maanantaina, joulukuuta 20, 2010
Peruskoulun tuntijakouudistus
Kun näin jouluviikkkoa aloitellaan, haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja ilon täyttämää jouluaikaa!
perjantaina, joulukuuta 17, 2010
Terveystaloa rakentamaan
tiistaina, joulukuuta 14, 2010
Poikkeuksellisesti...
Tosi kysymyksessä
Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaa keskustelua valtiontalouden tasapainottamisesta ja ennen muuta päätöksiä. Hän kirjoittaa, että työelämän kehittämisestä koituu aluksi pikemminkin menoja, esitetyistä veronkorotuksista ei kerry edes yhden vuoden tasapainotustarvetta ja että VM:n laskelmia suuremman talouskasvun odottaminen on itsepetosta.
Maailman rikkaimmatkaan maat eivät näytä pystyvän pitämään valtiontalouksiaan tasapainossa. Japanin ja USA:n budjetit ovat järkyttävän alijäämäisiä. Ranskan julkinen talous oli viimeksi tasapainossa v. 1980. Lähes kaikki euromaat ovat rikkoneet vakaus- ja kasvusopimustaan, osa alusta asti.
Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa? Monet päättäjät tuntuvat kuvittelevan niin. Se nakertaa demokratian perustaa.
Suomen kokonaistuotanto putosi viime vuonna hurjat 8 %. Nyt ollaan nousussa, mutta mennee vuoden 2012 lopulle, ennen kuin edes vuoden 2008 taso saavutetaan. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa 14 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta peräti 25 % pienempi kuin v. 2008.
Valtiontalouteen jysähti laman seurauksena suuri alijäämä. Vaalikauden lopun sosiaalietuuksien korotukset ja indeksisidonnaisuuksien laajennukset lisäävät alijäämää. Sama koskee energia- ja ilmastopolitiikan nimissä tihentyvää tukiaisviidakkoa, joka kaiken huipuksi osin lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Valtionvelan korkomenot kasvavat lähivuosina helposti pari miljardia.
Ja edessä on parin vuosikymmenen tuskien taival, minkä aikana nopeasti heikkenevä huoltosuhde panee valtion ja kuntien taloudet tosi lujille.
Tuomas Sukselaisen johdolla julkistettu arvio julkisen talouden tasapainotustarpeista on päivitetty versio helmikuisesta VM:n raportista. Julkisessa taloudessa on yhä 5 %/ BKT eli 10 mrd euron kestävyysvaje. Suomen Pankin, OECD:n ja IMF:n arviot ovat tätä synkempiä.
VM:n raportin mukaan vaje kurottaisiin umpeen ensisijaisesti karsimalla menoja ja toissijaisesti kiristämällä verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1 ½ mrd euron verran. Loppu 4 mrd hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat jo nyt 10-25 vuotta myöhässä.
Puolitoista miljardia euroa on paljon rahaa. Jos kaikkia arvonlisäveroprosentteja nostetaan kolme yksikköä, saadaan nettona kasaan 1,8 mrd. Mutta mitä tehdään kolmena seuraavana vuonna? Esimerkkejä suuruusluokista, ei ehdotuksia: lapsilisiin menee 1,4 mrd ja kehitysapuun 0,8 mrd. Oikeusministeriön hallinnonalan koko budjetti on 0,8 mrd, sisäasiainministeriön 1,3 mrd ja ympäristöministeriön 0,3 mrd.
Puolueiden puheissa on tarjottu lääkkeeksi talouden kasvua. VM:n laskelmissa on kuitenkin jo mukana kohtuullinen kasvuoletus. Budjettilaskelmien teko sitä suurempien kasvuoletusten varaan on itsepetosta.
Toinen suosittu pehmokonsti on ”työelämän kehittäminen”. Kehitetään pois, mutta ensi alkuun siitä koitunee pikemminkin menojen lisäyksiä. Ja ala taitaa olla etupäässä työmarkkinaosapuolten heiniä.
Verotukiakin halutaan vähentää. Paikalta tosin paetaan, jos joku poistettava tuki pitäisi nimetä.
Puolueiden esittämistä verojen korotuksista ei taida kertyä edes yhden vuoden tasapainotustarvetta, sitä 1 ½ miljardia. Pääomaveroprosentin nostaminen ja suurituloisten lisäverotus eivät näissä talkoissa riitä alkuunkaan.
Menopuolella on keskitytty vannomaan, mitä ei ainakaan saa tehdä tai esittämään menojen lisäyksiä. Lapsiperheet, eläkeläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, pienituloiset, perusturvalla eläjät ja julkisten peruspalvelujen käyttäjät halutaan jättää karsintojen ulkopuolelle. Kun nämä ryhmät ynnätään yhteen, on pian 10 miljoonaa suomalaista turvassa tulevilta kauheuksilta.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien edellä tapahtui ihme. Jukka Pekkarisen johdolla laskettu kestävyysvaje jalostui silloisen valtiovarainministerin huoneeseen matkatessaan jakovaraksi.
Ihmeiden sijasta tarvitaan nyt rehellistä, avointa, faktoihin ja numeroihin pohjautuvaa keskustelua, ehdotuksia ja ennen muuta päätöksiä.
Raimo Sailas
Kirjoittaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri
perjantaina, joulukuuta 10, 2010
Markkinointiviestinnän työryhmä
Tuossa strategiapaperissa on useita osioita, joita nyt siis työryhmä vie käyntäntöön. Julkisuudessa onkin ollut mukavasti hanke, jolla koulutetaan paikallisia toimijoita ns. sosiaalisen median hyödyntämiseen. Siis Facebookin, Twitterin, Flickr:n, blogien ym. vastaavien. Työryhmä nosti tämänaamuisessa kokouksessaan erityisesti asumiseen ja Teuvan keskustan kehittämiseen liittyvät asiat pöydälle. Tontti- ja asumisvaihtoehdot halutaan selkeämmin esille. Erityisesti myös maaseutukylien tarjoamat vaihtoehdot.
