Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.
Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.
Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.
torstaina, tammikuuta 09, 2014
keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014
Energia- ja ilmastostrategia
Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.
Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."
Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.
Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.
Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.
Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...
Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."
Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.
Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.
Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.
Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...
tiistaina, tammikuuta 07, 2014
Pelastustoimi
Hallituksen rakennepäätöksellä pelastuslaitosten hallintoa ollaan uudistamassa. Alueita ollaan vähentämässä 22:sta 11:een. Pohjana on uusi poliisilaitosten aluejako. Tämä tarkoittaisi alueemme osalta, että Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Tavoitteena on löytää täten hallinnon menoista säästöjä. Laitoksen pääpaikasta kisaavat tuttuun tapaan Vaasa ja Seinäjoki. Uudet alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta.
torstaina, tammikuuta 02, 2014
Kiinteistövero
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 30.10.2013 linjannut, että kiinteistövero tulisi voimalaitoksista saatavien verotulojen osalta palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän osaksi. Tätä perustellaan sillä, että voimalaitoksista aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Tämä pitää varmasti isojen voimalaitosten osalta paikkansa. Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu, jos esimerkiksi tuulivoimapuistojen maksamat kiinteistöverot otettaisiin järjestelmän piiriin.
torstaina, joulukuuta 19, 2013
Vastuukunta vai kuntayhtymä?
Tänään luovutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti peruspalveluministeri Huoviselle. Raportti sisältää esityksen ns. Sote-järjestämislaiksi. Asian valmistelussa on paljon puhuttu siitä, pitäisikö palvelut järjestää vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla. Vastuukuntamallissa keskuskaupunki hoitaa myös muiden sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveystoimen. Muut kunnat saavat edustajansa yhteiseen toimielimeen päättämään asioista. Kuntayhtymämallissa kunnat perustavat yhteisen yhtymän hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan.
Vastuukuntamallia on perusteltu sen yksinkertaisuudella, ei tarvitse perustaa yhtään uutta organisaatiota, päinvastoin nykyisiä kuntayhtymiä voidaan lakkauttaa. Valmistelussa vastuukuntamalli on toiminnallisesti lähentynyt niin paljon kuntayhtymämallia, että yksinkertaisuudesta ei ole paljon jäljellä. Vastuukuntamallissa on samanlaiset päätöksentekoelimet kuin kuntayhtymämallissa, ja kirjanpito sekä tilinpäätös pitää eriyttää vastuukunnan muusta kirjanpidosta.
Olennaisempi asia onkin se, että järjestämislaissa lähdetään siitä, että päätösvalta keskeisimmissä asioissa jakautuu kunnan asukasluvun mukaan. Perinteisissä kuntayhtymissä on yleensä ollut äänivaltaleikkurit, joissa yksi kunta ei ole voinut dominoida päätöksentekoa. Tästä ollaan luopumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla sote-alueilla keskuskaupungilla olisi yli 50 %:n äänivalta, ja näin ollen mahdollisuus yksin päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä, palvelutasosta ja kustannuksista. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat päättää äänivallan jakautumisesta toisinkin, mutta miksi keskuskaupungit suostuisivat siihen?
Vastuukuntamallia on perusteltu sen yksinkertaisuudella, ei tarvitse perustaa yhtään uutta organisaatiota, päinvastoin nykyisiä kuntayhtymiä voidaan lakkauttaa. Valmistelussa vastuukuntamalli on toiminnallisesti lähentynyt niin paljon kuntayhtymämallia, että yksinkertaisuudesta ei ole paljon jäljellä. Vastuukuntamallissa on samanlaiset päätöksentekoelimet kuin kuntayhtymämallissa, ja kirjanpito sekä tilinpäätös pitää eriyttää vastuukunnan muusta kirjanpidosta.
Olennaisempi asia onkin se, että järjestämislaissa lähdetään siitä, että päätösvalta keskeisimmissä asioissa jakautuu kunnan asukasluvun mukaan. Perinteisissä kuntayhtymissä on yleensä ollut äänivaltaleikkurit, joissa yksi kunta ei ole voinut dominoida päätöksentekoa. Tästä ollaan luopumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla sote-alueilla keskuskaupungilla olisi yli 50 %:n äänivalta, ja näin ollen mahdollisuus yksin päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä, palvelutasosta ja kustannuksista. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat päättää äänivallan jakautumisesta toisinkin, mutta miksi keskuskaupungit suostuisivat siihen?
Syreenin koulun kiinteistö
Valtuustossa keskusteltiin ja äänestettiin siitä, pitääkö rakentamissuunnitelmassa olla varattuna miljoona Syreenin kouluna nykyisin toimivan rakennuksen peruskorjaukseen. Erityisesti tätä arvosteltiin, koska suunnitelmassa ei ole esitetty, mihin käyttöön rakennus jatkossa tulee.
Käyttöä ei tosiaan vielä ole ratkaistu. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin merkittäviä osia rakennuksesta yhä palvelutuontantoon tarvitaan. Tarvetta näyttäisi olevan ainakin liikuntasaleille. Vapaa-aikatoimi tarvitsee tiloja, ja varmaan myöskin varhaiskasvatus.
Tyhjillä tiloilla on taipumus täyttyä. Ja suunnitelluilla investointihankkeilla toteutua. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että ei pidä varata määrärahaa edes suunnitelmavuosille, ennen kuin tilojen käyttötarve ja -tarkoitus on huolella mietitty.
Budjettia laatiessani minulla oli päällimmäisenä toinen näkökulma asiaan: Investointiosasta tulee saada sillä lailla realistinen, että siellä on varaukset kaikkiin merkittävimpiin hankkeisiimme, vaikka ne joltain osin olisivat sisällöltään vasta muovautumassa. Näin saamme kuvan siitä, kuinka paljon kunta on lähivuosina velkaantumassa.
Käyttöä ei tosiaan vielä ole ratkaistu. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin merkittäviä osia rakennuksesta yhä palvelutuontantoon tarvitaan. Tarvetta näyttäisi olevan ainakin liikuntasaleille. Vapaa-aikatoimi tarvitsee tiloja, ja varmaan myöskin varhaiskasvatus.
Tyhjillä tiloilla on taipumus täyttyä. Ja suunnitelluilla investointihankkeilla toteutua. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että ei pidä varata määrärahaa edes suunnitelmavuosille, ennen kuin tilojen käyttötarve ja -tarkoitus on huolella mietitty.
Budjettia laatiessani minulla oli päällimmäisenä toinen näkökulma asiaan: Investointiosasta tulee saada sillä lailla realistinen, että siellä on varaukset kaikkiin merkittävimpiin hankkeisiimme, vaikka ne joltain osin olisivat sisällöltään vasta muovautumassa. Näin saamme kuvan siitä, kuinka paljon kunta on lähivuosina velkaantumassa.
keskiviikkona, joulukuuta 18, 2013
Koulukeskuksen peruskorjauksen toinen vaihe
Tänä aamuna johtoryhmässä kävimme läpi koulukeskuksen toisen vaiheen peruskorjauksen suunnitelmia. Tilojen käyttäjät olivat miettineet aiemmin tehtyihin suunnitelmiin pieniä tarkennuksia. Rakentamisohjelmassa tähän remonttiin on vuosille 2014 - 2015 varattu yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Valtuuston kokouksessa maanantaina Paula Kaleva toi hyvin esiin sen, että kyseisessä remontissa ei ole kyse siitä, että lukion tiloihin investoitaisiin tuo mainittu 2,5 miljoonaa. Rakennuksena kyse on siitä koulukeskuksen päästä, jossa lukio on toiminut. Uudessa käytössään sinne sijoittuu nykyisen Yhteiskoulun luokkia, lukio ja aineluokkia. Lisäksi kokonaisuus sisältää auditorion, joka palvelee koko koulukeskusta ja moninaisia paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia.
Valtuuston kokouksessa maanantaina Paula Kaleva toi hyvin esiin sen, että kyseisessä remontissa ei ole kyse siitä, että lukion tiloihin investoitaisiin tuo mainittu 2,5 miljoonaa. Rakennuksena kyse on siitä koulukeskuksen päästä, jossa lukio on toiminut. Uudessa käytössään sinne sijoittuu nykyisen Yhteiskoulun luokkia, lukio ja aineluokkia. Lisäksi kokonaisuus sisältää auditorion, joka palvelee koko koulukeskusta ja moninaisia paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia.
tiistaina, joulukuuta 17, 2013
Päivystystoiminnot
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee päivystysjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuskohteena on perustason terveydenhuollon päivystys, jossa tarkoituksena on muun muassa tarjota ympärivuorokautisia palveluja yhteispäivystyksissä sairaaloiden yhteydessä. Tällöin ympärivuorokautisesta yhteispäivystyspisteestä saisi eri erikoisalojen palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Ministeriön mukaan perusterveydenhuollon yöaikaisen päivystyksen uudelleen tarkastelu ei heikennä ihmisten hoitoon pääsyä. Yöaikaista päivystystä korvataan päiväaikaisilla lähipalveluilla, jolloin päiväsaikaan on päästävä nopeasti vastaanotolle. Hoitoon pääsyä helpotetaan myös ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksen tarve on käytännössä hyvin pieni, kun päiväaikaisesta vastaanottotoiminnasta ja toimivasta ensihoidosta huolehditaan. Yöpäivystys tulisi valtion kaavailujen mukaan säilymään noin 30 sairaalassa. Eri vaihtoehdoissa sekä Seinäjoen keskussairaala että Vaasan keskussairaala näyttäisivät olevan mukana, joten muutosta osaltamme ei liene tulossa.
Lääkäripula vaikeuttaa ilta- ja viikonloppupäivystyksen ylläpitoa seutukeskuksissa. Maakuntalehtien uutisoiman selvityksen mukaan lääkäripula vaivaa vahvasti sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Suupohjan osalta lääkäritilanne on kuitenkin saatu säilymään kohtuullisen hyvänä. Kalliita keikkalääkäreitäkin käytetään aika rajoitetusti.
Lääkäripula vaikeuttaa ilta- ja viikonloppupäivystyksen ylläpitoa seutukeskuksissa. Maakuntalehtien uutisoiman selvityksen mukaan lääkäripula vaivaa vahvasti sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Suupohjan osalta lääkäritilanne on kuitenkin saatu säilymään kohtuullisen hyvänä. Kalliita keikkalääkäreitäkin käytetään aika rajoitetusti.
Virkeä valtuusto
Valtuustolla oli eilen pitkä kokous. Istuimme neljä tuntia vilkkaasti keskustellen. Äänestyksiäkin oli peräti kahdeksan kappaletta. Mielenkiintoista oli se, että joka äänestyksessä saatiin eri lukemat. Tiukkaa blokkiutumista ei siis ollut näkyvissä. Toisaalta vaadittiin isompia säästöjä kunnan talouden tervehdyttämiseksi, toiselta puolen salia oltiin huolissaan, että säästetäänkö nyt joistain palveluista jo liikaa. Muutoksia ei loppujen lopuksi isommin talousarvioon tullut, vaan hallituksen esitys piti äänestyksissä pintansa. Toimintakeskuksen tiloihin varattavaa määrärahaa tosin pienennettiin 200.000. Mikkiläntien hidasteiden rakentaminen poistettiin rakentamisohjelmasta. Käyttötalouden puolella hallinto- ja elinkeinotoimen määrärahasta 100.000 korvamerkittiin työllistämisen tehostamiseen.
Valtuustossa esitettiin myös talousarvion palauttamista valmisteluun, koska valmistelussa ei ollut pysytty kunnanhallituksen antamassa nollaraamissa. Tiukassa äänestyksessä palauttamisesta kuitenkin luovuttiin. Selväksi kuitenkin tuli, että valtuusto haluaa tiukempaa otetta talouden kuntoon laittamiseen. Tulen esittämään 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän nimeämistä valmistelemaan säästölinjauksia.
Valtuustossa esitettiin myös talousarvion palauttamista valmisteluun, koska valmistelussa ei ollut pysytty kunnanhallituksen antamassa nollaraamissa. Tiukassa äänestyksessä palauttamisesta kuitenkin luovuttiin. Selväksi kuitenkin tuli, että valtuusto haluaa tiukempaa otetta talouden kuntoon laittamiseen. Tulen esittämään 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän nimeämistä valmistelemaan säästölinjauksia.
maanantaina, joulukuuta 16, 2013
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu
Valtionosuuksien laskentakaavoja ollaan uudistamassa. Viime viikolla valtiovarainministeriö julkaisi kuntakohtaiset laskelmat. Niiden mukaan vuoden 2015 alusta toteutettavassa uudistuksessa Teuva olisi menettämässä noin 650.000 euroa vuodessa. Se vastaa yhden veroprosentin tuottoa. Vaikutuksia pehmentämään on tosin kaavailtu muutaman vuoden siirtymävaihetta.
Uudistus tarvitaan. Vanha järjestelmä on repaleinen ja moneen kertaan paikattu, ajastaan jälkeen jäänyt. Uudessa järjestelmässä olisi lähtökohtaisesti kahdeksan kriteeriä, joten se olisi huomattavasti nykyjärjestelmää yksinkertaisempi. Verotulojen tasaus muuttuisi kunnan omaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan paremmin kannustavaksi. Sairauksien merkitys valtionosuuksien perusteena vahvistuisi.
Näyttää siltä, että tuoreeltaan Kuntaliittokaan ei pystynyt kovin yksityiskohtaisesti uudistusta arvioimaan. Tiedotteessaan se vaatii perustelujen avaamista. Siis miksi juuri esitettyihin kriteereihin ja niiden saamiin painoarvoihin on päädytty. Eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi ja miten on päädytty siihen, että työpaikkaomavaraisuus olisi valtionosuuden määrään vaikuttava tekijä.
Uudistuksen häviäjiä ja voittajia on kaikenkokoisissa ja -näköisissä kunnissa. Valtaosin näyttäisi kuitenkin vaikutukset jakautuvan niin, että isot kunnat voittavat ja pienet häviävät. Häviäjien osalta tilanne on vaikea, kun valtionosuuksien kokonaismäärääkin merkittävästi leikataan.
