Jorma Havula kirjoitteli kolumnissaan maanantain Ilkassa Suupohjan näkymistä. Esiin jutussa nousi mm. Kauhajoen tyytymättömyys projektien tuloksiin. Tähän aiheeseenhan lehtitietojen mukaan otti taannoin kantaa myöskin Kauhajoen kaupungin tarkastuslautakunta. Kyse ei ole kuitenkaan yksin Kauhajoen murheesta. Projektien tuloksien perään on käsittääkseni kyselty jo pitkään ainakin Teuvalla ja Jurvassa. On myönteistä, että asia on nostettu pöydälle nyt myös Kauhajoella.
Aluekehittäminen tehdään nykyisin käytännössä EU-osarahoitteisten hankkeiden kautta. Suupohja on monelta osin toiminut tässä kehittämistyössä aivan valtakunnan tason eturintamassa. Aluekeskusohjelman Verkostopilotilla, Leader-ohjelmalla ja monilla hyvillä hankkeilla seudulle on saatu huomattavia summia rahaa kehittämistyöhön. Näkyviä tuloksia on syntynyt: Logistia, FoodPark, Nikkarikeskus, TEAK:in hankkeet. Myös työpaikkoja on syntynyt.
Uuden EU-ohjelmakauden alkaessa on kuitenkin syytä miettiä hankkeiden vaikuttavuutta. Mitkä ovat ne hankkeet, joilla parhaiten hankitaan työtä ja toimeentuloa seudulle? Mitä hankkeita alueen yritykset ovat valmiit hyödyntämään? Mitkä hankkeet aidosti nousevat yritysten tarpeista kehittää toimintaansa, ja mitkä hankkeet puolestaan perustuvat toissijaisille intresseille? Mielestäni hyvin tärkeitä kysymyksiä. Tässä kuntien kesken tuskin syntyy isoja eturistiriitoja.
Hankkeiden kokonaismäärä tulee uudella ohjelmakaudella varmuudella vähenemään. Niinpä on entistä tärkeämpää miettiä tarkkaan, mihin projekteihin euronsa sijoittaa. Tässä asiassa tulee kuulla herkällä korvalla yrityskentän mielipidettä.
1 kommentti:
EU-hankkeet ovat mielipiteitä jakava asia. Itse olen jo kolmannessa hankkeessa töissä ja edelleen olen hyvin kriittinen hankkeiden suhteen. Paras hanke on mielestäni sellainen, jonka hankesuunnitelma on tarkoin harkittu ja kirjoitettu mahdollisimman käytännönläheiseksi. Näin hankevetäjä (joka useimmiten on aivan eri henkilö kuin suunnitelman laatija) pystyy sitä ylipäätään noudattamaan. Ympäripyöreät maailmoja syleilevät lauseet aiheuttavat vain harmia toteutusvaiheessa.
Itselläni on kokemuksia hankkeista, joissa suunnitelma leijuu korkealla maanpinnan yläpuolella. Varsinaisessa hanketyössä onkin sitten vaikeuksia, kun rahoittaja ottaa suunnitelmasta oman ydinajatuksensa, joka ei välttämättä ole sama kuin hankkeen suunnittelijoilla. On kuviteltu, että kirjoittamalla paljon hienoja lauseita saadaan rahoittajaa hämättyä, mutta pilkka onkin osunut hankevetäjän nilkkaan.
Paljon on hankkeilla varmasti saatu hyvää aikaan, mutta koko systeemi on vinoutunut. Rahattomat yhdistykset voivat toteuttaa uusia asioita hankkeiden avulla, mutta moni asia jää siihen, kun jatkuvaan toimintaan ei saakaan mistään taloudellista apua. Juuri hanketulosten jääminen johonkin hankeavaruuteen on mielestäni pahin mahdollinen tulos. Ja kuinka usein näin onkaan käynyt?
Parempi vaihtoehto olisi, että EU-rahoitusta saisi jonkin kohtuusumman esim. yhdistyksen yksilöityyn toimintamuotoon. Oli se sitten innovatiivista tai ei.
Päivi
Lähetä kommentti