2023

Pitkään valmisteltu sote-uudistus on toteutumassa vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Valmistelutyö maakunnissa on meneillään, ja tulevien hyvinvointialueiden vaalit pidetään jo ensi talvena.

Sote-palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi varmaankaan juuri mikään ei heti muutu kuntalaisen näkökulmasta. Tutut palvelut jatkuvat tutuissa toimipisteissä. Paineita palvelujen keskittämiseen alueiden päättäjillä tulee kuitenkin pian vastaan, koska hyvinvointialueiden talous tulee muodostumaan haasteelliseksi. Toimintojen yhdistäminen lisää kustannuksia, samoin väestön ikääntyminen ja terveysteknologian kehitys. Alueilla tultaneen sellaisia palveluja keskittämään, joita kuntalaiset tarvitsevat harvemmin. Toisaalta tekniikan kehitys mahdollistaa myös yhä useampien palvelujen tuomisen koteihin.

Teuvan kaltaisen kunnan taloudelle sote-uudistus tuo helpotusta. Muutos tehdään toteutushetkellään aika lailla kustannusneutraalisti. Teuvan kunnan menot vähenevät reilulla 20 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia ja verotuloja pienennetään suunnilleen sama määrä. Mutta tuleva sote-menojen kustannuspaine jää hyvinvointialueiden vastuulle. Aika näyttää, miten valtio ratkaisee sote-menojen rahoituksen. Toivottavasti tiukan paikan tullen ei puututa kuntien rahoituspohjaan.

Korona-aika jatkuu

Korona jatkaa leviämistään maailmalla, Suomessa ja maakunnassa. Teuvalla on onneksi toistaiseksi ollut hiljaista. Koko kuluneen 1,5 vuoden pandemian aikana Teuvalla on tavattu vain kahdeksan tartuntaa.

Korona on osoittanut muuntautumiskykynsä. Uusia variantteja ja uusia aaltoja on tullut aina entisten jälkeen. Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu yli tuhat päivittäistä tartuntaa. Nyt tauti tarttuu nuoriin ja rokottamattomiin. Taudin vakavaa muotoa esiintyy kuitenkin nyt suhteellisesti vähemmän. Ennen pitkää tartuntamäärien kasvaessa myös sairaalahoidon tarve kasvanee.

Joudumme toistaiseksi jatkamaan turvatoimia. Kokoontumisia rajoitetaan, turvavälejä pidetään, maskeja käytetään ja käsihygieniasta huolehditaan. Rokotuksilla on keskeinen rooli taudin kuriin saamisessa.

Yritysten tukeminen

Kunnilla on selkeä intressi edistää yritystoimintaa ja lisätä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja alueellaan. Rajoja tälle toiminnalle haettiin aiemmin kuntalain toimialapykälän tulkinnasta, mutta tällä vuosituhannella lähinnä kilpailuoikeudesta ja EU:n valtiontukisäädöksistä. Myös kuntalakiin on otettu asiaa koskevia määräyksiä ja mm. rajoitteita toimia markkinoilla.

Hallinnossa lähdetään siitä, että lakeja pitää noudattaa. Mutta myös etuja ja haittoja sekä riskejä tulee arvioidaja verrata.  Kunnan ei pidä toiminnallaan sotkea markkinoita eikä saattaa yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan.

Onko toimitilojen rakentaminen yrityksille enää ajankohtaista? Näkisin, että on. Kilpailuetumme muihin kuntiin nähden ovat rajalliset. Jos pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisia tiloja, sillä voi olla suurikin merkitys yrityksen sijoittumisen näkökulmasta. Kasvava yritys tarvitsee pääomia tuotekehitykseen, koneisiin ja laitteisiin sekä ihan vain kasvavan toiminnan pyörittämiseen. Menoja syntyy ennen tuloja. Jos yrityksen ei tarvitse investoida seiniin, se voi käyttää pääomia toiminnan kehittämiseen.

Millaisen riskin kunta ottaa toimitiloja rakentaessaan? Tämä pitää aina tapauskohtaisesti arvioida. Jos rakennamme toimitiloja, jotka ovat yleiskäyttöisiä - toisin sanoen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan - ne tuskin Teuvalla pitkäksi aikaa tyhjiksi jäävät, vaikka niissä aloittanut yritystoiminta ei syystä tai toisesta pitemmällä aikavälillä menestyisikään. Yritystoiminnan jatkumiseen liittyy aina riski, yritys on aina markkinoista riippuvainen, joten se on osa yritystoiminnan perusluonnetta.

