Marraskuinen valtuustoseminaari

Eilen kokoontui Teuvan valtuusto TEAKiin saamaan lisätietoa kahdesta asiasta. Esillä oli lämpölaitoksen yhtiöittäminen - ja kuinka ollakaan - sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Valtuutetut olivat hyvin kattavasti paikalla, vaikka tilaisuus olikin tällä kertaa iltapäivällä.


Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osalta on julkisuudessa kerrottu, että Teuvan osalta budjetti ylittää reilut 800.000 euroa. Todellisuudessa ylitys lienee huomattavasti suurempi, noin 1,2 miljoonaa euroa. Jos arvioitua toteutumaa verrataan viime vuoden tilinpäätökseen, on kasvua kuitenkin vain 2 %. Näin ollen myös sosiaali- ja terveystoimessa menojen kasvua on saatu huomattavasti hillittyä edellisvuosiin verrattuna.

Tuulivoimakaavat etenevät

Tuulivoimapuistojen suunnittelu on pitkällinen prosessi. Teuvan molemmat valmisteilla olevat tuulivoimakaavat ovat nyt kuitenkin etenemässä päätöksentekoon. Maanantaina oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Vaasassa viranomaisneuvottelu sekä Paskoonharjun että Saunamaan osayleiskaavoista. Kunnanhallitus käsittelee kaavat 8.12. ja valtuusto 15.12.

Lämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kuntalakiin viime vuonna lisätyn 2a §:n mukaan kunnan on tuottaessaan palveluja kilpailutilanteessa yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Siirtymäsäännöksen mukaan toiminta tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunta saa vapautuksen varainsiirtoveron maksamisesta, jos se yhtiöittää lain velvoittamana toimintaansa vuoden 2014 aikana.

Teuvalla yhtiöittämisvelvoite koskee lämpölaitosta. Kaukolämpö kilpailee muiden energiamuotojen kanssa kiinteistönomistajien asiakkuuksista. Asiaa on valmisteltu syksyn aikana. Eilen kunnanhallitus päätti, että yhtiöittämistä koskevat asiakirjat valmistellaan joulukuun valtuustoon. Hallitus päätti myös periaatteista, joilla yhtiöittämisen valmistelua jatketaan. Hallitus myös myönsi valtuudet perustaa yhtiö, jolle toiminta voidaan siirtää, mikäli valtuusto yhtiöittämisen hyväksyy. Asiasta keskustellaan myös valtuustoseminaarissa 26.11.

Asiakkaalle yhtiöittämisen ei pitäisi aiheuttaa muutoksia. Yhtiöittäminen ei aiheuta paineita lämmön myyntihintaan. Kun yhtiö toimii omana taseyksikkönään, hinnoittelu muuttuu läpinäkyvämmäksi. Se lieneekin lainmuutoksen keskeisin tavoite.

Toinen aste

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen varjoon ovat jääneet ns. toisen asteen koulutuksen uudistamispyrkimykset. Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun jälkeistä koulutusta, yleensähän vaihtoehtoina nuorella ovat lukio ja ammattioppilaitos. Valmistellulla lainsäädännöllä pyritään isompiin koulutuksen järjestäjiin. Säästöjäkin pitäisi syntyä, valtionosuuksia ollaan voimakkaasti leikkaamassa. Rahoitus muuttuu osin tuloksellisuuteen perustuvaksi.

Lakiesitykset ovat kovin tulkinnanvaraisia. Nyt pitäisi miettiä, millaisia koulutuksenjärjestäjiä pitää muodostaa, jotta niillä olisi edellytys saada koulutuksen järjestämislupa vuoden 2017 alusta eteenpäin. Lain väljät sanamuodot eivät anna selvää vastausta, kuinka laajoja koulutusyhtymiä tulisi rakentaa. Selvää on, että lähivuosina koulutus keskittyy, ja nuoret joutuvat hakemaan koulutuksensa nykyistä kauempaa.

Pienten lukioiden osalta tilanne lienee se, että ainakin aluksi lukioiden hallinto yhdistyy, mutta opetus jatkuu nykyisissä toimipisteissä. Tulevien vuosien säästöt aiheuttavat sitten kyllä karsintapaineita myös toimipisteverkkoon.

