Jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat, koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy 1.1.2019 lukien kunnilta maakuntien vastuulle. Näillä mennään, ja tärkeää on keskittyä uuden mallin suunnitteluun.
Jotenkin kuitenkin kaipaisin myös kriittistä pohdiskelua siitä, kuinka tässä näin kävi? Sosiaali- ja terveystoimi ovat perusopetuksen ohella suomalaisen kunnallishallinnon ydintä. Uudistuksen jälkeen pieniin kuntiin jää kovin vähän toimintoja, vaikka kuinka yrittäisimme viritellä positiivisia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Toisaalta taas tuntuu oudolta ajatella, että suuret kaupungit eivät ole kykeneviä hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan, vaan niiden rinnalle tarvitaan iso rinnakkaisorganisaatio, jonka kanssa muodostuu merkittäviä rajapintoja.
Onko edunvalvontamme ollut onnistunutta? Onko yhteistyökykymme ollut riittävää? Vastaako uudistumiskykymme nykypäivän haasteita? Aika mennyt ei palaa, eikä tarvitsekaan, mutta virheistä on tärkeää oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti