 euron varaus. Rahalla arvioidaan saatavan 3 - 4 kameraa valvomaan keskustan katualueita. Järjestelmä luovutetaan poliisin käyttöön. Näitä vastaavia hankkeita on toteutettu jo monessa maakunnan kunnassa. Oikeastaan olemme asiassa vähän jälkijoukoissa.


Kameroilla toivotaan olevan ennen kaikkea ennalta ehkäisevää vaikutusta. Teuvalla harvemmin tuossa kylänraitilla on rettelöitä, mutta häiritsevään ja vaaralliseenkin liikennekäyttäytymiseen hankinnalla toivottavasti voidaan puuttua.

keskiviikkona, syyskuuta 28, 2022

Epanet

Epanet tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa.  Epanet-verkoston  päätavoite  on  nostaa  osaamisen  tasoa  Etelä-Pohjanmaalla lisäämällä elinkeinoelämän ja yliopistollisen tutkimustyön vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Epanet-verkostolla on aikaansaatu vaikuttavaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla ja sitä kautta parannettu yritysten kilpailukykyä ja lisätty alueen väestön hyvinvointia.  

Panostuksia tarvitaan, koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittäviä haasteita tutkimus-, tuotekehitys-  ja  innovaatioinvestoinneissa.  Etelä-Pohjanmaan  liiton  tilannekuvan  mukaan  TKI-investoinnit Etelä-Pohjanmaalla ovat Suomen alhaisimmat. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on ollut 10 vuotta peräkkäin niiden kolmen maakunnan joukossa, joissa työn tuottavuus on maan heikoin. 

Epanet-verkostossa  on  yli  20  monirahoitteista  tutkimusprofessuuria.  Professorien  tehtävänä  on tehdä  aluetta  hyödyttävää  tutkimus-  ja  TKI-  toimintaa  sekä  koota  tutkimus-  ja  hankerahoitusta,  jolla mahdollistetaan  professorin johtaman tutkimusryhmän  toiminta.  Epanet-verkosto toteuttaa tutkimusta Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Verkoston yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Taideyliopiston Sibelius  -Akatemia, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.  

Epanet-professuuriverkostolla  saadaan  merkittävä  vipuvoima  TKI-toimintaan  Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2021 Epanet-professuuriverkosto toi noin 4.5 miljoonan euron TKI-rahoituksen Etelä-Pohjanmaalle. Tästä 1.7 miljoonaa oli professuurien rahoitus, jonka Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyh-distys kokosi. Professorit puolestaan hankkivat noin 2.6 miljoonaa euroa kansallista ja kansainvälistä TKI-rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaalla. 

Epanet-verkoston koordinoinnista ja tukitehtävistä vastaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Ilman koordinointia ja tukitehtävien hoitamista, Epanet-professuuriverkosto ei toimi eikä kehity.  

Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat rahoittavat tätä koordinaatiotyötä. Teuvan kunnanhallitus päätti maanantai-iltana, että Teuvan kunta on mukana rahoituksessa myös vuonna 2023. Teuvan osuus on 6 887 euroa.

Varaudutaan talveen

Nykyinen maailman myllerrys on osoittanut energiapolitiikkamme haavoittuvuuden. Energian hinta on noussut voimakkaasti lisäten kustannuspainetta kaikilla aloilla. Sähkön riittävyydestä talvikuukausien käyttöhuippuina on epävarmuutta.


Teuvan kunnan sähkösopimuksessa hinta on määritelty kiinteäksi vuoden 2023 loppuun asti. Hinta on edullinen. Pääsääntöisesti kunnan kiinteistöt ovat kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön hinta Teuvalla on ollut pitkään varsin vakaa, eikä välittömiä korotuspaineita ole nytkään näkyvissä. Kunnalla on vielä muutama öljylämmitteinen rakennus, mutta niiden osuus energiakustannuksistamme ei ole merkittävä.


Teuvan kunta laatii syksyn aikana energiansäästösuunnitelman. Pyrimme löytämään niin nopeita säästökohteita kuin myöskin pitkävaikutteisia ratkaisuja. Yksi keskeinen keino on tärkeimmillä kiinteistöillä tehtävät energiakatselmukset. Varaudumme myöskin talvikauden mahdollisiin sähkökatkoihin. Yhdessä Carunan kanssa pyrimme varmistamaan toiminnan häiriöttömän jatkumisen kriittisimmissä palveluissa myös sähkökatkojen aikana.

maanantaina, syyskuuta 26, 2022

9,86 %

Kun soten "suuri siirto" kunnilta hyvinvointialueille tapahtuu vuodenvaihteessa, se vaikuttaa merkittävästi kuntien tuloihin ja menoihin Kuntasektorilta siirtyy kustannuksia yhteensä 21,1 miljardia euroa. Niinpä myös tuloja pienennetään. Kuntien saamaa yhteisöveroa leikataan 0,8 miljardilla. Valtionosuuksia pienennetään 7,3 miljardilla. Kunnallisverosta leikataan loput, eli 13,2 miljardia. Tämä viimeksi mainittu toteutetaan siten, että kaikkien kuntien veroprosentteja leikataan 12,64 %-yksikköä tämän vuotisesta veroprosentista. Teuvan ensi vuoden kunnallisveroporosentti on siis 9,86.


Kuntalaisen maksaman kunnallisveron määrä siis pienenee ensi vuonna huomattavasti. Mutta vastaavasti sama raha kerätään valtionverotuksessa. Eli veroaste ei kaikesta huolimatta valitettavasti pienene.


