Sairaanhoidon tilastoja

Sairaanhoitopiirin tuoreet tilastot vuodelta 2013 sisältävät mielenkiintoisia lukuja. Poimin tähän joitakin.

Palvelujen kysyntää kuvaava taulukko kertoo, että teuvalainen lähetettiin viime vuonna erikoissairaanhoitoon 2 261 kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9 %. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuodet pysynyt sairaanhoitopiirissä aika tasaisena.

Avohoitokäyntejä teuvalaisilla oli viime vuonna 8 649 kpl. Tuhatta asukasta kohden suhteutettuna se oli 1 500 kpl. Vuodesta 2010 kasvua on 13 %. Keskiarvo viime vuonna koko sairaanhoitopiirin alueella oli 1 358. Teuvan luku oli korkein Lapuan jälkeen.

Hoitopäiviä teuvalaiset tarvitsivat 4 060 kpl. Tuhatta asukasta kohden se oli 704. Luvut ovat vuosittain vaihdelleet, mutta jos verrataan vuoteen 2010, kuten edellä, oli luvussa vähennystä 4 %. Keskimäärin sairaalassa viivyttiin viisi päivää.

Päiväkirurgisia hoitojaksoja teuvalaisilla on 140 kpl Pudotusta vuodesta 2010 peräti 19 %.

Teuvan kunta maksoi sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon palveluista 1 311 euroa/asukas. Kasvua vuodesta 2010 on kertynyt peräti 43 %. Sairaanhoitopiirin alueella keskimääräinen nousu oli 22 %. Vuonna 2010 asukasta kohti lasketut menot olivat Teuvaa pienemmät vain Lapualla ja Ilmajoella. Vuonna 2013 Teuvaa suuremmat asukaskohtaiset menot olivat vain Soinissa ja Karijoella.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana Etelä-Pohjanmaan Elyn (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa vuosille 2014 - 2018. Lausuntoa pitäisi antaa. Suunnitelma ei anna teuvalaisille mitään. Ja muidenkin osalta on niukkaa. Syynä on määrärahojen pienuus vuodesta toiseen.

Toki jotakin tehdään. Seinäjoen ja Vaasan ohistustiehankkeet etenevät, samoin Laihian ja Kurikan risteysjärjestelyt valtatie 3:lla. Mutta iso kuva on sellainen, että alempiasteinen tieverkko ihan sananmukaisesti rapautuu, vauriot myös vilkkaasti liikennöidyillä teillä lisääntyvät, ja tärkeät liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen väylät jäävät rakentamatta. Vaurioiden korjaaminen tulee lähivuosina maksamaan moninkertaisesti siihen verrattuna, että ne olisi tehty ajallaan.

Sivistysjohtaja

Sivistysjohtajan virkamme ei saavuttanut suurta suosiota. Näytti jo, että hakemuksia ei tule ollenkaan, mutta oli niitä sitten keskiviikkoiltaan mennessä tullut kuitenkin seitsemän kappaletta. Ehkäpä tehtävän määräaikaisuus karsi hakijoita. Noissa seitsemässä hakijassa on kuitenkin papereiden perusteella ihan hyviä vaihtoehtoja. Kunnanhallitus päättää kokouksessaan 5.5. haastatteluun kutsuttavista.

Jatkokertomus strategiasta

Talven (jota ei tullut) ja kevään aikana on työstetty päivitettyä versiota kunnanhallituksen tuloskortista. Kysehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niiden tavoitteiden asettamisesta, joihin lähivuosina kunnan toiminnassa tulisi pyrkiä. Nostan tässä strategiatyöstä esiin joitakin asioita, ja yritän valottaa niiden taustoja. Teen tämän jatkokertomuksen muotoon siten, että käsittelen yhtä asiaa aina kerrallaan.

