Kauden viimeinen valtuusto oli puhelias. Keskustelua syntyi erityisesti tiukasta taloustilanteesta. Kokous jatkui pitkälle iltaan, lähes klo 23:een.
Kokouksen lopussa oli yllätys: Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten valtuustoryhmät tekivät aloitteen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä eroamisesta.
No, asiaa nyt sitten selvitellään. Ymmärrän aloitteen tekijöitä. Onhan tyytymättömyyttä toimintaan ja erityisesti kustannuskehitykseen ollut koko yhteisen matkan ajan. Toisaalta vaihtoehdot eivät ole helppoja. Valtioneuvosto on linjannut, että se ei tule hyväksymään Paras-yhteistoiminta-alueiden purkuja. Vielä tuoreempi linjaus kertoo, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei jatkossa olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta lainkaan. Nämä asiat siis päättäisivät muut puolestamme. Vaikka näistä esteistä selvittäisiin, jäisi vielä jäljelle se kysymys, keiden kanssa ja millä ehdoilla pystyisimme jatkossa palvelut järjestämään.
Näitäkin pohditaan ensi vuonna. Vaan nyt on aika mielet virittää joulun sanomaan. Toivotankin kaikille oikein rauhallista ja samalla virkistävää joulun aikaa!
torstaina, joulukuuta 20, 2012
tiistaina, joulukuuta 18, 2012
10 terveyskeskusta?
Jatkan tuosta eilisestä aiheesta, kun päivän Ilkka siitä myöskin uutisoi: "Sote-malli lupaa palveluiden keskittämistä". Palveluiden järjestäminen maakuntamallilla ei kuitenkaan edellytä palvelujen keskittämistä. Joitakin palveluja joudutaan varmaankin kustannussyistä ja osaamisen varmistamiseksi hoitamaan jatkossa nykyistä keskitetymmin. Peruspalvelujen tulee kuitenkin olla käyttäjiä lähellä.
Sairaanhoitopiirin työryhmä esittää 10 terveysyksikön mallia. Nykyisin terveyskeskuksia on parikymmentä maankunnan alueella. Tämän mallin toteutus veisi pienten kuntien terveyspalvelut liian kauaksi asukkaista.
Sairaanhoitopiirin työryhmä esittää 10 terveysyksikön mallia. Nykyisin terveyskeskuksia on parikymmentä maankunnan alueella. Tämän mallin toteutus veisi pienten kuntien terveyspalvelut liian kauaksi asukkaista.
maanantaina, joulukuuta 17, 2012
Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimi
Parikin työryhmää selvittää alueemme sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä tulevaisuudessa. Valtioneuvosto on nimennyt selvityshenkilöt kaikille viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle. Etelä-Pohjanmaahan kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan alueeseen. Anna-Kaisa Pusa taas on vetänyt Etelä-Pohjanmaalla oman sairaanhoitopiirimme asettamaa hanketta, jonka tavoitteena on löytää eteläpohjalainen malli palvelujen tuottamiseksi.
Maakunnallinen malli lienee tavoiteltava. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, kannattaisi toiminta siirtää samoilla omistussuhteilla hallinnoitavaan kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirien omaisuus on suuri, ja on vaarana että omistuspohjan muuttuessa ajaudutaan melkoisiin kiistoihin omistuksen arvostuksesta. Meidän kohdallamme tämä olisi turhaa, sillä Etelä-Pohjanmaa muodostaa sopivan kokoisen kokonaisuuden palvelujen järjestämiseen.
Erityisvastuualueiden (yliopistollisten sairaaloiden) rooli ei uudistuksessa saa nousta liian suureksi, mutta toisaalta suurta erityisosaamista edellyttäviä palveluja kannattaa keskittää valtakunnallisesti.
Järjestelmän tulisi yksinkertaistua eikä monimutkaistua. On kiusaus edetä uudistuksessa helpoimman mukaan: Annetaan palvelujen järjestämisvastuu maakunnalliselle toimijalle, mutta nykyiset yhteistoiminta-alueet (mm. oma llky:mme) jatkavat palvelujen tuottajina. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna koordinaatio lisääntyy, mutta niin lisääntyy byrokratiakin.
Tarvitsemme siis aika radikaalin uudistuksen, jonka tuloksena on yksinkertainen palvelujärjestelmä.