Kunta ei siis vapaasti voi päättää ensi vuoden veroprosenttiaan, vaan vuosi sitten tehty veroratkaisu vuodelle 2022 määrittää ensi vuoden veroprosentin. Käytettävissä olevan tiedon mukaan valtuuston on kuitenkin erikseen tehtävä päätös ensi vuoden veroprosentista. Mutta valtuustolla on päätöstä tehdessään vain yksi vaihtoehto: 9,86. Syksyllä 2023 valtuusto sitten voi taas vapaasti määrätä veroprosentista vuodelle 2024. Päätös tehdään kymmenesosaprosentin tarkkuudella.

perjantaina, syyskuuta 23, 2022

Job Well Done

 Varmin merkki taantuman tulosta on se, kun kunnat ja muut julkiset toimijat heräävät yritysten työvoimapulaan. Sen verran suhdannesykliä jäljessä yleensä kuljetaan. Niin nytkin. Toisaalta taantumasta huolimatta näyttäisi siltä, että puutetta osaajista on jatkossakin.


Alavuden Kehitys Oy esittää mm. Suupohjan kunnille hanketta tähän tarpeeseen vastaamiseksi. Alavuden seutu ja Suupohja tekevät jo tiivistä yhteistyötä työllisyyden kuntakokeilussa. Kaksivuotisen Job Well Done -hankkeen tavoitteena on luoda ja ylläpitää ajantasainen kuva hankealueen yritysten työvoimatarpeista sekä luoda monitahoisen toimijaverkoston yhdistävä ketterä prosessi rekrytointiin ja kotoutumiseen. Hankkeessa edistetään toisen asteen oppilaitosten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista alueen yrityksiin. Käytännössä yhteistyötä tehdään mm. työssäoppimis- ja harjoittelupaikoissa sekä opinnäytetöissä. Alueesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista asuin- ja työympäristönä viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti.


Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan rekrytointitoimenpiteitä niin kotomaan kamaralla kuin erikseen valittavissa kohdemaissa. Hankealueella on hyvä ja monipuolinen yrityskanta, joten monenlaista työtä on tarjolla ja kuntien yhteistyönä pystytään toimimaan yksittäistä kuntatoimijaa näyttävämmin ja tehokkaammin. Tärkeällä sijalla hankkeessa on myös yhteisen kotoutusmallin kehittäminen. 


Kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan kantaa 26.9.

torstaina, syyskuuta 15, 2022

Kyläneuvosto

 Viime maanantain kokouksessaan kunnanhallitus päätti perustaa kyläneuvoston.  Sen tarkoituksena on toimia yhteistyötoimielimenä ja keskustelufoormina niin kylien kesken kuin myös kylien ja kunnan välillä.

Kyläneuvosto voi mm.

a.  tuoda esille kylien tarpeita ja ideoita 

b.  antaa  näkemyksensä  kunnan  päätöksentekoon,  asioissa,  jotka  liittyvät kylien toimintaan tai kyläläisten arkeen 

c.  tehdä aloitteita tai esityksiä kyliä koskevissa asioissa 

d.  edistää yhteistyöllä kylien elinkelpoisuutta,  näkyvyyttä ja luoda palveluiden säilyttämisen ja luomisen edellytyksiä 

e.  edesauttaa kylien yhteisistä asioista tiedottamista 

f. järjestää  tilaisuuksia,  koulutuksia  ja  muita  tapahtumia  näiden  edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi 

g.  toimia muilla näihin vertautuvilla tavoilla tavoitteidensa edistämiseksi.

Kyläneuvosto tekee esityksen kunnanhallitukselle kylien osallistuvan budjetoinnin  määrärahan  käytöstä,  jos  kunnanvaltuusto  on  talousarvioon määrärahan kyseiselle toimintavuodelle varannut ja jos määrärahan käyttämisestä on tehty kunnanhallituksessa päätös. 

Kyläneuvostossa on edustaja jokaisesta kylästä sekä kunnanhallituksesta ja valiokunnista.



keskiviikkona, syyskuuta 14, 2022

Pumptrack

Teuvan kunnan nettisivuilla on avoin ideapankki, johon kuntalaiset voivat jättää   ideoita   kunnan   kehittämiseksi.   Hyvinvointivaliokunta   on   käsitellyt 12.10.2021    ideapankkiin   saapunutta   ehdotusta   pumptrack-radan rakentamiseksi Teuvan   kunnan   keskusta-alueelle.   Hyvinvointivaliokunta lähetti kokouksessa asian osallisuuden toimialalle jatkovalmistelua varten.

Vastaavista   hankkeista   tehdyn   kartoituksen   mukaan   kustannukset hankkeissa vaihtelevat   120 000   ja   260 000   euron   välillä,   kun   taas suurempien  hankkeiden  kustannukset ovat   olleet   jopa  yli   400 000  euroa.  Pumptrack-ratojen   rakentaminen   on  tällä   hetkellä   hyvin   suosittua,   sillä monessa kunnassa   on   vireillä   laajamittaisia   kuntalaisaloitteita   näiden toteuttamiseksi. Olemassa   olevien   ratojen   käyttäjämäärät   ovat   myös huomattavan suuria.