Kuntarakenne

Otinkin ensimmäisenä esiin asian, josta strategia ei sano mitään - ei ainakaan vielä. Syynä lienee se, että aiheesta päättäjien näkemykset ovat niin jakautuneet. Strategiaesitys ei siis selvästi ota kantaa siihen, tuleeko Teuvan jatkaa itsenäisenä kuntana vai pyrkiä aktiivisesti kuntaliitokseen. Toisaalta, jos ei muutostarvetta mainita, täytynee se tulkita nykytilan jatkumiseksi. Uskon, että tästä asiasta kuitenkin vielä valtuustossa strategian hyväksymisen yhteydessä keskustellaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Laaja aihe. Tätähän koko kunnan toiminnan tulisi olla. Keskeistä tässä on kuitenkin ennalta ehkäisevä näkökulma. Kunnan tulee luoda hyvinvoinnin edellytyksiä ja mieluummin ehkäistä sairauksien ja ongelmien syntymistä kuin pelkästään hoitaa niitä. Teuvalla on erillinen hyvinvointisuunnitelma, jossa tärkeimmiksi asioiksi on valittu terveyserojen kaventaminen, itsenäisen suoriutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen kaiksessa toiminnan suunnittelussa.

Maankäyttö ja asuntopolitiikka

Näistä aiheista onkin strategiatyössä keskusteltu jonkin verran. Tavoitteiksi on aseteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ennakoivaa maanhankintaa ja monipuolista tonttitarjontaa. Tarvitaanko Teuvalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, maaseudulla kun ollaan? Minun mielestäni jossain määrin kyllä. Se ei saa tarkoittaa sitä, että ei saa rakentaa muualle kuin tiiviille alueille. Mutta pelkästään kirkonkylän osalta paikka paikoin täydennysrakentaminen lisäisi taajaman toimivuutta ja viihtyisyyttä. Tämä on todettu myös keskustan kehittämissuunnitelmassa. Maata puolestaan kunnan tulee ostaa silloin, kun sitä on myytävänä. Kunta tarvitsee raakamaata tonttien kaavoitukseen, omaan rakentamiseensa mutta myös vaihtomaiksi. Jos kunta ostaa maata käypään hintaa tulevaisuuden tarpeisiinsa, ei kunta siinä köyhdy. Monipuolisessa tonttitarjonnassa meillä olisi vielä tekemistä. Tontteja pitäisi olla tarjolla niin palvelujen äärellä keskustassa kuin aidosti maalla kyläyhteisöissä.

Yksinkertaiset ja tehokkaat toimintamallit

Prosessinäkökulmasta korostetaan yksinkertaisia ja tehokkaita toimintamalleja. Kyse on siis jonkin sortin ketteryydestä. Erityisesti kuntayhteistyössä tehokas vaikuttaminen nousee keskeiseen asemaan. Uutta voi aina ensin kokeilla pienimuotoisesti. Epäkohtiin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemassa olevia yhteisöjä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan (ns. kolmas sektori).

Asiakkaan valinnan vapaus

Tämä tuntuu olevan erityisen vaikea asia Suomen julkisessa hallinnossa. Valinnan vapauksia tulee käyttöön hitaasti ja monin rajoituksin. Uskoisin kuitenkin, että sitä ihmiset nyt ja jatkossa haluavat. Jotta voisi valita täytyy olla vaihtoehtoja. Yksi keskeinen väline vaihtoehtojen tarjoamiseen on palvelusetelien käyttöön otto.

Johtaminen

Tässä kohtaa tavoitteina on läpinäkyvyyttä, työn tuottavuuden lisäämistä sekä hyvää muutosjohtamista. Valtuustoseminaarissa lisättiin listalle vielä poliittisen johtamisen kehittäminen.

Työhyvinvointi

Hieman haasteellinen mutta sitäkin tärkeämpi tavoite näin yt-neuvottelujen aikaan. Toivon, että kulukuurin jälkeen voimme osoittaa mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia ja hyvän työyhteisön. Työnsä hyvin osaava ja tehtäviinä motivoitunut henkilöstö sekä hyvät toimitilat ja kunnon työvälineet ovat tässä kulmakiviä. Myös toimintatapojen muuttaminen ja toimintojen jonkinasteinen uudelleenorganisointi.

