Suomi on ratifioinut ja saattanut voimaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vuonna 1991. Peruskirja velvoittaa osapuolet soveltamaan perussääntöjä, joilla taataan paikallisviranomaisten poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus. Peruskirjassa määrätään, että kunnallisen itsehallinnon periaate on tunnustettava kansallisessa lainsäädännössä ja mahdollisuuksien mukaan perustuslaissa. Peruskirjan mukaan paikallisien viranomaisten tulee voida säännellä ja hallita julkisia asioita omalla vastuullaan paikallisen väestön edun mukaisesti. Perusoikeuskirjan periaatteena on, että julkiset tehtävät on mieluiten hoidettava kansalaisia lähimpänä olevien viranomaisten toimesta.
Suomen hallitus on ilmoittanut aloittavansa kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on kuntien määrän raju vähentäminen ja kuntarajojen perustuminen työssäkäyntialueisiin. Kuntarakenneuudistus aiotaan toteuttaa ylhäältä alaspäin siten, että valtiovarainministeriössä laaditaan ehdotus, johon kunnat myöhemmässä vaiheessa ottavat kantaa.
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressille on perjantaina 7.10.2011 lähetetty kirjelmä, jossa kongressia pyydetään ottamaan kantaa siihen, onko Suomen hallituksen toiminta ristiriidassa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vaatimusten kanssa 1) kuntarakenteen uudistamisen, 2) kuntien välisen yhteistyön kieltämisen, 3) paikallisviranomaisille osoitettavien riittävien taloudellisten voimavarojen ja 4) kunnallisen itsehallinnon periaatteen turvaamisen kannalta.
Kirjelmän on allekirjoittanut 20 johtavaa luottamushenkilöä ja viranhaltijaa eri puolilta Suomea. Allekirjoittajat edustavat eri puoluekantoja.
Olen allekirjoittanut kirjelmän yksityishenkilönä, kuntarakenneuudistuksen toteutustavasta huolestuneena kansalaisena. Sen sijaan Teuvan kunta ei ole missään toimielimessään käsitellyt asiaa, eikä näin ollen ole osallisena kirjelmässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti