Aikalisä?

Vuonna 2009 kouluverkkopäätös tehtiin valtuustossa yksimielisesti. Se oli merkittävä saavutus. Taloudellinen tilanteemme on siitä paljon heikentynyt, ja nyt Norinkylän koulun osalta harkitaan ratkaisusta poikkeamista.

Periaatteessa valtuustonkin tulee noudattaa itse luomaansa sääntöä tai sitten muuttaa sitä. Käytännössä valtuusto voi esimerkiksi nostaa kaksiopettajaisen koulun oppilasrajaa, ja todeta sitten, että Norinkylän koulu ei tätä ehtoa enää täytä. Lopputulos on sinänsä sama.

Sen sijaan voisi olla viisaampaa laittaa koko viisi vuotta vanha kouluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun. Kaikki varmaan ymmärtävät, että sinänsä meillä ei edellytyksiä ole ratkaisua väljentää, mutta tarvetta voi olla sitä joltain osin tarkentaa. Koko kouluverkkoratkaisun uudessa tarkastelussa ei yksittäinen kylä joutuisi erityisasemaan, vaan sitä katsottaisiin osana kokonaisuutta. Uskoisin, että meillä on myös tarvetta tarkastella samassa yhteydessä päivähoidon ja esiopetuksen tulevia järjestelyjä.

Tässä ratkaisussa Horonkylän koulu lakkaisi 1.8.2014 nykyisen kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Norinkylän koulu puolestaan jatkaisi ainakin lukuvuoden 2014 - 2015.

Toteutustapa

Kunnanhallitus pohtii huomenillalla myös koulukeskuksen remontin toisen vaiheen toteutustapaa. Siis kilpailutetaanko rakentaminen samaan tapaan kuin ykkösosassa pää- ja sivu-urakoina vai tekeekö kunta rakennusvaiheen omana työnä. Asiasta on talven aikana käyty keskustelua siitä näkökulmasta, miten työstä mahdollisimman suuri osuus jäisi omalle paikkakunnalle. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että remontti viedään loppuun omana työnä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että urakat kilpailutetaan pienemmissä erissä, jolloin paikalliset yritykset ehkä pystyvät paremmin tarjoamaan urakoita. Toisaalta tämä toteutustapa vaatii enemmän resursseja ja osaamista rakennuttajalta eli kunnan tekniseltä toimelta.

Moka

Olemme saaneet koulukeskuksen remontin I vaiheeseen valtion rahoitusta merkittävän summan, yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tuon valtionosuuden saaminen on vaatinut monta neuvottelua Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Heiltä on löytynyt ymmärrystä meidän hankkeemme toteuttamiselle, ja yhteistyö on ollut tosi hyvää.

Syksyllä on tarkoitus aloittaa peruskorjauksen toinen vaihe. Sen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Remonttiin tulevat entiset lukion tilat. Käytännössä niihin peruskorjauksen jälkeen sijoittuu yläkoulun ja lukion luokkia. Valtionosuusneuvotteluissa meitä kehoitettiin hakemaan valtionosuutta myös tähän hankkeeseen. Suuria toiveita
valtionosuuden saamisesta meille ei annettu johtuen valtion määrärahojen pienuudesta, jo ykkösosaan saamastamme merkittävästä rahoituksesta ja rakennuksen nuoremmasta iästä.

Valtionosuutta piti hakea vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta tämän vuoden määrärahoista olisi mahdollista jokin avustus saada. Päädyimme hakemaan 1,0 miljoonaa euroa. Inhimillisen erehdyksen vuoksi kävi niin, että valtionosuushakemusta ei määräaikana Ely-keskukselle toimitettu. Kunnanhallitusta ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa on asiasta informoitu. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 1.4. ja päättää, mihin toimiin se asian johdosta ryhtyy. Myös tilintarkastajalla ja tarkastuslautakunnalla on asiasta varmasti sanansa sanottavana.

Säästöjä

Viime vuoden tilinpäätös jää 1,3 miljoonaa euroa pakkaselle. Se on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta edelleen aivan liian paljon. Summa vastaa kahden veroprosentin tuottoa. Alijäämää ovat pienentäneet toteutetut säästötoimet. Oman toimintamme menot alenivat vuonna 2013 noin 0,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotulojen tilitysaikataulu muuttui hieman lisäten viime vuonna verotulojen määrää.

Säästötoimia tarvitaan lisää. Taloustyöryhmä on tullut siihen tulokseen, että lomautusten käyttö laajassa mitassa säästökeinona ei ole jatkossa kestävä ratkaisu. Henkilöstömenoja täytyy pystyä vähentämään pysyvästi. Esitän 1.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Teuvan kunnassa aloitettaisiin yt-menettely, jonka tavoitteena olisi kahdenkymmenen henkilötyövuoden vähentäminen.

Norinkylän koulu

Eilinen valtuusto kävi aika ripeän kokouksen jälkeen pitkän ja kipakan keskustelun aikeista lakkauttaa Norinkylän koulu. Tänään asiasta keskustelee varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta.

Ymmärrän, että Norinkylällä ollaan pettyneitä. Valtuusto on muutama vuosi sitten määritellyt oppilasrajat, joiden alittuessa koulu lakkaa. Nori on vielä selvästi kaksiopettajaiselle koululle asetetun rajan yläpuolella.

Toisaalta kunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti muuttunut niistä päivistä, kun kouluverkkoratkaisu tehtiin. Monissa lähikunnissa on jo jouduttu luopumaan kaksiopettajaisista kouluista. Osana talouden sopeutuspakettia kunnanhallitus päätti, että Norin lakkautusvaihtoehtoakin nyt selvitetään. Nyt lautakunnan tehtävänä on esittää, miten koulun lakkautus voitaisiin toteuttaa, ja mitkä sen vaikutukset olisivat. Sen jälkeen kunnanhallitus tekee oman esityksensä. Vanhempia ja kyläläisiä kuullaan ennen valtuuston tekemää ratkaisua.

Sote-sopu

Aika yllättävä oli ratkaisu, johon poliittiset puolueet yhdessä viikonloppuna sote-asiassa päätyivät. Yllättävää oli myös se, että yksimielisyys löytyi. Ratkaisua on oikeastaan vielä vähän vaikea kommentoida, koska paljon jää riippumaan siitä, miten uudistusta käytännössä toteutetaan.

Järjestämisvastuu joka tapauksessa siirtyy noin 200 toimijalta viidelle. Se on varsin radikaali muutos. Pelkään, että muodostuu liian suuria kokonaisuuksia. Niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Niitä on vaikea hallita. Uudistus johtaa varsin keskitettyyn ohjaukseen, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa varmaankin paranee. Sairaaloiden välinen kilpavarustelu vähenee, ja sairaaloiden erikoistuminen lisääntyy. Pitkällä aikavälillä sairaaloiden määrä ehkä pienenee. Tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat. Ongelmana pidän sitä, että rahoitusvastuu säilyy kunnilla, vaikka kuntien on entistä vaikeampi käytännössä vaikuttaa näiden jättien toimintaan.

Kovin vähän tiedämme vielä siitä, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan. Jatkavatko yhteistoiminta-alueet, kuten meidän alueellamme llky? Jatkavatko sairaanhoitopiirit keskussairaaloiden ylläpitäjinä jossain muodossa? Paljonko käytetään yksityisiä palveluja? Keskittyvätkö palvelut seutu- tai maakuntakeskuksiin? Kuntalaisen kannalta nämä kysymykset vaikuttanevat eniten arjen asiointiin.

Kuntatodistusohjelma

Hallitus esittää valtuustolle peräti 10 miljoonan euron kuntatodistusohjelman käyttöönottoa. Kuntatodistus on kunnan tai kuntayhtymän rahamarkkinoilla liikkeeseenlaskema lyhytaikainen velkasitoumus. Se on nopea ja helppo tapa hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Aivan maksuvalmiuden ylläpitoon emme koko kymppimiljoonaa tarvitse. Rahoituskustannus kuntatodistuksissa on sen verran edullinen, että sillä kannattaa joksikin aikaa rahoittaa myös investointeja. Eli lyhytaikaisten velkapapereiden pyörittäminen on perinteistä talousarviolainaa edullisempaa. Siksi noin suuri summa.

Jätevesiyhteistyö

Teuvan jätevedenpuhdistamo on tullut elinkaarensa päähän. Vaihtoehtoja ovat puhdistamon mittava saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapurikuntien kanssa jäteveden puhdistamisessa. Yhteistyövaihtoehtoa on valmisteltu monta vuotta. Tämä siksi, että tilanteet ovat voimakkaasti matkan varrella eläneet. Aluksi yhteisessä hankkeessa oli mukana useita kuntia, ja jätevedet oli tarkoitus johtaa Kristiinankaupunkiin. Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen jälkeen suunta on ollut Kaskinen. Yhteistyökumppanit ovat vähentyneet. Vain Närpiö on jäänyt jäljelle.

Yhteistyö Närpiön kanssa tässä hankkeessa on ollut esimerkillisen hyvää. Yhdessä on päädytty siihen tulokseen, että kahdestaankin yhteistyössä on voimaa. Jätevesien johtaminen Kaskisiin ja puhdistaminen siellä, ovat pitkällä aikavälillä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin se paras vaihtoehto. Myös valtion ympäristöhallinto on peukuttanut hanketta, ja siirtolinjoihin ollaan näillä näkymin saamassa valtion rahoitusta. Teuvan kunnanvaltuusto päättää periaateratkaisusta ensi maanantaina.

Sähköisiä kokouksia

Teuvan kunnanhallitus on kokoustanut nyt vuoden tablettitietokoneilla. Ensimmäisen vuoden aikana laitteiden hinta tuli kuoletettua säästyneinä monistus- ja postituskuluina. Siirtymä sähköiseen kokouskäytäntöön oli melkoisen vaivaton, laitteet ovat toimineet hyvin, ja ne ovat ollet helppokäyttöisiä. Kaikki ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä. Niinpä kunnanhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan myös valtuusto siirtyisi samaan käytäntöön. Valtuuston kokouksia on sen verran harvemmin, että suoranaista nettosäästöä ratkaisusta ei synny, mutta toimintaa se nopeuttaa ja antaa mahdollisuuksia tarjota valtuutetuille nykyistä laajempia taustaselvityksiä.

Hämmentävää

Kuntarakenneuudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa on vaiheita riittänyt. Työryhmät ovat istuneet, kriteereitä on työstetty, ja kunnat ovat antaneet lausuntojaan. Nyt kun kuntarakenteesta lakimuutokset on annettu, ja sote-uudistuskin pitäisi saada muutaman viikon kuluessa ratkaisuun, on noussutkin aivan uusia ajatuksia uudistuksen suunnaksi.

Esiin on tuotu ns. erva-malli, jossa erikoissairaanhoito koottaisiin viiteen, yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuvaan kuntayhtymään. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi jäisivät tässä vaiheessa nykyiselleen. Hyvää mallissa olisi varmasti se, että se vähentäisi erikoissairaanhoidon kilpavarustelua. Asian kääntöpuoli olisi palvelujen vääjäämätön keskittyminen vuosien saatossa.

On vaikea ymmärtää, miten tämä ratkaisu vastaisi niihin keskeisiin tarpeisiin, joita sote-uudistuksella on nähty olevan. Erikoissairaanhoito on nykyisellään ehkä parhaiten toimiva osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäämme. Tavoitteena on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä häivyttää raja-aitoja sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä.

Kuntoutusosasto

Olette varmaan lehdistä lukeneetkin, että Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvalla toimiva kuntoutusosasto (entinen osasto I) on saanut valtakunnallisen tunnustuspalkinnon. Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä La Carita -säätiö ovat jakaneet työyhteisöille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 asti. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja hoitotyötä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa.

Super ja La Carita kertovat Teuvan osastosta seuraavasti:

"Teuvan osasto 1 on 33-paikkainen osasto, missä hoidetaan osittain akuuttihoidossa olevia ja osittain pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Henkilökuntaan kuuluvat osastonhoitaja, 23 koulutettua hoitajaa ja 5 laitoshuoltajaa. Lähihoitajat ovat erikoistuneet esimerkiksi muistihoitajiksi, jalkojenhoitoon ja haavahoitoihin. Yksi perushoitaja toimii kotiutushoitajana, joka huolehtii potilaiden kotiuttamiseen liittyvistä asioista.

Osaston tärkeä tehtävä normaalin hoitotyön lisäksi on potilaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä aktiivinen viriketoiminta. Kuntoutustoiminnan kehittämisen myötä potilaiden päiviin on tullut lisää aktiviteetteja. ”Virikkeellä vauhtia päivään” hankkeen myötä osastolla on potilaille kaksi kertaa viikossa virikehetkiä. Osastolla toimii kuntohoitajan ja fysioterapeutin lisäksi lähi- tai perushoitaja kuntoutusvastaavana kolme viikkoa kerrallaan. Yhteishenki osastolla on hyvä.

Osaston uudet tilat on otettu käyttöön kesällä 2012. Remontin aikana osasto oli hajasijoitettuna eri paikkakunnille puolentoista vuoden ajan. Uusi, laajennettu ruokasali mahdollistaa potilaiden ruokailun siellä ja tukee osaltaan kuntoutusta ja virkistystä. Osasto sai oman kuntosalin, missä potilaiden lihaskuntoa ja kuntoutumista voidaan tukea. Lasitettu ulkoparveke tuo lisää mahdollisuuksia potilaiden virkistykseen.

Osastolla on takana monia muutoksia ja työn kehittämistä. Työntekijät kokevat onnistuneensa hyvin muutoksissa ja ovat pystyneet parantamaan potilaiden saamaa hoitoa ja vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa omalla työllään ja työpaikan ilmapiirillä sekä tilojen viihtyisyydellä ja toimivuudella."

Lämpimät onnittelut osaston osaavalle henkilökunnalle tästä tunnustuspalkinnosta!

Taloustyöryhmä aloitti

Tiistaina aloitti kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä työnsä perehtymällä talouden kehitykseen viime vuosina. Sopeutustavoitteeksi työryhmä nimesi 1,5 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään kolmen vuoden aikajänteellä. Työryhmä käy läpi toimintoja päävastuualuettain sekä toiminnoittain. Esityksensä sopeutuksen keinoista ja kohdentamisesta työryhmä pyrkii tekemään vappuun mennessä.

Taloustyöryhmä

Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.

Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.

Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.

Energia- ja ilmastostrategia

Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.

Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."

Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.

Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.

Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...

Pelastustoimi

Hallituksen rakennepäätöksellä pelastuslaitosten hallintoa ollaan uudistamassa. Alueita ollaan vähentämässä 22:sta 11:een. Pohjana on uusi poliisilaitosten aluejako. Tämä tarkoittaisi alueemme osalta, että Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Tavoitteena on löytää täten hallinnon menoista säästöjä. Laitoksen pääpaikasta kisaavat tuttuun tapaan Vaasa ja Seinäjoki. Uudet alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta.

Kiinteistövero

Nykyinen hallitus muutti verotulojen tasausjärjestelmää siten, että kiinteistövero poistettiin tasausjärjestelmästä. Vaikutukset olivat sellaiset, että maaseutumaiset kunnat pääasiassa hävisivät uudistuksessa, kun taas kaupungit voittivat. Voittajia olivat myös ne kunnat, joissa on isoja voimalaitoksia tai paljon loma-asuntoja.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 30.10.2013 linjannut, että kiinteistövero tulisi voimalaitoksista saatavien verotulojen osalta palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän osaksi. Tätä perustellaan sillä, että voimalaitoksista aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Tämä pitää varmasti isojen voimalaitosten osalta paikkansa. Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu, jos esimerkiksi tuulivoimapuistojen maksamat kiinteistöverot otettaisiin järjestelmän piiriin.

Vastuukunta vai kuntayhtymä?

Tänään luovutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti peruspalveluministeri Huoviselle. Raportti sisältää esityksen ns. Sote-järjestämislaiksi. Asian valmistelussa on paljon puhuttu siitä, pitäisikö palvelut järjestää vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla. Vastuukuntamallissa keskuskaupunki hoitaa myös muiden sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveystoimen. Muut kunnat saavat edustajansa yhteiseen toimielimeen päättämään asioista. Kuntayhtymämallissa kunnat perustavat yhteisen yhtymän hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan.

Vastuukuntamallia on perusteltu sen yksinkertaisuudella, ei tarvitse perustaa yhtään uutta organisaatiota, päinvastoin nykyisiä kuntayhtymiä voidaan lakkauttaa. Valmistelussa vastuukuntamalli on toiminnallisesti lähentynyt niin paljon kuntayhtymämallia, että yksinkertaisuudesta ei ole paljon jäljellä. Vastuukuntamallissa on samanlaiset päätöksentekoelimet kuin kuntayhtymämallissa, ja kirjanpito sekä tilinpäätös pitää eriyttää vastuukunnan muusta kirjanpidosta.

