Elinkeinoasiat Suupohjassa

Suupohjan kunnat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ovat reilun vuoden ajan selvittäneet yhteisen elinkeinotoimensa uudelleenjärjestelyä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä koettiin liian jähmeäksi organisaatioksi elinkeinoasioiden hoitoon nykymaailmassa. Pitkään tavoitteena oli osakeyhtiön perustaminen, joka olisi jatkanut pääsosin SEKin tehtäviä. Kuluneen syksyn aikana Kauhajoen kaupunki päätyi kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen. Kaupunki haluaa elinkeino- ja elinvoima-asiat omaan organisaatioonsa. Niinpä kaupunki onkin päätynyt esittämään SEKin toiminnan alasajoa nopeassa aikataulussa.

Teuvan kunnalla on valmiudet oman toiminnan aloittamiseen ensi vuoden alkupuolella. Toimijana tulee todennäköisesti olemaan Teak Oy. Yhteistyötä pyrimme aikaansaamaan naapureiden kanssa. Etukäteen ajatellen Isojoki ja Karijoki ovat potentiaalisimmat yhteistyökumppanit.

Mikko Savolan nosto

Suora lainaus Ylen uutisesta:

"Ähtäriläinen kansanedustaja keskustan Mikko Savola haluaisi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistävän voimansa ilmastokysymyksen äärellä. Savola esittäää, että maakunnat muodostaisivat yhdessä alueen, joka tähtää puhtaan energian energiaomavaraisuuteen vuoteen 2030 mennessä."

Minusta Mikko on tässä erinomaisen hyvällä asialla! Alueella on vahvaa alan osaamista ja paljon uusiutuvan energian potentiaalia. Tässä maakunnat voisivat yhdistää voimansa ja harjoittaa yhteistyötä satavarmassa win-win -tilanteessa.

Teuvalla olemme näitä asioita jo  näpräämässä. Paljon voimme tehdä paikallisesti ja seudullisesti, mutta Mikon esittämällä toimintatavalla on eri suuruusluokan mahdollisuudet.

Murenevat tiet

Ely-keskus on ilmoittanut jättävänsä osan päällystetyistä ns. alemman asteen teistä jatkossa paikkaamatta. Perusteluja oli rahan puute ja se, että loputon paikkaaminen ei käytännössä toimi. Näitä teitä on myös Teuvan kunnan alueella, ja osa niistä varsin merkittäviä kannaltamme.

Onhan se autoilijana tullut nähtyä, että ei se pikinen murske kauaa montussa pysy, vaan autojen renkaat lennättävät sen pois. Tai sitten viereen murenee uusi reikä. Nyt tehty ratkaisu kuitenkin jättää tiet murenemaan, ja ennen pitkää liikenneturvallisuus vaarantuu. Pitemmällä tähtäimellä ratkaisu voi johtaa päällysteen kuorimiseen pois ja tien palauttamiseen soratieksi. Ei kuulosta kovin järkevältä.

Kärsimme nyt siitä kehityksestä, johon vuodesta toiseen jatkuneet tiemäärärahojen leikkaukset ovat meidät johtaneet. Jo syntyneiden vahinkojen korjaus tulee kalliiksi. Alueen kuntajohtajien tulee nostaa asia voimakkaasti esille, ja vaatia riittävät määrärahat valtiolta perusinfran ylläpitoon.

Tulos painuu

Kunnanvaltuusto käsitteli maanantaina kuluvan vuoden toista osavuosiraporttia. Kunnan oman toiminnan menot ovat kehittyneet koko lailla suunnitellusti. Talouden sopeuttamistoimet ovat niin ikään pääosin toteutuneet ennakoidussa aikataulussa.

Painetta kuluvan vuoden tulokseen aiheuttaa verotuloennakoiden pienentyminen edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtunee pitkälti verokorttiuudistuksesta, ja verot kertynevät kunnan kassaan ensi vuoden aikana. Mutta samalla tämä vaikeuttaa todellisen verotulokertymän seurantaa: mikä osa johtuu verokorttiuudistuksesta ja mikä osa puolestaan talouden kehityksestä.

Mielenkiintoista on muutes seurata, mikä vaikutus verokorttiuudistuksella on yksityiseen kulutukseen. Mikäli monella palkansaajalla joulukuussa tulee maksuun normaalia enemmän ennakonpidätyksiä, sillä voi olla vaikutuksia myös kauppojen joulumyyntiin. Varsinkin kun veronpalautukset eivät enää ajoitu joulun alle.

Ylitystä kunnan menoissa näyttäisi tulevan sosiaali- ja terveystoimessa. Tässä vaiheessa ylitystä on n. puoli miljoonaa, mutta luku saattaa loppuvuodesta muuttua suuntaan tai toiseen vielä paljonkin. Se muodostaa siis melkoisen epävarmuustekijän koko vuoden tuloksen osalta.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että kuluvan vuoden tulos kahden ylijäämäisen vuoden jälkeen painuu selvästi alijäämäiseksi.

Suunnittelukokous

Kokeilimme uutta työtapaa. Kunnanhallitus piti 23.9. ensimmäisen suunnittelukokouksensa. Eipä siinä nyt sinänsä sen ihmeempiä; Arvioitiin tulevaa ensi juhannukseen asti - millaisia asioita on tulossa käsittelyyn ja suunnilleen missä aikataulussa. Samalla vähän kyseltiin, onko hallituksella sellaisia painotuksia, joita se haluaisi valmisteltavan.

No, eihän asiat mistään tyhjästä tulleet. Osa on vuosittaisia rutiineja niin kuin talousarvio ja tilinpäätös. Itsestäänselvyyksiä.  Osa asioista nousee budjetista ja kuntastrategiasta, osa käytännön tarpeista: osallisuusohjelman laatiminen, kiinteistöstrategian päivitys, hallintosäännön päivitys, mallin laatiminen yritysvaikutusten arviointiin, kunnan markkinointisuunnitelma, energiaomavaraisuuden lisääminen, elinkeinoasioiden organisointi Suupohjassa, Teak Oy:n tuleva toiminta, valtuustoaloitteen mukainen yhdyskuntarakenteen yksityistämisselvitys...

Työperäinen maahanmuutto

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys on 2010-luvulla kääntynyt selkeän negatiiviseksi. Tulevina vuosikymmeninä väestö vanhenee merkittävästi, erityisesti Seinäjoella ja sen lähiympäristössä. Teuvan kaltaisissa maaseutukunnissa väestön vanheneminen on jo pitkälle toteutunut. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, heinäkuussa 2019 Teuvalla oli työttömiä 5,3 %. Suhdannetilanteen muutos tullee lähiaikoina kääntämään työttömyysluvut taas jonkinasteiseen kasvuun. Osaavasta työvoimasta on Teuvalla ja maakunnassa pulaa. Se muodostaa ison esteen yritysten kasvulle. Kunnat virittelevät hankkeita työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni. Merkittävän muuttoliikkeen saaminen suunnattua näille lakeuksille kotimaasta on epätodennäköistä. Kuntien toteuttamat rekry-hankkeet yleensä alkavat suhdannetilanteeseen nähden liian myöhään, näin oletan tapahtuvan nytkin.

Näkisinkin, että emme tarvitse lyhytkestoisia hankkeita, vaan pysyvän toimintamallin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Mallin voisivat toteuttaa yhteistyössä kunnat, kauppakamari, yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto ja ely-keskus. Mallin rakentaminen kannattaisi aloittaa kartoituksesta, millaisia toimia on jo kokeiltu eri puolilla Suomea. Myös muiden maiden käytänteitä olisi hyvä selvittää. Nyt jos heti aloitettaisiin, toimintamalli olisi terässä seuraavan nousukauden alkaessa.

Nyt äänestämään!