Samalla rahalla enemmän

Siis toiminnan tehostamista. Keinoina toiminnan aktiivinen kehittäminen, osaava kilpailutus, energian säästö, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö.

Ydintoiminnot itse, muut yhteistyöjärjestelyin

Tätä linjausta mm. yrittäjät ovat kritisoineet. Minusta se on kuitenkin aika luonteva. Näin yrityksetkin tekevät, keskittyvät omaan osaaamisalueeseensa ja oman toimintansa ytimeen. Muita palveluita ostetaan. Varmaan kaikissa kuntien palveluissa myös ostot yksityisiltä tulevat jatkossa täydentämään kunnan palveluvalikoimaa. Ehkäpä kunnan tulisi laatia yrittäjien esittämä palvelustrategia, jossa näihin asioihin otettaisiin tarkemmin kantaa.

Elinvoima


PK-yrittäjyyden hyvistä toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sukupolvenvaihdoksia tulee aktiivisesti tukea. Keinojamme ovat teollisuustontit ja -tilat, neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoituspaikkamarkkinointi, hyvä yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, myönteinen kuntakuva, neuvontapalvelut sekä investointien korkotuki.

Strateginen kehittämisvara

Mitäs se nyt sitten on? Palvelut tulisi hoitaa niin tehokkaasti, että kun tuloista on vähennetty palvelujen aiheuttamat menot ja käyttöomaisuuden poistot sekä rahoituskulut, rahaa jäisi vielä kehittämiseenkin.

Liittymät

Kantatie 67:n liittymien tulevaisuus aiheellisesti keskusteluttaa. Ongelmana eivät miltään osin ole kantatien yli nykyisellään kulkevat liikennevirrat. Mutta silloin kun kunta kaavoittaa uusia alueita, se joutuu neuvottelemaan järjestelyistä monen tahon kanssa. Yksi keskeinen viranomaistaho on ELY-keskus. Tässä kaksi vastuualuetta on keskeisiä: liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Kun Teuvan kunta osti raakamaata kantatien pohjoispuolelta viime vuonna, aloitimme alueen kaavoituksen teollisuus- ja osin asuntoalueeksi pikavauhdilla. Hyvässä yhteisymmärryksessä ELY-keskuksen kanssa saimme sovittua nopeasta etenemisestä. Kaavaluonnos valmistuikin syksyllä. ELY-keskuksen kanssa käymissämme neuvotteluissa olimme mitoittaneet kantatien taakse tapahtuvan rakentamisen siten, että uudelle alueelle riitti kääntymiskaistojen rakentaminen.

Kunnanhallitus katsoi kuitenkin, että aluetta tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Kaavaluonnos palasi näillä eväillä valmisteluun. Sitä on valmisteltu uudelleen neuvotellen mm. paikallisten yrittäjien kanssa.

Ensi viikolla käymme uuden neuvottelun ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on löytää eri osapuolia tyydyttävä malli. Mielestäni kunnan tulee välttää sellaisia ratkaisuja, joissa joutuisimme kustantamaan kalliita eritasoliittymiä, jotka jättäisivät keskeisiä yrityksiämme mottiin suhteessa kantatiehen.

Turvallisuussuunnitelma

Kunnanhallitus saa tänään käsittelyynsä pitkään ja hartaasti valmistellun turvallisuussuunnitelman. Kyse on paperista, jonka valmistelussa on mietitty, miten paikallisesti eri toimijoiden yhteistyönä voidaan turvallisuutta parantaaa. Kyse on normaaliolojen arjen turvallisuudesta, siinä ei siis oteta kantaa poikkeusoloihin. Turvallisuutta on karkeasti jaotellen kahdenlaista. Toisaalta on turvallisuutta, joka ilmenee mm. onnettomuuksien ja rikosten määrän vähäisyytenä. Toisaalta turvallisuutta on myös se, miten turvalliseksi tai turvattomaksi kansalaiset olonsa tuntevat. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja merkittäviä.

Poimin muutamia toimenpide-ehdotuksia suunnitelmasta. Kannattaa huomata, että suunnitelmassa ei ole nostettu esiin niitä asioita, jotka ovat esillä jo jossain muissa suunnitelmissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden kehittämisestä on olemassa ihan oma suunnitelmansa.

- varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus on keskeisellä sijalla
- ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat eri palveluyksiköissä
- kiusaamisen vastainen toiminta kouluissa
- koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuus
- poistumisharjoitukset kouluissa
- nuorten osallistaminen ja kuuleminen, mm. aloitekanava.fi ja Teuvan nuorisotoimen Facebook-sivusto
- päihdevalistus kouluilla
- Palvelukeskus Trillan toiminta; työpajat
- etsivä nuorisotyö
- suojelusuunnitelmien laatiminen pohjavesialueille
- teiden osoitejärjestelmän selkeys ja ajan tasalla pitäminen
- esteettömyyden edistäminen
...

Aikalisä?

Vuonna 2009 kouluverkkopäätös tehtiin valtuustossa yksimielisesti. Se oli merkittävä saavutus. Taloudellinen tilanteemme on siitä paljon heikentynyt, ja nyt Norinkylän koulun osalta harkitaan ratkaisusta poikkeamista.

Periaatteessa valtuustonkin tulee noudattaa itse luomaansa sääntöä tai sitten muuttaa sitä. Käytännössä valtuusto voi esimerkiksi nostaa kaksiopettajaisen koulun oppilasrajaa, ja todeta sitten, että Norinkylän koulu ei tätä ehtoa enää täytä. Lopputulos on sinänsä sama.

Sen sijaan voisi olla viisaampaa laittaa koko viisi vuotta vanha kouluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun. Kaikki varmaan ymmärtävät, että sinänsä meillä ei edellytyksiä ole ratkaisua väljentää, mutta tarvetta voi olla sitä joltain osin tarkentaa. Koko kouluverkkoratkaisun uudessa tarkastelussa ei yksittäinen kylä joutuisi erityisasemaan, vaan sitä katsottaisiin osana kokonaisuutta. Uskoisin, että meillä on myös tarvetta tarkastella samassa yhteydessä päivähoidon ja esiopetuksen tulevia järjestelyjä.

Tässä ratkaisussa Horonkylän koulu lakkaisi 1.8.2014 nykyisen kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Norinkylän koulu puolestaan jatkaisi ainakin lukuvuoden 2014 - 2015.

Toteutustapa

Kunnanhallitus pohtii huomenillalla myös koulukeskuksen remontin toisen vaiheen toteutustapaa. Siis kilpailutetaanko rakentaminen samaan tapaan kuin ykkösosassa pää- ja sivu-urakoina vai tekeekö kunta rakennusvaiheen omana työnä. Asiasta on talven aikana käyty keskustelua siitä näkökulmasta, miten työstä mahdollisimman suuri osuus jäisi omalle paikkakunnalle. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että remontti viedään loppuun omana työnä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että urakat kilpailutetaan pienemmissä erissä, jolloin paikalliset yritykset ehkä pystyvät paremmin tarjoamaan urakoita. Toisaalta tämä toteutustapa vaatii enemmän resursseja ja osaamista rakennuttajalta eli kunnan tekniseltä toimelta.

Moka

Olemme saaneet koulukeskuksen remontin I vaiheeseen valtion rahoitusta merkittävän summan, yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tuon valtionosuuden saaminen on vaatinut monta neuvottelua Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Heiltä on löytynyt ymmärrystä meidän hankkeemme toteuttamiselle, ja yhteistyö on ollut tosi hyvää.