Maakunnallinen malli lienee tavoiteltava. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, kannattaisi toiminta siirtää samoilla omistussuhteilla hallinnoitavaan kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirien omaisuus on suuri, ja on vaarana että omistuspohjan muuttuessa ajaudutaan melkoisiin kiistoihin omistuksen arvostuksesta. Meidän kohdallamme tämä olisi turhaa, sillä Etelä-Pohjanmaa muodostaa sopivan kokoisen kokonaisuuden palvelujen järjestämiseen.
Erityisvastuualueiden (yliopistollisten sairaaloiden) rooli ei uudistuksessa saa nousta liian suureksi, mutta toisaalta suurta erityisosaamista edellyttäviä palveluja kannattaa keskittää valtakunnallisesti.
Järjestelmän tulisi yksinkertaistua eikä monimutkaistua. On kiusaus edetä uudistuksessa helpoimman mukaan: Annetaan palvelujen järjestämisvastuu maakunnalliselle toimijalle, mutta nykyiset yhteistoiminta-alueet (mm. oma llky:mme) jatkavat palvelujen tuottajina. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna koordinaatio lisääntyy, mutta niin lisääntyy byrokratiakin.
Tarvitsemme siis aika radikaalin uudistuksen, jonka tuloksena on yksinkertainen palvelujärjestelmä.
torstaina, joulukuuta 13, 2012
Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013
Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.
"Laissa asetettaisiin kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan olisi tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua olisi lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan tulisi varata riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä olisi oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta näihin tarkoituksiin. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. Kunnan olisi järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen.
Laissa määriteltäisiin iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisessa noudatettavat yleiset periaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen olisi oltava laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut olisi toteutettava niin, että ne tukevat hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Hoito ja huolenpito toteutettaisiin ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa voitaisiin järjestää pääsääntöisesti vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet. Palvelut olisi toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille puolisoille olisi järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Hoitojärjestelyn pysyvyys olisi turvattava, jollei sitä ole aiheellista muuttaa erityisestä syystä.
Laissa säädettäisiin myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Vaihtoehdoista olisi neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä olisi kirjattava. Iäkkäälle henkilölle olisi nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelut olisi järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.
Laki sisältäisi perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Ne koskevat henkilöstöä, johtamista ja toimitiloja. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen olisi vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Toimintayksikössä olisi toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä olisi kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä."
Paljon hyviä asioita. Toivottavasti myös resursseja osoitetaan kunnille riittävästi.
Laitoshoidon henkilöstömitoitusta ei sitten kirjattu lakiin. Käytännössä kuitenkin suosituksesta tulee sitova, sillä jos vuonna 2014 tehtävässä tarkastelussa yksikin laitos Suomessa alittaa mitoituksen, säädetään asiasta asetuksella.
Vanhusneuvostot tulevat lakimääräisiksi, ja niiden merkitys entisestään korostuu.
Hoivatakuu: Kiireellinen hoiva heti, kiireetön kolmessa kuukaudessa. Vastuutyöntekijä nimetään jokaiselle vanhukselle. Huomionarvoista on myös se, että laitoshoito määritetään selvästi toissijaiseksi hoivamuodoksi. Siihen tulee olla lääketieteelliset perustelut. Hyvää on myös pyrkimys hoitopaikan pysyvyyteen sekä puolisoiden yhdessä asumiseen.
"Laissa asetettaisiin kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan olisi tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua olisi lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan tulisi varata riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä olisi oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta näihin tarkoituksiin. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. Kunnan olisi järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen.
Laissa määriteltäisiin iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisessa noudatettavat yleiset periaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen olisi oltava laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut olisi toteutettava niin, että ne tukevat hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Hoito ja huolenpito toteutettaisiin ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa voitaisiin järjestää pääsääntöisesti vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet. Palvelut olisi toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille puolisoille olisi järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Hoitojärjestelyn pysyvyys olisi turvattava, jollei sitä ole aiheellista muuttaa erityisestä syystä.
Laissa säädettäisiin myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Vaihtoehdoista olisi neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä olisi kirjattava. Iäkkäälle henkilölle olisi nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelut olisi järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.
Laki sisältäisi perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Ne koskevat henkilöstöä, johtamista ja toimitiloja. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen olisi vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Toimintayksikössä olisi toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä olisi kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä."
Paljon hyviä asioita. Toivottavasti myös resursseja osoitetaan kunnille riittävästi.
