Energiaa elinvoimaan

 Puhtaan energian tuottaminen ja sen hyödyntäminen ovat maaseudun suuria mahdollisuuksia. Meillä vahvuutena ovat tuulivoima-alueet ja Kärppiön sähköasema. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina hankkeen, jolla näihin mahdollisuuksiin tartutaan.

Selvityshanke edistää  sähköaseman kehittymistä hiilineutraalin energian ja teollisuuden keskukseksi. Alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista sähköasemista, jonka 1000 MW:n kapasiteetti mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja energiaintensiivisen tuotannon sijoittumisen. Lisäksi alueella on noin 500 hehtaaria kaavoituksessa olevaa maata, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähäpäästöiselle yritystoiminnalle.

Hankkeessa selvitetään alueen tekniset ja taloudelliset edellytykset energiatehokkaan liiketoiminnan sijoittumiselle sekä edistetään uusiutuvan energian ratkaisuja. Selvitystyö toteutetaan skenaariotyöskentelyn avulla. Hankkeen tavoitteena on houkutella yrityksiä ja investointeja sijoittumaan alueelle, vahvistaa kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä luoda uusia työpaikkoja ja osaamista puhtaan siirtymän teknologioissa.

Kärppiön alue profiloituu hankkeen myötä edelläkävijäksi hiilineutraalin energian ja teollisuuden kehittämisessä tukien alueellista elinvoimaa ja kestävää ja vastuullista kasvua.

Yritysten suorahaku

 Eilinen kunnanhallitus päätti jatkaa yritysten suorahaku -hanketta. Patrio Oy on toiminut konsulttinamme ja etsinyt meille soveltuvia yrityksiä. Hankkeessa on pyritty löytämään kunnan vahvuudet ja houkuttelemaan uusia yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle. Kärppiön vahva sähköasema osoittautui merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Niinpä hankkeessa on keskitytty lähinnä datakeskustoimijoiden kontaktointiin. Sen pohjalta löytyikin alustava yhteistyökumppani. Kunta on neuvotellut esisopimuksista maan ostamiseksi, ja alueen kaavoitus on päätetty aloittaa.

Nyt olisi tarkoitus jatkaa hanketta siten, että etsitään muiden toimialojen yrityksiä. Voisi ehkä sanoa, että perinteisempiä yrityksiä. Sellaisia jotka täydentäisivät Teuvan jo olemassa olevaa yrityskantaa.

VAMK

Kunnanhallitus päätti juuri hyväksyä sopimuksen Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa avainkumppanuudesta.  VAMK:lla on avainkumppanuusohjelma, jossa mukana on yrityksiä, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan hyvinvointialue. Teuvan kunta avaa päätä pienille kunnille.

 Avainkumppanuuden kautta kunnalla on mahdollisuus hyödyntää VAMK:n vahvaa energia- ja tekniikkaa-alojen osaamista. Kumppanuus tukee Teuvan tavoitteita kehittää elinvoimaa ja vahvistaa kunnan kyvykkyyttä puhtaan siirtymän investoinneissa.

Avainkumppanuus systematisoi yhteistyötämme. Se sisältää mm. sääännölliset kumppanitapaamiset, mahdollisuuden osallistua tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, opiskelijaprojekteihin ja harjoitteluyhteistyöhön. Se tuo myös näkyvyyttä VAMK:n viestintäkanavissa. Lisäksi saamme tukea rekrytointiin, koulutusten räätälöintiin sekä hiilijalanjälki- ja päästölaskentaan.

Loppusuora

 Jään eläkkeelle marraskuun lopussa. Valtuusto on valinnut seuraajakseni Rami Mattilan. Rami aloittaa työt Teuvan kunnassa jo 1.9. Hän hoitaa kolmen kuukauden ajan mm. tiettyjä elinkeinoasioita ja perustettavan kiinteistöyhtiön valmistelua. Ja perehtyy samalla Teuvan johtamiseen

Koska valtuustokausi kesäkuussa vaihtui, alkaa syksyllä myös strategiatyö. Tässä Rami on keskeisesti mukana. Nykyinen kuntastrategia on ollut käytössä neljä vuotta. Sinä aikana maailma on muuttunut paljon. Silti ei ole tarkoitus lähteä romuttamaan vanhaa strategiaa ja tekemään täysin uutta ja erilaista. Koitetaan korjata vanhaa. Miettiä, mihin  toimintaympäristöön tulleet muutokset antavat aihetta. Säilyttäen pitkäjänteisyys ja jatkuvuus.

Strategiatyössä on tarkoitus osallistaa ja kuulla kuntalaisia ja eri sidosryhmiä. Minua viehättää ajatus jonkinlaisesta Teuva-sopimuksesta, jossa kunta ja sen tärkeimmät kumppanit sopisivat yhdessä paikkakunnan kehittämisestä. Vuosittain voisi sitten olla yhteinen seminaari, jossa katsottaisiin,  mitä on saatu aikaan, ja miten sopimusta olisi hyvä tarkentaa.

Talouden näkymiä

 Tällä viikolla poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeriön esitys säästöistä kahdelle seuraavalle vuodelle. Säästöesityksiä on pyritty kilvan ampumaan alas. Valitettavasti tarve valtiontalouden tervehdyttämiseen on selvä. On luonnollista, että keinoista käydään kipakkaakin keskustelua. Suomen kansantalous on kehittynyt varsin kituliaasti vuoden 2008 jälkeen. 2000-luvun alussa valtion talousarviomenot olivat 33 miljardin euron luokkaa, 2010-luvun lopulla 55 miljardin paikkeilla ja 2025 alkuperäisessä talousarviossa 89 miljardia. Kasvu on siis ollut melkoista.

Valtiovarainministeriön säästölista toteutuessaan vaikuttaisi kuntiin eniten peruspalvelujen valtionosuuden leikkauksen ja kotoutumiskorvausten poistamisen kautta. Tarkkaa vaikutusta Teuvan talouteen pystyy tässä vaiheessa arvioimaan vasta karkealla tasolla. Uskoisin sen olevan noin 200 - 250 000 euroa. Ihan merkittävä summa, kun kustannustason nousun myötä taloutemme on muutoinkin kiristymässä.

Valtionosuusuudistuksen valmistelu näyttää olevan umpikujassa. Uudistuksen piti tulla alun perin voimaan vuoden 2026 alussa. Sittemmin voimaantuloa siirrettiin vuoden 2027 alkuun. Nyt on epävarmaa, toteutuuko se edes silloin. Kiistaa aiheuttaa eniten ns. sote-erien poisto. Vaikutukset erityyppisiin kuntiin olisivat varsin erilaiset. Toisaalta kyse on pelisäännöistä, joista päätettiin sote-uudistuksen yhteydessä. Toisaalta on kyse tarpeesta uudistaa valtionosuusjärjestelmä vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä ja kustannuksia.

Sote-erien poisto olisi Teuvan kannalta tuloja pienentävä ratkaisu. Kaskinen taas olisi koko maankin tasolla suhteellisesti suurin voittaja. Uudistuksessa todennäköisesti tulisi siirtymä- ja tasauskertoimia, joilla menetyksiä ja lisätuloja rajoitettaisiin. Vaikka Teuva mitä todennäköisimmin uudistuksessa häviäisikin, pidän uudistuksen viivästymistä vahingollisena ja epäoikeudenmukaisena.

Puoliväliriihi

 Hallituksen puoliväliriihi (mielenkiintoinen termi sinänsä) on herättänyt porinaa. Isot veronalennukset taisivat olla suurin yllätys. Kuntapuolella kulmakarvoja on kohoteltu lähinnä kuntien valtionosuusleikkauksen vuoksi. Leikkaus on 75 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuodet valtio on kohdellut kuntia aika suopeasti. Kuntien tulopohjaa ei ole isosti rapautettu koronasta, Ukrainan sodasta tai pitkästä talouden lamaannuksesta huolimatta. Päinvastoin korona-aikana kunnat saivat mukavasti lisärahoitusta.

Suuressa sote-siirrossa vuoden 2023 alussa kunnat saivat varsin erilaiset lähtökohdat. Parin vuoden menorakenne ratkaisi tulevien vuosien rahoituspohjan. Kun myös kustannustaso pääsi karkaamaan, on monen kunnan tilanne nyt tukala. Ja vääristymät oikaiseva valtionosuusuudistus antaa odottaa itseään. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät tämän vuoden alussa kuntien vastuulle, rahoitus alimitoitettiin.

Niinpä jokainen kuntien tulopohjan heikennys on nyt varsinkin osalle kunnista varsin kriittinen. Hallituksen nyt sorvaama valtionosuusleikkaus on kuitenkin varsin maltillinen. Teuvan kunnan osalta se tarkoittanee alle 100 000 euron menetystä.

Paljon merkittävämpää on, miten veronalennukset toteutetaan, ja kompensoidaanko kuntien verotulomenetykset. Joka tapauksessa yhteisöveroprosenttia on tarkoitus kasvun vahvistamiseksi alentaa. Kunnat ovat tässäkin veromuodossa veronsaajina. Onneksi pääministeri kiiruhti vakuuttamaan, että tältä osin kuntien menetykset korvataan.

Työsuhdepolkupyörien veroetu päätettiin poistaa. Voi perustellusti olla vähintään kahta mieltä siitä, tuleeko pyöräilyä tukea verovaroin. Tällainen etu kuitenkin myönnettiin, ja monet työnantajat siihen tarttuivat. Kalliita pyöriä on ostettu, ja maksujärjestelyt ovat sitovia. Nyt sitten kuitenkin pelisäännöt verotuksen osalta yllättäen muuttuvat.

Riihessä pohdittiin myös tuulivoimaloiden sijoittamista asutukseen nähden. Tuloksena oli aika kaavamainen säännös. Tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään kahdeksan kertaa niiden kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 - 3 kilometriä. Tähän asti rajat on piirretty melumallinnuksilla. On hyvä, että riittävä etäisyys asutukseen pyritään turvaamaan. Mutta voimalat ovat erilaisia, erilaisista turbiineista lähtee erilainen ääni, maaston muodot ja puusto vaikuttavat äänen ja muiden haittojen etenemiseen. Ja kun voimalat viedään kauemmas asutuksesta, tarvitaan pitempiä teitä pidemmälle koskemattomaan luontoon ja pitempiä voimajohtolinjoja. Vaikutukset voivat olla moninaisia ja yllättäviä.

Vaaleista

 Kuntavaalien äänestysprosentti jatkoi laskuaan. Tosin lasku ei ollut iso, ja vielä päästiin selvästi yli 50 %:n. Teuvan äänestysprosentti taas oli mukavasti valtakunnallista suurempi. Silti on syytä seuraavien neljän vuoden aikana miettiä, miten prosentit saataisiin nousuun. Olisiko mahdollisuus halutessaan äänestää pelkästään puoluetta yksi sellainen keino?  Tai paikallisten kansanäänestysten liittäminen vaalin yhteyteen? Ainakin paikallisten keskeisten kysymysten entistä aktiivisempi nosto julkiseen keskusteluun.

Teuvalla ehdokasasettelun pohjalta syntyi mielikuva, että henkilövaihdokset valtuustossa jäisivät vähäisiksi. Äänestäjät olivat toista mieltä. Vielä vahvistamattoman vaalituloksen mukaan kesäkuussa Teuvan valtuustossa aloittaa yhdeksän uutta valtuutettua. Kolmasosa valtuutetuista siis vaihtuu. Se on oikeastaan aika optimaalinen määrä. Se mahdollistaa tietyn jatkuvuuden, mutta mahdollistaa myös uusien näkemysten mukaan tulon päätöksentekoon.

Naisia uuden valtuuston jäsenistä on kymmenen, kun vanhassa valtuustossa heitä oli 12. Muutos ei lukumääräisesti ole iso, mutta askel miesvaltaisempaan suuntaan kuitenkin.