Syksyllä on tarkoitus aloittaa peruskorjauksen toinen vaihe. Sen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Remonttiin tulevat entiset lukion tilat. Käytännössä niihin peruskorjauksen jälkeen sijoittuu yläkoulun ja lukion luokkia. Valtionosuusneuvotteluissa meitä kehoitettiin hakemaan valtionosuutta myös tähän hankkeeseen. Suuria toiveita
valtionosuuden saamisesta meille ei annettu johtuen valtion määrärahojen pienuudesta, jo ykkösosaan saamastamme merkittävästä rahoituksesta ja rakennuksen nuoremmasta iästä.

Valtionosuutta piti hakea vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta tämän vuoden määrärahoista olisi mahdollista jokin avustus saada. Päädyimme hakemaan 1,0 miljoonaa euroa. Inhimillisen erehdyksen vuoksi kävi niin, että valtionosuushakemusta ei määräaikana Ely-keskukselle toimitettu. Kunnanhallitusta ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa on asiasta informoitu. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 1.4. ja päättää, mihin toimiin se asian johdosta ryhtyy. Myös tilintarkastajalla ja tarkastuslautakunnalla on asiasta varmasti sanansa sanottavana.

Säästöjä

Viime vuoden tilinpäätös jää 1,3 miljoonaa euroa pakkaselle. Se on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta edelleen aivan liian paljon. Summa vastaa kahden veroprosentin tuottoa. Alijäämää ovat pienentäneet toteutetut säästötoimet. Oman toimintamme menot alenivat vuonna 2013 noin 0,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotulojen tilitysaikataulu muuttui hieman lisäten viime vuonna verotulojen määrää.

Säästötoimia tarvitaan lisää. Taloustyöryhmä on tullut siihen tulokseen, että lomautusten käyttö laajassa mitassa säästökeinona ei ole jatkossa kestävä ratkaisu. Henkilöstömenoja täytyy pystyä vähentämään pysyvästi. Esitän 1.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Teuvan kunnassa aloitettaisiin yt-menettely, jonka tavoitteena olisi kahdenkymmenen henkilötyövuoden vähentäminen.

Norinkylän koulu

Eilinen valtuusto kävi aika ripeän kokouksen jälkeen pitkän ja kipakan keskustelun aikeista lakkauttaa Norinkylän koulu. Tänään asiasta keskustelee varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta.

Ymmärrän, että Norinkylällä ollaan pettyneitä. Valtuusto on muutama vuosi sitten määritellyt oppilasrajat, joiden alittuessa koulu lakkaa. Nori on vielä selvästi kaksiopettajaiselle koululle asetetun rajan yläpuolella.

Toisaalta kunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti muuttunut niistä päivistä, kun kouluverkkoratkaisu tehtiin. Monissa lähikunnissa on jo jouduttu luopumaan kaksiopettajaisista kouluista. Osana talouden sopeutuspakettia kunnanhallitus päätti, että Norin lakkautusvaihtoehtoakin nyt selvitetään. Nyt lautakunnan tehtävänä on esittää, miten koulun lakkautus voitaisiin toteuttaa, ja mitkä sen vaikutukset olisivat. Sen jälkeen kunnanhallitus tekee oman esityksensä. Vanhempia ja kyläläisiä kuullaan ennen valtuuston tekemää ratkaisua.

Sote-sopu

Aika yllättävä oli ratkaisu, johon poliittiset puolueet yhdessä viikonloppuna sote-asiassa päätyivät. Yllättävää oli myös se, että yksimielisyys löytyi. Ratkaisua on oikeastaan vielä vähän vaikea kommentoida, koska paljon jää riippumaan siitä, miten uudistusta käytännössä toteutetaan.

Järjestämisvastuu joka tapauksessa siirtyy noin 200 toimijalta viidelle. Se on varsin radikaali muutos. Pelkään, että muodostuu liian suuria kokonaisuuksia. Niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Niitä on vaikea hallita. Uudistus johtaa varsin keskitettyyn ohjaukseen, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa varmaankin paranee. Sairaaloiden välinen kilpavarustelu vähenee, ja sairaaloiden erikoistuminen lisääntyy. Pitkällä aikavälillä sairaaloiden määrä ehkä pienenee. Tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat. Ongelmana pidän sitä, että rahoitusvastuu säilyy kunnilla, vaikka kuntien on entistä vaikeampi käytännössä vaikuttaa näiden jättien toimintaan.