Teuvan kunnassa kokeillaan tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistuvaa budjetointia. Prosessi on edennyt äänestysvaiheeseen, joka toteutetaan Teuvan kunnan verkkosivuilla ajanjaksolla 5.-25.8.2019. Jokainen teuvalainen saa äänestää iästä riippumatta.

Äänestyksessä ovat seuraavat vaihtoehdot:

1. Nuorisotoiminnan kehittäminen

Palkataan nuoriso-ohjaaja kehittämään nuorisotoimintaa Teuvalla yhteistyössä seurakuntien ja yhdistysten kanssa.

2. Skeittiparkin parantaminen

Nykyiseen Skeittiparkkiin hankitaan kaksi uutta ramppia ja rakennetaan sadekatos.

3. Kunto-/elämysportaat

Rakennetaan Parraan näköalapaikalle kuntoportaat, joiden jyrkkyys on 33 % ja pituus 70 metriä.

4. Virkistyspaikka ja -reitti jokirantaan

Toteutetaan jokirannan läheisyyteen, keskustan alueelle noin kilometrin pituinen merkitty reitti, jonka varrelle rakennetaan esimerkiksi nuotiopaikka ja oleskelukatos.

5. Uimahalli- ja kuntosalikäynnit ilmaiseksi alle 18-vuotiaille

Kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan ilmaiseksi sisäänpääsy Teuvan uimahalliin ja kuntosalille, arvioitu käyttöaika noin puoli vuotta.

Teuvalla on varattu vuoden 2019 talousarviossa 10 000 euroa osallistuvaan budjetointiin. Kuntalaiset ideoivat huhti-toukokuussa 47 kappaletta lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ehdotuksia budjetin käytöstä. Teuvan hyvinvointivaliokunta toimi touko- ja kesäkuun kokouksissaan ideoiden käsittelyssä esiraatina. Saapuneista ideoista muokattiin toteuttamiskelpoisia projekteja, jotka ovat nyt edenneet äänestykseen. Kunnanhallitus hyväksyy eniten ääniä saaneen idean toteutettavaksi.

Tuosta kun klikkaat, olet äänestyssivustolla:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSehe21iN-zKEahRTIir_UXC9zNiJxCiJYcmFrf_o784iuFZqQ/viewform

Vaihteeksi sotesta

Antti  Rinteen hallitus aikoo toteuttaa sote-uudistuksen 18 maakunnan pohjalta. Järjestäminen ja tuotanto rakennetaan pääsääntöisesti julkisten toimijoiden varaan. Yksityiset palvelut täydentävät tarjontaa.

Jos saisi toivoa, mitä odottaisin uudelta valmistelulta? Että varataan riittävästi aikaa. Hyödynnetään jo tehtyä valmistelutyötä. Edetään tietojärjestelmät edellä. Tehdään lainsäädäntö väljänä puitelakina, joka mahdollistaa erilaiset toteutukset eri maakunnissa. Vaiheistetaan uudistus. Ei syödä koko norsua kerralla. Vaiheistetaan myös alueellisesti, jolloin ne maakunnat, jotka ovat valmistelussa pisimmällä, voisivat edetä muita nopeammin.

Lukuja konsernista

Kunnan tilinpäätöksen osana laaditaan myös konsernitilinpäätös. Siihen yhdistellään kunnan tilien lisäksi kunnan omistukset yhtiöissä ja yhteisöissä. Teuvan osalta merkittävimmät mukaan otettavat ovat Teak Oy, Teuvan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari ja Teuvan Kaukolämpö Oy sekä kuntayhtymät, joissa Teuvan kunta on jäsenenä.

Konsernituloslaskelma kertoo viime vuodelta mm. että  toimintatuotot pienenivät 1,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut puolestaan pienenivät 1,8 miljoonaa. Näin ollen toimintakate parani 0,7 miljoonaa. Verorahoitus, jolla tässä tarkoitan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää, pieneni 1,5 miljoonaa. Kun vuonna 2017 konserni tuotti 1,5 miljoonaa ylijäämää, nyt jäätiin 0,1 miljoonaa pakkasen puolelle. Pitkäaikaisten lainojen määrä laski 0,7 miljoonaa.