Teuvan keskusta kaipaa siistimistä, kuten paikallislehti Tejukan yleisönosastossakin on useaan otteeseen viime kuukausina todettu. Yleisilmettä voitaisiin lähteä kehittämään suunnitteluhankkeella, joka toteutettaisiin yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Yleissuunnitelmalla luotaisiin linjoja ja annettaisiin vinkkejä siitä, miten yhtenäisempää ja siistimpää ilmettä voitaisiin kehittää. Samalla tulisi myös miettiä jokivarren nykyistä parempi hyödyntäminen. Tällaista yleissuunnitelmaa voitaisiin toteuttaa pieninä paloina, kun kiinteistöillä muutoinkin tehtäisiin muutos- tai perusparannustöitä.
torstaina, joulukuuta 09, 2010
Vala
Valatilaisuus sopii hyvin Teuvalla järjestettäväksi. Suurin osa teuvalaisista nuorista miehistä ja naisista suorittaa asepalveluksensa juuri Niinisalon varuskunnassa. Valatilaisuuksista on tullut hyvin suosittuja, ja sijaintipaikka saa paljon myönteistä huomiota. Näyttävä tilaisuus on osaltaan kohottamassa maanpuolustushenkeä. Tavoitteenamme on myös niveltää tilaisuus osaksi kyseisen koulupäivän toimintaa, jolloin voimme hyödyntää sitä koulun kasvatustehtävässä.
keskiviikkona, joulukuuta 08, 2010
Varhaiskasvatusta
Äystön kylän sijainti on hyvä. Myös työllisyystilanne kylällä on hyvä, sillä kylän yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Kylältä on hyvät yhteydet käydä töissä myös esimerkiksi Kauhajoella. Kylätoimikunta toimii aktiivisesti, ja uusia tupia on noussut asuntoalueelle mukavasti. Niinpä voi hyvällä syyllä olettaa, että päivähoidon tarve alueella on luonteeltaan aika pysyvää.
perjantaina, joulukuuta 03, 2010
Tuulivoimaa
keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010
Biokaasua
Potentiaalia energiantuotantoon tuntuisi Suupohjassa olevan. Jopa niin paljon, että tavoitteena on, että "energiakauppataseemme" on vuonna 2010 positiivinen. Se tarkoittaa sitä, että tuottaisimme alueella enemmän energiaa uusiutuvilla energialähteillä, kuin mitä energiaa käytämme. Suunnitelmissa on sekä liikennepolttoaineen että sähkön tuotantoa.
Suurimmat mahdollisuudet energian tuotannossa alueella näyttäisi olevan olkien, metsän hakkuutähteiden, kantojen, ruokohelpin sekä lannan ja lietteen hyödyntämisessä.
Tuulienergian osalta Teuva on pisimmällä alueen kunnista. Paskoonharjun tuulivoimapuiston kaavoitus alkanee aivan alkuvuodesta.
Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikelle toiminnalle isoja sopeutumispaineita. Toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.
tiistaina, marraskuuta 30, 2010
Eriävä mielipide
ERIÄVÄ MIELIPIDE KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN § 199/ 29.11.2010 TERVEYSTALON INVESTOINTI- JA HANKESUUNNITELMA
Yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen taloudellisen taantuman jäljiltä vielä epävakaa. Kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuuksia, jotka johtuvat lähinnä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyvystä, alijäämämaiden finanssipolitiikasta sekä rakenteellisesta työttömyydestä. Tätä kirjoitettaessa Euroopan Unionin maat ovat juuri pelastaneet Irlannin kansantalouden rahoitus- ja pankkikriisiltä valtavalla 85 miljardin euron laina- ja takauspaketilla. Yleisesti epäillään Portugalin liittyvän seuraavaksi avunsaajamaiden joukkoon. On vielä epävarmaa, pystytäänkö kansainväliset rahoitusmarkkinat rauhoittamaan edes näillä toimenpiteillä.
Suomen julkinen talous kärsi muita Euroopan maita enemmän maailmantalouden taantumasta. Julkinen talous on reilusti alijäämäinen myös vuoden 2011 jälkeen siinäkin tapauksessa, että talouskasvu on verraten hyvää ja työllisyys paranee. Valtion velkaantumisen kierre jatkuu, ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa vuonna 2012 runsaaseen 50 %:iin.
Maailmantalouden taantuman vuoksi Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat elvyttäneet voimakkaasti. Valtion velan kasvun vuoksi tämä tie on käytetty loppuun, ja ensi vuoden eduskuntavaalienjälkeen valittava uusi hallitus joutuu poliittisesta kokoonpanostaan riippumatta puuttumaan voimakkaasti julkisen talouden alijäämäongelmaan. Kuntatalous ei niissä talkoissa jää erilliseksi saarekkeeksi, vaan paineita kuntasektorille tulee varmasti ainakin valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kustannuspaineet kuntataloudessa ovat suuret. Näin on erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Väestön ikääntyminen, yhä kalliimpien hoitomuotojen kehittyminen, palvelutasovaatimusten kasvaminen, valtakunnan tasolla annetut poliittiset lupaukset ja yleisen pahoinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa pitävät tästä huolen. Haasteista ei selvitä ilman palvelurakenteeseen tehtäviä merkittäviä muutoksia.
Teuvan osalta investointeihin olennaisesti vaikuttavia palvelurakenteen muutostarpeita on erityisesti koulutoimessa sekä ikäihmisten palveluissa. Teuvan kunta on tehnyt merkittävän kouluverkkoratkaisun, jonka toteuttaminen edellyttää koulukeskuksen peruskorjausta. Peruskorjaus on välttämätön myös rakennuksen nykykunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjaukseen on saatu merkittävä valtionosuus, joka meidän tulee hyödyntää täysimääräisesti . Suunnitteluvalmius ja valtionosuuspäätösten ehdot sanelevat hankkeen toteutusaikataulun.
Ikäihmisten palveluissa ongelmana on se, että Teuvalla on liikaa laitospaikkoja sekä tavallisen palveluasumisen paikkoja. Sen sijaan tehostetun palveluasumisen (hoiva 24 h/vrk, 7 päivää/viikko) paikoista on huutava puute. Nykyiset palvelukodit ovat sellaisia, että pääsääntöisesti niiden muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Lähinnä kyseeseen voi tulla Mäntyniemen laajennus ja/tai uuden palvelukodin rakentaminen. Samalla voidaan ratkaista tarvittavien dementiapaikkojen sijoitus.
Suunnitteilla on terveyskeskuksen vuodeosaston saneeraus. ESBL-bakteerilöydös on aiheuttanut kiireisen suunnittelutyön, jotta tartunnan saaneet voidaan eristää niistä, joilla tartuntaa ei ole. Bakteerin leviämisen estämisessä keskeisiä asioita ovat hyvä hygienia, koulutus ja soveltuvat tilat. Teuvan terveyskeskuksen vuodeosaston osalta ongelmana ovat usean hengen yhteiset huoneet sekä yhteiskäytössä olevat wc- ja suihkutilat. ESBL-bakteerilöydökset tekevät muutostöistä kiireellisiä. Vuodeosaston modernisointi olisi kuitenkin joka tapauksessa ollut välttämätön ennen pitkää. Muutoksia tehdessä kannattaa toteuttaa samalla perusteellinen peruskorjaus, jotta asiaan ei heti jouduta palaamaan.