Uudistus tarvitaan. Vanha järjestelmä on repaleinen ja moneen kertaan paikattu, ajastaan jälkeen jäänyt. Uudessa järjestelmässä olisi lähtökohtaisesti kahdeksan kriteeriä, joten se olisi huomattavasti nykyjärjestelmää yksinkertaisempi. Verotulojen tasaus muuttuisi kunnan omaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan paremmin kannustavaksi. Sairauksien merkitys valtionosuuksien perusteena vahvistuisi.
Näyttää siltä, että tuoreeltaan Kuntaliittokaan ei pystynyt kovin yksityiskohtaisesti uudistusta arvioimaan. Tiedotteessaan se vaatii perustelujen avaamista. Siis miksi juuri esitettyihin kriteereihin ja niiden saamiin painoarvoihin on päädytty. Eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi ja miten on päädytty siihen, että työpaikkaomavaraisuus olisi valtionosuuden määrään vaikuttava tekijä.
Uudistuksen häviäjiä ja voittajia on kaikenkokoisissa ja -näköisissä kunnissa. Valtaosin näyttäisi kuitenkin vaikutukset jakautuvan niin, että isot kunnat voittavat ja pienet häviävät. Häviäjien osalta tilanne on vaikea, kun valtionosuuksien kokonaismäärääkin merkittävästi leikataan.
maanantaina, joulukuuta 02, 2013
Rakennepaketti
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta jätti hieman sekavat tuntemukset. Toisaalta tunsin helpotusta, koska odotin rankempaa leikkauslistaa. Ennakkokaavailut antoivat sellaista odottaa. Toisaalta mieleen hiipi ajatus, käännetäänkö näillä toimilla Suomen talous vahvemmalle uralle.
Paketin mukaan rakenteita viilataan sieltä täältä. Kuntia koskettavia asioita paketissa on paljon. Merkittävimpiä linjauksia ovat varmaankin säästöt vanhustenhuollosta laitosvaltaisuutta purkamalla ja toisen asteen koulujen karsinta. Viimeksi mainitulla voi olla suuri merkitys maaseudun nuorten elämään ja sitä kautta maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen. Vanhustenhuollon osalta linjaus on oikeansuuntainen, kuten mm. eläkeläisjärjestöt ovat todenneet. Muutoksen toteutus edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja palveluasumiseen, ennen kuin varsinaisia säästöjä alkaa syntyä.
Lisäksi mm. kuntien valvontatehtäviä ehdotetaan vähennettäväksi. Suuntaus on tässäkin oikea, mutta säästöjen syntyminen ei ole kovin suoraviivaista. Jos jotakin erillistä valvontatehtävää ei jatkossa tarvitse hoitaa, tai jotakin todistusta kirjoittaa, se ei välttämättä tarkoita, että esimerkiksi yksi kokonainen virka voitaisiin kunnasta lakkauttaa.
Mielenkiintoinen on esitys kuntatalouden ohjausjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Tätähän Kuntaliitto on esittänyt jo pitkään. Hyvällä asialla voi olla se vastavaikutus, että valtio ottaa kuntatalouden entistä tarkempaan ohjaukseen myös sisällön osalta. Tällaista keskittävää valtion vallankäyttöähän muissakin uudistuksissa tällä hetkellä toteutetaan.
Paketin mukaan rakenteita viilataan sieltä täältä. Kuntia koskettavia asioita paketissa on paljon. Merkittävimpiä linjauksia ovat varmaankin säästöt vanhustenhuollosta laitosvaltaisuutta purkamalla ja toisen asteen koulujen karsinta. Viimeksi mainitulla voi olla suuri merkitys maaseudun nuorten elämään ja sitä kautta maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen. Vanhustenhuollon osalta linjaus on oikeansuuntainen, kuten mm. eläkeläisjärjestöt ovat todenneet. Muutoksen toteutus edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja palveluasumiseen, ennen kuin varsinaisia säästöjä alkaa syntyä.
Lisäksi mm. kuntien valvontatehtäviä ehdotetaan vähennettäväksi. Suuntaus on tässäkin oikea, mutta säästöjen syntyminen ei ole kovin suoraviivaista. Jos jotakin erillistä valvontatehtävää ei jatkossa tarvitse hoitaa, tai jotakin todistusta kirjoittaa, se ei välttämättä tarkoita, että esimerkiksi yksi kokonainen virka voitaisiin kunnasta lakkauttaa.
Mielenkiintoinen on esitys kuntatalouden ohjausjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Tätähän Kuntaliitto on esittänyt jo pitkään. Hyvällä asialla voi olla se vastavaikutus, että valtio ottaa kuntatalouden entistä tarkempaan ohjaukseen myös sisällön osalta. Tällaista keskittävää valtion vallankäyttöähän muissakin uudistuksissa tällä hetkellä toteutetaan.
Upea saavutus!