Vaalit...

... lähestyvät. Tai oikeastaan kahdetkin vaalit, mutta noista eurovaaleista on toistaiseksi ollut vähemmän juttua julkisuudessa. Teuvalla niin ennakkoäänestys kuin varsinaisen vaalipäivänkin äänestys ovat Teakin tiloissa. Jonkin verran huolta on herättänyt se, että äänestyspaikka on ydinkeskustan ulkopuolella. Järjestämme varsinaisena äänestyspäivänä kuljetuksia keskustasta Teakiin ja takaisin. Ilmoittelemme näistä tuonnempana TeJuKassa.

Pari poimintaa tilinpäätöksestä

Toimintatuotot pienenivät 0,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2017 toimintatuloja nostivat kiinteistöjen ja metsän myynnit. Vastaavia tuloja ei vuonna 2018 kertynyt.  Toimintakuluissa oli peräti 1,5 miljoonan euron lasku. Hallinto kattoi tuosta alenemasta n. 0,8 miljoonaa (sote), hyvinvointipalvelut 0,2 miljoonaa ja yhdyskuntarakenne 0,4 miljoonaa. Tilikauden tulos muodostui 5.923,47 euroa ylijäämäiseksi.

Lainakantaa saatiin pienennettyä 2,1 miljoonaa euroa. 

Entäs sitten?

Sote-uudistuksen kaaduttua levottomuus leviää. Sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteisiä yhtiöitä, jotka omistaisivat monta sairaalaa, esimerkkinä Pirkanmaan Kahdeksan tähden sairaala -hanke. Yksityiset sote-jätit lähestyvät kuntia aktiivisesti. Useat maakunnat valmistelevat omia ratkaisujaan. Isot kaupungit pyrkivät voimakkaasti lobbaamaan tulevaa sote-mallia. Kuntaliitto haluaa rajata jäsentensä itsehallintoa. Puolueet tuovat kukin keskusteluun oman mallinsa...

Mitä meidän täällä Pohjanmaan perukoilla pitäisi tehdä? Meidän on tärkeää kehittää omaa palvelurakennettamme. Maailma muuttuu, ja kustannuspaineet kasvavat. Tämän kehitystyön tulee nyt tapahtua liikelaitoskuntayhtymässä, jonka budjetti on viime vuosina kasvanut hallitsemattomasti. Tosin Teuvan kehitys on ollut muita osakkaita edullisempaa, mutta kokonaisuus lopulta ratkaisee. Enemmän palveluja kotiin, vähemmän laitospaikkoja, enemmän ennalta ehkäisyä ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista. Tätä kehitystyötä, jota valitettavasti euro konsultoi, on tehtävä linjassa maakunnassa tehdyn valmistelutyön kanssa.

Tarvitaan myös ripeä maakunnallinen valmistelu eteläpohjalaisen sote-mallin toteuttamiseksi. Enää ei ole varaa jäädä odottelemaan, saisiko seuraava hallitus jotakin ensi vaalikaudella aikaan. Pohjatyötä on tehty paljon, ja aineistoa on riittävästi. Homma pitää vain organisoida uudelleen (viidennen tai kuudennen kerran, olen seonnut laskuissa...) ja ottaa olennaiset hyvät ominaisuudet edellisestä valmistelusta käyttöön.

Hyvä vai huono juttu?

Se sote siis kaatui. Niin kuin monet jo pitkään povasivat. Vaan oliko kaatuminen hyvä vai huono asia? Noin niin kuin Teuvan kannalta.

Vaikea sanoa. Itse asiassa hyvin vaikea. Emme oikein tiedä, mitä siitä olisi lopulta tullut, millaiseksi toimeenpano olisi muotoutunut. Emmekä tiedä sitäkään, millainen on tulevaisuus soten kaaduttua. Uudistamisen tarve ei ole kadonnut.