Laitoshoidon henkilöstömitoitusta ei sitten kirjattu lakiin. Käytännössä kuitenkin suosituksesta tulee sitova, sillä jos vuonna 2014 tehtävässä tarkastelussa yksikin laitos Suomessa alittaa mitoituksen, säädetään asiasta asetuksella.
Vanhusneuvostot tulevat lakimääräisiksi, ja niiden merkitys entisestään korostuu.
Hoivatakuu: Kiireellinen hoiva heti, kiireetön kolmessa kuukaudessa. Vastuutyöntekijä nimetään jokaiselle vanhukselle. Huomionarvoista on myös se, että laitoshoito määritetään selvästi toissijaiseksi hoivamuodoksi. Siihen tulee olla lääketieteelliset perustelut. Hyvää on myös pyrkimys hoitopaikan pysyvyyteen sekä puolisoiden yhdessä asumiseen.
tiistaina, joulukuuta 11, 2012
Maaseutuhallinto
Maaseutuhallinto muuttuu vuoden alusta seudulliseksi. Kun alueen kunnat eivät päässeet asiasta keskinäiseen sopuun, valtioneuvosto päätti, että maataloushallinnon alueella järjestää jatkossa Kauhajoen kaupunki. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva - tämä tuttu neljän joukko. Käytännön järjestelyistä sovitaan kuntien välisellä sopimuksella, jonka joulukuun valtuustot hyväksyvät.
Palvelupiste Teuvalla jatkaa entiseen tapaan, ja maaseutuasioissa teitä palvelevat edelleen Antti ja Päivi.
Palvelupiste Teuvalla jatkaa entiseen tapaan, ja maaseutuasioissa teitä palvelevat edelleen Antti ja Päivi.
maanantaina, joulukuuta 10, 2012
Melkein sata miljoonaa
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi ensi vuoden budjettinsa. Menojen yhteismääräksi on arvioitu 98,5 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat 83,8 miljoonaa euroa. Teuvan maksuosuudeksi on budjetoitu Teuvan kunnanhallituksen raamilinjauksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa. Menot ja maksuosuudet sisältävät myös keskussairaalalta ostettavat erikoissairaanhoidon palvelut.
Kuntien maksuosuudet ovat keskimäärin 3.523 euroa asukasta kohti. Kustannusrasite on suurin Isojoen kohdalla, 4.306 euroa/asukas (22 % yli keskiarvon). Kauhajoki pääsee halvimmalla, 3.424 eurolla/asukas (3 % alle keskiarvon). Teuva (3.461 euroa/asukas) ja Karijoki (3.495 euroa/asukas) sijoittuvat lähelle Kauhajoen lukuja.
Kuntien maksuosuudet ovat keskimäärin 3.523 euroa asukasta kohti. Kustannusrasite on suurin Isojoen kohdalla, 4.306 euroa/asukas (22 % yli keskiarvon). Kauhajoki pääsee halvimmalla, 3.424 eurolla/asukas (3 % alle keskiarvon). Teuva (3.461 euroa/asukas) ja Karijoki (3.495 euroa/asukas) sijoittuvat lähelle Kauhajoen lukuja.
keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012
Budjetti 2013
Ensi vuoden talousarvioehdotus on valmistunut. Kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina 10.12. ja valtuusto viimeistelee keskiviikkona 19.12.
Kirja ei sisällä isoja yllätyksiä. Talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Silti liikelaitoskuntayhtymän budjettiesityksessä on menoja meille arvioitu 0,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä olemme omaan budjettiimme hyväksyneet.
Tämä tarkoittaa sitä, että talouden sopeutustoimia jatketaan vuonna 2013, talousarvioon tehdään tiukennuksia vielä vuoden varrella.
Investointeihin on ensi vuodelle varattu 10,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät yksittäiset investointikohteet ovat koulukeskuksen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattaminen, hammashoitola-neuvolan rakentaminen sekä Henriikkakodin muutostyöt.
Kirja ei sisällä isoja yllätyksiä. Talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Silti liikelaitoskuntayhtymän budjettiesityksessä on menoja meille arvioitu 0,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä olemme omaan budjettiimme hyväksyneet.
Tämä tarkoittaa sitä, että talouden sopeutustoimia jatketaan vuonna 2013, talousarvioon tehdään tiukennuksia vielä vuoden varrella.
