Paras-hanke Suupohjassa

Valmisteilla oleva puitelaki velvoittaa kunnat miettimään palvelurakenteensa uusiksi. Lain ensisijaisena tavoitteena on elinvoimaisten kuntien muodostaminen työssäkäyntialueittain tai muutoin luontevina kokonaisuuksina. Kuntaliitosten vaihtoehtona kunnat voivat lisätä yhteistoimintaansa. Kuntien tulee joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, miten ne tulevina vuosikymmeninä selviävät väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi kunnallistalouden pysyessä kireänä. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjalla ja toisen asteen koulutus 50.000 asukkaan asukaspohjalla.

Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.

Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.

Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.

Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.

Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.

Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.

Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.