Kaatuneessa sote-uudistuksessa kustannusvastuu olisi siirtynyt pois kunnilta. Uudistus olisi tehty toteutushetkellä kustannusneutraalisti. Sote-menoja vastaava määrä olisi leikattu kunkin kunnan valtionosuuksista ja verotuloista. Väen ikääntyessä sote-menot kuitenkin vääjäämättä kasvavat. Tämä kulujen kasvupaine olisi jäänyt kunnilta pois.

Kuntalaiset olisivat saaneet vapauden valita palvelujensa tuottajan. Etäällä maalikylistä valinnanvapaus olisi voinut jäädä teoreettiseksi. Kuinka hyvin hoivajätit olisivat oman osuutensa hoitaneet? Olisivatko ne päässeet kuorimaan kermaa tulostensa paisuttamiseksi, ja olisivatko 3 miljardin säästötavoitteet jääneet sen myötä saavuttamatta?

Uudistus olisi ollut massiivinen. Näkemättä nyt jäi miten onnistuneesti muutos olisi onnistuttu viemään läpi. Ilman kipua, sähläystä ja säätämistä se ei olisi mennyt, mutta kuinka paljon korjausliikkeitä olisi tarvittu, ei ole tiedossa. Jos katsotaan huomattavasti paljon pienempiä muutosprojekteja, kuten toimeentulotuen siirto Kelalle, niin hiukan hirvittää.

Uudistuksen epäonnistuminen jätti pintaan epävarmuuden tulevasta ja turhauman ainakin osittain hukkaan menneestä työstä.

Uudistustarpeistaa huolimatta Suomessa on toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto. Vaikka uudistus kaatua romahti, palvelut toimivat käytännön tasolla entiseen tapaan. Kenenkään hoitoa tai apua tarvitsevan ei tarvitse sen suhteen olla huolissaan. Terkkarit ovat auki ja sairaalat toimivat.

Ulkoistukset

Viime vuonna Teuvan kunta sai monia yhteydenottoja yksityisiltä sote-yrityksiltä, joissa esitettiin toimintojen yksityistämistä ja/tai kiinteistökauppoja. Keskusteluja käytiin useiden toimijoiden kanssa. Kunnan puolelta motiivina neuvotteluille oli huoli palvelujen ja työpaikkojen säilymisestä sote-uudistuksessa. Neuvottelut eivät johtaneet sopimuksiin tai edes esityksiin kunnanhallitukselle ja valtuustolle.


Valtakunnallisen sote-uudistuksen viime viikolla kaaduttua keskitymme nyt omaehtoisen maakunnallisen ratkaisun valmisteluun Etelä-Pohjanmaalla sekä oman peruspalveluliikelaitoskuntayhtymämme toiminnan edelleen kehittämiseen Suupohjassa. Sote- ja hoivajätit ovat näyttönsä antaneet. Viime viikot ovat paljastaneet, että huono hoito on ollut niille maan tapa. Teuvan kunta ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa suunnittelemassa isoja sote-ulkoistuksia. Nykyisten ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä palveluja tuottavien yksityisten toimijoiden kanssa yhteistyötä jatketaan ja hyvän hoidon toteutumisen valvontaa näiden osalta tehostetaan.

Sote-menot 2016 - 2018

Teuvan kunnan sote-menot olivat vuonna 2016 n. 22,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 ne olivat 21,8 miljoonaa, ja viime vuonna 21,3 miljoonaa. Meidän kohdaltamme menokehitys on ollut varsin myönteinen. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat pienissä kunnissa vuosittain sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Kuitenkin luvuissamme heijastuu myös se kehittämistyö, jota Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on vuosien varrella tehty. Koko yhtymän tasolla tilanne ei ole näin myönteinen, ja paine kuluvan vuoden talousarvioon on suuri. Meidän osaltamme on kuitenkin tunnustuksen ja kiitoksen paikka!

