Alaskirjauksia

Kunnanhallitus saa tänä iltana hyväksyttäväkseen osana tilinpäätöstä esityksen eräiden kiintöjen tasearvojen alaskirjauksista. Yhteissumma on peräti noin 1,0 miljoonaa euroa.

Kyseiset rakennukset on pääosin poistettu palvelukäytöstä. Kirjanpitolain mukaan niiden jäljellä oleva poistamaton tasearvo täytyy alentaa käyväksi markkinahinnaksi. Ja tämä varovaisuuden periaatetta noudattaen, eli arvoksi saa jäädä vain se summa, joka kiinteistöstä suurella todennäköisyydellä myyntitilanteessa saataisiin. Kun näille aika isoille rakennuksille ei juuri markkinoita Teuvalla ole, joudumme niiden arvon kirjaamaan lähelle nollaa. Suurimmat alaskirjaukset tehdään Syreenin koulusta ja Lehtiharjun sairaalasta.

Alaskirjaukset painavat vuoden 2016 tulosta alijäämäisemmäksi. Pidemmällä aikavälillä niillä ei sen sijaan ole vaikutusta. Kyse on vain siitä, mille vuodelle kuluksi kirjaaminen ajoittuu.

Otetaanpa kuvitteellinen esimerkki: Aikoinaan on rakennettu miljoona euroa maksanut rakennus. Vuosittain hankintahintaa on kirjattu kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. 20 vuoden poistoajalla tasapoistoksi tulee 50.000 euroa vuodessa. 12 vuodessa sitä on kirjattu kuluksi 12 x 50.000 eli 600.000 euroa. Poistamaton jäännösarvo on siis nyt 400.000. Rakennus on viime syksynä poistettu palvelukäytöstä. Arvioimme, että myytäessä kiinteistöstä saa enintään 50.000 euroa. Niinpä joudumme tekemään 350.000 euron kertapoiston eli alaskirjauksen. Jos myöhemmin sitten saammekin rakennuksen myytyä 80.000 eurolla, kirjaamme siitä tuolle vuodelle 30.000 euron myyntivoiton.

Tilinpäätös

Vuoden 2016 tilinpäätös on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se on miljoonan huonompi kuin alun perin alijäämäinen budjetti. Alijäämässä on mukana 1,0 miljoonaa kiinteistöjen arvojen alaskirjauksia. Alas tulosta vei myös viime tingassa tullut 0,8 miljoonan euron lisälasku Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Toisaalta tulokseen sisältyy 0,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa teollisuushallikaupasta.

Toimintakulut pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla (-0,4 %). Toimintatuotot kasvoivat 3,1 %. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin lämpölaitos toimi yhtiöitettynä.

Verotulot pienenivät 0,6 miljoonaa euroa (-3,4 %). Valtionosuudet kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa (+2,2 %).

Pitkäaikaisen lainan määrä kasvoi 3,7 miljoonaa euroa. Nyt sen määrä on 22,7 miljoonaa. Kattamatonta alijäämää kunnan taseessa on 5,8 miljoonaa.

Tuulivoimalan kiinteistövero

Kunta voi kiinteistöverolain 14 §:n mukaan asettaa voimalaitoksille oman veroprosentin, joka voi olla enintään 3,10. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho jää alle 10 megavolttiampeerin, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Lakia luetaan siten, että tehoa tarkastellaan erikseen kunkin voimalan osalta. Näin ollen laajakin tuulivoiman tuotantoalue, jolla on vaikkapa kymmeniä tai peräti sata tuulivoimalaa, jää yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan verotettavaksi.

Yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 1,80. Ja jos kunta asettaa tämän veroprosentin korkeaksi, joutuvat kaikki muutkin kiinteistönomistajat maksamaan korkeaa kiinteistöveroa.

Ottaen huomioon, että tuulivoimaloista on omat haittansakin ympäristölle, tulisi tämä vääristymä pikaisesti laista korjata.

Ympäristönsuojelu

Alueuudistuksessa ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakunnan tehtäväksi. Käytännössä tunnemme tätä sarkaa terveystarkastajien työkenttänä. Sen sijaan ympäristönsuojelu jää uudistuksen ulkopuolelle. Suupohjassa nämä kaksi alaa ovat toimineet tiiviissä työyhteydessä osana peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa.

Jos maakunnan kunnat ovat asiasta yksimielisiä, ne voivat yhteisellä sopimuksella siirtää myös ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan maakunnan tehtäviksi. Etelä-Pohjanmaalla tätä yksimielisyyttä ei näytä syntyvän. Niinpä Suupohjassa joudutaan miettimään uusia tapoja (ainakin) ympäristönsuojelun järjestämiseksi.

Työttömyys tammikuussa

Työttömyys on alueellamme edelleen korkealla tasolla: Etelä-Pohjanmaa 10, 4 %, Suupohja 10, 4 % ja Teuva 10,4 %. Aika tasaistakin siis.

Tammikuussa työttömien työnhakijoiden määrä laski kaikissa kunnissa, joista suhteellisesti eniten Vimpelissä, Kauhajoella ja Evijärvellä. Teuvalla työttömyys väheni joulukuusta 32 henkilöllä ja vuoden 2016 tilanteesta 43 henkilöllä.  Maakunnan alimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Evijärvellä, Kauhavalla ja Kuortaneella.

Huolestuttavaa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä alenee varsin hitaasti.

Hanke putkeen

Tänään vietettiin Närpiön ja Teuvan yhteisen siirtoviemärin vihkiäisiä. Oy Aqua Botnica Ab:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi leikkasi sinivalkoisen nauhan linjan avaamisen merkiksi.

Tämä on ollut monipolvinen hanke, jota on suunniteltu ja toteutettu reilut kymmenen vuotta. Kuntien välinen yhteistyö on ollut esimerkillisen hyvää ja onnistunutta. Lopputulos on kestävä niin taloudellisesti kuin ekologisesti. Kahden kunnan jätevedet johdetaan Kaskisiin Metsä Boardin jäteveden puhdistamolle puhdistettavaksi. Investoinnin kustannusarvio oli 12 miljoonaa euroa. Kustannusarvio alitettiin lähes kolmanneksella. Kokonaiskustannukset jäävät hieman reiluun 8 miljoonaan euroon. Valtiolta saatiin hankkeeseen avustusta 3,1 miljoonaa. Mikäli hanketta ei olisi saatu toteutettua, sekä Närpiö että Teuva olisivat joutuneet investoimaan omiin puhdistamoihinsa.

Sidonnaisuusrekisteri

Toissa vuonna säädetyn Kuntalain mukaan (§ 84) johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmoittaa pitää myös merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo velvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa.

Säännöksen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Lisäksi pyritään turvaamaan kuntalaisten luottamusta hallinnon riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Ilmoitusvelvollisuudella pyritään estämään ennalta tilanteita, joissa luottamus viranhaltijan tai luottamushenkilön toimintaan voi vaarantua.

Ensimmäiset ilmoitukset tehdään kuntavaalien jälkeen uuden valtuustokauden alkaessa ensi kesänä.

Yhdessä...

... on Suomi 100 -juhlavuoden teema. 100-vuotista Suomea juhlitaan vuoden 2017 aikana hyvin monimuotoisesti eri tapahtumissa. Lähestyn asiaa nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta.  Voisimmeko me tehdä jotakin arjen tekoja juhlan kunniaksi.

Taannoin järjestin Kunnalle kumppaniksi -illan, jossa pohdittiin, mitä yritykset, yhdistykset, kuntalaiset ja kunta voisivat yhdessä toimien saada aikaan. Tuon keskustelun innoittamana tulevaisuuslautakunta on esittänyt, että vanhuksille ryhdyttäisiin kehittämään ystävärinkiä.

Ainakin SPR:llä on Teuvalla jo tällaista toimintaa. Toiminta voisi kuitenkin olla laajempaakin, jos saisimme mukaan toimintaan uusia voimia.

Minusta yksi tällainen Suomi 100 -teko voisi olla yksinäisyyden helpottaminen ja turvallisuuden lisääminen näille ihmisille, jotka ovat pitkällä elämäntyöllään meille tätä hyvinvointi-Suomea olleet rakentamassa.

Nyt alkuvuodesta aionkin kutsua eri toimijoita kehittämään tätä tulevaisuuslautakunnan generoimaa ideaa. Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat olla jollain lailla mukana, laita sähköpostia:

veli.nummela(at)teuva.fi.

Juhlan aika

Haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa! Saakoon joulun sanoma meitä kaikkia koskettaa.

Keilahalli

Teuvalle on suunnitteilla keilahalli entiseen Aspocompin teollisuushalliin. Mutta eikös semmoinen tule kovin kalliiksi? Kunnalla lienee muitakin rahareikiä...

Hanke on yksityinen. Hankkeen kustannusarvio on 273.000 euroa. Keskeisessä roolissa on ely-keskuksen myöntämä hanketuki, joka on 60 % kustannuksista. Ilman sitä hanke ei olisi realistinen. Elyn tuen ehtona on se, että kunta myöntää tukea 15 %. Kunnan kukkarolle tultaisiin vain 41.000 euron suuruisella avustuksella. Lisäksi kunta takaisi toimintaa pyörittävän yhtiön lainaa 68.000 euron edestä.

Eli kunnan kannalta varsin edullisesti saataisiin paikkakunnalle yksi uusi aktiviteetti. Kriittiset kysymykset hankkeen suhteen ovat: 1. Riittääkö talkootyövoimaa hallin pyörittämiseen? ja 2. Riittävätkö vuotuiset maksutulot toiminnan pyörittämiseen ja lainan takaisinmaksuun?.

Kunnalla on tiukka kiinteistöohjelma, jonka toteutuessa harrastustoimintaan käytettävissä olevat tilat ovat vähenemässä. Aspocompin halliin voitaisiin rakentaa keilaratojen lisäksi muitakin tarpeellisia harrastustiloja kohtuullisen edullisesti.

Oikeus hyviin palveluihin

Kun tässä taannoin tapasin ikäihmisiä, he kertoivat siitä, että heitä harmittaa, kun heistä puhutaan usein vain taakkana ja kustannuksina. Tuon tapaamisen jälkeen olen seurannut tiedotusvälineissä käytävää keskustelua tästä näkökulmasta ja tullut siihen tulokseen, että tällaista aika paljon ilmenee. On sitten kyse vanhuksista tai vaikkapa harvinaisista sairauksista.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota. Palveluja tulee kehittää niin, että niihin sijoitetut veroeurot ovat mahdollisimman järkevästi käytetyt.  Kustannukset ovat Suomen julkisen talouden kannalta niin suuret, että asialle on tehtävä jotain.

Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus hyviin palveluihin niitä tarvitsemme. Elämä on hauras, eikä kukaan meistä tiedä, minä päivänä tarvitsemme vaikkapa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Se ainakin on varmaa, että kukin meistä vanhenee joka päivä. Palveluja tarvitsevia ei saa syyllistää. Tämä olisi syytä ottaa herkällä korvalla huomioon, kun pidetään puheita tai kirjoitetaan lööppejä.

Myyntityö kunniaan

Eilen juhlistimme vielä Etelä-Pohjanmaan maakunnallista yrittäjäpalkintoa paikallisesti. Joimme kakkukahvit Suomen Lämpöpuu Oy:n työntekijöiden kanssa. Kahveilla pukkasi vahvasti mieleen taannoiset kirjoittelut Turun telakasta. Julkisuudessa iloittiin siitä, että telakka sai uusia risteilijätilauksia. Joku sitten kommentoi näitä kirjoituksia, että ei niitä niin vain saatu, vaan jotkut ovat tehneet todella onnistunutta myyntityötä. Itsestään selvä asia, joka jää turhan usein varjoon. Emme ehkä riittävästi arvosta osaavaa myyntityötä. Suomen Lämpöpuunkin kohdalla taitavilla myyntiponnistuksilla on keskeinen vaikutus yrityksen menestykseen. Varsinkin kun tuotetta viedään nyt laajasti eri puolille maailmaa.

Pihlajalinnasta

Liittymistä Kuusiokuntien yhteistoiminta-alueeseen ja yhteisyritystä Pihlajalinnan kanssa selvitettiin aktiivisesti syksyllä 2015. Suupohjan neljän kunnan oli tarkoitus selvityksen pohjalta tehdä samansisältöiset päätökset. Oli sovittu, että yhteistyö toteutuu vain ja jos kaikki kunnat tekevät myönteisen päätöksen. Valtuustojen kokoukset oli tarkoitus pitää samanaikaisesti joulukuussa 2015.

Selvitys kuitenkin vähän viivästyi vuoden 2016 puolelle. Kauhajoen kaupunki pyysi Kuntaliitolta sopimuspatteristosta lausunnon. Oli tarkoitus siirtää päätöksentekoa siihen asti, kunnes lausunto tulisi. Isojoen kunta vei kuitenkin päätöksen valtuuston käsittelyyn, ja hyväksyi diilin. Teuva jäi Kauhajoen kanssa odottamaan lausuntoa.

Lausuntoa saimme odotella useamman kuukauden. Kun se lopulta tuli, oli se varsin kriittinen arvioidessaan menettelyn laillisuutta. Tämän johdosta Teuvan valtuusto teki kielteisen päätöksen.

Kauhajoki ei vienytkään asiaa kesällä päätöksentekoon, vaan halusi seurata sote-uudistuksen etenemistä. Ilmoitin tällöin jo kesäkuussa, että olemme päätöksemme tehneet, mutta jos jotain merkittävää uutta asiassa ilmenee, olemme aina valmiit  näinkin merkittävästä asiasta keskustelemaan.

No, mitään keskustelua tai neuvottelua ei tarjoutunut. Kauhajoki teki oman ratkaisunsa nyt joulukuussa.

Eli kokonaisuus ei arvioni mukaan mennyt ihan kuin Strömsössä.

Nyt tilanne näyttää varsin lukkiutuneelta. Minkään kunnan ei ole helppo peruutella valtuustonsa tekemiä päätöksiä. Seutukunnan etu kuitenkin on, että yhteinen ratkaisu saadaan sorvattua.

Harrastustakuu

Kokoomuksen ja Kristillisdmokraattien valtuustoryhmä teki lokakuussa esityksen, että Teuvalla kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Teuvan kunta käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Hyvä asia. Vaan taasko kunnalle lisätehtäviä, kun entisissäkin on tekemistä...?

Yhdessä järjestöjen kanssa se voi onnistua. Kunnanhallitus ottaa maanantaina kantaa, lähdetäänkö tätä porukalla selvittämään.

Ei sentään halpuuteta,,,

... mutta melkein. Nyt näyttäis nimittäin siltä, että ensi vuonna veden hinta ei Teuvalla nouse. Ei puhtaan eikä likaisen. Vaan valtuustohan tuosta jouluviikolla päättää...

TA2017

Ensi vuoden budjetti on taas kasassa. Valmiina hallituksen käsittelyyn. Käyttömenot pienenevät 0,4 % tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintatulot kasvavat 0,6 %. Verorahoitus (valtionosuudet + kunnan omat verotulot) kasvaa 0,5 %. Muutokset siis marginaalisia. Toimeentulotuen siirto Kelan kustannukseksi pienentää menojamme edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosikate ei riitä poistoihin, vaan talousarvioesitys on 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Investointitahti laantuu. Vaikkakin niitä on edelleenkin paljon, yhteensä 3,4 miljoonaa. Rakennamme uuden teollisuusalueen kunnallistekniikkaa ja teemme hallin kovassa vedossa olevalle Suomen Lämpöpuu Oy:lle. Äystön päiväkoti hankitaan vuokraamalla.

Lainakantamme kasvaa 3,5 miljoonalla. Asukasta kohti niitä on ensi vuoden lopussa jo yli 6.000 euroa.

Lapsiperheiden etuudet jatkuvat

Vaikka kunnan talous on tiukalla, lapsiperheiden etuudet Teuvan kunnassa jatkuvat myös vuonna 2017. Tätä mieltä oli yksimielinen kunnanhallitus.

Teuvan kuntahan lahjoittaa 150 euron suuruisen lahjakortin jokaisen syntyvän vauvan perheelle. Nimensä mukaisesti tällä vaipparahalla saa ostaa paikallisista liikkeistä vaippoja tai tekotarpeita kestovaippoihin.

Lapsen syntymää seuraavan kalenterivuoden alussa järjestettävässä tilaisuudessa lahjoitetaan 200 euron lahjakortti, mikäli perhe edelleen asuu Teuvalla.

Etuudet ovat pieniä vastaantuloja lapsiperheiden arkeen. Teuvalla ne ovat saaneet kuntalaisilta hyvän vastaanoton.

HYVE 2018

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla Teuvan osallistumisen HYVE 2018 - Johtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan. Kyseinen ohjelma tukee kunnan elinvoimaisuutta, hyvinvoinnin edistämistä ja kuntalaisten osallistamista. Nämä ovat asioita, joita pidämme tärkeinä kunnan toiminnassa, erityisesti kun sote siirtyy maakuntien vastuulle. Näemme myös, että tämä valtakunnallinen ohjelma tukee meitä hyvin siinä työssä, jonka aloitimme jo reilu vuosi sitten, kun aloimme työstää palvelustrategiaa.

Kunnat voivat itse vaikuttaa ohjelman sisältöön, joten ohjelman pääteemat nousevat osallistujakuntien tarpeista. Ohjelman ydin muodostuu johtamisen kehittämisestä. Sen teemoja ovat hyvinvointi, elinvoima, osallisuus, kuntastrategia, riskienhallinta, johtamisjärjestelmä, tasapainoinen talous, verkostot ja yhteistyö. Mukana olevat kunnat oppivat toinen toistensa kehittämistyöstä.

Teema, jota Teuva tulee nostamaan ohjelmatyössä esiin, on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Kunnalle kumppaniksi

Viime viikon torstaina järjestimme Kulttuuritalo Orrelassa tilaisuuden, jossa yritysten ja yhdistysten edustajat saivat ideoida yhdessä kunnan viranhaltijoiden kanssa uusia yhteistoiminnan muotoja. Ainakin asia kiinnosti, sillä paikalla oli 27 yritysten ja yhteisöjen edustajaa sekä kunnan väki päälle. Kiitos kaikille mukaan ehtineille!

Mitään yhtä suurta viisautta emme löytäneet, eikä se ollut tavoitteenakaan. Esiin nousseita asioita, joita jatkossa kehitetään oli ainakin:

Vesimittareiden lukeminen
Liikuntapaikkojen hoito
Nurmikoiden leikkaus
Kunnan sisäisen postin jakaminen
Eri tapahtumien järjestelyt
Työttömien palkkaaminen Palvelukeskus Trillan kautta lyhyisiin työtehtäviin ja
Perhekeskustoiminta.

Sellainen isompi kunnan ja yhdistysten yhteinen projekti voisi olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Valoa

Ensi maanantaina kunnanhallitus päättää katuvalaisinten siirtämisestä led-aikaan. Kyse on noin tuhannen valaisimen hankinnasta.

Säästötoimena on osa kylien valaisimista ollut viime vuodet pimeänä. Kun valaisimet uusitaan, niiden sähkön kulutus on niin pieni, että merkittävää säästöä ei lamppujen pimeänä pitämisellä enää saavuteta. Lienee siis perusteltua sytyttää kaikki valot.