Mitä muuta yritysten tukeminen voisi olla? Teuvalla on ollut käytössä investointiavustuksia ja korkotukia. Säästöohjelmien myötä niistä on luovuttu. Korot ovat tällä hetkellä niin historiallisen matalat, että korkotuki ei ole kovin vaikuttava tukimuoto. Tärkeällä sijalla sen sijaan on yritysneuvonta sekä hankkeet, joiden kautta yritykset voivat olla toimintaansa kehittämässä.

Oudon vuoden hyvä tilinpäätös

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana vuoden 2020 tilinpäätöstä. Se on 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut valtion koronatuki, jota saimme 1,2 miljoonaa. Verotulot eivät koronavuonna Teuvalla romahtaneet, niin kuin vuosi sitten pelättiin. Ne kasvoivat hieman eli 1,3 %. Sote-kustannukset pienenivät 2,1 %. Kunnan omat henkilöstömenot alenivat 3,1 %.

Ylijäämä pienentää kunnan taseeseen kertyneen alijäämän 1,6 miljoonaan euroon. Velan määrä pieneni 3,3 miljoonaa.

Kun kunnan ja sen omistamien tytäryhtiöiden tulokset summataan, on konsernin tulos 3,7 miljoonaa ylijäämäinen. Ikävä kyllä konsernin alijäämiä on viime vuoden jälkeen jäljellä vielä 4,4 miljoonaa. Vieraan pääoman määrä pieneni 3,6 miljoonaa.

Tulos on hyvä ja on syytä tyytyväisyyteen. Kaikki tulosparannus ei johdu valtion koronatuista, mutta täytyy muistaa, että viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Vastaaviin talouden tunnuslukuihin tuskin lähivuosina päästään.

Talouden kuva

Viime vuonna tähän aikaan näytti pahalta. Kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2019 olivat synkät. Korona kolkutteli oville, ja verotulojen pelättiin romahtavan. Toisin kävi. Valtio tuki niin yrityksiä kuin kuntiakin massiivisella lainanotolla. Niinpä viime vuodelta kunnat takovat toinen toistaan parempia tuloksia. Mukavaa, kun on vaalitkin tulossa. Tässä saattaa vain käydä niin, että uudet valtuutetut kohtaavat täysin erilaisen maailman, kuin mitä nyt vaalikampanjan aikana kuvitellaan. Siksi on tärkeää puhua vaaleissa myös talouden haasteista.

Maahanmuutto

 Kun kuntavaalit on pidetty, ja uutta valtuustokautta linjataan, näen että suhtautumisen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin tulee olla keskeisellä sijalla. Väki Suupohjassa vanhenee, huoltosuhde merkittävästi heikkenee. Tarvitsemme työvoimaa alueen yrityksiin ja sote-palveluihin. Ovatko maahanmuuttajat tervetulleita? Olemmeko valmiita kohtaamaan toisia kulttuureja? Olemmeko valmiit toimimaan aktiivisesti ja systemaattisesti maahanmuuttajien saamiseksi seudulle?

Tässä toiminta pitäisi ehdottomasti organisoida seudullisesti. Yksin Teuvan kunta on turhan pieni toimija. Maakunnallisessa hankkeessa jäämme helposti reuna-alueeksi. Näkisin, että tämä voisi olla Suupohjan kuntayhteistyön uusi ydin. Toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Naapurista Närpiöstä voimme oppia paljon maahanmuutosta ja kotouttamisesta.

  

Hallintouudistus

 Teuvan kunta päätyi uudistamaan organisaatiotaan. Neljä vuotta sitten toteutettiin merkittävä uudistus luottamushenkilöorganisaatiossa, kun siirryttiin valiokuntamalliin. Lautakunnat pakollisia lukuunottamatta lakkautettiin. Tilalle perustettiin kaksi valiokuntaa, hyvinvointivaliokunta ja yhdyskuntarakennevaluokunta. Valtuutetuista 9 kuuluu kunnanhallitukseen ja 9 kumpaankin valiokuntaan. Valiokunnat eivät tee hallintopäätöksiä, vaan antavat asioiden valmisteluun poliittista ohjausta. Päätösvaltaa käyttävät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat, tietyiltä osin lakisääteiset lautakunnat. Neljä vuotta sitten muutoksia ei tehty viranhaltijaorganisaatioon.