Ammatillisen koulutuksen puolella ollaan vahvasti siirtymässä maakunnallisiin koulutuskuntayhtymiin siellä, missä näin ei ole jo koulutusta aiemmin järjestetty.

Tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitukseen saattaa sisältyä vaarojakin. Käykö niin, että hyviä tuloksia tekevät oppilaitokset saavat jatkossa enemmän rahaa toimintansa kehittämiseen, ja heikompiin tuloksiin yltäneet vähemmän? Näin koulutus saattaisi polarisoitua. Toiset oppilaitokset olisivat entistä vahvempia, ja toisissa edessä olisi kielteinen kierre.

Sote-sopasta

Maakunta on saanut uuden merkittävän vaikuttajan, kun Jyrki Mäkynen valittiin Suomen Yrittäjät Ry:n puheenjohtajaksi. Julkisuudessa Mäkynen on yleisiä yhteiskunnallisia asioita kommentoidessaan ehdottanut, että pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus siirrettäisiin seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi. Radio Yle Ykkösen Ykkösaamussa hän tänään hyvin perusteli esitystään. Kyseessähän on vuosikymmenien päähän vaikuttava merkittävä uudistus. Kiireellä sitä ei nyt pitäisi pilata. Aikaahan valmistelun eri vaiheisiin on käytetty paljonkin, mutta uudistus väännettiin viime keväänä uuteen kuosiin kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteisellä linjapaperilla. Sen pohjalta laaditun lakitekstin valmistelulla on sitten ollutkin melkoinen kiire, ja työn tuloksesta tuo kiire valitettavasti näkyy. Monia keskeisiä kysymyksiä on ratkaisematta, ja mm. lakiesityksen perustuslain mukaisuuteen liittyy vakavia ongelmia. Olisiko sittenkin parempi ottaa vuoden aikalisä, kuin tehdä kiireellä sutta ja sekundaa?

Vielä lääkäripalveluista

Valtuusto kävi lääkäripalveluista perusteellisen keskustelun. Hyvä niin, sillä kyse on tärkeästä asiasta. Toisaalta on kyse lähipalveluista - mitkä palvelut ovat tarjolla omassa kuntakeskuksessa, ja mitkä palvelut pitää hakea kauempaa. Kyse on myös kustannuksista ja lääkäreiden saatavuudesta.

Valtuustossa ihmeteltiin, miten voidaan samaan aikaan vaatia liikelaitoskuntayhtymältä miljoonasäästöjä ja edellyttää lisää lääkäripalveluja. Ristiriidatonta se ei olekaan. Mutta ei niin yksinkertaistakaan. Perusterveydenhuollon toimivuus vaikuttaa nimittäin merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kun perusterveydenhuolto toimii hyvin, oikeat ihmiset lähetetään oikeaan aikaan oikeaan hoitoon. Hoidon viivästyminen ja väärät diagnoosit puolestaan lisäävät erikoissairaanhoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

Hammashoitola

Rakennushankkeistamme terveystalo, joka sittemmin kutistui hammashoitolaksi (suun terveydenhuollon tilat), on kokenut harvinaisen monia vaiheita. Tässä ketjussa tuli taas yksi lenkki lisää tiistai-illan valtuustossa, kun Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen, jonka mukaan mm. tulee kartoittaa vaihtoehtoiset tilaratkaisut.

Asia tuntuu jakavan päättäjiämme kahteen eri lailla ajattelevaan leiriin. Oma kantani on se, että valtuusto on(viimeksi joulukuussa 2013) nähnyt rakentamisen tarpeelliseksi, mutta koska kustannukset ovat karanneet reilusti budjetoidusta miljoonan euron määrärahasta, tulee asiaa tarkastella vielä kerran uudelleen.