Olennaisempi asia onkin se, että järjestämislaissa lähdetään siitä, että päätösvalta keskeisimmissä asioissa jakautuu kunnan asukasluvun mukaan. Perinteisissä kuntayhtymissä on yleensä ollut äänivaltaleikkurit, joissa yksi kunta ei ole voinut dominoida päätöksentekoa. Tästä ollaan luopumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla sote-alueilla keskuskaupungilla olisi yli 50 %:n äänivalta, ja näin ollen mahdollisuus yksin päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä, palvelutasosta ja kustannuksista. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat päättää äänivallan jakautumisesta toisinkin, mutta miksi keskuskaupungit suostuisivat siihen?

Syreenin koulun kiinteistö

Valtuustossa keskusteltiin ja äänestettiin siitä, pitääkö rakentamissuunnitelmassa olla varattuna miljoona Syreenin kouluna nykyisin toimivan rakennuksen peruskorjaukseen. Erityisesti tätä arvosteltiin, koska suunnitelmassa ei ole esitetty, mihin käyttöön rakennus jatkossa tulee.

Käyttöä ei tosiaan vielä ole ratkaistu. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin merkittäviä osia rakennuksesta yhä palvelutuontantoon tarvitaan. Tarvetta näyttäisi olevan ainakin liikuntasaleille. Vapaa-aikatoimi tarvitsee tiloja, ja varmaan myöskin varhaiskasvatus.

Tyhjillä tiloilla on taipumus täyttyä. Ja suunnitelluilla investointihankkeilla toteutua. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että ei pidä varata määrärahaa edes suunnitelmavuosille, ennen kuin tilojen käyttötarve ja -tarkoitus on huolella mietitty.

Budjettia laatiessani minulla oli päällimmäisenä toinen näkökulma asiaan: Investointiosasta tulee saada sillä lailla realistinen, että siellä on varaukset kaikkiin merkittävimpiin hankkeisiimme, vaikka ne joltain osin olisivat sisällöltään vasta muovautumassa. Näin saamme kuvan siitä, kuinka paljon kunta on lähivuosina velkaantumassa.

Koulukeskuksen peruskorjauksen toinen vaihe

Tänä aamuna johtoryhmässä kävimme läpi koulukeskuksen toisen vaiheen peruskorjauksen suunnitelmia. Tilojen käyttäjät olivat miettineet aiemmin tehtyihin suunnitelmiin pieniä tarkennuksia. Rakentamisohjelmassa tähän remonttiin on vuosille 2014 - 2015 varattu yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Valtuuston kokouksessa maanantaina Paula Kaleva toi hyvin esiin sen, että kyseisessä remontissa ei ole kyse siitä, että lukion tiloihin investoitaisiin tuo mainittu 2,5 miljoonaa. Rakennuksena kyse on siitä koulukeskuksen päästä, jossa lukio on toiminut. Uudessa käytössään sinne sijoittuu nykyisen Yhteiskoulun luokkia, lukio ja aineluokkia. Lisäksi kokonaisuus sisältää auditorion, joka palvelee koko koulukeskusta ja moninaisia paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia.

Päivystystoiminnot

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee päivystysjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuskohteena on perustason terveydenhuollon päivystys, jossa tarkoituksena on muun muassa tarjota ympärivuorokautisia palveluja yhteispäivystyksissä sairaaloiden yhteydessä. Tällöin ympärivuorokautisesta yhteispäivystyspisteestä saisi eri erikoisalojen palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Ministeriön mukaan perusterveydenhuollon yöaikaisen päivystyksen uudelleen tarkastelu ei heikennä ihmisten hoitoon pääsyä. Yöaikaista päivystystä korvataan päiväaikaisilla lähipalveluilla, jolloin päiväsaikaan on päästävä nopeasti vastaanotolle. Hoitoon pääsyä helpotetaan myös ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksen tarve on käytännössä hyvin pieni, kun päiväaikaisesta vastaanottotoiminnasta ja toimivasta ensihoidosta huolehditaan. Yöpäivystys tulisi valtion kaavailujen mukaan säilymään noin 30 sairaalassa. Eri vaihtoehdoissa sekä Seinäjoen keskussairaala että Vaasan keskussairaala näyttäisivät olevan mukana, joten muutosta osaltamme ei liene tulossa.

Lääkäripula vaikeuttaa ilta- ja viikonloppupäivystyksen ylläpitoa seutukeskuksissa. Maakuntalehtien uutisoiman selvityksen mukaan lääkäripula vaivaa vahvasti sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Suupohjan osalta lääkäritilanne on kuitenkin saatu säilymään kohtuullisen hyvänä. Kalliita keikkalääkäreitäkin käytetään aika rajoitetusti.