Viime vuonna Teuvan lukio pärjäsi hienosti STT:n lukiovertailussa, jossa otettiin huomioon ylioppilaskirjoitusten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Silloin sijoitus oli 21. Tänä vuonna tulos olikin sitten aivan erinomainen, 6. paras koko maassa! Tilastot vahvistavat sen, minkä me jo tiedämmekin: meillä on erinomaisen hyvää ja tasokasta työtä tekevä lukio. Lämpimät onnittelut kuuluvat niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Molempien vahvaa panosta ja sitoutumista on tarvittu tulokseen pääsemiseksi. Ja oppiminenhan se vasta yhteispeliä onkin, jos mikä.
torstaina, marraskuuta 28, 2013
Kohdennettu tarkastus
Marraskuun 11. päivä valtuusto hyväksyi ponnen, jossa vaaditaan kohdennettua tarkastusta liikelaitoskuntayhtymän toimintaan. Taustalla ovat epäilyt siitä, että erityisesti Teuvan kustannuksiin liittyisi jotain epäselvyyksiä. Sellaisia en ole huomannut, mutta on hyvä, että asia tutkitaan, ja pöytä tältä osin putsataan. Selvityksen jälkeen puheet voidaan unohtaa, tai sitten meidän tulee keskittyä löydettyjen epäkohtien korjaamiseen. Kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina. Olen esittämässä, että tarkastuksessa kuntayhtymän tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja keskittyisivät erityisesti lääkärivastaanoton ja osastotoimintojen alueisiin.
tiistaina, marraskuuta 26, 2013
Hyvinvointisuunnitelma
Ensi maanantain kunnanhallitus ja joulukuun valtuusto saavat käsiteltäväkseen hyvinvointisuunnitelman, jonka aikajänne ulottuu vuoden 2016 loppuun. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman laatimista. Teuvalla sitä on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet osastonhoitaja Arja Aromaa, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, vapaa-aikasihteeri Annukka Käkelä, ruokapalvelupäällikkö Anne Niemelä, kirjastonjohtaja Aki Rossi, vt. rehtori Maija-Liisa Saksa ja johtava sosiaalityöntekijä Tarja Seppälä. Yhteistoiminta-alueen peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi on tärkeällä panoksella avustanut suunnitelman laadinnassa.
Suunnitelma pitää sisällään perustietoa väestön hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista ja niiden muutoksista sekä vertailuja muihin kuntiin ja alueisiin. Edelleen suunnitelmassa kuvataan sitä terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä, mitä Teuvalla on viime vuosina tehty. Tärkein osa suunnitelmaa on kuitenkin painopistevalinnat ja kehittämiskohteet tälle valtuustokaudelle. Suunnitelmassa nousee esille mm. terveyserojen kaventaminen, terveysliikunnan edistäminen, terveelliset ravintotottumukset, vanhemmuuden tukeminen, työttömien hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, päihteettömyyden edistäminen...
Suunnitelma pitää sisällään perustietoa väestön hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista ja niiden muutoksista sekä vertailuja muihin kuntiin ja alueisiin. Edelleen suunnitelmassa kuvataan sitä terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä, mitä Teuvalla on viime vuosina tehty. Tärkein osa suunnitelmaa on kuitenkin painopistevalinnat ja kehittämiskohteet tälle valtuustokaudelle. Suunnitelmassa nousee esille mm. terveyserojen kaventaminen, terveysliikunnan edistäminen, terveelliset ravintotottumukset, vanhemmuuden tukeminen, työttömien hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, päihteettömyyden edistäminen...
maanantaina, marraskuuta 25, 2013
Talousarvio
Ensi vuoden talousarvio tulee kunnanhallituksen käsittelyyn 2.12. Budjetti ei tuo suuria muutoksia toimintaan. Palveluja ei voida tiukan taloustilanteen vuoksi tarjota nykyistä enempää, mutta merkittäviä uusia säästökohteitakaan siinä ei ole osoitettu.
Toimintamenoissa on 1,5 %:n kasvu kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Nettomenot kasvavat hieman enemmän, 1,8 % (johtunee tulojen varovaisesta arvionnista). Talousarviossa sosiaali- ja terveystoimen menomääräraha on 21,0 miljoonaa euroa, joka on 1,0 miljoonaa euroa enemmän , kuin vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio. Tällä hetkellä kuluvan vuoden toteutumaksi arvioidaan muodostuvan 21,4 miljoonaa euroa, joten ensi vuoden talousarviomäärärahavaraus asettaa isoja haasteita toiminnan tehostamiseen.
Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 0,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on n. 1,7 miljoonaa euroa, joten talousarvioesitys on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Investointisuunnitelmamme on edelleen raskas, vaikkakin loppuvuosiltaan kevenevä. Investointiohjelman toteutus johtaa kunnan nopeaan velkaantumiseen. Asukaskohtainen lainamäärä nousee vuonna 2015 yli 4.000 euron.