Investointeihin on ensi vuodelle varattu 10,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät yksittäiset investointikohteet ovat koulukeskuksen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattaminen, hammashoitola-neuvolan rakentaminen sekä Henriikkakodin muutostyöt.
perjantaina, marraskuuta 30, 2012
Vähän helpottaa
Valtioneuvosto myönsi Teuvan kunnalle harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta kuluvalle vuodelle 780.000 euroa. Olimme anoneet kahta miljoonaa.
Summa on merkittävä, se vastaa yli yhden veroprosentin tuottoa. Toisaalta se on kertaluonteinen avustus, ja helpottaa näin ollen vain tämän vuoden tilannetta. Likelaitoskuntayhtymän tämän vuoden arvioitu budjettiylitys on 1,5 miljoonaa euroa.
Summa on merkittävä, se vastaa yli yhden veroprosentin tuottoa. Toisaalta se on kertaluonteinen avustus, ja helpottaa näin ollen vain tämän vuoden tilannetta. Likelaitoskuntayhtymän tämän vuoden arvioitu budjettiylitys on 1,5 miljoonaa euroa.
tiistaina, marraskuuta 27, 2012
Toimintakeskus
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelurakenneselvitys sisältää esityksen Teuvan toimintakeskuksen toiminnan siirtämisestä Kauhajoelle. Teuvan edustajat hankkeen ohjausryhmässä (Aulis Ranta-Muotio, Teijo Toivonen ja minä) suhtautuivat esitykseen kriittisesti. Se voidaan toteuttaa, jos löydetään toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä käytännön ratkaisu.
Ensinnäkin, Kauhajoella oleviin tiloihin tulee tehdä merkittäviä muutoksia. Tiloista täytyy tulla sellaiset, että toimintakeskuksen asiakkaiden on niissä hyvä ja miellyttävä työskennellä. Kuljetukset tulee voida järjestää siten, että työpäivä ei veny liian pitkäksi. Myös osa-aikainen työskentely tulee edelleen mahdollistaa. Toiminnan järjestelyt eivät saa pudottaa pois nyt työtoiminnassa mukana olevia. Jotta muutos olisi perusteltu, täytyy myöskin syntyä merkittäviä taloudellisia säästöjä. Ja tietysti asianosaisten eli palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä kanssa täytyy asiasta keskustella ennen päätöksentekoa.
Toistaiseksi tällaiset kriteerit sisältävää suunnitelmaa ei ole esitetty.
Ensinnäkin, Kauhajoella oleviin tiloihin tulee tehdä merkittäviä muutoksia. Tiloista täytyy tulla sellaiset, että toimintakeskuksen asiakkaiden on niissä hyvä ja miellyttävä työskennellä. Kuljetukset tulee voida järjestää siten, että työpäivä ei veny liian pitkäksi. Myös osa-aikainen työskentely tulee edelleen mahdollistaa. Toiminnan järjestelyt eivät saa pudottaa pois nyt työtoiminnassa mukana olevia. Jotta muutos olisi perusteltu, täytyy myöskin syntyä merkittäviä taloudellisia säästöjä. Ja tietysti asianosaisten eli palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä kanssa täytyy asiasta keskustella ennen päätöksentekoa.
Toistaiseksi tällaiset kriteerit sisältävää suunnitelmaa ei ole esitetty.
maanantaina, marraskuuta 26, 2012
Asiakaspalvelu 2014
Hallitusohjelman mukaan koko maassa luodaan kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Lisäksi selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin.
Tätä asiaa valmisteleva hanke on hyvässä vauhdissa. Hankkeen selvitysten pohjalta on linjattu mm. seuraavaa: Uuden yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen tapahtuu pääsääntöisesti säädösperusteisesti. Yhteisen asiakaspalvelun sisältö, yhteiseen asiakaspalveluun aina osallistuvat julkisen hallinnon palveluntuottajat sekä yhteisessä asiakaspalvelussa aina annettavat palvelut määritetään lainsäädännössä. Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen säädetään kuntien tehtäväksi. Yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan aina poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kansaneläkelaitoksen palveluita tarjotaan laajasti sopimukseen perustuen.
Teuvalla yhteispalvelu on toiminut jo hyvän aikaa. Yhteispalvelupisteemme on mukana hankkeessa, jolla pilotoidaan erityisesti etäpalvelua. Teuvan osalta yllämainitut valtakunnalliset linjaukset tarkoittavat lähinnä sitä, että yhteispalvelupisteen toiminta vakiintuu ja kehittyy, sähköiset palvelut paranevat ja palveluvalikko ajan myötä laajenee.
Tätä asiaa valmisteleva hanke on hyvässä vauhdissa. Hankkeen selvitysten pohjalta on linjattu mm. seuraavaa: Uuden yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen tapahtuu pääsääntöisesti säädösperusteisesti. Yhteisen asiakaspalvelun sisältö, yhteiseen asiakaspalveluun aina osallistuvat julkisen hallinnon palveluntuottajat sekä yhteisessä asiakaspalvelussa aina annettavat palvelut määritetään lainsäädännössä. Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen säädetään kuntien tehtäväksi. Yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan aina poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kansaneläkelaitoksen palveluita tarjotaan laajasti sopimukseen perustuen.
Teuvalla yhteispalvelu on toiminut jo hyvän aikaa. Yhteispalvelupisteemme on mukana hankkeessa, jolla pilotoidaan erityisesti etäpalvelua. Teuvan osalta yllämainitut valtakunnalliset linjaukset tarkoittavat lähinnä sitä, että yhteispalvelupisteen toiminta vakiintuu ja kehittyy, sähköiset palvelut paranevat ja palveluvalikko ajan myötä laajenee.
perjantaina, marraskuuta 23, 2012
Kylien yhteistyöryhmä
Uuden valtuustokauden kynnyksellä kannattaa miettiä uusia toimintatapoja. Yritetään kylissä -seminaarista, joka pidettiin elokuussa Päntäneellä, jäi mieleen Ilmajoella käytössä oleva kylien ja kunnan yhteistyöryhmä. Se on toiminut järjestäytyneesti vuodesta 2005 alkaen. Yhteistyöryhmä koostuu kylien edustajista ja kunnanhallituksen valitsemista edustajista, ja se kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ryhmän näkemykset otetaan huomioon kuntasuunnittelussa.
Tämä voisi olla yksi keino lisätä tiedonkulkua kylien ja kunnan päättäjien kesken. Samalla varmaan myös kylien keskinäinen yhteistyö viriäisi ja saisi uusia tuulia.
Tämä voisi olla yksi keino lisätä tiedonkulkua kylien ja kunnan päättäjien kesken. Samalla varmaan myös kylien keskinäinen yhteistyö viriäisi ja saisi uusia tuulia.
torstaina, marraskuuta 22, 2012
Valiokuntia?
Viime vuosina kunnan organisaatio on muuttunut huomattavasti, kun yhä useammat tehtävät on siirretty tuotettaviksi kuntien yhteistoimintana. Merkittävin muutos on luonnollisesti koko sosiaali- ja terveystoimen siirto liikelaitoskuntayhtymälle.
Lautakuntarakenteemme saattaa edelleen tyydyttävästi vastata tarpeeseen palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Mutta monet keskeiset ongelmat, haasteet ja kehittämiskohteet eivät hallintokuntarajoja noudata.
Mielestäni meillä voisi alkavalla valtuustokaudella olla vaikkapa valtuutetuista koostuvia valiokuntia, jotka paneutuisivat näihin yli sektorirajojen meneviin asioihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, maaseudun kehittäminen ja kunnan elinvoiman vahvistaminen. Asetettuja tavoitteita voitaisiin sitten ajaa läpi mm. kuntien yhteistoiminnassa.
Tämä olisi yksi keino terävöittää demokratiaa ja lisätä valtuutettujen suoraa osallistumista asioiden valmisteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.
Lautakuntarakenteemme saattaa edelleen tyydyttävästi vastata tarpeeseen palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Mutta monet keskeiset ongelmat, haasteet ja kehittämiskohteet eivät hallintokuntarajoja noudata.
Mielestäni meillä voisi alkavalla valtuustokaudella olla vaikkapa valtuutetuista koostuvia valiokuntia, jotka paneutuisivat näihin yli sektorirajojen meneviin asioihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, maaseudun kehittäminen ja kunnan elinvoiman vahvistaminen. Asetettuja tavoitteita voitaisiin sitten ajaa läpi mm. kuntien yhteistoiminnassa.
Tämä olisi yksi keino terävöittää demokratiaa ja lisätä valtuutettujen suoraa osallistumista asioiden valmisteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.
tiistaina, marraskuuta 20, 2012
Saa tulittaa
Kunnanhallitus päätti eilen illalla, että ilotulituksesta uutena vuotena ei määrätä rajoituksia eikä anneta suosituksia. Kunta ei osoita ilotulittamiseen erillistä aluetta. Eli entinen käytäntö jatkuu.
maanantaina, marraskuuta 19, 2012
Llky säästää
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä ja tehostamisesta on laadittu konsulttiavusteinen selvitys, joka on tänään julkaistu. Keskittämistä (päivystys, röntgen, laboratorionäytteiden analysointi, lastensuojelu, toimintakeskus, neuvolat, keskusvarasto, välinehuolto..), keskittymistä perustehtävään (kotipalvelu), avopalveluihin panostamista (ikäihmisten palvelut), nykyteknologian hyödyntämistä (kotipalvelu, työkokoukset...) palvelusetelien käytöönottoa...
Miljoonasäästöjä haetaan, koska minkään jäsenkunnan talous ei kestä nykykehitystä. Useimmat keinot ovat kuitenkin sellaisia, että ne tuottavat kaivattua säästöä vasta useamman vuoden määrätietoisen toteutuksen tuloksena. Selvitys on luettavissa llky:n nettisivuilla:
http://www.llky.fi/files/867/LLKY_Ohjausryhman_tiedotus_20121119.pdf
On kansalaiskeskustelun aika. Kuntien valtuustoille selvitys esitellään joulukuun alussa. Teuvan tilaisuus on 4.12. Mukaan kutsutaan sekä vanhat että uudet valtuutetut.
Miljoonasäästöjä haetaan, koska minkään jäsenkunnan talous ei kestä nykykehitystä. Useimmat keinot ovat kuitenkin sellaisia, että ne tuottavat kaivattua säästöä vasta useamman vuoden määrätietoisen toteutuksen tuloksena. Selvitys on luettavissa llky:n nettisivuilla:
http://www.llky.fi/files/867/LLKY_Ohjausryhman_tiedotus_20121119.pdf
On kansalaiskeskustelun aika. Kuntien valtuustoille selvitys esitellään joulukuun alussa. Teuvan tilaisuus on 4.12. Mukaan kutsutaan sekä vanhat että uudet valtuutetut.
perjantaina, marraskuuta 16, 2012
Rakennelait
Ministerit Virkkunen ja Guzenina-Richardson esittelivät eilen hallituksen linjauksia kuntarakenteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen.
Kuntarakenneuudistuksesta uutta kerrottiin lähinnä tarkentunut aikataulu. Kunnat antavat lausuntonsa kuntarakennelakiluonnoksesta 7.3.2013 mennessä. Marraskuun loppuun 2013 mennessä pitää ilmoittaa, minkä kuntien kanssa yhdistymistä suunnitellaan. Selvitykset ja esitykset kuntaliitoksista tulee olla valmiina aprillipäivään 2014 mennessä.
Sosiaali- ja terveystoimen osalta jäi vielä paljon epäselvää. Linjauksissa puhutaan 20.000 asukkaan väestöpohjasta, mutta samalla todetaan, että se ei riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Jatkovalmisteluun valtioneuvosto asettaa selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöt käyvät alueittain läpi olemassa olevat yhteistoimintamallit ja erityispiirteet. Tämä viittaisi siihen, että maan eri osiin saatettaisiin sallia erilaisia ratkaisuja. On siis hyvä, että asiaan on Etelä-Pohjanmaalla tartuttu, ja oma malli on suunnitteilla.
Kuntarakenneuudistuksesta uutta kerrottiin lähinnä tarkentunut aikataulu. Kunnat antavat lausuntonsa kuntarakennelakiluonnoksesta 7.3.2013 mennessä. Marraskuun loppuun 2013 mennessä pitää ilmoittaa, minkä kuntien kanssa yhdistymistä suunnitellaan. Selvitykset ja esitykset kuntaliitoksista tulee olla valmiina aprillipäivään 2014 mennessä.