Kovin vähän tiedämme vielä siitä, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan. Jatkavatko yhteistoiminta-alueet, kuten meidän alueellamme llky? Jatkavatko sairaanhoitopiirit keskussairaaloiden ylläpitäjinä jossain muodossa? Paljonko käytetään yksityisiä palveluja? Keskittyvätkö palvelut seutu- tai maakuntakeskuksiin? Kuntalaisen kannalta nämä kysymykset vaikuttanevat eniten arjen asiointiin.

Kuntatodistusohjelma

Hallitus esittää valtuustolle peräti 10 miljoonan euron kuntatodistusohjelman käyttöönottoa. Kuntatodistus on kunnan tai kuntayhtymän rahamarkkinoilla liikkeeseenlaskema lyhytaikainen velkasitoumus. Se on nopea ja helppo tapa hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Aivan maksuvalmiuden ylläpitoon emme koko kymppimiljoonaa tarvitse. Rahoituskustannus kuntatodistuksissa on sen verran edullinen, että sillä kannattaa joksikin aikaa rahoittaa myös investointeja. Eli lyhytaikaisten velkapapereiden pyörittäminen on perinteistä talousarviolainaa edullisempaa. Siksi noin suuri summa.

Jätevesiyhteistyö

Teuvan jätevedenpuhdistamo on tullut elinkaarensa päähän. Vaihtoehtoja ovat puhdistamon mittava saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapurikuntien kanssa jäteveden puhdistamisessa. Yhteistyövaihtoehtoa on valmisteltu monta vuotta. Tämä siksi, että tilanteet ovat voimakkaasti matkan varrella eläneet. Aluksi yhteisessä hankkeessa oli mukana useita kuntia, ja jätevedet oli tarkoitus johtaa Kristiinankaupunkiin. Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen jälkeen suunta on ollut Kaskinen. Yhteistyökumppanit ovat vähentyneet. Vain Närpiö on jäänyt jäljelle.

Yhteistyö Närpiön kanssa tässä hankkeessa on ollut esimerkillisen hyvää. Yhdessä on päädytty siihen tulokseen, että kahdestaankin yhteistyössä on voimaa. Jätevesien johtaminen Kaskisiin ja puhdistaminen siellä, ovat pitkällä aikavälillä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin se paras vaihtoehto. Myös valtion ympäristöhallinto on peukuttanut hanketta, ja siirtolinjoihin ollaan näillä näkymin saamassa valtion rahoitusta. Teuvan kunnanvaltuusto päättää periaateratkaisusta ensi maanantaina.

Sähköisiä kokouksia

Teuvan kunnanhallitus on kokoustanut nyt vuoden tablettitietokoneilla. Ensimmäisen vuoden aikana laitteiden hinta tuli kuoletettua säästyneinä monistus- ja postituskuluina. Siirtymä sähköiseen kokouskäytäntöön oli melkoisen vaivaton, laitteet ovat toimineet hyvin, ja ne ovat ollet helppokäyttöisiä. Kaikki ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä. Niinpä kunnanhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan myös valtuusto siirtyisi samaan käytäntöön. Valtuuston kokouksia on sen verran harvemmin, että suoranaista nettosäästöä ratkaisusta ei synny, mutta toimintaa se nopeuttaa ja antaa mahdollisuuksia tarjota valtuutetuille nykyistä laajempia taustaselvityksiä.

Hämmentävää

Kuntarakenneuudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa on vaiheita riittänyt. Työryhmät ovat istuneet, kriteereitä on työstetty, ja kunnat ovat antaneet lausuntojaan. Nyt kun kuntarakenteesta lakimuutokset on annettu, ja sote-uudistuskin pitäisi saada muutaman viikon kuluessa ratkaisuun, on noussutkin aivan uusia ajatuksia uudistuksen suunnaksi.