Merkittävintä taloussuunnitelmassa on se, että siinä ei ole pystytty osoittamaan keinoja taseeseen muodostuvien alijäämien kattamiseen. Näin ollen joudumme päättämään menojen leikkauksista ja toiminnan tehostamistoimista alkuvuoden 2014 aikana.
Toimintamenoissa on 1,5 %:n kasvu kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Nettomenot kasvavat hieman enemmän, 1,8 % (johtunee tulojen varovaisesta arvionnista). Talousarviossa sosiaali- ja terveystoimen menomääräraha on 21,0 miljoonaa euroa, joka on 1,0 miljoonaa euroa enemmän , kuin vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio. Tällä hetkellä kuluvan vuoden toteutumaksi arvioidaan muodostuvan 21,4 miljoonaa euroa, joten ensi vuoden talousarviomäärärahavaraus asettaa isoja haasteita toiminnan tehostamiseen.
Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 0,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on n. 1,7 miljoonaa euroa, joten talousarvioesitys on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Investointisuunnitelmamme on edelleen raskas, vaikkakin loppuvuosiltaan kevenevä. Investointiohjelman toteutus johtaa kunnan nopeaan velkaantumiseen. Asukaskohtainen lainamäärä nousee vuonna 2015 yli 4.000 euron.
Merkittävintä taloussuunnitelmassa on se, että siinä ei ole pystytty osoittamaan keinoja taseeseen muodostuvien alijäämien kattamiseen. Näin ollen joudumme päättämään menojen leikkauksista ja toiminnan tehostamistoimista alkuvuoden 2014 aikana.
keskiviikkona, marraskuuta 20, 2013
Yksin vai kaksin?
Kuntarakenneuudistuksella on kuntakentälle saatu makoisan sekava tilanne. Urheilutermein näyttäisi siltä, että joka puolella pelataan, ja pelissä on samaan aikaan aika monta palloa.
Teuvan kunnanhallitus päätti tiukan äänestyksen tuloksena esittää kunnanvaltuustolle, että Teuva laatisi yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Tämän päivän maakuntalehdessä spekuloidaan, että mitäs jos Kurikka ei Teuvaa huolikaan? Näinhän voi toki käydä. Näin voi käydä ihan mille tahansa kunnalle Suomessa. Valtuustojen päätökset nähdään sitten, kun kussakin kokouksessa puheenjohtajan nuija on kopsahtanut.
Teuvan kunnanhallituksen esitys on käsittääkseni seutukunnassa ainoa, joka aidosti perustuu kuntien väliseen neuvottelutulokseen. Esimerkiksi Kauhajoen esitys viiden kunnan selvitysalueesta perustuu yksipuoliseen ilmoitukseen. Näyttäisi siltä, että Kurikka ei ole lähtemässä siihen mukaan. Isojoki taitaa kannattaa neljän kunnan selvitystä. Karijoki ottaa asiaan vielä oman kantansa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että viiden kunnan selvitysaluetta, johon Teuvan kunta voisi lähteä mukaan, ei oikeasti ole muodostumassa.
Joka tapauksessa valtiovarainministeriö tulee saamaan joka puolelta Suomea kunnista esityksiä, jotka monilta osin ovat keskenään ristiriitaisia keskenään. Niinpä neuvottelut ja selvittelyt jatkuvat. Vaikka kunnissa nyt marraskuun loppuun mennessä tehtävä päätös on tärkeä, se ei millään muotoa ole peruuttamaton. Selvitykset tulee tehdä tosissaan ja kunnolla, ja niistä sitten vedetään aikanaan johtopäätökset. Se, millaiseksi kuntarakenne selvitysten jälkeen muodostuu ei ole vielä nähtävissä. Luulenpa, että monella seudulla tehdään vielä yllättäviäkin ratkaisuja.
Teuvan kunnanhallitus päätti tiukan äänestyksen tuloksena esittää kunnanvaltuustolle, että Teuva laatisi yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Tämän päivän maakuntalehdessä spekuloidaan, että mitäs jos Kurikka ei Teuvaa huolikaan? Näinhän voi toki käydä. Näin voi käydä ihan mille tahansa kunnalle Suomessa. Valtuustojen päätökset nähdään sitten, kun kussakin kokouksessa puheenjohtajan nuija on kopsahtanut.
Teuvan kunnanhallituksen esitys on käsittääkseni seutukunnassa ainoa, joka aidosti perustuu kuntien väliseen neuvottelutulokseen. Esimerkiksi Kauhajoen esitys viiden kunnan selvitysalueesta perustuu yksipuoliseen ilmoitukseen. Näyttäisi siltä, että Kurikka ei ole lähtemässä siihen mukaan. Isojoki taitaa kannattaa neljän kunnan selvitystä. Karijoki ottaa asiaan vielä oman kantansa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että viiden kunnan selvitysaluetta, johon Teuvan kunta voisi lähteä mukaan, ei oikeasti ole muodostumassa.