Onkin ajateltu, että nyt on oiva vaihe valtuustokauden jälleen vaihtuessa tehdä seuraavat muutokset. Valiokuntamallista on saatu kokemuksia, joita kerätään piakkoin tehtävällä kyselyllä ja käsitellään valtuustoseminaarissa. Oma käsitykseni on se, että valiokuntamalli on lunastanut paikkansa, mutta se kaipaa terävöittämistä. Alkavalla valtuustokaudella valiokuntien tulee päästä kiinni isompiin asioihin ja suuntautua selkeämmin tulevaisuuteen.

Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, poistuu kunnan budjetista reilut 20 miljoonaa menoja. Vastaavasti verotuloja ja valtionosuuksia leikataan. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Teuvalla on meneillään selvitys siivouksen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon yhtiöittämiseksi. Mikäli nämä molemmat muutokset toteutuvat, ja kunnan organisaatiota ei muilta osin muuteta, meillä on suhteellisesti varsin suuri hyvinvointipalvelujen toimiala ja hyvin pienet hallinnon ja yhdyskuntarakenteen toimialat. Valiokuntia olisi kaksi, hyvinvointivaliokunta ja elinvoimalautakunta.

Uudessa hallintomallissamme toiminnot on jaettu niin ikään kolmeen toimialaan, joiden nimet ovat osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä sanoissa tiivistyvät myös tulevaisuuden kunnan tavoitteet. Näille peruskiville on tarkoitus rakentaa myös uusi strategia. Osallisuuden toimialaan kuuluu nimensä mukaisesti kaikki kuntalaisten osallisuuteen liittyvä; vaalit, toimielimet, osallistuva budjetointi, kumppanuuspöydät, hyvinvoinnin edistäminen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kirjastopalvelut. Oppimisen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, koulut, kansalaisopisto ja henkilöstöasiat. Elinvoiman toimialaan puolestaan yrityspalvelut, työllisyysasiat, se mikä nykyisistä yhdyskuntarakenteen toimialan palveluista on kunnan organisaatiossa sekä kunnan tytäryhtiöiden ohjaus.

Paikallista energiaa

Kunnan talouden sopeutusohjelmassa yhtenä painopistealueena on energia-asiat. Toimenpiteitä on jäsennelty kolmelle tasolle: Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, vuotuiset investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kunnan kiinteistöillä ja seudullinen hanke uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä Vaasan yliopiston VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) kanssa on valmisteltu hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan hajautetun energiantuotannon käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla saamalla aikaan uusiutuvaa energiaa tuottavia investointeja samaan aikaan tehden tutkimusta käyttäjien roolista ja sen merkityksestä uusiutuvan energian käyttöönoton kohteissa. Uusiutuvan energian tuottajana nimenomaan maaseudulla on keskeinen rooli, ja hankkeen tarkoituksena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä energiantuotannon omavaraisuutta paitsi paikallis- ja aluetasolla myös välillisesti koko maan tasolla. Toimintamalleja luomalla hankkeen kokemuksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää laajemminkin pyrittäessä kohti uusiutuvan energian vahvempaa käyttöä maassamme.

Hankkeen vastuullisena johtajana on Vaasan yliopiston VEBICin projektipäällikkö, KTM Ari Haapanen. Haapasella on vahva kokemus uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta ja johtamisesta. Hankkeen yhteyshenkilönä on Vaasan yliopiston VEBICin tutkimuspäällikkö, FT, KTM Olli Voutilainen. Voutilainen on niin ikään mukana hankkeen toteuttamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus ja osaaminen etenkin maaseutu- alueiden kehitykseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Hankkeen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolme kuntaa: Isojoki, Kauhava ja Teuva. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, maatilat, kuntien organisaatiot, hankkeen aikana perustettavat uusiutuvan energian tuottajayritykset, energian kuluttajat sekä laajasti ottaen kohdekuntien kaikki asukkaat. Hanke toteutetaan jokaisessa kolmessa kohdekunnassa omana projektin osanaan.

Teuvan kunnan rahoitusosuus on 4.000 euroa vuodessa vuosina 2020 – 2022. Lisäksi Teuvan Kaukolämpö Oy:n rahoitus on 2.000 euroa koko hankeaikana.