Terveystalo on sinänsä hyvä ja hyödyllinen hanke. Sitä on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Matkan varrella valtuustokin on ehtinyt asiasta tehdä monenlaisia päätöksiä. Neuvolarakennus on purettu rakennuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja neuvola toimii nyt väliaikaisissa vuokratiloissa. Hammashuoltolassa on ollut sisäilmaongelmia, joiden johdosta rakennusta on remontoitu. Olen ollut terveystalo-hankkeen vankka kannattaja. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kun terveystalon suunnittelu aloitettiin, koulukeskuksen peruskorjaus oli vain haave kaukaisessa tulevaisuudessa. Ja vuodeosaston saneeraus ei ollut investointilistoilla millään lailla.
Tilanteen johdosta on käyty keskusteluja liikelaitoskuntayhtymän johdon kanssa. Heidän selkeä näkemyksensä on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminnan ja palvelutarjonnan kannalta tärkein ja kiireellisin hanke on vuodeosaston peruskorjaus. Seuraavaksi kiireellisin asia on puolestaan tehostetun palveluasumisen paikkojen rakentaminen.
Kunnalla on myös muita merkittäviä investointitarpeita. Lähivuosina on ratkaistava jätevesien asianmukainen käsittely. Vanhenevia, vuotavia verkostoja tulee korjata kohtuullisia määriä vuosittain. Kunnalla tulee olla valmiudet myös teollisuustilojen rakentamiseen tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla, mikäli Metsä-Botnian lakkautusta korvaavia työpaikkoja olisi paikkakunnalle tarjolla. Paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvia yrityksiä etsitään koko ajan aktiivisesti NBB2-projektin voimavaroin.
Usean miljoonaluokan investoinnin aloittaminen lyhyen ajan sisällä sekä mittavia taloudellisia resursseja vaativien pitkäntähtäimen investointien suunnittelu samanaikaisesti ei ole toiminnallisesti, taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kunnan teknisellä toimella on tällä hetkellä toteutettavanaan varsin työllistävä Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaushanke, joka jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Vuodeosaston saneeraus on suunnittelussa hyvin kiireellisenä, kuten edellä on käynyt ilmi. Myös koulukeskuksen suunnittelu on koko ajan työn alla.
Näiden lisäksi vuoden 2011 alussa tullaan aloittamaan mittavan Rannikko-Suupohjan jäteveden yhteispuhdistamohankkeen jatkoneuvottelut ja tulevaisuuden jätevesiratkaisuun liittyvien suunnitelmien laadinta. Teknisellä toimella on alkamassa myös Paskoonharjun tuulipuiston kaavoitustyö, ja vaikka kaavoitustyö ostettaisiin kokonaan konsulttipalveluna, vaatii se merkittävää teknisen toimen panostusta kaavoitusprosessin ohjauksessa ja päätöksenteon valmistelun eri vaiheiden osalta.
Rakentamisen osalta tilanne on seuraava vuonna 2011: Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaus jatkuu. Kustannusarvioltaan 3 miljoonan euron terveystalon rakentaminen alkaa, 1,5 – 2,0 miljoonan arvoinen vuodeosaston saneeraus toteutetaan, ja koulukeskuksen yhteensä n. 11 miljoonan euron suuruisen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa. Näiden lisäksi teknisellä toimella on hoidettavanaan jätevesiratkaisun suunnittelun jatkaminen, tuulipuiston kaavoitusprosessi, mittavat jätevesiverkoston saneeraustyöt sekä kaikki muu kiinteistöjen ja infran normaalit kunnossapitoinvestoinnit sekä mahdollisesti tulevat muut äkilliset korjaustarpeet, joiden arviointi ennakkoon on hyvin vaikeaa.
Teuvan kunnan tekninen toimi ei ole resurssoitu toteuttamaan normaalien perusvelvoitteiden rinnalla näin mittavaa investointisumaa. Asiantuntemusta ja lisätyövoimaa voidaan toki rajatussa määrin ostaa, mutta se ei yksistään ratkaise ongelmaa, sillä vastuu tehtävien johtamisesta sekä onnistumisesta on kuitenkin viimekädessä vakinaisessa toimessa olevilla viranhaltijoilla. Olen vakavasti huolissani siitä, miten tekninen toimi tästä tehtävästä suoriutuu. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä Teuvan kannalta tärkeät ja voimavaroihimme nähden valtavat investoinnit voitaisiin suunnitella huolella ja toteuttaa kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Virheet suunnittelussa ja resurssipula hankkeiden ohjauksessa, valvonnassa sekä toteutuksessa voivat aiheuttaa mittavia ennakoimattomia lisäkustannuksia, jotka lisäävät investointikustannuksia entisestään. Pahimmassa tapauksessa lopulliset investointimenot voivat kasvaa jopa useilla kymmenillä prosenteilla.
Useiden massiivisten rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen ei voi olla vaikuttamatta urakkahintoihin paikkakunnalla. Vaikutukset ulottuvat näihin kunnan miljoonahankkeisiin mutta myöskin yksityisten yritysten omiin toimitilahankkeisiin.
30 miljoonan euron investointiohjelma viidelle vuodelle on taloudellisesti liian raskas Teuvan kunnan kantokyvylle. Varsinkin kun samaan aikaan on kovin vähän valmiuksia saada aikaan talouden tehostamistoimia käyttötaloudessa. Terveystalo ei ole ainoa investointi, jota tulee arvioida kriittisesti. Näin joudumme tekemään vielä jokaisen investoinnin kohdalla.
Tässä taloudellisessa tilanteessa uusien tilojen rakentamisesta tulisi pidättäytyä mahdollisimman pitkälle. Poikkeuksena voivat olla lähinnä tuloa tuottavat investoinnit ja olennaisia käyttötalousmenojen säästöjä aiheuttavat investoinnit. Jokaisesta uudesta neliöstä aiheutuu merkittäviä käyttötalousmenoja. Palvelurakenneratkaisujen myötä meillä on jäämässä käsiin koko joukko tyhjiä tiloja, joiden käyttö tulee kaikessa rauhassa ja kokonaisvaltaisesti suunnitella.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
TA2011
Valtionosuuksia ja verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Se on 4,8 % enemmän, kuin tänä vuonna arviodaan karttuvan. Verotulot kasvavat, kun veroprosenttikin nousee. Verojen osuus tuloista on 16,1 miljoonaa. Suunnilleen saman verran pistää palveluihin kruunu valtionosuuksina, eli 16,3 miljoonaa.