Toimiala  on  kartoittanut   eri   vaihtoehtoja  sijainnille  ja  toteuttamistavalle. Aktiivisesti   skeittaavia  ja  scoottaavia  nuoria  on  kuultu  nuorisotila  Klubin toiminnan ohessa. Nuorten toiveissa on ollut pumptrack-rata, jonka alueen sisällä on skeittaamista varten oma tasainen alue ramppeineen, reileineen ja  muine  välineineen.   Nykyisellä  skepalla  on  tähän  soveltuvia  välineitä(mm. Rhino Ramps), jotka voitaisiin siirtää uudelle alueelle. 

Ensisijaiseksi toteuttamispaikaksi on keskustelujen tuloksena muovautunut Teuvan   Nuorisoseuran   omistuksessa  oleva  maa-alue,  joka  sijoittuu  Nuorisoseuran talon ja  Teuvanjoen  väliselle  alueelle.

Toimiala   on   käynyt   alustavia   keskusteluja   Leader   Suupohjan Kehittämisyhdistyksen    kanssa,   joissa   todettiin,   että   pumptrack-rakentamiseen   voisi   olla   mahdollista   saada   investointitukea   uudella  toimintakaudella.

Kumnanhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan 12.9.  ja päätti rakentamisen sisällyttämisestä investointiohjelmaan. Toteutusvuosi voisi olla 2023 tai 2024.


maanantaina, syyskuuta 12, 2022

Ympäristörikkomus

Tammikuussa 2020 kävi ilmi, että Teuvan kunnan Mannilanmäen varastolla oli poltettu jätteitä jätelain vastaisesti. Kun asia tuli esiin, ryhdyimme sitä pikaisesti selvittämään. Haastattelin yhdessä talonrakennusmestarin kanssa kaikki ne kunnan palveluksessa olevat henkilöt, joilla voisi olla osuutta asiaan. Kukaan ei myöntänyt polttoon syyllistyneensä tai tietävänsä, kuka polttoa oli harjoittanut. Kaikki haastatellut myös kertoivat tietävänsä, että tällainen jätteiden poltto on kielletty. Paikka siistittiin, jätteiden jätteet toimitettiin jäteasemalle.


Poliisi aloitti asiassa rikostutkinnan. Sen seurauksena kunta on saanut syytteen ympäristörikkomuksesta. Syytteen mukaan poltto on ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle. Jätteiden polttamisen suorittaneita henkilöitä ei myöskään esitutkinnassa ole pystytty yksilöimään.


Syytteen mukaan jätteitä polttaneet työntekijät sekä heidän valvontavastuussa ollut esimiehensä ovat olleet palvelussuhteessa kuntaan ja toimineet Teuvan kunnan puolesta tai hyväksi. Syytteessä oletetaan, että näin kunta on välttynyt jätemaksujen maksamiselta. Näin ollen rikkomus on syntynyt syytteen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa.


Asian käsittely on Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 26.10.  Syyte pitää sisällään esitutkinnan pohjalta tehtyjä monia oletuksia. Niiden kantavuus ratkaistaan oikeuden istunnossa.


Tulee tuomio tai ei, pidän tapahtunutta roskien polttoa valitettavana ja vahingollisena. Kunnan tulee toimia ympäristöasioissa vastuullisena ja esimerkillisenä toimijana. Tulemme tähän joka tapauksessa kiinnittämään jatkossa enenevää huomiota ja arvioimaan kriittisesti toimintatapojamme.

torstaina, syyskuuta 08, 2022

Malttia ja harkintaa budjetin tekoon

On taas talousarvion valmistelun aika. Teuvan kunnan talous on viime vuodet ollut ylijäämäinen, joten lähtökohta tulevan vuoden suunnittelulle on hyvä. Mutta maailma myllertää. Ukrainan sota, energiakriisi ja niistä seuraava epävarmuus lisäävät vaikeuskerrointa. Edessä voi olla mahdollisesti pitkäkin taantuma, joka voi muuttaa suunnitteluoletuksia olennaisesti.


Ensi vuoden alussa toteutuu suuri siirtymä, kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämän seurauksena Teuvan kunnan budjetti pienenee reilulla 20 miljoonalla eurolla. Kuntien veroprosentteja pienennetään 12,64 prosenttiyksiköllä tämän vuoden tasosta. Teuvan ensi vuoden veroprosentti on siis 9,86. Valtionverotuksessa puolestaan prosentit nousevat. Kuntien saamat valtionosuudet myöskin pienenevät.


Kunnat ja hyvinvointialue käyvät kissanhännänvetoa siitä, mitkä tehtävät aidosti siirtyvät hyvinvointialueille, ja mitkä tehtävät jäävät kunnille. Tämänhän piti olla lain mukaan selvää, mutta rajapinnassa on monia toimintoja, joissa katseet kääntyvätkin kuntiin. Toimitilojen vuokrataso on vielä sopimatta.


Palkat nousevat solmitun työ- ja virkaehtosopimuksen johdosta. Nousu on vuonna 2023  3,1 %  tämän vuoden tasosta. Kuntien maksama eläkemenoperustainen eläkevakuutusmaksu jää historiaan ja tilalle tulee kuntien ja hyvinvointialueiden maksama tasausmaksu. Tästä maksusta kuntien osuus on arviolta 55 %. Kunkin kunnan osuus määräytyy suhteessa sen verorahoitukseen (verotulot + valtionosuudet).


