Väliaikaisrahoitusta hankkeille

Leader-toiminta mahdollistaa monia hyviä hankkeita maaseudulla. Toteuttajina ovat usein paikalliset yhdistykset. Tyypillisesti hankerahoitusta saadaan 50 - 80 % hankkeen kustannuksista. Ongelmaksi yhdistysten kohdalla usein muodostuu se, että toiminta-avustus maksetaan takautuvasti toteutuneiden kustannusten pohjalta. Vaikka tietyin edellytyksin on mahdollista hakea myös ennakkoa, edellyttää hankkeen toteuttaminen käytännössä, että hankkeen alkaessa pitäisi yhdityksen kassassa olla merkittävä määrä euroja.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa periaatteet, joilla kunnanhallitus voi myöntää yhditysten hankkeille väliaikaisrahoitusta. Myönnettävä laina on korotonta, ja yhdistys maksaa sen pois saatuaan hankkeeseen myönnetyn ulkopuolisen tuen. 200 000 euroa on hankekohtainen  enimmäismäärä.

Talous kiristyy

 Teuvan kunta ei hae valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Syynä on se, että kunta ei täytä avustuksen kriteerejä. Talous ei ainakaan vielä ole niin heikossa kunnossa. Kunta on viime vuosina tehnyt säännöllisesti ylijäämäisen tilinpäätöksen. Vaan on se talous kiristymässä meidänkin osalta. Tämän vuoden ennuste on tässä vaiheessa niukka ylijäämä, ehkä noin puoli miljoonaa.

Luonnollisesti myös ensi vuoden talousarviota suunnitellaan. Ensin laaditaan raami eli kehys. Selvitellään, paljonko olisi odotettavissa verotuloja ja valtionosuuksia. Sitten arvioidaan, millaisia enempi vähempi pakollisia muutoksia on tulossa käyttömenoihin ja -tuloihin. Katsotaan mihin nämä johtaisivat. Sen jälkeen etsitään tarvittavia säästökohteita, jotta lopputulos olisi kohtuullinen.

Tämän vuoden isoin toiminnallinen muutos oli työllisyyspalvelujen keikautus kuntien vastuulle. Ensi vuoteen vaikuttaa eniten hyvinvointialueelle vuokrattavien tilojen eriyttäminen kunnan toiminnasta omaksi yhtiökseen. Lainsäädännön edellyttämä toimi. Samalla myös hyvinvointialueen vuokraamien tilojen määrä alenee merkittävästi.

Energiaa elinvoimaan

 Puhtaan energian tuottaminen ja sen hyödyntäminen ovat maaseudun suuria mahdollisuuksia. Meillä vahvuutena ovat tuulivoima-alueet ja Kärppiön sähköasema. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina hankkeen, jolla näihin mahdollisuuksiin tartutaan.

Selvityshanke edistää  sähköaseman kehittymistä hiilineutraalin energian ja teollisuuden keskukseksi. Alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista sähköasemista, jonka 1000 MW:n kapasiteetti mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja energiaintensiivisen tuotannon sijoittumisen. Lisäksi alueella on noin 500 hehtaaria kaavoituksessa olevaa maata, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähäpäästöiselle yritystoiminnalle.

Hankkeessa selvitetään alueen tekniset ja taloudelliset edellytykset energiatehokkaan liiketoiminnan sijoittumiselle sekä edistetään uusiutuvan energian ratkaisuja. Selvitystyö toteutetaan skenaariotyöskentelyn avulla. Hankkeen tavoitteena on houkutella yrityksiä ja investointeja sijoittumaan alueelle, vahvistaa kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä luoda uusia työpaikkoja ja osaamista puhtaan siirtymän teknologioissa.

Kärppiön alue profiloituu hankkeen myötä edelläkävijäksi hiilineutraalin energian ja teollisuuden kehittämisessä tukien alueellista elinvoimaa ja kestävää ja vastuullista kasvua.

Yritysten suorahaku

 Eilinen kunnanhallitus päätti jatkaa yritysten suorahaku -hanketta. Patrio Oy on toiminut konsulttinamme ja etsinyt meille soveltuvia yrityksiä. Hankkeessa on pyritty löytämään kunnan vahvuudet ja houkuttelemaan uusia yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle. Kärppiön vahva sähköasema osoittautui merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Niinpä hankkeessa on keskitytty lähinnä datakeskustoimijoiden kontaktointiin. Sen pohjalta löytyikin alustava yhteistyökumppani. Kunta on neuvotellut esisopimuksista maan ostamiseksi, ja alueen kaavoitus on päätetty aloittaa.

Nyt olisi tarkoitus jatkaa hanketta siten, että etsitään muiden toimialojen yrityksiä. Voisi ehkä sanoa, että perinteisempiä yrityksiä. Sellaisia jotka täydentäisivät Teuvan jo olemassa olevaa yrityskantaa.