Erilaisia käyttömaksuja ja myyntituloja arvioidaan saatavan 4,7 miljoonaa euroa. Kun laskennallisia poistoja käyttöomaisuudesta joudutaan kirjailemaan kuluksi n. 1,3 miljoonan edestä, jää tilikauden tulos vielä 0,6 miljoonaa plussan puolelle.
Investointeja on suunnitelmissa ensi vuodelle peräti 8,4 miljoonaa euroa. Vuodeosaston peruskorjaus, terveystalon rakentaminen, koulukeskuksen peruskorjaus; siinä ne suurimmat. Kun vielä valmistaudutaan teollisuustilojen rakentamiseen yrityksille ja palveluasuntojen rakentamiseen vanhuksille, alkaakin investointiohjelmassa olla haastetta jo liikaakin. Omassa esityksessäni lähdin siitä, että tässä tilanteessa terveystaloa ei rakenneta, mutta hallitus päätti hankkeen eteenpäin viemisestä äänin 8 - 1.
maanantaina, marraskuuta 29, 2010
Jätevesisoppa
Olemme siis seitsemän vuoden ajan toteuttaneet perustuslain vastaista säädöstä. Moni on joutunut rakentamaan kalliin puhdistusjärjestelmän tontilleen. Osa järjestelmistä on osoittautunut käytännössä toimimattomiksi. Osa kunnista on tehnyt isoja päätöksiä, joilla haja-asutusalueiden viemäröintiä on edistetty. On päätöksiä, joilla hankkeita on tuettu, on hankkeita jotka neuvovat ja edistävät ratkaisujen toteutuksessa. Kuka korvaa aiheutetut kustannukset?
Nyt on siirrytty odotteluvaiheeseen. Odotellaan, milloin asetus kumotaan, ja millaista uutta lainsäädäntöä tulee tilalle. Tilanne on sekavan tuntuinen, mutta asiassa on yksi hyvä puoli. Perustuslakivaliokunta on osoittanut toimivuutensa. Se on todennut, että säädös on kohtuuton. Tosin, jos meillä olisi perustuslakituomioistuin, asian toteamiseen ei ehkä olisi mennyt seitsemää vuotta :-)
Mitä tapahtuu jatkossa? Asiasta valmistellaan uudet pykälät. Niistä ainakin osa kirjoitetaan eduskunnan antamaan lakiin. Toivottavasti ne tällä kertaa valmistellaan hyvin ja huolella. Jätevesiä täytyy puhdistaa jatkossakin. Kenellekään siitä ei kuitenkaan saa tulla saatuun hyötyyn nähden kohtuutonta kustannusta. Poikkeuksia pääsääntönä olevaan velvoitteeseen ja sitä kautta myös rajatapauksia ja niiden käsittelystä aiheutuvia valituksia voisi veikata syntyvän paljon. Siirtymäaikaa tarvittaneen aika paljon lisää...
keskiviikkona, marraskuuta 24, 2010
Hyvässä hengessä
Yhtymän tulevasta toiminnasta ja sen kehittämisestä keskusteltiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Yhdessä todettiin, että parin vuoden aikana toiminnasta on saatu kokemuksia, joita olisi syytä koota yhteen ja analysoida. Kaivattiin "remonttiryhmää" yhtymän johtajan tueksi, joka tekisi saatujen kokemusten perusteella esityksiä toiminnan uudistamisesta.
Seudullisesta toiminnasta tulee ottaa täysi hyöty irti. Kuitenkin siten, että keskeiset lähipalvelut säilyvät. Seudullisesti tulee hyödyntää niitä vahvuuksia, joita eri kunnilla jo nyt on. Esimerkkinä tästä on vaikkapa se osaaminen, joka on meillä on Lehtiharjun sairaalassa. Sen kehittämistä tulee koko seudun voimin jatkaa.
keskiviikkona, marraskuuta 10, 2010
Vahva viesti valtuustolta
keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010
Veroprosentti
Samaan aikaan erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa on isoja kustannuspaineita. Mistään palveluista ei olla halukkaita luopumaan. Tässä tilanteessa on veroprosentin korotus välttämätön. Se on parempi tehdä nyt heti, kuin vasta äärimmäisen pakon edessä. Esitän kunnanhallitukselle ensi maanantaina, että ensi vuoden veroprosentti olisi 20,5, nousua tähän vuoteen 0,75 %-yksikköä.
Verojen korotus ei riitä. Myös taksoja ja maksuja täytyy tarkistella ylöspäin. Ja ennen kaikkea menojen kasvua täytyy hillitä. Siitä on syytä rakentaa talven aikana oma ohjelmansa.
torstaina, lokakuuta 21, 2010
Vanhusten palvelut
Tässä on vakavaa pohdittavaa. Tutkimus antaa hyvän pohjan paikallisten palvelujen vertaamiseksi valtakunnalliseen tilanteeseen. Kun vertaamme liikelaitoskuntayhtymän alueen eri yksiköiden tunnuslukuja tämän tutkimuksen tuloksiin, saamme selvän vertailutiedon.
perjantaina, huhtikuuta 30, 2010
Luova tauko, osa 2
Meillä on tekeillä useita merkittäviä hankkeita. Suurin on Yhteiskoulun ja lukion peruskorjaus, johon olemme ehdollisesti saamassa valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2010. Jatkorahoitusta valtiolla on osoittaa kuitenkin aikaisintaan vasta vuodelle 2013. Näin ollen joudumme vaiheistamaan hankkeen käytännössä kolmeen jaksoon, josta ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille 2010 - 2011 ja toinen vuosille 2013 - 2014. Entäs se kolmas vaihe? Se pitää sisällään lukion peruskorjauksen, ja se voisi sijoittua em. vaiheiden väliin, jolloin joutuisimme rahoittamaan sen kokonaan omalla kustannuksellamme. Toinen vaihtoehto on siirtää koko peruskorjauksen aloitus suosiolla vuoteen 2013.
Isot paineet on myöskin ns. Terveystalo-hankkeen toteutuksella. Terveystalo on työnimi, joka vielä varmaan muuksi muuttuu, se kun sattuu olemaan yhden yksityisen ison yrityksenkin nimi. Hanke sisältää neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, vanhusten päiväkeskuksen ja päivähoidon toimiston. Suunnittelussa on ilmennyt ongelmia punnertaa kustannusarviota valtuuston rajaamaan kolmeen miljoonaan euroon. Näkemykseni mukaan hankkeesta olisi mahdollista napsaista eroon lähinnä päivähoidon toimisto, mutta säästö olisi vain 160.000 euron suuruusluokkaa. Iso rahahan se on sekin, mutta tilat pitäisi kuitenkin kunnostaa tähän tarkoitukseen jonnekin muualle, vaikkapa koulukeskuksen remontin yhteydessä nykyisen Syreenin koulun tiloihin. Ja samalla menetettäisiin jotakin olennaista siitä palvelukokonaisuudesta, jota Terveystalo-hankkeessa on tavoiteltu. Taloon on suunniteltu myös väestösuoja, joka osin palvelisi teollisuusalueen tarvetta. Sen sijoituspaikka voi hyvin olla toinenkin.
Jo Vapun jälkeisestä päivästä kunta aloittaa yhteistyön valtion viranomaisten kanssa asiakaspalvelujen tarjoamisessa. Yhteispalvelu aloittaa Kelan palveluilla nykyisissä Kelan tiloissa. Myöhemmin palveluyhteistyöhön tulevat mukaan ainakin poliisi ja TE-toimisto. Haluamme luoda monipuolisen palvelupisteen, jossa kuntalaiset voivat hoitaa samalla kertaa monia asioita eri viranomaisissa. Kutsumme myöhemmin mukaan myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joiden palveluja ja toimintaa voidaan yhteispalvelupisteessä esitellä.
Teuvan tuulivoimapuiston kaavoitus on myöskin asia, jonka toivon ripeästi etenevän. Millaisilla kaavoilla ja kaavamerkinnöillä tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan, ja millaisia selvityksiä pohjaksi vaaditaan, on koko valtakunnassa vähän levällään. Asiaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos on vasta vireillä. Teuvan puisto sijoittuisi kuitenkin sen verran selkeään ja ongelmattomaan ympäristöön, että tässä asiassa voidaan mennä rohkeasti etukenossa. Saadaan myllyt tuottamaan sähköä ja voimayhtiö maksamaan kiinteistöveroa.
Rahoittajilla on oikoluennassa hanke, joka toteutuessaan toisi uutta virtaa elinkeinotoimen kehittämiseen Teuvan alueelle. Se mahdollistaisi yritysten apuna toimivan yritysasiamiehen palkkaamisen kahdeksi vuodeksi. Olisi tietysti jo aikakin. Kauan tätä on toivottu, ja kauan tästä on puhuttu. Teuva jatkaa yhteistyötä Kaskisten kaupungin kanssa uusien työpaikkojen saamiseksi Metsä-Botnian ja Teuvan Sahan menetettyjen työpaikkojen tilalle. Tänään sain tiedon, että Pohjanmaan liitto on hyväksynyt tätä työtä tekevän hankkeen rahoituksen.
Kuntatalous kiristyy. Joudumme tinkimään tänä vuonna budjettiin varatuista määärärahoistamme noin 0,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden sopeutustarve on arviolta 1 miljoonan euron luokkaa. Helpointa on säästää palveluiden laadusta ja saatavuudesta, mutta seurausvaikutukset ovat näin menetellessä ikäviä. Niinpä pyrimme kiristämään vyötä toiminnan järkeistämisellä ja tehostamisella. Aina on varaa parantaa.
Taloustilanteen vuoksi uusia virkoja ja toimia ei lähivuosina juuri perusteta. Tämän vuoden talousarvio sisältää kuitenkin määrärahan koulukuraattorin palkkaamiseen. Soisin tämän toteutuvan, mieluiten yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Koulujemme oppilashuollon resurssit ovat niukkaakin niukemmat. Se ei ole hyvä säästökohde. Kuraattorin saaminen parantaa hieman tilannetta, mutta olemme sen jälkeenkin vielä kaukana valtakunnallisista suosituksista.
Haluan toivottaa kaikille oikein virkistävää ja aurinkoista kesää! Kyllä se sieltä tulossa on, vaikka tänään onkin kovin vappuinen sää. Virkavapaani ajaksi suljen tämän sivuston kommentointimahdollisuudelta. Kirjoitellaan lisää lokakuussa.
Kouluun naapuriin
Kokonkylän koululaiset ovat tervetulleita Äystön kouluun. Bisnestä tämä ei teuvan kunnalle ole. Emme pyri hyötymään Kauhajoen tilanteella. Perheillä on vapaa oikeus hakeutua haluamansa koulun palvelujen piiriin. Toiminta järjestetään valtionosuuden turvin, joka määräytyy oppilasmäärän mukaan. Teuvalla on perinteisesti käynyt koulussa lapsia ja nuoria naapurikunnista. Jo pitkään vakiintunut käytäntö on ollut se, että kunta on järjestänyt myös heille koulukuljetukset. Kokonkyläläisten kohdalla ei siis ole kyse mistään uudesta linjauksesta.
keskiviikkona, huhtikuuta 28, 2010
Investointituet
Jotain menneiden vuosien suhdanteista kertoo se, että kun vuonna 2007 tukea myönnettiin 2,4 miljoonan lainoille, vuonna 2008 uutta tukea myönnettiin vain 0,3 miljoonan euron osalta. Vuonna 2009 investoinnit taas lähtivät liikkeelle, koska tuettavaa oli jo 1,6 miljoonaa euroa.
Hylkypäätöksiä on jouduttu tekemään esimerkiksi silloin, kun on ostettu tai kunnostettu vanhoja toimitiloja tai ostettu koko yrityksen liiketoiminta. Toimikunta harkitsee, tulisiko tämän osalta sääntöjä väljentää.
Jotain on syytä tehdä myös suoran investointituen pelisääntöjen osalta. Tämä tukimuotohan on tarkoitettu pienehköjen investointien edistämiseen. Voidaan todeta, että systeemi ei ole toiminut, sillä tätä tukea ei ole myönnetty vielä kertaakaan.
torstaina, huhtikuuta 01, 2010
Savuton Teuva?
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Suositus sisältää monia hyviä ehdotuksia kodeille, kunnille, kirkolle, medialle, elinkeinoelämälle, apteekeille, nuorten tapahtumille, järjestöille ja valtiovallalle. Aika kattavaa siis. Kuntia koskevia esityksiä on monia, koska kunnat ovat lasten ja nuorten kanssa tekemisissä monien palvelujensa kautta.
Yhtenä ehdotuksena on kunnan julistautuminen savuttomaksi. Savuttoman kunnan kriteerit eivät kuitenkaan sisällä ehdotonta tupakointikieltoa työaikana. Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö. Tärkeää on se, että lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat työntekijät ja vapaaehtoiset eivät käytä tupakkatuotteita toimiessaan lasten ja nuorten kanssa. Muita kriteereitä ovat mm. kunnan edustustilaisuuksien savuttomuus, työaikana tapahtuvaa tupakointia ei lueta työajaksi lukuunottamatta lakisääteisiä taukoja, tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa ja kunta seuraa lasten ja nuorten terveydentilan muutoksia ja siihen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten tupakointia. Olennaista on, että kunta laatii kokonaisvaltaisen suunnitelman lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä.
On monin tavoin parempi edistää terveitä elämäntapoja, kuin pelkästään hoitaa jo puhjenneita sairauksia. Tupakoimattomuuden edistäminen parantaa tehokkaasti väestön terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Aikuisten vastuulla on taata lapsille ja nuorille tupakoimattomuutta jaterveyttä edistävä elinympäristö.
maanantaina, maaliskuuta 29, 2010
Oikeus valita asuinpaikka
Syynä tällaiseen rajoitukseen on raha. Eli kotikunnan kuuluu kustantaa vanhuksen hoito. Mikään ei kuitenkaan nykyisinkään estä kotikuntaa toimimasta inhimillisesti ja antamasta maksusitoumusta sille kunnalle, jossa vanhuksen omaiset asuvat. Järjestely ei välttämättä tule edes sen kalliimmaksi kuin hoito vanhuksen kotikunnassa. Näin ei ole vain ollut tapana tehdä...
Onneksi asiaan ollaan kaavailemassa muutosta lainsäädäntöä muuttamalla. Kuntien väliset korvaukset täytyy nykymaailmassa pystyä selvittämään ilman, että asiakkaiden tarvitsee niistä murhetta kantaa.
Vaan, miksi palvelujen saanti ylipäätään yli kuntarajojen on niin vaikeaa? Miksei lasta voi viedä hoitoon työpaikan läheiseen hoitopaikkaan, vaikka se onkin toisessa kunnassa? Miksei lääkärissä voi käydä missä terveyskeskuksessa vain? Miksei hoitoon pääse siihen sairaalaan, joka tuntuu omasta mielestä sopivimmalta? Näihin kysymyksiin ei ole hyviä vastauksia, on vain kokoelma selityksiä atk-järjestelmien yhteensopivuusongelmista ja vaikeuksista kuntien välisessä kustannustenjaossa. Jatkossa asiakkaan valintaa tulee kunnioittaa. Ja tähän suuntaan myös lainsäädäntömme kehittyy.
perjantaina, maaliskuuta 26, 2010
Pitkä nimi
Liikelaitoskuntayhtymän on tarkoitus olla vähän niin kuin perinteisen kuntayhtymän ja osakeyhtiön välimuoto. Kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää perustettiin, tavoitteena oli nimenomaan yhtiömäinen joustava toiminta, kustannusten läpinäkyvyys ja liiketoimintaosaamisen korostaminen. Muun muassa johtokunnan jäsenten valinnassa piti korostua asiantuntijuus poliittisen edustavuuden sijaan.
Keskeinen periaate liikelaitoksen toiminnassa on palvelujen tuotteistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikelaitoksella tulee olla toimiva kustannuslaskenta, josta nähdään selkeästi, paljonko minkäkin palvelun tuottaminen maksaa. Kunnat ostavat liikelaitoskuntayhtymältä näitä palveluja, ja maksavat käytön mukaan. Kustannustietoisuus lisääntyy niin liikelaitoskuntayhtymän henkilökunnan kuin kunnan päättäjien keskuudessa.
Kun liikelaitoskuntayhtymä on toiminut vasta vuoden, sen hallinnossa herätellään keskustelua tuotteistuksen tarpeellisuudesta. Esitetään, että kustannukset voitaisiin jakaa periaatteella euroa/asukas. Jos näin meneteltäisiin, puututtaisiin aivan keskeiseen yhdessä sovittuun periaatteeseen. Hylättäisiin tavoitteet kustannusten läpinäkyvyydestä ja kustannustietoisuuden lisäämisestä. Vaikka tuotteistus on työläs tehtävä, se tulee ripeällä aikataululla valmistella, jotta saamme jotain tolkkua syntyvistä kustannuksista.
torstaina, maaliskuuta 25, 2010
Remonttirahoitusta
Hanke on jaettu kahteen osaan. Ensin laitettaisiin kuntoon nykyisen Yhteiskoulun osuus. Siihen pitäisi riittää 7,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen olisi vuorossa nykyinen lukion rakennnus, jonka kunnostuksen on arvioitu puolestaan maksavan noin 3,3 miljoonaa euroa. Kaluston osuus näihin molempiin olisi vajaat 0,8 miljoonaa euroa.
Valtiovalta on alustavasti ilmoittanut, että saisimme hankkeeseen valtionosuutta jo vuonna 2010. Lopullisen päätöksen tästä pitäisi tulla aivan lähiaikoina. Ongelma kannaltamme on se, että valtio ottaa tuolla päätöksellä kantaa vasta ensimmäisen vaiheen remppaan eli Yhteiskoulun osaan. Ja tämänkin valtio on jakanut kahtia, eli aloitus- ja jatkovaiheeseen. Meni mutkikkaaksi: Mutta valtio on siis myöntämässä Yhteiskoulun osuuden alkuvaiheeseen valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa. Mahdollisesta jatkorahoituksesta se päättää myöhemmin.
1,2 miljoonaa euroa on iso raha. Ja on hyvä saavutus, että saamme hankkeen näin nopealla aikataululla valtionrahoituksen piiriin. Mutta kuitenkin 1,2 miljoonaa on vain käsiraha, kun sitä verrataan hankkeen kokonaiskustannusarvioon.
