perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksei kuntaliitos?? Sehän on kuitenkin hallinnollisesti ja juridisesti selkein ja edullisi ja takaa kuntalain perusteella vallan ja vaikuttamisen asukaslukujen suhteessa, eikai muuta voida vaatia koska itsenäisenä ei todellakaan selvitä. Kaikki muut ratkaisut ovat kimurantteja ja voivat olla jatkuvien riitojen aiheuttajia, tulevat kuntalaisille pitkässä juoksussa kalliimmiksi.

Veli Nummela kirjoitti...

Kuntaliitos on selkeä ratkaisu. Demokratia toimii todellakin siinä ratkaisussa yksiportaisesti ja asukaslukujen suhteessa. Siihen ei vain tunnu olevan poliittisia valmiuksia.

Jos kuntaliitos tehtäisiin vuoden 2009 alusta, porkkanarahoja saataisiin noin 10 miljoonaa euroa. Kauhajoki on luvannut, että porkkanarahat käytettäisiin Kauhajokeen liitettävien kuntien investointeihin. Teuvan osuus tästä olisi noin 6 miljoonaa euroa. Jos liitos joudutaan tekemään muutaman vuoden kuluttua, ei näitä kannustinrahoja ole todennäköisesti saatavissa lainkaan.

Teuvalla kunnan itsenäisyys ja päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa nähdään tärkeänä. Uskoa selviämiseen itsenäisenä kuntana myöskin tuntuu olevan. Siksi kuntaliitos ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.