Sosiaali- ja terveystoimen osalta jäi vielä paljon epäselvää. Linjauksissa puhutaan 20.000 asukkaan väestöpohjasta, mutta samalla todetaan, että se ei riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Jatkovalmisteluun valtioneuvosto asettaa selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöt käyvät alueittain läpi olemassa olevat yhteistoimintamallit ja erityispiirteet. Tämä viittaisi siihen, että maan eri osiin saatettaisiin sallia erilaisia ratkaisuja. On siis hyvä, että asiaan on Etelä-Pohjanmaalla tartuttu, ja oma malli on suunnitteilla.
torstaina, marraskuuta 15, 2012
Valtuustotyön arviointi
Valtuutetut arvioivat omaa työskentelyään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan heille tehdyssä kyselyssä. Kyselyn tuloksia esiteltiin 12.11. valtuuston kokouksessa. Vastausprosentti oli heikko, sillä vain 10 valtuutettua 27:stä osallistui kyselyyn. Asiaan varmaan vaikutti se, että Kuntaliiton muotoilema kysely oli pitkä ja monipolvinen.
Jatkossa huomiota tulee valtuustotyön edellytysten osalta kiinnittää ainakin seuraaviin asioihin:
- valtuutettujen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa,
- luottamushenkilökoulutuksen riittävyys ja
- riittävä apu ja tuki valtuustoryhmien toiminnalle.
Yhteistyön toimivuuden osalta parannettavaa olisi
- valtuuston ja lautakuntien välillä,
- valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä,
- valtuuston ja seudun muiden kuntien välillä sekä
- valtuuston ja kunnassa toimivien järjestöjen välillä.
Viranhaltijavalmistelun osalta parannettavaa näyttäisi olevan
- riittävän käsittelyajan varaamisessa
- asioiden valmistelun avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä sekä
- valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä tiedottamisessa.
Valtuuston toimintakulttuurin osalta tärkein kehittämiskohde näyttäisi olevan, että tärkeimmille asioille pitäisi varata enemmän käsittelyaikaa.
Valtuustotyön tärkeimpinä toimintamuotoina pidettiin oman valtuustoryhmän kokouksia sekä kokousten yhteydessä pidettäviä info-tilaisuuksia ja seminaareja.
Jatkossa huomiota tulee valtuustotyön edellytysten osalta kiinnittää ainakin seuraaviin asioihin:
- valtuutettujen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa,
- luottamushenkilökoulutuksen riittävyys ja
- riittävä apu ja tuki valtuustoryhmien toiminnalle.
Yhteistyön toimivuuden osalta parannettavaa olisi
- valtuuston ja lautakuntien välillä,
- valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä,
- valtuuston ja seudun muiden kuntien välillä sekä
- valtuuston ja kunnassa toimivien järjestöjen välillä.
Viranhaltijavalmistelun osalta parannettavaa näyttäisi olevan
- riittävän käsittelyajan varaamisessa
- asioiden valmistelun avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä sekä
- valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä tiedottamisessa.
Valtuuston toimintakulttuurin osalta tärkein kehittämiskohde näyttäisi olevan, että tärkeimmille asioille pitäisi varata enemmän käsittelyaikaa.
Valtuustotyön tärkeimpinä toimintamuotoina pidettiin oman valtuustoryhmän kokouksia sekä kokousten yhteydessä pidettäviä info-tilaisuuksia ja seminaareja.
keskiviikkona, marraskuuta 14, 2012
Saako tulittaa?
Uuteen vuoteen on puolitoista kuukautta. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on laatinut ehdotuksen ilotulitteiden käytön rajoittamisesta. Kunnilta on pyydetty lausuntoa asiasta. 1-riskialueilla ei ehdotuksen mukaan saisi raketteja ampua. Tämä ei koske Teuvaa, koska näitä 1-riskialueita ei meillä ole. Muiden alueiden osalta ehdotetaan, että kunnat osoittaisivat alueeltaan turvallisen paikan ilotulitteiden ampumista varten ja antaisivat suosituksen siitä, että raketit ammuttaisiin siellä.
Teuvalla tällaiseksi alueeksi ollaan esittämässä uimahallin pysäköintialuetta ja sen viereistä peltoaluetta.
Kyseessä on siis suositus, ei mikään ehdoton määräys. Tärkeintä on, että ilotulitteita käsiteltäessä noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja siivotaan jäljet seuraavana aamuna.
Teuvalla tällaiseksi alueeksi ollaan esittämässä uimahallin pysäköintialuetta ja sen viereistä peltoaluetta.