Energian hintojen nousu tuntuu kaikissa toiminnoissa. Samoin tulevan kehityksen epävarmuus. Teuvalla kaukolämmön hinta ei ole noussut pitkään aikaan, eikä välittömiä korotustarpeita nytkään ole. Sähkön hinnan osalta kunnan sähkösopimus on pääosin kiinteähintainen ja hinta kohtuullinen. Öljylämmityksestä muutamalla kiinteistöllä pyritään eroon. Aurinkosähköjärjestelmiä hankitaan lisää. Kunta laatii myöskin energiansäästösuunnitelman ja varautuu mahdollisiin sähkökatkoksiin.


Tätä kirjoitettaessa odotellaan Euroopan keskuspankin koronnostopäätöstä. Joka tapauksessa korot ovat nousussa. Kunnan lainat ovat kiinteäkorkoisia tai korko on sidottu pitkiin viitekorkoihin. Uuden lainan välitöntä tarvetta ei ole. Vanhoja lainoja maksetaan suunnitelman mukaisesti pois. Näin ollen koron nousun välittömät vaikutukset kunnan rahoituskustannuksiin ovat vähäiset. Pitemmällä aikavälillä kustannuksia kyllä syntyy.


Kaiken kaikkiaan budjettia valmistellaan varsin pyörteisessä tilanteessa. Monet keskeiset elementit ovat vaikeasti ennakoitavassa liikkeessä. On siis huolellisen suunnittelun ja tarkan harkinnan paikka.

tiistaina, elokuuta 09, 2022

Soten järjestämissuunnitelma

Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

 

Sote-uudistuksen kynnyksellä Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin ennakoivasti kokoamaan alueelle ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jota lähdettiin kokoamaan Aksilan (perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö), Rakenneuudistus-hankkeen ja SONet BOTNIAn yhteisellä vetovastuulla keväällä 2021. Ajankohtaisen tilanteen vuoksi käsiteltäviksi aihekokonaisuuksiksi valittiin sote-uudistuksen keskiössä olevia aiheita:

 

1. Alueellisen tietojohtamisen suunnitelma

2. Sote-tilannekeskus

3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sisältää Etelä-Pohjanmaan huumeohjelman)

4. Muistisairaan palveluketju

5. TKIO-integraatio

6. Lasten ja perheiden palvelut: monialaisen lastensuojelun ja lapsiperhepalvelujen tukeminen

 

Järjestämissuunnitelman työstämistä on ohjannut päätyöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Tero Järvinen. Ryhmän jäseninä ovat olleet kunkin asiakokonaisuuden ryhmien puheenjohtaja ja lisäksi ryhmään on nimetty sote-toimijoita monipuolisesti edustavia jäseniä Aksilan ohjausryhmästä sekä sosiaalihuollosta. Suunnitelmaa on käsitelty myös Aksilan ohjausryhmässä toistuvasti.

 

Suunnitelma on tehty ajanjaksolle 2022-2025, mutta käytännössä se tulee vaatimaan päivitystä jo vuoden kuluttua senkin vuoksi, että järjestämissuunnitelman suositusten edistäminen on vuosina 2022-2023 keskeisesti osa sote-uudistushankkeita sekä hyvinvointialueen valmistelua ja sen toiminnan käynnistämistä. Sen jälkeen vastuutahot tulee määritellä uudelleen.

 

Kunnilta ja kuntayhtymiltä on pyydetty hyväksymistä tai lausuntoa viimeistään 31.8.2022. Teuvan kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina 15.8. ja valtuusto puolestaan 22.8.

 

Esitän kunnanhallitukselle, että se hyväksyy suunnitelman. Kuitenkin, kuten järjestämissuunnitelmassakin todetaan, tulee sitä päivittää ja järjestämisen vastuualueita tarkentaa heti hyvinvointialueen aloittaessa varsinaisen toimintansa. Päivitystä silmällä pitäen esitämme seuraavia huomioita:

                                          

-       Päivitettävässä järjestämissuunnitelmassa tulee ottaa kantaa ja esittää selkeä suunnitelma, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen yhdenvertaisuus toteutetaan jokaisen peruskunnan alueella;

-       omana kokonaisuutenaan tulee laatia näkemys henkilöstötarpeen ennakoinnista ja henkilöstön saatavuuden turvaamisesta sekä alueellisesti että paikallisesti kussakin peruskunnassa toteutettavan toiminnan osalta. Osaamisen kehittämisen lisäksi henkilöstöpolitiikassa tulee asettaa tavoitteet rekrytointien ja sijaisrekrytointien kehittämiseen, työnantajamarkkinointiin sekä henkilöstön pysyvyyden ja jaksamisen edistämiseen;

-       hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestäminen sekä yhteistyön ja yhteistyöverkostojen johtaminen tulee kirjata myös järjestämissuunnitelmassa. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen suunniteltaisiin erillisessä suunnitelmassa, tulee järjestämissuunnitelmassa linjata sen johtamisesta ja vastuutahoista, sekä siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan alueellisesti yhdenvertaisesti kaikissa paikallisissa sote-yksiköissä ja niiden toiminnoissa;

-       palveluiden kehittämisten yhteistyörakenteet, kuntasidosryhmien yhteistyö- ja yhdyspintarakenteet, päätös- ja tietoosallisuuden sekä asiakas- ja asukasosallisuuden tavoitteet ja vastuutahot tulee kirjata järjestämissuunnitelmaan omina osioinaan.

 

maanantaina, elokuuta 08, 2022

Tulevat investoinnit

Teuvan kunnan talous on viime vuosina vedetty tiukalle. Olemme yrittäneet keskittyä olennaiseen. Tuloksiakin on alkanut näkyä, sillä olemme pystyneet tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä aiemmin tehtyjen alijäämien kattamiseksi. Avuksi tässä ovat olleet myös sote-kustannusten hillintä ja valtion koronakorvaukset.


Maksamme aiempia investointeja pois velkojen lyhennyksinä. Niinpä uudet investoinnit on painettu mahdollisimman pieniksi. Näin myös jatkossa. Palvelujemme kehittäminen vaatii kuitenkin lähivuosina pari merkittävää peruskorjausta. Kirjasto ja uimahalli. Kirjaston hankesuunnittelu alkaa jo tänä syksynä. Hankesuunnittelussa selvitetään hankkeen koko, korjausten laajuus, aikataulu, alustava kustannusarvio ja toteutusmuoto. Lähtökohtana on tietenkin palvelun kehittämisen tilajärjestelyille osoittamat tarpeet. Kirjaston jälkeen vuorossa on uimahalli, koska sen tekninen käyttöikä alkaa lähetä loppuaan. Molemmissa näissä tulevaisuuden hankkeissa - joita viedään eteenpäin vain, jos kuntatalous sen sallii - haluamme kuulla herkällä korvalla kuntalaisten näkemyksiä suunnittelun eri vaiheissa näiden yhteisten tilojen kehittämisestä

maanantaina, kesäkuuta 20, 2022

Vuokra on toiselle meno, toiselle tulo

Kun hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ne vuokraavat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen tilat kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hyvinvointialueella on optiona oikeus yhteen lisävuoteen. Vuokra lasketaan asiasta annetun asetuksen pohjalta, ja sen tuotto on kunnille 6 %. Näin siis jos sote ja pela ovat toimineet kunnan omassa organisaatiossa, ja mitään vuokrasopimusta ei ole ollut.


Mutta jos toiminta on ollut kuntayhtymän toimintaa, ja kunta on vuokrannut sille tilat, vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueen ja kunnan väliseksi. Vuokran perusteet ovat eri alueilla olleet erilaiset, ja vuokran taso selvästi pienempi, kuin tuo asetuksessa määritelty. Lisäksi sopimuksen irtisanomisaika on yleensä huomattavasti kolmea vuotta lyhyempi.


Kunnat ovat siis jatkossa aika eriarvoisessa asemassa. Siksi osa kunnista, Teuva yhtenä niistä, esittää hyvinvointialueelle, että kaikissa vuokrasopimuksissa, niin uusissa kuin siirtyvissä, noudatettaisiin asetuksen mukaisia ehtoja.


Asiasta tekee hankalan se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kovin niukka. Ja asetuksen mukainen vuokra siihen nähden korkea. Tämä taas saattaa johtaa palveluverkon supistamiseen, palvelujen keskittämiseen ja pitkiin asiointimatkoihin. Mielestäni parasta olisi, jos maakunnassamme voitaisiin sopia, että kaikkia kuntia kohdellaan tasavertaisesti, mutta samalla vuokratasosta vähän tingitään.

perjantaina, kesäkuuta 10, 2022

Kunnan yhtiöt ja tiedottaminen

Maanantain valtuusto saa käsiteltäväkseen myös päivitetyn konserniohjeen. Muutokset ovat lähinnä pieniä täsmennyksiä. Ohjeeseen on lisätty mm. maininta vuosittain pidettävistä konserniyritysten kehityskeskusteluista.


Haluan kuitenkin nostaa esiin asian, joka ei itse asiassa ole muuttumassa, mutta jonka toteutumiseen kiinnitämme jatkossa huomiota. Konserniyhtiöiden tulee tiedottaa omasta toiminnastaan yhtä aktiivisesti ja avoimesti kuin peruskuntakin. Tietysti lainsäädännön asettamat rajoitukset huomioiden. Uskoisin, että nimenomaan tuossa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisessa viestinnässä on parantamisen tarvetta. Käymme tätä läpi tulevissa kehityskeskusteluissa.

torstaina, kesäkuuta 09, 2022

Palkkasopu

Kunta-ala sai pitkällisen väännön tuloksena työ-ja virkaehtosopimukset. Tosin hoitajien työehdoista ei vielä päästy sopimukseen. Ne ovatkin jatkossa hyvinvointialueiden maksettavia. On sinänsä helpotus, että neuvottelujärjestelmä toimi, ja sopu löydettiin.


Sopimukset on tehty kolmelle vuodelle. Ne ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun asti. Ellei niitä sitä ennen irtisanota, sellainenkin mahdollisuus niihin on nimittäin kirjattu. Kuntien kustannukset nousevat niiden johdosta tänä vuonna 1,76 %, ensi vuonna 3,05 % ja vuonna 2024 vielä 3,11 %. Näin kunnan talouden kokonaisuudesta huolta kantavana pidän ratkaisua aika kalliina.