Kolmas lääkäri

Wikipedian mukaan "Adressi (ranskan sanasta adresse ’suunta, osoitus’) on useiden henkilöiden allekirjoittama, vallanpitäjille tai päättäjille suunnattu poliittinen julkilausuma". Juuri sellaisen sain eilen. Allekirjoittajia siinä oli peräti 1 317 kpl. Luku vastaa noin 27 % Teuvan äänioikeutetusta väestöstä. Adressissa vaaditaan Teuvan ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän päättäjiä ryhtymään toimiin kolmannen terveyskeskuslääkärin saamiseksi Teuvalle.

Asialla on niin vahva kansalaismielipide, että se pitää ottaa hyvin vakavasti. Niinpä seuraava kunnanhallitus jo ensi maanantaina käsittelee sen, ja asia viedään vielä valtuustoon kannanoton painoarvon lisäämiseksi.

Valtuustoseminaari

Valtuusto sai tänään tuoretta tietoa kunnan taloudellisesta tilasta. Työryhmissä mietittiin taloussuunnittelun reunaehtoja. Kolmen säästöpaketin, lomautusten ja irtisanomisten jälkeenkin tulevaisuus näyttää haasteelliselta.

Työryhmät olivat varsin yksimielisiä siitä, että veroprosenttia ei enää ole varaa korottaa. Sen sijaan kiinteistöveron nostoa osa päättäjistä on valmis harkitsemaan. Lainsäädännöllähän ollaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostamassa. Menosäästöjä tulee edelleen etsiä, samoin uusia palvelujen järjestämistapoja, mutta kuntalaisten peruspalveluista tulee pitää huolta. Kunta ei saa säästää itseään hengiltä, näin parissa puheenvuorossa todettiin. Kunnan velkaantuminen tulee katkaista, kun isot investoinnit on tehty. Alijäämien kattamisesta tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma.

Hiljaisuus

Teuvan kunnanvaltuustolle tarjoutui maanantai-iltana hyvä tilaisuus käydä keskustelua kuntarakenteesta. Esityslistallahan oli kunnanhallituksen ilmoitus siitä, että yhdessä Kurikan edustajien kanssa on todettu, että muuttuneessa tilanteessa kuntarakenneselvitys Kurikan kaupungin kanssa ei ole enää ajankohtainen. Toivoin valtuustolta lähetekeskustelua siitä, miten tästä eteenpäin menetellään. Valtuustossa keskustelua ei oikein syntynyt. Joskus hiljaisuuskin on viesti. Käsittääkseni Teuvan päättäjillä ei tällä hetkellä ole isoja valmiuksia uusiin kuntarakenneselvityksiin. Vallalla on tahto jatkaa itsenäisenä, vaikka se johtaisi kipeisiinkin ratkaisuihin.

Monituottajamalli

Etelä-Pohjanmaalla on valmisteltu niin sanottua maakunnallista sote-ratkaisua. Tarkoitus oli, että yksi maakunnallinen toimija jatkossa järjestäisi ja tuottaisi koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikki eduskuntapuolueet yhdessä keväällä kuitenkin sopivat, että Suomeen tulee vain viisi sote-aluetta, jotka vastaavat palvelujen järjestämisestä. Järjestäminen erotetaan tuottamisesta, ja nämä sote-alueet ostavat tarvittavat palvelut tietyt kriteerit täyttäviltä tuottajilta.

Huomio on nyt kiinnittynyt siihen, ketkä olisivat näitä tuottajia. Lakiluonnoksessa on asetettu tuottajille kriteerejä, joiden tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä. Tulinnat vaihtelevat mm. siitä, tuleeko tuottajan pystyä tuottamaan myös erikoissairaanhoidon palvelut. Selvää kuitenkin lienee, että tuottajia olisi jatkossa huomattavasti nykyistä vähemmän.

Uudessa tilanteessa osa Etelä-Pohjanmaan kunnista haluaisi jatkaa maakunnallisen mallin valmistelua. Sen mukaan maakunnassa olisi siis vain yksi palvelujen tuottaja, joka mitä todennäköisimmin olisi perustettava kuntayhtymä. Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut, että se kannattaa monituottajamallia, jossa Seinäjoen kaupunki on yksi tuottaja, maakunnan länsiosissa on yksi tuottaja, itäosissa niin ikään yksi, ja erikoissairaanhoidosta vastaa sitten myös yksi tuottaja. Näin tuottajia olisi maakunnan alueella neljä kappaletta.

