maanantaina, kesäkuuta 20, 2022

Vuokra on toiselle meno, toiselle tulo

Kun hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ne vuokraavat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen tilat kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hyvinvointialueella on optiona oikeus yhteen lisävuoteen. Vuokra lasketaan asiasta annetun asetuksen pohjalta, ja sen tuotto on kunnille 6 %. Näin siis jos sote ja pela ovat toimineet kunnan omassa organisaatiossa, ja mitään vuokrasopimusta ei ole ollut.


Mutta jos toiminta on ollut kuntayhtymän toimintaa, ja kunta on vuokrannut sille tilat, vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueen ja kunnan väliseksi. Vuokran perusteet ovat eri alueilla olleet erilaiset, ja vuokran taso selvästi pienempi, kuin tuo asetuksessa määritelty. Lisäksi sopimuksen irtisanomisaika on yleensä huomattavasti kolmea vuotta lyhyempi.


Kunnat ovat siis jatkossa aika eriarvoisessa asemassa. Siksi osa kunnista, Teuva yhtenä niistä, esittää hyvinvointialueelle, että kaikissa vuokrasopimuksissa, niin uusissa kuin siirtyvissä, noudatettaisiin asetuksen mukaisia ehtoja.


Asiasta tekee hankalan se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kovin niukka. Ja asetuksen mukainen vuokra siihen nähden korkea. Tämä taas saattaa johtaa palveluverkon supistamiseen, palvelujen keskittämiseen ja pitkiin asiointimatkoihin. Mielestäni parasta olisi, jos maakunnassamme voitaisiin sopia, että kaikkia kuntia kohdellaan tasavertaisesti, mutta samalla vuokratasosta vähän tingitään.

perjantaina, kesäkuuta 10, 2022

Kunnan yhtiöt ja tiedottaminen

Maanantain valtuusto saa käsiteltäväkseen myös päivitetyn konserniohjeen. Muutokset ovat lähinnä pieniä täsmennyksiä. Ohjeeseen on lisätty mm. maininta vuosittain pidettävistä konserniyritysten kehityskeskusteluista.


Haluan kuitenkin nostaa esiin asian, joka ei itse asiassa ole muuttumassa, mutta jonka toteutumiseen kiinnitämme jatkossa huomiota. Konserniyhtiöiden tulee tiedottaa omasta toiminnastaan yhtä aktiivisesti ja avoimesti kuin peruskuntakin. Tietysti lainsäädännön asettamat rajoitukset huomioiden. Uskoisin, että nimenomaan tuossa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisessa viestinnässä on parantamisen tarvetta. Käymme tätä läpi tulevissa kehityskeskusteluissa.

torstaina, kesäkuuta 09, 2022

Palkkasopu

Kunta-ala sai pitkällisen väännön tuloksena työ-ja virkaehtosopimukset. Tosin hoitajien työehdoista ei vielä päästy sopimukseen. Ne ovatkin jatkossa hyvinvointialueiden maksettavia. On sinänsä helpotus, että neuvottelujärjestelmä toimi, ja sopu löydettiin.


Sopimukset on tehty kolmelle vuodelle. Ne ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun asti. Ellei niitä sitä ennen irtisanota, sellainenkin mahdollisuus niihin on nimittäin kirjattu. Kuntien kustannukset nousevat niiden johdosta tänä vuonna 1,76 %, ensi vuonna 3,05 % ja vuonna 2024 vielä 3,11 %. Näin kunnan talouden kokonaisuudesta huolta kantavana pidän ratkaisua aika kalliina.


Kolikolla on tietysti toinenkin puoli. Inflaatio laukkaa tällä hetkellä melkoista vauhtia. Jos vauhti jatkuu tulevina kuukausina ja vuosina, ei tuo palkkaratkaisu varmista ostovoiman säilymistä täysimääräisesti.

tiistaina, kesäkuuta 07, 2022

Osavuosikatsaus

Ensi maanantaina valtuusto saa käsittelyynsä myös kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen. Tarkatelussa on vuoden neljä ensimmäistä kuukautta. Omassa osiossani olen siihen kirjoitellut seuraavaa:


”Talouden orastava nousu sai alkuvuodesta merkittävän kolauksen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tuonut kansantalouden kehitykseen epävarmuutta ja lietsonut kustannusten nousua. Erityisesti energian hinta on ollut voimakkaassa kasvussa. Sota ja Kiinan tiukka koronalinja aiheuttavat puu-tetta eri materiaaleista ja komponenteista. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt.  Maatalous on ajautunut pahimpaan kustannuskriisiinsä vuosikymmeniin.  Talous on vaarassa ajautua  stagflaatioon. Tällä  tarkoitetaan  taloustilannetta, jossa  yhdistyvät  lama, korkea  inflaatio ja korkea  työttömyys.  Toistaiseksi  kuitenkin  työllisyys  on  hyvällä  tasolla  ja  talouskin  kasvukäyrällä, vaikka  sen  nousukulma loiveneekin.  Valtio  joutuu  panostamaan  aiempaa  enemmän maanpuolus-tukseen ja huoltovarmuuteen. Suomen geopoliittisen aseman muutos voi vaikuttaa kilpailuun osaa-jista ja investoinneista. 

Sodan  alkaminen  on  korostanut  myös  kunnissa  tapahtuvan  valmiussuunnittelun  merkitystä.  Valmiussuunnitelmia päivitetään, ja erityisellä huolella tarkastellaan myös sodanuhkan ja sotatilan  aiheuttamia häiriöitä ja poikkeusoloja. Samalla kunnat ovat valmistautuneet Ukrainasta tulevien pako-laisten vastaanottamiseen. Teuvalle pakolaisia on toistaiseksi tullut varsin vähän. 

Alkuvuodesta pidettiin ensimmäiset aluevaalit. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen pal-velujen siirto hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen työllistää myös kunnissa. Helmikuussa kunnat antoivat hyvinvointialueille kattavan selvityksen siirtyvistä sopimuksista, vastuista ja henki-löstöstä. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan soten tukipalveluissa työskentelevien yt-menettelyä ja heidän siirtymistään liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialueelle. 

Koronatilanne  on  ollut  kaksijakoinen.  Toisaalta  rajoituksista  on  alkuvuonna  vähitellen  luovuttu,  ja vakavan tautimuodon esiintyvyys on vähentynyt. Toisaalta lievänä taudin on saanut yhä useampi, ja se on aiheuttanut oman haasteensa myös työyhteisöille. Koronakustannuksia kunnille kertyy edel-leen terveystoimesta. Toistaiseksi on epäselvää, miten valtio tänä vuonna kustannuksia korvaa. 

Varsin pitkä ja monipolvinen hanke päättyi, kun kirkonkylän päiväkoti valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa. Tiloihin on oltu tyytyväisiä, ja toimintoja on saatu nyt keskitettyä aiemmin erillään toimi-neista yksiköistä. Päiväkodin rakentaminen oli myös yksi kunnan säästöohjelman keskeinen toimen-pide. 

Maaliskuussa kunnanhallitus valitsi uudeksi tekniseksi johtajaksi Tommi Korven. Tätä kirjoitettaessa Tommi on aloittanut työt 23.5.”

Talous on alkuvuonna kehittynyt aika lailla suunnitellusti. Sote-menot ovat toistaiseksi hyvin raamissaan. Verotuloja on kertynyt hieman odotettua enemmän, mutta maailmantilanne saattaa loppuvuoden osalta kasvua merkittävästikin hillitä.


maanantaina, kesäkuuta 06, 2022

Juuret

Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.


Valtuustokauden 2021 - 2025 kuntastrategiaa on valmisteltu eri toimielimissä ja erilaisten kuulemisten ja kommentointikierrosten kautta syksystä 2021 kevääseen 2022. Työskentelyn aikana visioksi kiteytettiin: "Juuret elämään". Strategiakyselyn vastausten perusteella kuntalaiset ymmärsivät sen tarkoittavan mm. kaikenikäisten  kuntalaisten hyvinvointia ja huomioimista, asuinpaikkaa, työtä, arkea, vapautta elää, yhteisöllisyyttä ja yhteistä mielekästä tekemistä. Toisaalta toisille se merkitsi kasvua tai sitä, että Teuvalla on hyvät lähtökohdat elämiseen.