Kolikolla on tietysti toinenkin puoli. Inflaatio laukkaa tällä hetkellä melkoista vauhtia. Jos vauhti jatkuu tulevina kuukausina ja vuosina, ei tuo palkkaratkaisu varmista ostovoiman säilymistä täysimääräisesti.

tiistaina, kesäkuuta 07, 2022

Osavuosikatsaus

Ensi maanantaina valtuusto saa käsittelyynsä myös kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen. Tarkatelussa on vuoden neljä ensimmäistä kuukautta. Omassa osiossani olen siihen kirjoitellut seuraavaa:


”Talouden orastava nousu sai alkuvuodesta merkittävän kolauksen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tuonut kansantalouden kehitykseen epävarmuutta ja lietsonut kustannusten nousua. Erityisesti energian hinta on ollut voimakkaassa kasvussa. Sota ja Kiinan tiukka koronalinja aiheuttavat puu-tetta eri materiaaleista ja komponenteista. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt.  Maatalous on ajautunut pahimpaan kustannuskriisiinsä vuosikymmeniin.  Talous on vaarassa ajautua  stagflaatioon. Tällä  tarkoitetaan  taloustilannetta, jossa  yhdistyvät  lama, korkea  inflaatio ja korkea  työttömyys.  Toistaiseksi  kuitenkin  työllisyys  on  hyvällä  tasolla  ja  talouskin  kasvukäyrällä, vaikka  sen  nousukulma loiveneekin.  Valtio  joutuu  panostamaan  aiempaa  enemmän maanpuolus-tukseen ja huoltovarmuuteen. Suomen geopoliittisen aseman muutos voi vaikuttaa kilpailuun osaa-jista ja investoinneista. 

Sodan  alkaminen  on  korostanut  myös  kunnissa  tapahtuvan  valmiussuunnittelun  merkitystä.  Valmiussuunnitelmia päivitetään, ja erityisellä huolella tarkastellaan myös sodanuhkan ja sotatilan  aiheuttamia häiriöitä ja poikkeusoloja. Samalla kunnat ovat valmistautuneet Ukrainasta tulevien pako-laisten vastaanottamiseen. Teuvalle pakolaisia on toistaiseksi tullut varsin vähän. 

Alkuvuodesta pidettiin ensimmäiset aluevaalit. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen pal-velujen siirto hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen työllistää myös kunnissa. Helmikuussa kunnat antoivat hyvinvointialueille kattavan selvityksen siirtyvistä sopimuksista, vastuista ja henki-löstöstä. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan soten tukipalveluissa työskentelevien yt-menettelyä ja heidän siirtymistään liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialueelle. 

Koronatilanne  on  ollut  kaksijakoinen.  Toisaalta  rajoituksista  on  alkuvuonna  vähitellen  luovuttu,  ja vakavan tautimuodon esiintyvyys on vähentynyt. Toisaalta lievänä taudin on saanut yhä useampi, ja se on aiheuttanut oman haasteensa myös työyhteisöille. Koronakustannuksia kunnille kertyy edel-leen terveystoimesta. Toistaiseksi on epäselvää, miten valtio tänä vuonna kustannuksia korvaa. 

Varsin pitkä ja monipolvinen hanke päättyi, kun kirkonkylän päiväkoti valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa. Tiloihin on oltu tyytyväisiä, ja toimintoja on saatu nyt keskitettyä aiemmin erillään toimi-neista yksiköistä. Päiväkodin rakentaminen oli myös yksi kunnan säästöohjelman keskeinen toimen-pide. 

Maaliskuussa kunnanhallitus valitsi uudeksi tekniseksi johtajaksi Tommi Korven. Tätä kirjoitettaessa Tommi on aloittanut työt 23.5.”

Talous on alkuvuonna kehittynyt aika lailla suunnitellusti. Sote-menot ovat toistaiseksi hyvin raamissaan. Verotuloja on kertynyt hieman odotettua enemmän, mutta maailmantilanne saattaa loppuvuoden osalta kasvua merkittävästikin hillitä.


maanantaina, kesäkuuta 06, 2022

Juuret

Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.


Valtuustokauden 2021 - 2025 kuntastrategiaa on valmisteltu eri toimielimissä ja erilaisten kuulemisten ja kommentointikierrosten kautta syksystä 2021 kevääseen 2022. Työskentelyn aikana visioksi kiteytettiin: "Juuret elämään". Strategiakyselyn vastausten perusteella kuntalaiset ymmärsivät sen tarkoittavan mm. kaikenikäisten  kuntalaisten hyvinvointia ja huomioimista, asuinpaikkaa, työtä, arkea, vapautta elää, yhteisöllisyyttä ja yhteistä mielekästä tekemistä. Toisaalta toisille se merkitsi kasvua tai sitä, että Teuvalla on hyvät lähtökohdat elämiseen.


Vision pohjalta koottiin kolme tahtotilaa:


1. Teuva on toimiva yhteisö

2. Teuvan kunta edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

3. Teuva on elinvoimainen ja houkutteleva paikka.


Näiden kolmen kokonaisuuden pohjalta työstettiin tarkemmat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunniteltavat toimenpiteet.


Osana valmistelua käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat ne arvot, joiden tulisi ohjata kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Valtuusto tiivisti kunnan arvokartalle seuraavat arvot:


* Posiitiivinen

* Osallistava

* Houkutteleva

* Itsenäinen

* Yritteliäs

* Yhteisöllinen

* Suvaitsevainen

* Ennakoiva

* Verkostoitunut

* Perhekeskeinen


Strategia on tänään kunnanhallituksen käsittelyssä ja viikon pääästä valtuustossa.


maanantaina, huhtikuuta 04, 2022

Sote-menot

Teuvan kunnan talouden tasapainottaminen on onnistunut tiukalla kulukurilla. Kunta toteutti säästötoimia jo ennen kriisikuntalistalle joutumistaan. Talouden kriisiytymisen aiheutti isolta osin sote-menojen nopea kasvu. Mutta viime vuosina myös sote-menojen kasvu on saatu aika hyvin hallintaan. Pienessä kunnassa sote-menot saattavat vaihdella isostikin vuodesta toiseen erityisesti erikoissairaanhoidosta johtuen. Riippuu siis paljolti siitä, mitä satumme kyseisenä vuonna sairastamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että isoja erikoissairaanhoidon maksuosuuksia tasataan erityisellä kalliin hoidon tasauksella.


Teuvan sote-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna ne olivat laskeneet noin miljoonalla 21,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 lasku jatkui, 21,3 miljoonaa. 2019 oli pientä nousua 21,6 miljoonaa. 2020 päädyttiin 21,1 miljoonaan. Viime vuonna kustannuksia kertyi 21,9 miljoonaa. Eli olimme reippaasti alle vuoden 2016 tason.

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2022

Tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis. Ylijäämää kertyi 2,1 miljoonaa euroa. Nyt kunnan taseessa olleet alijäämät on katettu. Hyvän tuloksen mahdollisti tiukaksi laadittu talousarvio ja verotulojen kasvu. Kunnan käyttömenot kasvoivat 3,5 %. Verotulojen määrä kasvoi 0,8 miljoonaa euroa yhteensä 17,6 miljoonaan euroon. Valtionosuuksia saatiin 19,1 miljoonaa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 valtionosuuksia saatiin poikkeuksellisen paljon koronakorvausten vuoksi. Velan määrä laski 1,8 miljoonaa. Nyt pitkäaikaisia lainoja on 13,7 miljoonaa Henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa. Nousua edellisvuoteen oli 3,3 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 62 % kunnan omista toimintamenoista. Investointeja tehtiin 2,4 miljoonan arvosta. Suurin hanke oli kirkonkylän päiväkoti.


Kuntakonsernin toimintakulut olivat yhteensä 75,2 miljoonaa.  Tulosta kertyi 3,0 miljoonaa. Emokunnan lisäksi konsernin tulosta paransivat mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Teuvan Vuokratalot ja Suomen Yrittäjäopisto. Konsernin taseessa on alijäämää viime vuoden päättyessä vielä 1,4 miljoonaa. Konsernilla on lainaa 25,6 miljoonaa.

maanantaina, helmikuuta 21, 2022

Seutustrategia

 Uuden valtuustokauden alettua kunnat ovat uudistaneet strategioitaan tai ovat juuri nyt sitä tekemässä. Teuvalla on työ vielä kesken. Tänään valtuustoseminaarissa mietitään tulevaisuuden Teuvaa.


Elämme murrosten aikaa. Tuntuu, että meneillään on harvinaisen monta murrosta ristiin rastiin. Energia, ilmasto, lajikato, korona, kansainväliset suhteet, väestörakenne, digitalisaatio… Onhan näitä. Joka tapauksessa Suomessa kunnat ovat ison muutoksen edessä, kun niiden perinteisiä ydintehtäviä on siirtymässä hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Juuri nyt on tärkeää suunnitella tulevaisuutta äärimmäisellä huolellisuudella ja anturit ulkona. Suupohjassa viime vuodet keskeisin seutuyhteistyön muoto on ollut ns. Paras-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveydenhuolto.  Elinkeinotoimi oli toinen keskeinen yhteistyön alue, mutta nyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen jälkeen kunnat hoitavat yritysasiat kukin omatoimisesti ja omalla tavallaan. Nyt on oikea aika seudun kuntien miettiä, mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä ryhdymme tekemään.

perjantaina, helmikuuta 18, 2022

Harmonisointia?

 Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat palkkojen harmonisointiin. Kun monta organisaatiota yhdistetään, on oikein ja reilua maksaa samanlaisesta työstä samanlaista palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joidenkin palkka nousee nykyisestä. Paljonko tämä maksaa? Kukaan ei tunnu kovin tarkkaan tietävän. Suuruusluokka koko maan tasolla on satoja miljoonia euroja. Omituisinta on, että tähän ei ole missään varattuna rahaa.


Palkkoja säätäessään hyvinvointialueiden olisi syytä varautua myös siihen, että jatkossa maaseutumaisten kuntien hoivayksiköissä lienee pakko maksaa isompaa palkkaa kuin kaupungeissa. Muutoin ei välttämättä hoitajia näihin yksiköihin saada. Osa yksityisistä toimijoista jo tekee näin. Samalla täytyy varautua siihen, että yksityisiä palveluja käytettäessä palvelusetelin arvon tulee maaseudulla olla arvoltaan korkeampi kuin kaupungissa.

torstaina, helmikuuta 17, 2022

Kiireetön hoito

 Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen valtioneuvosto on esittämässä melkoista tiukennusta. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiireettömään hoitoon tulee perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan aikamäärä lyhenisi seitsemään päivään.


Tällä hetkellä Suupohjassa (Llky:n nettisivujen mukaan) kiireettömään hoitoon pääsee 1 - 2 viikossa. Näin ollen uudistus ei ehkä täällä olisi ylivoimainen toteuttaa.


Nopea ja joustava hoitoonpääsy on toki tärkeää. Näin tapauksiin päästään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus kuitenkin hyvät asiat maksavat hyviä asioita. Lähinnä asettaisin kyseenalaiseksi ajoituksen. Juuri nyt on sotessa monta palloa ilmassa. Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus, siihen liittyen useita isoja hankkeita, hoitajamitoituksen kiristys, korona, Kela-korvausten leikkaus. Muutamia siis mainitakseni.

perjantaina, helmikuuta 11, 2022

TE-palvelut 2024

 Ensi vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa olennaisesti kunnan menojen ennakoitavuutta. Voisi sanoa kunnan näkökulmasta, että sivistystoimi on uusi sote. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun aiemmin sote-menot ovat muodostaneet peräti 60 - 70 % kunnan menoista, on sivistystoimen merkitys jatkossa yhtä merkittävä kunnan taloudessa. Sillä erolla, että sivistystoimen menot ovat siis paremmin ennakoitavia.


Vuoden 2024 alussa toteutuu TE-palvelujen uudistus. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti. Tarkoittaa sitä, että kunnalle tulee lisää menoja, mutta se saa vastaavan summan valtionosuuksia lisää. Siis tuossa poikkileikkaustilanteessa. Miten sitten menot ja tulot jatkossa kehittyvät, onkin vähän mutkikkaampi asia.


Tavoitteena on, että kunnat kuntalaisia ja yrityksiä lähellä olevina toimijoina tuntevat paremmin alueensa ja paikalliset olosuhteet. Samalla työllisyyspalvelut voidaan paremmin yhteensovittaa mm. kuntien koulutus- ja elinkeinopalveluihin.


Kuntien työllisyyspalvelujen rahoituksesta on tarkoitus tehdä kannustavaa. Karkeasti voisi sanoa, että mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän kunnan tulee työllisyyspalveluja rahoittaa. Ja päinvastoin.


Työllisyyspalveluista tulee kunnan kokonaistalouden kannalta merkittävä toiminto. Alkuvaiheessa näiden palvelujen osuus tulee viemään ehkä noin 10 - 13 % kunnan talousarviosta. Tähän sisältyy riski. Ensinnäkin työllisyys ja sen aiheuttamat kustannukset ovat varsin suhdanteista riippuvaisia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yritysten kohtaamat ongelmat aiheuttavat puolestaan työpaikkojen menetyksiä. Usein kunnilla ei ole niiden kanssa paljonkaan tekemistä. Kun vaikkapa iso yritys lopettaa rakennemuutoksen seurauksena toimintansa, kunnan verotulot pienenevät. Mutta uudessa mallissa myös työllisyyden rahoituskustannukset kasvavat. Lyötyä lyödään. Työllisyyspalveluista voi tulla varsin vaikeasti ennakoitava menoerä kunnille, ja menot vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.


Mikä tahansa kunta ei voi työllisyyspalveluja järjestää. Kriteeriksi ollaan asettamassa 20.000 työllisen rajaa. Puhutaan, että se on ehdoton alaraja,  ja mieluiten yksikkökoon pitäisi olla paljon tätä suurempi. Mieluiten maakuntatasoa. Kunnat voivat toteuttaa tämän perustamalla kuntayhtymän tai sopimalla vastuukuntamallin käytöstä, jossa yleensä keskuskaupunki tuottaa palvelut ympäryskunnilleen. Mutta hetkinen. Eikös tässä katoa se suora yhteys (ainakin pienissä kunnissa) kunnan muihin toimintoihin?Entä se paikallistuntemus? Lopputuloksena voi olla peruskunnasta erossa toimiva kuntayhtymä, joka lähettää laskut peruskuntiin, peruskunta ei voi juuri laskun suuruuteen vaikuttaa, ja laskun määrä saattaa vaihdella vuosittain paljonkin.

tiistaina, tammikuuta 18, 2022

Huomisen Lakeus

 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan. Voimassa kaava on jo ajan kovertama, sillä se on tullut voimaan vuonna 2005. Tosin siihen on tehty teemoittain muutamia tarkennuksia vuosien varrella. Kaavan nimi on Huomisen Lakeus ja se pyrkii kurkistamaan ajassa eteenpäin aina vuoteen 2050.

Maakuntakaavan luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2022 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2023. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Mutta mistä maakuntakaavassa oikeastaan on kysymys? Tässä siitä tiivistelmä:


https://youtu.be/X-tPEC2XXsk

maanantaina, tammikuuta 10, 2022

Äänestäisinkö aluevaaleissa?

No, tottahan toki! Vaikka vaalikampanjat eivät kovin säkenöiviä olekaan. Sote-uudistusta on tehty pitkälle toistakymmentä vuotta. Nyt se on viimeinkin toteutumasssa. Uudistuksen onnistumista ei ratkaistu eduskunnan muotoillessa lakipakettia. Onnistuminen ratkaistaan käytännön toteutuksessa maakunnissa. Ensimmäinen valittava valtuusto on ratkaiseva. 

Saako pelastustoimi isossa isäntäorganisaatiossa riittävät resurssit? Järjestetäänkö hyvinvointialueen johtaminen tehokkaaksi? Muuttuuko toiminta asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi? Panostetaanko peruspalveluihin ja ennalta ehkäisyyn? Pysyvätkö palvelut meitä lähellä? Käytetäänkö yksityisiä palveluntuottajia hallitusti? Kiinnitetäänkö riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin? Onnistuvatko tietotekniikkaratkaisut, jotta voimme asioida enemmän eri kanavien kautta? Mistä resursseista nipistetään, kun rahat eivät riitä?

Ja paljon muuta saavat uudet luottamushenkilöt hyvinvointialueella pohdittavakseen. Ole mukana valitsemassa valtuustoon edustaja, joka osaa katsoa asioita laajasti, mutta ymmärtää myös yksityiskohtia.

Muutes. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, on jokaisella annetulla äänellä isompi painoarvo.