Joka tapauksessa valtiovarainministeriö tulee saamaan joka puolelta Suomea kunnista esityksiä, jotka monilta osin ovat keskenään ristiriitaisia keskenään. Niinpä neuvottelut ja selvittelyt jatkuvat. Vaikka kunnissa nyt marraskuun loppuun mennessä tehtävä päätös on tärkeä, se ei millään muotoa ole peruuttamaton. Selvitykset tulee tehdä tosissaan ja kunnolla, ja niistä sitten vedetään aikanaan johtopäätökset. Se, millaiseksi kuntarakenne selvitysten jälkeen muodostuu ei ole vielä nähtävissä. Luulenpa, että monella seudulla tehdään vielä yllättäviäkin ratkaisuja.
maanantaina, marraskuuta 18, 2013
Promille
Tämän kuun aikana ministeriöiden tulisi löytää miljardin säästöt kuntien palveluvelvoitteisiin. Tehtävä on osoittautunut vaikeaksi. Saa nähdä, mitä tuleman pitää.
Kun valtakunnan tasolla puhutaan miljardin summasta, voi karkeasti päätellä, että vaikutus Teuvalla on noin miljoona. Olemme tässä mielessä promillekunta, asukaslukumme on reilu tuhannesosa Suomen asukasluvusta. Kun puhutaan valtionosuuksista, osuutemme on hieman suurempi, sillä väestömme on keskimääräistä ikääntyneempää, mutta arjessa tuo promillesääntö soveltuu hyvin lukujen pikasuhteuttamiseen.
Kun valtakunnan tasolla puhutaan miljardin summasta, voi karkeasti päätellä, että vaikutus Teuvalla on noin miljoona. Olemme tässä mielessä promillekunta, asukaslukumme on reilu tuhannesosa Suomen asukasluvusta. Kun puhutaan valtionosuuksista, osuutemme on hieman suurempi, sillä väestömme on keskimääräistä ikääntyneempää, mutta arjessa tuo promillesääntö soveltuu hyvin lukujen pikasuhteuttamiseen.
perjantaina, marraskuuta 15, 2013
Saunamaa etenee
Yhdeksän tuulivoimalan puiston suunnittelu Teuvan ja Kurikan rajalla etenee. Kaavaluonnos on saatu valmiiksi, kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina, ja kaavaluonnos on kaikkien kiinnostuneiden nähtävänä ja kommentoitavana 27.11. - 31.12.
keskiviikkona, marraskuuta 13, 2013
Pohja Botten 2013
Viime viikolla järjestettiin laaja valmiusharjoitus, johon myös Teuvan kunta otti osaa. Harjoituksen nimi oli Pohja Botten 2013. Sen aiheena oli varautuminen normaaliolojen poikkeuksellisiin sääilmiöihin. Harjoituksen taustakuva oli seuraavan kaltainen: Sataa paljon. Myrskyää. Puita kaatuu. Tulvii. Pakastuu. Sähköt on poikki pitkään. Ihan siis realistisen makuinen tilanne.
Harjoitus eteni kolmessa pohjalaismaakunnassa siten, että keskiviikkona 6.11. kuntien ja pelastustoimen edustajat kokoontuivat pohtimaan tilannetta Kokkolaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. Hallintokunnittain muodostetuissa ryhmissä mietittiin, miten kuntalaisten peruspalveluista pystytään tällaisessa tilanteessa huolehtimaan. Torstaina 7.11. näitä asioita mietittiin sitten eteenpäin kunnittain kuntien johtoryhmissä. Kirjattiin ylös puutteita ja kehittämiskohteita.
Harjoitus oli hyödyllinen. Erityisesti saatiin kehitettyä eri toimijoiden yhteistoimintaa ja työnjakoa. Suomi on hyvin sähköstä riippuvainen yhteiskunta. Pitkät sähkökatkot erityisesti kylmään vuodenaikaan ovat siksi aina vaikeita ja haasteellisia tilanteita. Niihin varaudutaan tämän tyyppisillä harjoituksilla ja tilanteiden varalle laadittavilla valmiusssuunnitelmilla.
Omakohtaisestikin jokaisen kotitalouden kannattaa varautua tällaiseen tilanteeseen. Hyviä vihjeitä siitä, miten pitkästä sähkökatkosta selviää, saa vaikkapa tältä Fortumin sivustolta:
http://www.fortum.com/countries/fi/sitecollectiondocuments/sahkon-siirto-ja-liittymat/pahasti%20poikki%20nettiversio.pdf
Harjoitus eteni kolmessa pohjalaismaakunnassa siten, että keskiviikkona 6.11. kuntien ja pelastustoimen edustajat kokoontuivat pohtimaan tilannetta Kokkolaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. Hallintokunnittain muodostetuissa ryhmissä mietittiin, miten kuntalaisten peruspalveluista pystytään tällaisessa tilanteessa huolehtimaan. Torstaina 7.11. näitä asioita mietittiin sitten eteenpäin kunnittain kuntien johtoryhmissä. Kirjattiin ylös puutteita ja kehittämiskohteita.