Nollatulos

Viime vuodelta kunta on tekemässä käytännössä nollatuloksen. Muutaman tonnin se jäänee plussalle, mutta sillä ei ole isompaa merkitystä. Tulosta heikentää verotulojen notkahdus viime vuoden aikana.

Kun viime vuoden talousarvio valtuustossa hyväksyttiin joulukuussa 2017, samalla hyväksyttiin myös säästöohjelma. Vuoden 2018 osalta säästöohjelma kirjoitettiin talousarvion sisään. Suunnitellut menojen vähennykset huomioitiin siis määrärahoja myönnettäessä. Toimintakatetavoitteeksi  (toimintatulot - toimintamenot) asettiin -32,7 miljoonaa euroa. Vielä viimeistelyä vaille olevassa tilinpäätöksessä toimintakate näyttäisi asettuvan -32,3 miljoonan kohdalle. Siis noin 0,4 miljoonaa euroa asetettua tavoitetta paremmin.

Laitan tähän vähän vertailua useammalta vuodelta toimintakatteen osalta:

2013                                         -34,6
2014                                         -34,2
2015                                         -34,2
2016                                         -33,8
2017                                         -33,3
2018                                         -32,3

Pikkuhiljaa siis nettomenojen eli toimintakatteen määrää on pystytty pienentämään. Tämä siitä huolimatta, että kustannustaso ja palvelutarpeet ovat monilta osin kasvaneet.

Eikö siis ole syytä huoleen? Kyllä haasteitakin on. Kuntakonsernilla on runsain mitoin katettavaa alijäämää. Lainamäärä on viime vuosien investointien myötä korkea. Kustannuspaine sotessa on korkea. Valtionosuuksien ja verotulojen kehitys on huolestuttava. Siis myös uusia säästötoimia tarvitaan, mutta voimme suunnitella ne rauhassa ja huolella.

Elinvoima 2020

Teak Oy:n koulutustoiminta siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Suomen Yrittäjäopiston toimintaa. Teak-nimi säilyy jatkossakin Yrittäjäopiston aputoiminimenä, ja sitä käytetään erityisesti tuotantopuolen koulutusten markkinoinnissa.

Teak Oy jatkaa myös toimintaansa. Se omistaa Teakin kiinteistön, ja vuokraa tiloja Yrittäjäopistolle, Teuvan kunnalle ja yrityksille. Teak Oy:n on tarkoitus toimia jatkossa myös Teuvan elinvoimaa lisäävänä kehitysyhtiönä. Yhtiön nimi tulee tämän vuoden aikana muuttumaan tulevaa tehtävää paremmin kuvaavaksi.

Suupohjassa on menossa selvitys, jossa pohditaan elinkeinotoimen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Eräänä vaihtoehtona on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän korvaaminen osakeyhtiöllä. Tavoitteena on saada selvitys maaliin kesään mennessä  ja mahdollinen uusi järjestämistapa käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä ketterämpää ja tehokkaampaa toimintaa. Selvityksen tässä vaiheessa on vielä avoinna, mitkä kaikki tehtävät mahdolliselle uudelle toimijalle siirretään ja miltä osin kunnat ottavat vastuuta elinkeinotoimesta. Koska meillä suunnitelmat Teak Oy:n tulevasta toiminnasta ovat vielä kesken, pystymme tarpeen mukaan ottamaan enemmän tai vähemmän roolia elinkeinopolitiikassa. Seudullista ja paikallista suunnitelmaa tehdään siis rinta rinnan.

Poimintoja henkilöstöraportista

Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen vuoden 2018 henkilöstöraportin. Tässä raapaisuja siitä:

Vuoden päättyessä vakinaisen henkilökunnan määrä oli 155. Vuoden aikana määrä väheni 14:llä. Kaiken kaikkiaan vakituisia, määräaikaisia niin osa- kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä ja viranhaltijoilta oli vuoden lopussa 237 eri henkilöä.  Vuoden aikana solmittiin yhteensä 618 palvelussuhdetta. Tässä on siis mukana lyhyetkin sijaisuudet. Eläkkeelle jäi vuonna 2018 yhteensä 9 henkilöä. Luku on vuosittain aika vakaa, se pyörii kymmenen molemmin puolin.