Menettelemme asiassa näin: Odottelemme lopullisen päätöksen tästä ensi vaiheen rahoituksesta. Käymme sen jälkeen keskustelut valtionosuusviranomaisen kanssa jatkorahoituksen todennäköisyydestä. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka sisältää myös suunnitelman, mistä rahat remonttiin. Rakentamisesta päättää kunnanvaltuusto näiden tietojen pohjalta.
keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2010
Dementiakoti
Valtakunnallinen ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus toteaa mm. että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 - 92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. 13 - 14 % tästä ikäluokasta saa säännöllistä kotihoitoa. 5 - 6 % saa omaishoidon tukea. 5 - 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (ympärivuorokautiset palvelut). 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Viime vuoden lopussa teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 94 % asui kotona, tehostetun palveluasumisen piirissä ei ollut yksikään vanhus, ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 6,3 % vanhuksista. Vuoden vaihteen jälkeen on valmistunut Mikevan uusi palvelukoti, josta kunta ostaa 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa.
Dementian esiintyvyys on tilastollisesti aika hyvin ennakoitavissa. Tilastollisesti arvioiden Teuvalla on tällä hetkellä noin 180 vanhusta, jotka sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. 15 vuodessa tuon luvun arvioidaan nousevan noin 220:een. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista hoidetaan yleensä noin 50 - 60 % ympärivuorokautisessa hoidossa. Tällä hetkellä Teuvalla on vain 9 dementialaitospaikkaa Henriikkakodissa.
Luvut ovat ainakin suuntaa antavia. Tarvitsemme jatkossa lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ja dementikkojen hoitoon erikoistuvan yksikön. Samalla vuodeosaston ja Henriikkakodin laitospaikkojen määrää tulee vähentää.
Dementiakoti on Teuvalla tarpeen. Sille on myös seudullisesti käyttöä. Hanke on kohtuullisen kiireellinen. Toteutustapa voi olla julkinen tai yksityinen. Sopiva paikka on Lehtiharjun alue.
tiistaina, maaliskuuta 23, 2010
12,9 %
Euroina tuo kasvu on 1.869.000. Summaa voi havainnollistaa sillä, että tuolla rahalla voisi palkata 47 sairaanhoitajaa vuodeksi töihin.
Mistä menojen kasvu sitten johtui? Suuri osa kasvusta aiheutui erikoissairaanhoidon menoista. Siis siitä, kun teuvalaisia on hoidettu keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa. Pienellä väestöpohjalla nämä menot saattavat vuosittain vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Erikoissairaanhoidon menoihin vaikuttaa olennaisesti myös se, miten lääkäripalvelumme ja erityisesti päivystysvastaanotto toimivat. Jos siellä on puutteita, joutuvat kuntalaiset hakeutumaan hoitoon suoraan keskussairaalan päivystykseen. Myös palvelutarpeet kasvavat, kukaanhan meistä ei oikeasti nuorru. Hoidot erikoissairaanhoidossa kehittyvät, mutta ne ovat usein entistä kalliimpia. Hoitojaksot lyhenevät, jolloin sairaalat ehtivät hoitaa entistä useampia potilaita. Viime vuoden osalle osui myös kuntapuolella palkankorotuksia, jotka noissa kasvuluvuissa näkyvät. Liikelaitoskuntayhtymän seudullinen hallinto maksaa sekin. Ja toiminnan käynnistysvaiheessa tuli hämminkiä, joka näkyy kasvaneina kustannuksina. Liian paljon muutoksia liian lyhyessä ajassa.
tiistaina, maaliskuuta 09, 2010
Terveysrahasto
Ehdotus on radikaali, ja siihen sisältyy monia ratkaisemattomia ongelmia. Monilta tahoilta se on jo ehditty tyrmätä. Kun pääministeri on huolissaan nimenomaan harvaan asuttujen alueiden asukkaiden terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta ikärakenteen rankasti muuttuessa, en olisi ajatusta ensimmäisenä alas ampumassa.
Tässähän on toisaalta kyse siitä, että puretaan nykyiset rinnakkaiset rahoitusjärjestelmät, ja rakennetaan uusi, parempi ja yhtenäisempi malli. Nykyisinhän esimerkiksi kunnat ja Kela pyrkivät hallitsemaan vain omia menojaan. Tässä mallissa pyrittäisiin hallitsemaan kokonaisuutta. Toisaalta kyse on yhteisvastuusta. Siitä, että halutaan turvata hyvät palvelut myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Tämä on ensimmäinen merkittävä esitys nimenomaan rahoituksen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Mallia kannattaa tutkia ja kehittää.
tiistaina, helmikuuta 23, 2010
Koulujen keittiötoiminta
Tällä päätöksellä ei ruokaa vielä kuskata mihinkään suuntaan. Remontin suunnittelussa huomioidaan, että lähtevälle ruoalle on käsittely-, pakkaus- ja varastointitilat varattuna. Mikäli joillekin kyläkouluille tulevaisuudessa nähdään hyväksi kuljettaa ruoka, siitä tehdään aikanaan eri päätökset taloudellisten ja toiminnallisten selvitysten pohjalta.
keskiviikkona, helmikuuta 10, 2010
Haitin hyväksi
Haitissa asiat ovat todella huonosti. Ennestäänkin hyvin köyhän maan infrastruktuuri on murusina. Kuolonuhreja on nykyarvion mukaan yli 230.000. Loukkaantuneita ja kotinsa menettäneitä on valtaisat määrät. Sadekausi on kohta alkamassa, ja hurrikaanit iskevät usein Haitille loppukesästä. Niinpä ihmisten auttamisella on kiire ja avun tarve valtava.
Haastan teuvalaiset yritykset mukaan keräykseen yrityksen koon ja kassatilanteen mukaisella summalla. Ylitetään tuo Matin viiden tonnin keräystavoite kirkkaasti.
perjantaina, helmikuuta 05, 2010
Risikon malli
Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt mallia, jolla terveyspalveluja uudistettaisiin merkittävästi. Risikon mukaan Suomessa voisi olla 40-60 aluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja myös valtaosan erityispalveluista. Vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluita keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle. Järjestelyllä hän haluaisi madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa ja toisaalta lähentää sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.
Tällä hetkellä Suomen erikoissairaanhoito on rakennettu 20 sairaanhoitopiirin pohjalle. Rajat noudattelevat lähinnä maakuntarajoja. Eräät sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet tai muuttumassa terveyspiireiksi, jotka hoitavat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon. Niinpä Risikon esitys on herättänyt hämmennystä ja kysymyksiä. Merkitsisikö uusi malli aluesairaaloiden paluuta? Jäisivätkö nykyisten keskussairaaloiden investoinnit vajaakäytölle? Miten toiminta oikein käytännössä järjestettäisiin?
Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi ovat päätyneet kompromissiin, jossa mallia voitaisiin toteuttaa kokeiluluontoisesti. Tämä kuulostaa hyvältä. Kokeilun kautta malli jalostunee, ja siitä saadaan kokemuksia. Voisi olettaa, että kokeilu lähtee liikkeelle niillä seuduilla, joilla on oma aluesairaala käytössään.
torstaina, helmikuuta 04, 2010
Tilaaja
Tilaajan ja tuottajan roolit ovat vielä hieman hakusessa. Tuntuu, että osittain liikelaitoksen johtokunta ja yhteistoimintalautakunta käsittelevät samoja asioita. Jonkinlaista kissanhännänvetoakin näiden välillä toisinaan ilmenee. Toivottavasti pääsemme taas askeleen eteen päin, kun maanantaina 15.2. molempien tahojen edustajat kokoontuvat yhteiseen seminaariin.
Minusta tilaajan tulisi keskittyä kolmeen keskeiseen asiaan. Kuntalaisten palvelutarpeet on lähtökohta, jota lautakunnan tulisi heijastaa ja viestittää palvelun tuottajalle. Mitä teuvalaiset, isojokiset, karijokiset ja kauhajokiset tarvitsevat, ja mitä he sosiaali- ja terveyspalveluilta odottavat? Ei mikään pieni eikä helppo tehtävä. Toinen keskeinen asia on tieto siitä, miten meidän väestömme voi. Sitä kuvataan monilla hyvinvointi-indikaattoreilla, joita on tilastot väärällään. Tarvitsee vain kerätä ja koota tieto. Ryypätäänkö täällä enemmän kuin muualla Suomessa? Sairastummeko useammin aikuisiän diabetekseen? Esiintyykö alueella enemmän vai vähemmän psyykkisiä sairauksia kuin muualla? Joutuuko suupohjan asukas aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin eteläsuomalainen? Tämän tyyppistä konkreettista tietoa väestön hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista tarvitsemme tulevaisuuden palvelujen suunnittelun pohjaksi. Kolmas asia, josta yhteistoimintalautakunta joutuu pitämään huolta, on eurot. Paljonko kunnilla on varaa laittaa palveluihin? Tässäkin pitäisi alueella löytää kuntien yhteinen linja, kun yhteisiä palveluja rakennetaan.
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävä on tuottaa palvelut. Siihen puoleen ei yhteistoimintalautakunnan tule puuttua. Liikelaitoksen johto miettii vastauksen kysymykseen miten? Miten palvelut tuotetaan, jotta ihmiset ovat tyytyväisiä, tulevat hoidetuiksi ja rahatkin riittävät. Siinä se.
tiistaina, tammikuuta 26, 2010
Työttömyys kasvaa
Teuvalla työttömiä oli 334. Prosentteina työvoimasta tämä on 12,6. Kuukauden aikana määrä oli kasvanut 62:lla. Vuodessa kasvua on 116. Suurin osa Teuvan työttömistä on nyt miehiä (63,8 %). Yli vuoden on ollut työttömänä 19 henkilöä. Nuorien (alle 25-vuotiaat) osuus työttömistä oli 34 henkilöä. Avoimia työpaikkoja Teuvalla oli vain 5.
Teuvan lukujen synkistyminen johtuu pääosin Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan ja Teuvan Sahan lakkautuspäätöksistä. Valitettavasti näyttää siltä, että kasautuvaa painetta väen ainakin väliaikaiseen vähentämiseen on monella teuvalaisella yrityksellä, mikäli tilauskirjat eivät ala kevään aikana täyttyä.
Toistaiseksi ei Metsä-Botnian raunioille ole saatu uusia työpaikkoja. Aluetta markkinoidaan Nova Business Botnica -nimisen hankkeen kautta, mutta tuloksia joudumme vielä odottamaan. Tässä suhdannetilanteessa harva yritys pystyy uutta toimintaa aloittamaan. Myös omaa hanketta uusien työllistymismahdollisuuksien perkaamiseksi valmistellaan.
keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010
Pappilankangas
On vaatinut paljon työtä, että tällainen hiihtokeskus on saatu aikaan. Talkootyötunteja on kertynyt valtavat määrät. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette tämän rakentaneet!
tiistaina, tammikuuta 19, 2010
Kyselytunti
Tarkoituksena on, että yksittäiset valtuutetut voivat nostaa keskusteluun heitä kiinnostavia asioita. Kyselytunti on julkinen, joten yleisö ja tiedotusvälineiden edustajat voivat seurata keskustelua. Valtuusto on se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee käydä. Toivomme, että tällä tavalla voimme rakentavaa keskustelua virittää ja aktivoida. Ja ennen kaikkea asioista, joista ei ole jo valmiiksi rustattuja päätösmalleja, vaan jotka ovat vasta tulossa käsittelyyn.
Ensimmäinen valtuuston kyselytunti järjestetään ma 22.3.2010 klo 17. Paikka on Orrela.
maanantaina, tammikuuta 11, 2010
Tulevaisuuden kysymyksiä
Mitkä teemat nousevat tulevaa pohdittaessa pintaan? Tässä joitakin omaan mieleeni nousseita asioita: Mikä on lähipalvelujen tulevaisuus? Miten hyödynnämme eri kylien vahvuuksia? Millä eväillä hankimme alueelle uusia työpaikkoja? Löytyykö bioenergiasta työtä ja toimeentuloa? Miten etenemme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä? Mistä voimme tinkiä, kun talous tiukkenee? Miten uudistamme vanhusten hoitoa? Mikä on kolmannen sektorin osuus palvelujen tuottamisessa? Entä yksityisten yritysten? Keiden kanssa pyrimme syventämään yhteistyötä? Miten vaikutamme tehokkaasti siihen päätöksentekoon, joka määrittää kuntien yhteisesti tuottamien palveluiden laadun ja sisällön?
Strategian tekemisessä on syytä muistaa erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin strategian laadinta on valintojen tekemistä usein monien tärkeiden ja hyväksi koettujen asioiden välillä. Kaikkeen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Toiseksi tärkeää on alusta asti muistaa, että strategia on vain pölyttyvää paperia, jos sitä ei pystytä viemään käytäntöön. Tehtyihin valintoihin tulee sitoutua, ja strategiapaperista tulee tehdä yhteinen työkalu, jota arjen toiminnassa hyödynnetään.