Kyseessä on siis suositus, ei mikään ehdoton määräys. Tärkeintä on, että ilotulitteita käsiteltäessä noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja siivotaan jäljet seuraavana aamuna.
keskiviikkona, marraskuuta 07, 2012
Ettei tulisi kiire
Haja-asutuksen (sinänsä aika hassu sanonta) jätevesisäädökset uusiutuivat maaliskuussa 2011. Velvoitteisiin tuli lievennyksiä ja muutoksiin saatiin jatkoaikaa. Lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, eli uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä 15.3.2016 mennessä. Jatkoaika oli tarpeen, koska suuri osa kiinteistöjen järjestelmistä oli tekemättä, ja niiden toteutus olisi ruuhkautunut määräajan päättymisen painaessa päälle.
Suupohjan jätevesi-info toimii asiassa aktiivisesti. Takana on juuri laaja kiertue seudun kylissä. Monet kylät ovatkin asiassa aktivoituneet. Voi tuntua, että maaliskuuhun 2016 on paljon aikaa. Olisi kuitenkin tärkeää, että hankkeet etenisivät hyvissä ajoin, eikä kaikkien toteutus jäisi parille viimeiselle vuodelle.
Suupohjan jätevesi-info toimii asiassa aktiivisesti. Takana on juuri laaja kiertue seudun kylissä. Monet kylät ovatkin asiassa aktivoituneet. Voi tuntua, että maaliskuuhun 2016 on paljon aikaa. Olisi kuitenkin tärkeää, että hankkeet etenisivät hyvissä ajoin, eikä kaikkien toteutus jäisi parille viimeiselle vuodelle.
tiistaina, marraskuuta 06, 2012
Taksat
Eilen kunnanhallitus passitti vesi-, jätevesi- ja kaukolämpötaksojen korotukset teknisen lautakunnan käsittelyyn. Lieneekin oikein ja kohtuullista, että tekninen lautakunta saa ottaa kantaa näihin oman alansa keskeisiin asioihin.
Suurin korotuspaine on kaukolämmän kulutusmaksussa. Kun megawattitunnin hinta on nyt 51,40 € (+ arvonlisävero), olisi korotusesityksen mukainen uusi hinta maaliskuun alusta 60,00 euroa. Nousua olisi siis peräti 16,7 %. Korotuspaineita hintaan ovat tuoneet polttoaineiden hintojen kohoaminen, turpeen heikko saatavuus ja sen heikko laatu (johtuu sateisesta kesästä) sekä turpeen energiaveron nousu. Veron nousun osuus hinnankorotuksesta on 3,00 euroa/MWh.
Suurin korotuspaine on kaukolämmän kulutusmaksussa. Kun megawattitunnin hinta on nyt 51,40 € (+ arvonlisävero), olisi korotusesityksen mukainen uusi hinta maaliskuun alusta 60,00 euroa. Nousua olisi siis peräti 16,7 %. Korotuspaineita hintaan ovat tuoneet polttoaineiden hintojen kohoaminen, turpeen heikko saatavuus ja sen heikko laatu (johtuu sateisesta kesästä) sekä turpeen energiaveron nousu. Veron nousun osuus hinnankorotuksesta on 3,00 euroa/MWh.
maanantaina, marraskuuta 05, 2012
13,2
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien jäsenmaksuosuudet nousevat ensi vuonna 13,2 % tälle vuodelle budjetoidusta. Kustannuksia nostaa mm. Y-talona tunnettu keskussairaalan laajennusosa. Talossa toimii mm. uusi päivystyskeskus. Y-talon lisäksi kertarysäyksellä kustannuksia nostaa ensihoito (Suomeksi: sairaankuljetus), joka ensi vuoden alussa siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnoksi.
Vaikka sairaanhoitopiirillä on takanaan monta tiukkaa budjettivuotta, ensi vuoden menokehitys huolettaa peruskuntia. Edellä mainittu kustannusnousu on keskimääräinen. Keskussairaalan käyttö luonnollisesti määräytyy sen mukaan, minkä verran ja mitä kuntalaiset sairastavat. Yksittäisen kunnan maksuosuus siis voi nousta tuota lukua huomattavasti vähemmän tai enemmän.
Vaikka sairaanhoitopiirillä on takanaan monta tiukkaa budjettivuotta, ensi vuoden menokehitys huolettaa peruskuntia. Edellä mainittu kustannusnousu on keskimääräinen. Keskussairaalan käyttö luonnollisesti määräytyy sen mukaan, minkä verran ja mitä kuntalaiset sairastavat. Yksittäisen kunnan maksuosuus siis voi nousta tuota lukua huomattavasti vähemmän tai enemmän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)