Vision pohjalta koottiin kolme tahtotilaa:


1. Teuva on toimiva yhteisö

2. Teuvan kunta edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

3. Teuva on elinvoimainen ja houkutteleva paikka.


Näiden kolmen kokonaisuuden pohjalta työstettiin tarkemmat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunniteltavat toimenpiteet.


Osana valmistelua käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat ne arvot, joiden tulisi ohjata kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Valtuusto tiivisti kunnan arvokartalle seuraavat arvot:


* Posiitiivinen

* Osallistava

* Houkutteleva

* Itsenäinen

* Yritteliäs

* Yhteisöllinen

* Suvaitsevainen

* Ennakoiva

* Verkostoitunut

* Perhekeskeinen


Strategia on tänään kunnanhallituksen käsittelyssä ja viikon pääästä valtuustossa.


maanantaina, huhtikuuta 04, 2022

Sote-menot

Teuvan kunnan talouden tasapainottaminen on onnistunut tiukalla kulukurilla. Kunta toteutti säästötoimia jo ennen kriisikuntalistalle joutumistaan. Talouden kriisiytymisen aiheutti isolta osin sote-menojen nopea kasvu. Mutta viime vuosina myös sote-menojen kasvu on saatu aika hyvin hallintaan. Pienessä kunnassa sote-menot saattavat vaihdella isostikin vuodesta toiseen erityisesti erikoissairaanhoidosta johtuen. Riippuu siis paljolti siitä, mitä satumme kyseisenä vuonna sairastamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että isoja erikoissairaanhoidon maksuosuuksia tasataan erityisellä kalliin hoidon tasauksella.


Teuvan sote-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna ne olivat laskeneet noin miljoonalla 21,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 lasku jatkui, 21,3 miljoonaa. 2019 oli pientä nousua 21,6 miljoonaa. 2020 päädyttiin 21,1 miljoonaan. Viime vuonna kustannuksia kertyi 21,9 miljoonaa. Eli olimme reippaasti alle vuoden 2016 tason.

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2022

Tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis. Ylijäämää kertyi 2,1 miljoonaa euroa. Nyt kunnan taseessa olleet alijäämät on katettu. Hyvän tuloksen mahdollisti tiukaksi laadittu talousarvio ja verotulojen kasvu. Kunnan käyttömenot kasvoivat 3,5 %. Verotulojen määrä kasvoi 0,8 miljoonaa euroa yhteensä 17,6 miljoonaan euroon. Valtionosuuksia saatiin 19,1 miljoonaa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 valtionosuuksia saatiin poikkeuksellisen paljon koronakorvausten vuoksi. Velan määrä laski 1,8 miljoonaa. Nyt pitkäaikaisia lainoja on 13,7 miljoonaa Henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa. Nousua edellisvuoteen oli 3,3 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 62 % kunnan omista toimintamenoista. Investointeja tehtiin 2,4 miljoonan arvosta. Suurin hanke oli kirkonkylän päiväkoti.


Kuntakonsernin toimintakulut olivat yhteensä 75,2 miljoonaa.  Tulosta kertyi 3,0 miljoonaa. Emokunnan lisäksi konsernin tulosta paransivat mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Teuvan Vuokratalot ja Suomen Yrittäjäopisto. Konsernin taseessa on alijäämää viime vuoden päättyessä vielä 1,4 miljoonaa. Konsernilla on lainaa 25,6 miljoonaa.

maanantaina, helmikuuta 21, 2022

Seutustrategia

 Uuden valtuustokauden alettua kunnat ovat uudistaneet strategioitaan tai ovat juuri nyt sitä tekemässä. Teuvalla on työ vielä kesken. Tänään valtuustoseminaarissa mietitään tulevaisuuden Teuvaa.


Elämme murrosten aikaa. Tuntuu, että meneillään on harvinaisen monta murrosta ristiin rastiin. Energia, ilmasto, lajikato, korona, kansainväliset suhteet, väestörakenne, digitalisaatio… Onhan näitä. Joka tapauksessa Suomessa kunnat ovat ison muutoksen edessä, kun niiden perinteisiä ydintehtäviä on siirtymässä hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Juuri nyt on tärkeää suunnitella tulevaisuutta äärimmäisellä huolellisuudella ja anturit ulkona. Suupohjassa viime vuodet keskeisin seutuyhteistyön muoto on ollut ns. Paras-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveydenhuolto.  Elinkeinotoimi oli toinen keskeinen yhteistyön alue, mutta nyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen jälkeen kunnat hoitavat yritysasiat kukin omatoimisesti ja omalla tavallaan. Nyt on oikea aika seudun kuntien miettiä, mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä ryhdymme tekemään.

perjantaina, helmikuuta 18, 2022

Harmonisointia?

 Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat palkkojen harmonisointiin. Kun monta organisaatiota yhdistetään, on oikein ja reilua maksaa samanlaisesta työstä samanlaista palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joidenkin palkka nousee nykyisestä. Paljonko tämä maksaa? Kukaan ei tunnu kovin tarkkaan tietävän. Suuruusluokka koko maan tasolla on satoja miljoonia euroja. Omituisinta on, että tähän ei ole missään varattuna rahaa.


Palkkoja säätäessään hyvinvointialueiden olisi syytä varautua myös siihen, että jatkossa maaseutumaisten kuntien hoivayksiköissä lienee pakko maksaa isompaa palkkaa kuin kaupungeissa. Muutoin ei välttämättä hoitajia näihin yksiköihin saada. Osa yksityisistä toimijoista jo tekee näin. Samalla täytyy varautua siihen, että yksityisiä palveluja käytettäessä palvelusetelin arvon tulee maaseudulla olla arvoltaan korkeampi kuin kaupungissa.

torstaina, helmikuuta 17, 2022

Kiireetön hoito

 Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen valtioneuvosto on esittämässä melkoista tiukennusta. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiireettömään hoitoon tulee perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan aikamäärä lyhenisi seitsemään päivään.


Tällä hetkellä Suupohjassa (Llky:n nettisivujen mukaan) kiireettömään hoitoon pääsee 1 - 2 viikossa. Näin ollen uudistus ei ehkä täällä olisi ylivoimainen toteuttaa.


Nopea ja joustava hoitoonpääsy on toki tärkeää. Näin tapauksiin päästään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus kuitenkin hyvät asiat maksavat hyviä asioita. Lähinnä asettaisin kyseenalaiseksi ajoituksen. Juuri nyt on sotessa monta palloa ilmassa. Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus, siihen liittyen useita isoja hankkeita, hoitajamitoituksen kiristys, korona, Kela-korvausten leikkaus. Muutamia siis mainitakseni.

perjantaina, helmikuuta 11, 2022

TE-palvelut 2024

 Ensi vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa olennaisesti kunnan menojen ennakoitavuutta. Voisi sanoa kunnan näkökulmasta, että sivistystoimi on uusi sote. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun aiemmin sote-menot ovat muodostaneet peräti 60 - 70 % kunnan menoista, on sivistystoimen merkitys jatkossa yhtä merkittävä kunnan taloudessa. Sillä erolla, että sivistystoimen menot ovat siis paremmin ennakoitavia.


Vuoden 2024 alussa toteutuu TE-palvelujen uudistus. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti. Tarkoittaa sitä, että kunnalle tulee lisää menoja, mutta se saa vastaavan summan valtionosuuksia lisää. Siis tuossa poikkileikkaustilanteessa. Miten sitten menot ja tulot jatkossa kehittyvät, onkin vähän mutkikkaampi asia.


Tavoitteena on, että kunnat kuntalaisia ja yrityksiä lähellä olevina toimijoina tuntevat paremmin alueensa ja paikalliset olosuhteet. Samalla työllisyyspalvelut voidaan paremmin yhteensovittaa mm. kuntien koulutus- ja elinkeinopalveluihin.


Kuntien työllisyyspalvelujen rahoituksesta on tarkoitus tehdä kannustavaa. Karkeasti voisi sanoa, että mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän kunnan tulee työllisyyspalveluja rahoittaa. Ja päinvastoin.


Työllisyyspalveluista tulee kunnan kokonaistalouden kannalta merkittävä toiminto. Alkuvaiheessa näiden palvelujen osuus tulee viemään ehkä noin 10 - 13 % kunnan talousarviosta. Tähän sisältyy riski. Ensinnäkin työllisyys ja sen aiheuttamat kustannukset ovat varsin suhdanteista riippuvaisia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yritysten kohtaamat ongelmat aiheuttavat puolestaan työpaikkojen menetyksiä. Usein kunnilla ei ole niiden kanssa paljonkaan tekemistä. Kun vaikkapa iso yritys lopettaa rakennemuutoksen seurauksena toimintansa, kunnan verotulot pienenevät. Mutta uudessa mallissa myös työllisyyden rahoituskustannukset kasvavat. Lyötyä lyödään. Työllisyyspalveluista voi tulla varsin vaikeasti ennakoitava menoerä kunnille, ja menot vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.


Mikä tahansa kunta ei voi työllisyyspalveluja järjestää. Kriteeriksi ollaan asettamassa 20.000 työllisen rajaa. Puhutaan, että se on ehdoton alaraja,  ja mieluiten yksikkökoon pitäisi olla paljon tätä suurempi. Mieluiten maakuntatasoa. Kunnat voivat toteuttaa tämän perustamalla kuntayhtymän tai sopimalla vastuukuntamallin käytöstä, jossa yleensä keskuskaupunki tuottaa palvelut ympäryskunnilleen. Mutta hetkinen. Eikös tässä katoa se suora yhteys (ainakin pienissä kunnissa) kunnan muihin toimintoihin?Entä se paikallistuntemus? Lopputuloksena voi olla peruskunnasta erossa toimiva kuntayhtymä, joka lähettää laskut peruskuntiin, peruskunta ei voi juuri laskun suuruuteen vaikuttaa, ja laskun määrä saattaa vaihdella vuosittain paljonkin.

tiistaina, tammikuuta 18, 2022

Huomisen Lakeus

 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan. Voimassa kaava on jo ajan kovertama, sillä se on tullut voimaan vuonna 2005. Tosin siihen on tehty teemoittain muutamia tarkennuksia vuosien varrella. Kaavan nimi on Huomisen Lakeus ja se pyrkii kurkistamaan ajassa eteenpäin aina vuoteen 2050.

Maakuntakaavan luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2022 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2023. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Mutta mistä maakuntakaavassa oikeastaan on kysymys? Tässä siitä tiivistelmä:


https://youtu.be/X-tPEC2XXsk

maanantaina, tammikuuta 10, 2022

Äänestäisinkö aluevaaleissa?

No, tottahan toki! Vaikka vaalikampanjat eivät kovin säkenöiviä olekaan. Sote-uudistusta on tehty pitkälle toistakymmentä vuotta. Nyt se on viimeinkin toteutumasssa. Uudistuksen onnistumista ei ratkaistu eduskunnan muotoillessa lakipakettia. Onnistuminen ratkaistaan käytännön toteutuksessa maakunnissa. Ensimmäinen valittava valtuusto on ratkaiseva. 

Saako pelastustoimi isossa isäntäorganisaatiossa riittävät resurssit? Järjestetäänkö hyvinvointialueen johtaminen tehokkaaksi? Muuttuuko toiminta asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi? Panostetaanko peruspalveluihin ja ennalta ehkäisyyn? Pysyvätkö palvelut meitä lähellä? Käytetäänkö yksityisiä palveluntuottajia hallitusti? Kiinnitetäänkö riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin? Onnistuvatko tietotekniikkaratkaisut, jotta voimme asioida enemmän eri kanavien kautta? Mistä resursseista nipistetään, kun rahat eivät riitä?

Ja paljon muuta saavat uudet luottamushenkilöt hyvinvointialueella pohdittavakseen. Ole mukana valitsemassa valtuustoon edustaja, joka osaa katsoa asioita laajasti, mutta ymmärtää myös yksityiskohtia.

Muutes. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, on jokaisella annetulla äänellä isompi painoarvo.