Lisä- ja ylitöiden määrä on vähentynyt. Yhdyskuntarakenteen puolella sitä kuitenkin on vielä liikaa.

Sairauspoissaoloja oli vakituista työntekijää kohden 9 päivää. Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäivien määrä aleni kolmanneksella.

Kun henkilöstömenot vielä vuonna 2013 olivat 10,7 miljoonaa euroa, ne olivat vuonna 2017 enää 9,3 miljoonaa ja viime vuonna 9,1 miljoonaa.

Otto Syreeni

Teuvan kunnalla on taloudellisista syistä tarve vähentää käytössään olevien kiinteistöjen määrää. Aika moni kohde on ollut jo myynnissä. Tällä hetkellä huutokaupat.comissa on myynnissä ainakin Lehtiharjun sairaala ja Otto Syreenin talo eli entinen kunnantalo.

Erityisesti mietin tuon entisen kunnantalon tulevaisuutta. Talo on komea, niin keskeisellä paikalla kuin olla voi, ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Netissä aikaa jättää tarjouksia on vielä runsaasti jäljellä, ja toivonkin että joku yrittäjä näkee tässä mahdollisuuden.

Vaan jos kiinnostusta ei löydy, tai se ei jalostu euroiksi - pitää miettiä myös muita vaihtoehtoja. Löytäisimmekö paikkakunnalla yhteisymmärryksen talon pelastamiseksi? Voisiko tästä tulla jonkinlainen "Teuvan toimintojen talo"? Kotipesä eri yhdistysten ja toimijoiden käyttöön? Tällaiseen toimintaan talo on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Kunnan intressissä on päästä eroon käyttökustannuksista. Ehkäpä ne jollain toimintamallilla saataisiin porukalla katettua. Palataan tähän ajatukseen tammikuun 2019 loppupuolella, jos kunnon tarjouksia ei ala talosta tulemaan.

Vaan nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Iloitaan joulun ihmeestä ja ladataan akkuja tulevaa vuotta varten!

Yhdyskuntarakenne talousarviossa

Ennen muinoin kutsuimme näitä palveluja nimellä tekninen toimi. Menot vuonna 2019 ova talousarvion mukaan 4,7 miljoonaa, tulot 2,8 miljoonaa.

Keskeinen ensi vuoden ja lähivuosien tavoite on kunnan kiinteistökannan mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen käyttöastetta nostetaan tai niistä luovutaan. Tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan joko myymällä, purkamalla tai kylmilleen jättämällä.

Toisena keskeisenä tavoitteena on löytää kunnalle uusia yhteistyöyrityksiä ja uusia toimijoita. Yritysten tarjontaan ja toimintaan perehdytään mm. yritysvierailujen kautta.

Uimahallin viihtyisyyttä ja kustannustehokkuutta on tarkoitus vuoden aikana parantaa.

Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Teuvalla selvitetään. Aurinkopaneeleja hankitaan lisää kunnan kiinteistöihin. Bioenergiaa jalostavan yksikön perustamista selvitetään.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisiä ja hyvinvointia edistäviä sekä oikein mitoitettuja palveluja.

Kouluruokailussa tavoitteena on saada erityisesti yläkouluikäisten osallistuminen ruokailuun paranemaan. Yhteistyössä koulun kanssa pyritään kehittämään toimintaa niin, että voimme hakea Kouluruoka-diplomia. Diplomi myönnetään koululle tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Se on osoitus siitä, että koulussa huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Tunnustuksen saaminen kertoo myös hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Puhtauspalveluissa tavoitteena on siivottavien kohteiden ja sitä myötä henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen ja oikea resurssointi.

Tavoitteena on myös varmistaa ammatillista osaamista kannustamalla henkilöstöä osallistumaan entistä enemmän koulutukseen.