Esiin on tuotu ns. erva-malli, jossa erikoissairaanhoito koottaisiin viiteen, yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuvaan kuntayhtymään. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi jäisivät tässä vaiheessa nykyiselleen. Hyvää mallissa olisi varmasti se, että se vähentäisi erikoissairaanhoidon kilpavarustelua. Asian kääntöpuoli olisi palvelujen vääjäämätön keskittyminen vuosien saatossa.

On vaikea ymmärtää, miten tämä ratkaisu vastaisi niihin keskeisiin tarpeisiin, joita sote-uudistuksella on nähty olevan. Erikoissairaanhoito on nykyisellään ehkä parhaiten toimiva osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäämme. Tavoitteena on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä häivyttää raja-aitoja sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä.

Kuntoutusosasto

Olette varmaan lehdistä lukeneetkin, että Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvalla toimiva kuntoutusosasto (entinen osasto I) on saanut valtakunnallisen tunnustuspalkinnon. Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä La Carita -säätiö ovat jakaneet työyhteisöille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 asti. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja hoitotyötä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa.

Super ja La Carita kertovat Teuvan osastosta seuraavasti:

"Teuvan osasto 1 on 33-paikkainen osasto, missä hoidetaan osittain akuuttihoidossa olevia ja osittain pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Henkilökuntaan kuuluvat osastonhoitaja, 23 koulutettua hoitajaa ja 5 laitoshuoltajaa. Lähihoitajat ovat erikoistuneet esimerkiksi muistihoitajiksi, jalkojenhoitoon ja haavahoitoihin. Yksi perushoitaja toimii kotiutushoitajana, joka huolehtii potilaiden kotiuttamiseen liittyvistä asioista.

Osaston tärkeä tehtävä normaalin hoitotyön lisäksi on potilaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä aktiivinen viriketoiminta. Kuntoutustoiminnan kehittämisen myötä potilaiden päiviin on tullut lisää aktiviteetteja. ”Virikkeellä vauhtia päivään” hankkeen myötä osastolla on potilaille kaksi kertaa viikossa virikehetkiä. Osastolla toimii kuntohoitajan ja fysioterapeutin lisäksi lähi- tai perushoitaja kuntoutusvastaavana kolme viikkoa kerrallaan. Yhteishenki osastolla on hyvä.

Osaston uudet tilat on otettu käyttöön kesällä 2012. Remontin aikana osasto oli hajasijoitettuna eri paikkakunnille puolentoista vuoden ajan. Uusi, laajennettu ruokasali mahdollistaa potilaiden ruokailun siellä ja tukee osaltaan kuntoutusta ja virkistystä. Osasto sai oman kuntosalin, missä potilaiden lihaskuntoa ja kuntoutumista voidaan tukea. Lasitettu ulkoparveke tuo lisää mahdollisuuksia potilaiden virkistykseen.

Osastolla on takana monia muutoksia ja työn kehittämistä. Työntekijät kokevat onnistuneensa hyvin muutoksissa ja ovat pystyneet parantamaan potilaiden saamaa hoitoa ja vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa omalla työllään ja työpaikan ilmapiirillä sekä tilojen viihtyisyydellä ja toimivuudella."

Lämpimät onnittelut osaston osaavalle henkilökunnalle tästä tunnustuspalkinnosta!

Taloustyöryhmä aloitti

Tiistaina aloitti kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä työnsä perehtymällä talouden kehitykseen viime vuosina. Sopeutustavoitteeksi työryhmä nimesi 1,5 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään kolmen vuoden aikajänteellä. Työryhmä käy läpi toimintoja päävastuualuettain sekä toiminnoittain. Esityksensä sopeutuksen keinoista ja kohdentamisesta työryhmä pyrkii tekemään vappuun mennessä.

Taloustyöryhmä

Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.

Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.

Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.

Energia- ja ilmastostrategia

Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.

Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."

Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.

Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.

Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...