Seinäjoen asenne on aiheuttanut nurinaa. Tietenkään Seinäjoki ei voi asiaa yksin päättää, mutta eihän ylivoimaisesti suurimman kunnan näkemystä voi olankohautuksella ohittaakaan. Järkevää lienee nyt valmistella kahta vaihtoehtoa. Yhden tuottajan mallia ja neljän tuottajan mallia. Molemmista kannattaa huolella selvittää vahvuudet ja heikkoudet. Voisiko monituottajamalli turvata lähipalvelut yhtä isoa toimijaa paremmin? Säilyisikö päätösvalta palveluista paremmin alueilla? Olisiko siitä etua, että järjestelmän ehkä parhaiten toimiva osuus eli sairaanhoitopiiri jatkaisi uudella nimellä, mutta koko lailla entisin toimivin järjestelyin?

Takkuaa

Hallitus on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Lupausta on yritetty lunastaa useampaan kertaan. Ministeriöt ovat kovin heikosti löytäneet karsittavaa. Myöskään hallituksen budjettiriihessä ei tavoitteeseen päästy.

Asialla voisi ilkkua, mutta totuus on, että tehtävä on varsin vaikea. Joitakin pieniä yksittäisiä tehtäviä on helpostikin löydettävissä, mutta niiden taloudellinen merkitys on lopulta marginaalinen. Kun taas ryhdytään etsimään satojen miljoonien kustannuksia, huomataan että kyseiset palvelut ovat aina jollekin asiakasryhmälle hyvin tärkeitä, osa elintärkeitä. Niinpä äkkipikaisissa menoleikkauksissa euron suutari voi tehdä viiden euron vahingon.

Ensi vuodesta

Kuntien tehtävät lisääntyvät myös ensi vuonna. Niiden kustannusvaikutus on koko maan tasolla noin 300 miljoonaa euroa. Kuluja lisäävät mm. oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella, sosiaalihuoltolain uudistus, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken sekä vastuun lisääntyminen vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.

Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset puolestaan nousevat ensi vuonna jo 1,5 miljardiin euroon. Näistä uusia valtionosuusleikkauksia on 100 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus laskee noin 25 %:iin.

Valtio on luvannut vähentää kuntien velvoitteita 1,0 miljardin edestä. Näitä esityksiä olemme toistaiseksi saaneet odotella. On tärkeää, että käynnistyvä valtion budjettiriihi pystyisi niitä määrittelemään.

Turvallista

Nimeltä mainitsematon iltapäivälehti teetti selvityksen Suomen vaarallisimmista ja turvallisimmista kunnista. Selvityksessä käytettiin kymmentä eri mittaria. Niitä olivat mm. rikollisuuden määrä, asunnottomuus, tapaturmien määrä ja uhkailujen määrä. Suomen vaarallisimman kunnan tittelin sai rajakunta Virolahti. Turvallisinta on selvityksen mukaan Kuortaneella. Teuva on tämän selvityksen mukaan Suomen 5. turvallisin kunta. Muutkin kärkikymmenikön kunnat ovat Pohjanmaalta.

Sairaanhoidon tilastoja

Sairaanhoitopiirin tuoreet tilastot vuodelta 2013 sisältävät mielenkiintoisia lukuja. Poimin tähän joitakin.

Palvelujen kysyntää kuvaava taulukko kertoo, että teuvalainen lähetettiin viime vuonna erikoissairaanhoitoon 2 261 kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9 %. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuodet pysynyt sairaanhoitopiirissä aika tasaisena.

Avohoitokäyntejä teuvalaisilla oli viime vuonna 8 649 kpl. Tuhatta asukasta kohden suhteutettuna se oli 1 500 kpl. Vuodesta 2010 kasvua on 13 %. Keskiarvo viime vuonna koko sairaanhoitopiirin alueella oli 1 358. Teuvan luku oli korkein Lapuan jälkeen.

Hoitopäiviä teuvalaiset tarvitsivat 4 060 kpl. Tuhatta asukasta kohden se oli 704. Luvut ovat vuosittain vaihdelleet, mutta jos verrataan vuoteen 2010, kuten edellä, oli luvussa vähennystä 4 %. Keskimäärin sairaalassa viivyttiin viisi päivää.

Päiväkirurgisia hoitojaksoja teuvalaisilla on 140 kpl Pudotusta vuodesta 2010 peräti 19 %.

Teuvan kunta maksoi sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon palveluista 1 311 euroa/asukas. Kasvua vuodesta 2010 on kertynyt peräti 43 %. Sairaanhoitopiirin alueella keskimääräinen nousu oli 22 %. Vuonna 2010 asukasta kohti lasketut menot olivat Teuvaa pienemmät vain Lapualla ja Ilmajoella. Vuonna 2013 Teuvaa suuremmat asukaskohtaiset menot olivat vain Soinissa ja Karijoella.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana Etelä-Pohjanmaan Elyn (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa vuosille 2014 - 2018. Lausuntoa pitäisi antaa. Suunnitelma ei anna teuvalaisille mitään. Ja muidenkin osalta on niukkaa. Syynä on määrärahojen pienuus vuodesta toiseen.

Toki jotakin tehdään. Seinäjoen ja Vaasan ohistustiehankkeet etenevät, samoin Laihian ja Kurikan risteysjärjestelyt valtatie 3:lla. Mutta iso kuva on sellainen, että alempiasteinen tieverkko ihan sananmukaisesti rapautuu, vauriot myös vilkkaasti liikennöidyillä teillä lisääntyvät, ja tärkeät liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen väylät jäävät rakentamatta. Vaurioiden korjaaminen tulee lähivuosina maksamaan moninkertaisesti siihen verrattuna, että ne olisi tehty ajallaan.

Sivistysjohtaja

Sivistysjohtajan virkamme ei saavuttanut suurta suosiota. Näytti jo, että hakemuksia ei tule ollenkaan, mutta oli niitä sitten keskiviikkoiltaan mennessä tullut kuitenkin seitsemän kappaletta. Ehkäpä tehtävän määräaikaisuus karsi hakijoita. Noissa seitsemässä hakijassa on kuitenkin papereiden perusteella ihan hyviä vaihtoehtoja. Kunnanhallitus päättää kokouksessaan 5.5. haastatteluun kutsuttavista.

Jatkokertomus strategiasta

Talven (jota ei tullut) ja kevään aikana on työstetty päivitettyä versiota kunnanhallituksen tuloskortista. Kysehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niiden tavoitteiden asettamisesta, joihin lähivuosina kunnan toiminnassa tulisi pyrkiä. Nostan tässä strategiatyöstä esiin joitakin asioita, ja yritän valottaa niiden taustoja. Teen tämän jatkokertomuksen muotoon siten, että käsittelen yhtä asiaa aina kerrallaan.

Kuntarakenne

Otinkin ensimmäisenä esiin asian, josta strategia ei sano mitään - ei ainakaan vielä. Syynä lienee se, että aiheesta päättäjien näkemykset ovat niin jakautuneet. Strategiaesitys ei siis selvästi ota kantaa siihen, tuleeko Teuvan jatkaa itsenäisenä kuntana vai pyrkiä aktiivisesti kuntaliitokseen. Toisaalta, jos ei muutostarvetta mainita, täytynee se tulkita nykytilan jatkumiseksi. Uskon, että tästä asiasta kuitenkin vielä valtuustossa strategian hyväksymisen yhteydessä keskustellaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Laaja aihe. Tätähän koko kunnan toiminnan tulisi olla. Keskeistä tässä on kuitenkin ennalta ehkäisevä näkökulma. Kunnan tulee luoda hyvinvoinnin edellytyksiä ja mieluummin ehkäistä sairauksien ja ongelmien syntymistä kuin pelkästään hoitaa niitä. Teuvalla on erillinen hyvinvointisuunnitelma, jossa tärkeimmiksi asioiksi on valittu terveyserojen kaventaminen, itsenäisen suoriutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen kaiksessa toiminnan suunnittelussa.