Harjoitus oli hyödyllinen. Erityisesti saatiin kehitettyä eri toimijoiden yhteistoimintaa ja työnjakoa. Suomi on hyvin sähköstä riippuvainen yhteiskunta. Pitkät sähkökatkot erityisesti kylmään vuodenaikaan ovat siksi aina vaikeita ja haasteellisia tilanteita. Niihin varaudutaan tämän tyyppisillä harjoituksilla ja tilanteiden varalle laadittavilla valmiusssuunnitelmilla.
Omakohtaisestikin jokaisen kotitalouden kannattaa varautua tällaiseen tilanteeseen. Hyviä vihjeitä siitä, miten pitkästä sähkökatkosta selviää, saa vaikkapa tältä Fortumin sivustolta:
http://www.fortum.com/countries/fi/sitecollectiondocuments/sahkon-siirto-ja-liittymat/pahasti%20poikki%20nettiversio.pdf
tiistaina, marraskuuta 12, 2013
Kurikka
Teuvan valtuusto ei eilisessä seminaarissaan löytänyt yksimielistä ratkaisua siitä, minkä kunnan tai minkä kuntien kanssa yhdistymisselvitys tulisi laatia. Voisi sanoa, että oltiin vanhoissa asetelmissa. Minun korviini puheenvuorot kuulostivat hyvin samanlaisilta kuin kaksi vuotta sitten, kun edellisen kerran keskusteltiin liitosselvityksistä tosissaan.
Tämä on valitettavaa. Yksimielisinä olisimme vahvempia. Ratkaisu on vaikea ja merkittävä, se täytyy myöntää. Toisaalta yhteisen ratkaisun löytämisen ei pitäisi olla mahdotonta siksi, että kyse on nyt vasta selvityskumppaneiden valinnasta. Prosessin aikana voidaan ratkaisua muuttaa, jos se osoittautuu huonoksi.
Kauhajoen kaupunki on asettanut selvästi tavoitteekseen viiden kunnan yhdistymisselvityksen. Mukana olisivat Kauhajoen lisäksi Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Selvitysalueena tällä ratkaisulla olisi selvästi etuja, mutta sen toteutuminen ei näytä kovin todennäköiseltä. Tämä tie johtaisi melko suurella todennäköisyydellä nykyisten liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien muodostamaan selvitysalueeseen.
Olemme kuluneen syksyn aikana käyneet keskusteluja kaikkiin suuntiin. Noiden keskustelujen ja vuosi sitten tehtyjen selvitysten pohjalta olen esittämässä ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että tekisimme yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Käytännössä reilu vuosi sitten valmistunut selvitys voitaisiin päivittää. Neuvotteluissamme Kurikan edustajat ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti. Tosiasia kuitenkin on, että asiasta on erilaisia näkemyksiä niin Kurikan kuin Teuvankin valtuustoissa. Ja täytyy muistaa, että tilanne kuntakentässä on muuttunut melkoisesti reilussa vuodessa. Esimerkiksi Kurikka on tehnyt tuona aikana omat selvityksensä niin Seinäjoen kuin Jalasjärvenkin kanssa.
Tämä on valitettavaa. Yksimielisinä olisimme vahvempia. Ratkaisu on vaikea ja merkittävä, se täytyy myöntää. Toisaalta yhteisen ratkaisun löytämisen ei pitäisi olla mahdotonta siksi, että kyse on nyt vasta selvityskumppaneiden valinnasta. Prosessin aikana voidaan ratkaisua muuttaa, jos se osoittautuu huonoksi.
Kauhajoen kaupunki on asettanut selvästi tavoitteekseen viiden kunnan yhdistymisselvityksen. Mukana olisivat Kauhajoen lisäksi Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Selvitysalueena tällä ratkaisulla olisi selvästi etuja, mutta sen toteutuminen ei näytä kovin todennäköiseltä. Tämä tie johtaisi melko suurella todennäköisyydellä nykyisten liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien muodostamaan selvitysalueeseen.
Olemme kuluneen syksyn aikana käyneet keskusteluja kaikkiin suuntiin. Noiden keskustelujen ja vuosi sitten tehtyjen selvitysten pohjalta olen esittämässä ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että tekisimme yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Käytännössä reilu vuosi sitten valmistunut selvitys voitaisiin päivittää. Neuvotteluissamme Kurikan edustajat ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti. Tosiasia kuitenkin on, että asiasta on erilaisia näkemyksiä niin Kurikan kuin Teuvankin valtuustoissa. Ja täytyy muistaa, että tilanne kuntakentässä on muuttunut melkoisesti reilussa vuodessa. Esimerkiksi Kurikka on tehnyt tuona aikana omat selvityksensä niin Seinäjoen kuin Jalasjärvenkin kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)