VAMK

Kunnanhallitus päätti juuri hyväksyä sopimuksen Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa avainkumppanuudesta.  VAMK:lla on avainkumppanuusohjelma, jossa mukana on yrityksiä, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan hyvinvointialue. Teuvan kunta avaa päätä pienille kunnille.

 Avainkumppanuuden kautta kunnalla on mahdollisuus hyödyntää VAMK:n vahvaa energia- ja tekniikkaa-alojen osaamista. Kumppanuus tukee Teuvan tavoitteita kehittää elinvoimaa ja vahvistaa kunnan kyvykkyyttä puhtaan siirtymän investoinneissa.

Avainkumppanuus systematisoi yhteistyötämme. Se sisältää mm. sääännölliset kumppanitapaamiset, mahdollisuuden osallistua tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, opiskelijaprojekteihin ja harjoitteluyhteistyöhön. Se tuo myös näkyvyyttä VAMK:n viestintäkanavissa. Lisäksi saamme tukea rekrytointiin, koulutusten räätälöintiin sekä hiilijalanjälki- ja päästölaskentaan.

Loppusuora

 Jään eläkkeelle marraskuun lopussa. Valtuusto on valinnut seuraajakseni Rami Mattilan. Rami aloittaa työt Teuvan kunnassa jo 1.9. Hän hoitaa kolmen kuukauden ajan mm. tiettyjä elinkeinoasioita ja perustettavan kiinteistöyhtiön valmistelua. Ja perehtyy samalla Teuvan johtamiseen

Koska valtuustokausi kesäkuussa vaihtui, alkaa syksyllä myös strategiatyö. Tässä Rami on keskeisesti mukana. Nykyinen kuntastrategia on ollut käytössä neljä vuotta. Sinä aikana maailma on muuttunut paljon. Silti ei ole tarkoitus lähteä romuttamaan vanhaa strategiaa ja tekemään täysin uutta ja erilaista. Koitetaan korjata vanhaa. Miettiä, mihin  toimintaympäristöön tulleet muutokset antavat aihetta. Säilyttäen pitkäjänteisyys ja jatkuvuus.

Strategiatyössä on tarkoitus osallistaa ja kuulla kuntalaisia ja eri sidosryhmiä. Minua viehättää ajatus jonkinlaisesta Teuva-sopimuksesta, jossa kunta ja sen tärkeimmät kumppanit sopisivat yhdessä paikkakunnan kehittämisestä. Vuosittain voisi sitten olla yhteinen seminaari, jossa katsottaisiin,  mitä on saatu aikaan, ja miten sopimusta olisi hyvä tarkentaa.

Talouden näkymiä

 Tällä viikolla poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeriön esitys säästöistä kahdelle seuraavalle vuodelle. Säästöesityksiä on pyritty kilvan ampumaan alas. Valitettavasti tarve valtiontalouden tervehdyttämiseen on selvä. On luonnollista, että keinoista käydään kipakkaakin keskustelua. Suomen kansantalous on kehittynyt varsin kituliaasti vuoden 2008 jälkeen. 2000-luvun alussa valtion talousarviomenot olivat 33 miljardin euron luokkaa, 2010-luvun lopulla 55 miljardin paikkeilla ja 2025 alkuperäisessä talousarviossa 89 miljardia. Kasvu on siis ollut melkoista.

Valtiovarainministeriön säästölista toteutuessaan vaikuttaisi kuntiin eniten peruspalvelujen valtionosuuden leikkauksen ja kotoutumiskorvausten poistamisen kautta. Tarkkaa vaikutusta Teuvan talouteen pystyy tässä vaiheessa arvioimaan vasta karkealla tasolla. Uskoisin sen olevan noin 200 - 250 000 euroa. Ihan merkittävä summa, kun kustannustason nousun myötä taloutemme on muutoinkin kiristymässä.

Valtionosuusuudistuksen valmistelu näyttää olevan umpikujassa. Uudistuksen piti tulla alun perin voimaan vuoden 2026 alussa. Sittemmin voimaantuloa siirrettiin vuoden 2027 alkuun. Nyt on epävarmaa, toteutuuko se edes silloin. Kiistaa aiheuttaa eniten ns. sote-erien poisto. Vaikutukset erityyppisiin kuntiin olisivat varsin erilaiset. Toisaalta kyse on pelisäännöistä, joista päätettiin sote-uudistuksen yhteydessä. Toisaalta on kyse tarpeesta uudistaa valtionosuusjärjestelmä vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä ja kustannuksia.

Sote-erien poisto olisi Teuvan kannalta tuloja pienentävä ratkaisu. Kaskinen taas olisi koko maankin tasolla suhteellisesti suurin voittaja. Uudistuksessa todennäköisesti tulisi siirtymä- ja tasauskertoimia, joilla menetyksiä ja lisätuloja rajoitettaisiin. Vaikka Teuva mitä todennäköisimmin uudistuksessa häviäisikin, pidän uudistuksen viivästymistä vahingollisena ja epäoikeudenmukaisena.