Maankäyttö ja asuntopolitiikka

Näistä aiheista onkin strategiatyössä keskusteltu jonkin verran. Tavoitteiksi on aseteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ennakoivaa maanhankintaa ja monipuolista tonttitarjontaa. Tarvitaanko Teuvalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, maaseudulla kun ollaan? Minun mielestäni jossain määrin kyllä. Se ei saa tarkoittaa sitä, että ei saa rakentaa muualle kuin tiiviille alueille. Mutta pelkästään kirkonkylän osalta paikka paikoin täydennysrakentaminen lisäisi taajaman toimivuutta ja viihtyisyyttä. Tämä on todettu myös keskustan kehittämissuunnitelmassa. Maata puolestaan kunnan tulee ostaa silloin, kun sitä on myytävänä. Kunta tarvitsee raakamaata tonttien kaavoitukseen, omaan rakentamiseensa mutta myös vaihtomaiksi. Jos kunta ostaa maata käypään hintaa tulevaisuuden tarpeisiinsa, ei kunta siinä köyhdy. Monipuolisessa tonttitarjonnassa meillä olisi vielä tekemistä. Tontteja pitäisi olla tarjolla niin palvelujen äärellä keskustassa kuin aidosti maalla kyläyhteisöissä.

Yksinkertaiset ja tehokkaat toimintamallit

Prosessinäkökulmasta korostetaan yksinkertaisia ja tehokkaita toimintamalleja. Kyse on siis jonkin sortin ketteryydestä. Erityisesti kuntayhteistyössä tehokas vaikuttaminen nousee keskeiseen asemaan. Uutta voi aina ensin kokeilla pienimuotoisesti. Epäkohtiin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemassa olevia yhteisöjä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan (ns. kolmas sektori).

Asiakkaan valinnan vapaus

Tämä tuntuu olevan erityisen vaikea asia Suomen julkisessa hallinnossa. Valinnan vapauksia tulee käyttöön hitaasti ja monin rajoituksin. Uskoisin kuitenkin, että sitä ihmiset nyt ja jatkossa haluavat. Jotta voisi valita täytyy olla vaihtoehtoja. Yksi keskeinen väline vaihtoehtojen tarjoamiseen on palvelusetelien käyttöön otto.

Johtaminen

Tässä kohtaa tavoitteina on läpinäkyvyyttä, työn tuottavuuden lisäämistä sekä hyvää muutosjohtamista. Valtuustoseminaarissa lisättiin listalle vielä poliittisen johtamisen kehittäminen.

Työhyvinvointi

Hieman haasteellinen mutta sitäkin tärkeämpi tavoite näin yt-neuvottelujen aikaan. Toivon, että kulukuurin jälkeen voimme osoittaa mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia ja hyvän työyhteisön. Työnsä hyvin osaava ja tehtäviinä motivoitunut henkilöstö sekä hyvät toimitilat ja kunnon työvälineet ovat tässä kulmakiviä. Myös toimintatapojen muuttaminen ja toimintojen jonkinasteinen uudelleenorganisointi.

Samalla rahalla enemmän

Siis toiminnan tehostamista. Keinoina toiminnan aktiivinen kehittäminen, osaava kilpailutus, energian säästö, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö.

Ydintoiminnot itse, muut yhteistyöjärjestelyin

Tätä linjausta mm. yrittäjät ovat kritisoineet. Minusta se on kuitenkin aika luonteva. Näin yrityksetkin tekevät, keskittyvät omaan osaaamisalueeseensa ja oman toimintansa ytimeen. Muita palveluita ostetaan. Varmaan kaikissa kuntien palveluissa myös ostot yksityisiltä tulevat jatkossa täydentämään kunnan palveluvalikoimaa. Ehkäpä kunnan tulisi laatia yrittäjien esittämä palvelustrategia, jossa näihin asioihin otettaisiin tarkemmin kantaa.

Elinvoima


PK-yrittäjyyden hyvistä toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sukupolvenvaihdoksia tulee aktiivisesti tukea. Keinojamme ovat teollisuustontit ja -tilat, neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoituspaikkamarkkinointi, hyvä yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, myönteinen kuntakuva, neuvontapalvelut sekä investointien korkotuki.

Strateginen kehittämisvara

Mitäs se nyt sitten on? Palvelut tulisi hoitaa niin tehokkaasti, että kun tuloista on vähennetty palvelujen aiheuttamat menot ja käyttöomaisuuden poistot sekä rahoituskulut, rahaa jäisi vielä kehittämiseenkin.

Liittymät

Kantatie 67:n liittymien tulevaisuus aiheellisesti keskusteluttaa. Ongelmana eivät miltään osin ole kantatien yli nykyisellään kulkevat liikennevirrat. Mutta silloin kun kunta kaavoittaa uusia alueita, se joutuu neuvottelemaan järjestelyistä monen tahon kanssa. Yksi keskeinen viranomaistaho on ELY-keskus. Tässä kaksi vastuualuetta on keskeisiä: liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Kun Teuvan kunta osti raakamaata kantatien pohjoispuolelta viime vuonna, aloitimme alueen kaavoituksen teollisuus- ja osin asuntoalueeksi pikavauhdilla. Hyvässä yhteisymmärryksessä ELY-keskuksen kanssa saimme sovittua nopeasta etenemisestä. Kaavaluonnos valmistuikin syksyllä. ELY-keskuksen kanssa käymissämme neuvotteluissa olimme mitoittaneet kantatien taakse tapahtuvan rakentamisen siten, että uudelle alueelle riitti kääntymiskaistojen rakentaminen.

Kunnanhallitus katsoi kuitenkin, että aluetta tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Kaavaluonnos palasi näillä eväillä valmisteluun. Sitä on valmisteltu uudelleen neuvotellen mm. paikallisten yrittäjien kanssa.

Ensi viikolla käymme uuden neuvottelun ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on löytää eri osapuolia tyydyttävä malli. Mielestäni kunnan tulee välttää sellaisia ratkaisuja, joissa joutuisimme kustantamaan kalliita eritasoliittymiä, jotka jättäisivät keskeisiä yrityksiämme mottiin suhteessa kantatiehen.

Turvallisuussuunnitelma

Kunnanhallitus saa tänään käsittelyynsä pitkään ja hartaasti valmistellun turvallisuussuunnitelman. Kyse on paperista, jonka valmistelussa on mietitty, miten paikallisesti eri toimijoiden yhteistyönä voidaan turvallisuutta parantaaa. Kyse on normaaliolojen arjen turvallisuudesta, siinä ei siis oteta kantaa poikkeusoloihin. Turvallisuutta on karkeasti jaotellen kahdenlaista. Toisaalta on turvallisuutta, joka ilmenee mm. onnettomuuksien ja rikosten määrän vähäisyytenä. Toisaalta turvallisuutta on myös se, miten turvalliseksi tai turvattomaksi kansalaiset olonsa tuntevat. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja merkittäviä.

Poimin muutamia toimenpide-ehdotuksia suunnitelmasta. Kannattaa huomata, että suunnitelmassa ei ole nostettu esiin niitä asioita, jotka ovat esillä jo jossain muissa suunnitelmissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden kehittämisestä on olemassa ihan oma suunnitelmansa.

- varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus on keskeisellä sijalla
- ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat eri palveluyksiköissä
- kiusaamisen vastainen toiminta kouluissa
- koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuus
- poistumisharjoitukset kouluissa
- nuorten osallistaminen ja kuuleminen, mm. aloitekanava.fi ja Teuvan nuorisotoimen Facebook-sivusto
- päihdevalistus kouluilla
- Palvelukeskus Trillan toiminta; työpajat
- etsivä nuorisotyö
- suojelusuunnitelmien laatiminen pohjavesialueille
- teiden osoitejärjestelmän selkeys ja ajan tasalla pitäminen
- esteettömyyden edistäminen
...