Hanketta on syyskaudella jo vähän aloiteltu. Koronan vuoksi on jouduttu toimimaan etäyhteyksin. Toivottavasti lähiaikoina päästään aiheen teemoilta kokoontumaan Teakin tiloissa. Ilmoittelemme tästä sitten Tejukassa.

Valoa kohti

 Talvipäivän seisaus. Jouluviikko. Kuljemme valoa kohti.

” Tahtoisin päästä, paimenten mukaan

Unohtaa kiireen ja melun rasittavan.

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
Tuo ensi joulu
Sai muuttaa historian

Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
Olkoon rauha loppumaton

Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
Sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
Löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Turvallista, iloista, lapsenmielistä joulua ja hyvää uutta vuotta 2021!

Läsnälääkäri

 Uusi sana tämäkin. Hyväksyessään ensi vuoden talousarvion Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi myös seuraavan kannanoton:

"Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien läsnälääkäripalveluiden saatavuus turvataan ja toteutetaan jatkossakin lähellä asiakkaita. Digitaalisten palvelujen tulee perustua asiakkaan valintaan ja rajautua sen tyyppisiin sairaustapauksiin, joissa etäpalvelu luontevasti korvaa lähipalvelun. Läsnälääkäripalveluiden kokonaisvaltaista korvaamista pääosin puhelinpalvelulla, mitä talousarvioneuvotteluissa kunnille ehdotettiin, ei voi hyväksyä. TA 2021 valmistelussa ehdotuksena ollut toimintamalli heikentäisi saatujen selvitysten mukaan oleellisesti lääkäripalveluja ja niiden saatavuutta Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueella, eikä tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä toiminnassa. 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta kehittämisen tulee palvella asiakkaan etua ja parantaa palvelun saatavuutta, eikä heikentää sitä. Digitaalisten lääkäripalvelujen kehittämisestä tulee laatia suunnitelma, jonka johtokunta hyväksyy. Suunnitelman valmisteluun on otettava seudun kuntien edustus tiiviisti mukaan. 

Isojoella, Karijoella ja Teuvalla on paljon vanhusväestöä, jonka erityispiirteet tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Lisäksi tulee varmistaa ja huomioida neuvolalääkäripalveluiden saatavuus lähipalveluna. Kyseisten kuntien lääkärin läsnävastaanottojen osalta tulee palata vähintään korona-aikaa edeltäneeseen tarjontaan mahdollisimman nopeasti koronavirustilanteen helpottaessa. Hoitajien ja lääkärien työnjakoa ja yhteistyötä tulee edelleen kehittää siten, että lääkärin kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilanteesta toteutuu."

Reiluun kampanjointiin

Joitakin vuosia sitten puhuttiin siitä, miten kaikki puolueet ovat muuttuneet niin samanlaisiksi, että niiden ohjelmia on vaikea erottaa toisistaan. Sittemmin politiikka on palannut politiikkaan. Yhteiskunnat ovat maailmalla polarisoituneet. Vastakkainasettelu yhteiskunnallisessa keskustelussa on lisääntynyt. Pienellä viiveellä näin on käynyt Suomessakin. En osoittele minkään poliittisen ryhmän suuntaan, näen että kehitys on ollut prosessi, jossa on ollut monia vaikuttimia. Näyttää siltä, että tämä vastakkainasettelu on siirtymässä myös paikallistasolle.

Teuvalla keskustelu on ollut asiallista ja rakentavaa. Toivon vilkasta ja reipasta kampanjointia kuntavaaleihin. Näin äänestäjät tietävät tehdä valintansa selkeistä vaihtoehdoista. Mikä sitten on keskeistä keskustelun pitämisessä reiluna ja terveenä? Varmaankin huomion pitäminen omassa viestissä. Halu ymmärtää toisia ja toinen toisemme kunnioittaminen, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä.

Osallisuusohjelma

Teuvan kunnan taloussuunnitelmaan on nostettu keskeiseksi teemaksi osallisuus. Tähän liittyen on jo toteutettu osallistuvan budjetoinnin kokeilu kahtena vuonna. Myös muita osallisuuden muotoja on kokeiltu. Toiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi on päätetty laatia osallisuusohjelma. Tämä vastaa osaltaan myös valtuutettu Anu Salmelan jättämään valtuustoaloitteeseen ” Lapsivaikutuksen arvioinnin käyttöönotto sekä kuntalaisraadin perustaminen” ottamalla kantaa eri osallisuuden muotoihin kunnassa. Osallisuusohjelman laatimisen suuntaviivoihin ovat vaikuttaneet hyvinvointi- ja yhdyskuntarakennevaliokunnat pelaamalla osallisuuspeliä. Lisäksi luonnosta on käsitelty sekä hyvinvointivaliokunnassa että yhdyskuntarakennevaliokunnassa. 

Osallisuusohjelma on ollut lausuttavana nuorisovaltuustossa ja vanhus- ja vammaisneuvostossa. Kuntalaisia on kuultu ohjelman sisällöstä hyvinvointivaliokunnan kuntalaisraadissa sekä sähköisen kyselyn avulla.

Osallistaminen merkitsee kuntalaisten kuulemista palveluiden käyttäjinä. Sitä kautta he voivat vaikuttaa haluamiensa palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Toisaalta se on myös yhteistyötä jokaisen kuntalaisen, sidosryhmän ja kunnan henkilöstön välillä. Osallisuus antaa myös kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Osallisuus voidaan myös tulkita kahdella eri tavalla, se voi tarkoittaa ”kuulumisen, mukanaolon tunnetta” tai ”omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista”. Toisaalta se on myös verkostoituvaa yhteistyötä jokaisen kuntalaisen, sidosryhmän ja kunnan henkilöstön välillä.

Osallisuusohjelmassa pohditaan osallisuutta keinona rakentaa yhteisöllistä Teuvaa sekä kuntalaisten että kuntaorganisaation näkökulmasta, sekä esitellään käytännön tapoja osallistamiseen.

Osallisuuden toteuttaminen Teuvalla merkitsee mm. seuraavia:

 • Vuorovaikutusta ja vastavuoroisuutta 

• Ääneen sanomista ja asioiden näkyväksi tekemistä 

• Ratkaisukeskeistä toimintaa 

• Toimimista yli toimialarajojen 

• Ymmärryksen kasvattamista 

• Todellisiin tarpeisiin vastaamista 

• Yhdessä tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista 

• Positiivista asennetta ja aktiivista pöhinää 

• Muutoksen aikaansaamista 

• Kunnan asukkaiden toimien aktivointia 

• Kuntalaisten kuulemista ja heille vastaamista 

• Kaikkien ottamista mukaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja toimintaan 

• Mahdollisuuksien antamista tehdä itse ja yhdessä 

• Asioiden perusteellista valmistelua 

• Sähköisten ratkaisujen hyväksikäyttämistä (Teuva sovellus)

Tuulivoimasta

 Kunnat haluavat, että niiden alueelle investoidaan. Investoinnit luovat kaivattua taloudellista aktiviteettia. Tuulivoimaloiden osalta on merkittävä lisä kunnan tuloihin.

Toisaalta tuulivoimalat ovat teollista energian tuotantoa ja niillä on ympäristövaikutuksensa. Kuntalaisten mielipiteet tuulivoiman suhteen jakautuvat voimakkaasti. Terveysvaikutukset huolettavat. Samoin vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kiinteistöjen arvoihin.

Teuvan kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimarakentamiseen. Haluamme olla kuitenkin vaikuttamassa siihen, minne sitä rakennetaan. Tärkeitä tarkasteltavia näkökulmia ovat

• luonnonolosuhteet
• etäisyys asutuksesta
• vaikutus kulttuurimaisemaan.

Pidämme perusteltuna, että tuulivoima-alueet suunnitellaan yleiskaavaprosessissa, jossa kuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan. Yleensä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarpeen. Pidämme haitallisena yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelua ympäri kuntaa. Mieluummin keskitetään alueille, joissa asutus on etäällä ja vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisemmiksi.

Emme ole tehneet mitään päätöstä metri-tai kilometrimääristä, joka voimalalla tulee olla asutukseen. Emme pidä sellaisen päätöksen tekemistä laillisena. Kunta voi vaikuttaa maankäyttöön niillä keinoilla, jotka sille lainsäädännössä on osoitettu. Näistä tärkeimmät ovat kaavoitusmenettely ja suunnittelutarveratkaisu. Pidämme oikeana, että etäisyydet ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että haitat minimoidaan. Esimerkiksi äänen etenemiseen luonnossa vaikuttaa moni tekijä: maaston muodot, puusto, tornin korkeus, tietysti voimalan tuottama melun määrä, mutta myös koko ajan vaihtuvat asiat kuten sää ja tuulen suunta ja voimakkuus. Siksi onkin tärkeää, että selvitykset kaikista vaikutuksista tehdään erityisellä huolella ja luotettavasti.

Monipaikkaisuus

Tämä on muotitermi. Mutta termin takana on täyttä asiaa.  Monipaikkaisuus koostuu eri paikoissa tapahtuvasta asumisesta, työstä, liikkumisesta, palvelujen käyttämisestä, harrastuksista ja omistamisesta.  Yhden kiinteän asuinpaikan sijaan vietämme arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa liikkuen niiden välillä. Keskeisin monipaikkaisten ryhmä on kesäasukkaat.

Monipaikkaisuus lisääntyy, koska siihen on mahdollisuuksia, ja koska se tuottaa hyvinvointia. Joillekin se on yksinkertaisesti tapa järjestää toimiva arki (lasten vuoroasuminen, etäomaisen hoito). Ihmisten monipaikkaisuus on lisääntynyt työn ja opiskelun muutosten (etätyö, pendelöinti), vapaa-ajan lisääntymisen ja perhesuhteiden muutosten sekä liikenne- ja viestintätekniikan kehityksen ansiosta.

Miten otamme tulevaisuuden palvelujen suunnittelussa monipaikkaiset huomioon? Mitä meillä on tarjota kaupunkilaiselle, joka haluaa viettää osan ajastaan maalaismiljöössä? Pitääkö monipaikkaisuudella olla rooli uudessa kuntastrategiassa?

Olen tätä kirjoittaessani lainannut Luken Hilkka Vihisen Monipaikkaisuus on mahdollisuus -seminaarissa esittämiä ajatuksia.

Talousarvio 2021

Vuoden 2021 talousarvioesitys on valmistunut. Se on 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Toimintamenojen arvioidaan nousevan noin 0,4 prosenttia vuoden 2020 talousarviosta. Taustalla on suurimpana yksittäisenä perusteena Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän talousarvioehdotuksen maksuosuuden nousu 21,37 miljoonaan euroon. Toimintatulojen arvioidaan laskevan vuoden 2020 talousarvioon nähden noin 7,5 prosenttia.

 

Verotulot pienenevät arvion mukaan tämän vuoden tasosta 0,9 %. Valtionosuudet sen sijaan näyttäisivät kasvavan 4,5 %. Euroina tuo kasvu on noin 830.000.

Vuoden suurin investointi on päiväkoti, joka jäi tänä vuonna tekemättä. Siihen on varattu 1,3 miljoonaa euroa. Varauksia on myös panostuksia mm. uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja hyvään sisäilmaan.

Vuonna 2021 kunnan lainamäärä kasvaa vain 90.000 euroa ollen vuoden lopussa 3 749 euroa/asukas. Vuonna 2023 lainamäärä taloussuunnitelman mukaan taittuu laskuun. Konsernin lainakanta oli vuoden 2019 tilinpäätöksessä 6 011 euroa/asukas.

Olennaista on, että korona aiheuttaa suurta epävarmuutta ensi vuoden menojen ja tulojen arvioimiseen. Mikäli pandemia pitkittyy, talousvaikutukset voivat olla varsin massiivisia.

Talouspäällikkö

Kunnanhallitus käsitteli viime kokouksessaan esitystä hallinto-organisaation uudistamiseksi. Esityksessä oli kaksi vaihtoehtoista mallia talousasioiden hoitamiseksi: Joko hankitaan talousosaamista ostopalveluna tai palkataan taloussihteeri. Tarkoitus oli, että molempia vaihtoehtoja valmistellaan, ja vasta valmistelun pohjalta ensi keväänä päätetään, kumpi malli valitaan. Hallitus halusi nimenomaan tähän asiaan lisäselvityksiä, ja siksi esitykseni jäi pöydälle.

Miksi ostopalveluvaihtoehto? Tavoitteena on ostaa asiantuntemusta. Työ on osin kausiluonteista painottuen talousarvion laadintaan ja tilinpäätöksen valmisteluun. Ostopalveluvaihtoehdossa on paremmat mahdollisuudet ostaa sitä kulloinkin tarvittava määrä. Haluaisin työn myös painottuvan uudella tavalla vähän controller-tyyppiseen suuntaan, jossa tarkastaminen, analysointi ja prosessien kehittäminen korostuisivat. Tämä asiantuntija porautuisi myös tytäryhtiöiden talouteen ja auttaisi näin niiden toiminnan kehittämisessä ja omistajaohjauksessa. Olennaista olisi, että hän katsoisi asioita "boksin ulkopuolelta" ja toisi näin kehittämiseen uutta tulokulmaa. Myös naapurikunnilla on ollut kiinnostusta palvelujen ostamiseen. Näin yhdessä kunnassa tehty oivallus vaikkapa jonkin prosessin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää suoraan myös toisessa.

Vaihtoehtona on, että kunnat yhdessä palkkaavat talousosaajan. Tai Teuvan kunta perinteiseen tapaan perustaa viran, ja palkkaa siihen taloussihteerin/kamreerin. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena näen sitoutumisen tehtävään ja organisaatioon.

Entä miksi jokin uusi toimija ylipäätään tarvitaan? Toimenkuvia on viime vuosina ahkerasti yhdistelty, ja niinpä jotkin niistä ovat jo käyneet liian monitahoisiksi hoitaa. Terve talous on tärkeä perusta kaikelle toiminnalle, ja siksi siihen kannattaa myöskin panostaa.

Kuntatalous

Kunnissa puhutaan taloudesta paljon. Teuvalla talouskeskustelua ovat hallinneet kriisikuntastatus ja säästöpaketit. Taloudesta on tarpeen käydä keskustelua myös kuntavaaleissa. Korona vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt.

Hyvä talous ei tietenkään ole itsetarkoitus. Kunta on olemassa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi. Sitä tehtävää täytetään palveluiden kautta. Mutta palvelut vaativat euroja. Taloutensa tuhrannut kunta ei pysty täyttämään tehtäväänsä.

Missä Teuvalla nyt mennään? Olemme viime vuodet tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Ylijäämät ovat olleet pieniä, mutta plussalla on menty kumminkin. Tosin viime vuosi valtion harkinnanvaraisen avustuksen turvin. Kuluva vuosi näyttää kohtuulliselta. Pieniä mahdollisuuksia vielä on päästä plussan puolelle tänäkin vuonna. Ensi vuoden talousarviosta on tulossa ylijäämäinen. Mutta koronan vaikutukset talouteen ensi vuonna ovat suuri kysymysmerkki.

Teuvan kunnan tulisi pystyä tekemään vuosittain merkittäviä ylijäämiä, jotta taseeseen kertyneet alijäämät saadaan katettua. Tämän toteutumista seuraa valtiovarainministeriö. Mikäli korona aiheuttaa suurta lisähaastetta, voi kunta saada pari vuotta lisäaikaa alijäämien kattamiseen.

Taloudesta on siis pidettävä hyvää huolta. Ja säästöjä etsitään varmasti myös ensi vaalikaudella. Joten jos joku kuntavaaliehdokas lupaa kovin paljon uutta hyvää, kysypä miten hän aikoo sen rahoittaa.

Ilmastotalkoot

Ilmastoasioita ei Teuvan kunnan strategiassa erikseen mainita. Vaikka uusiutuvaan energiaan onkin tarkoitus vuosittain investoida. Ja onhan kunta mukana kahdessakin energiaomavaraisuutta nostamaan pyrkivässä hankkeessa. Uuden valtuuston on aika asettaa myös selkeitä tavoitteita ilmastotalkoisiin osallistumiselle ja hiilineutraaliudelle.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet tulevat ensi valtuustokaudella näkymään kaikilla elämänalueilla paikallisista päätöksistä riippumatta. On tärkeää, että valmistaudumme myös näihin haasteisiin. Jotkin toimet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta monet vaikuttavat rajoitteina tai kustannuksina. Eteläpohjalaisittain merkittävä asia on turpeen käytön vähentyminen, joka on alkanut jo toteutua ennakoituakin nopeammin. Sitä indikoivat mm. Vapon rajut sopeutustoimet.

Mitä Teuvan kunta voi, ja mitä sen pitää tehdä ilmastoasioissa? Olemmeko sopeutuja vai avautuvien mahdollisuuksien aktiivinen etsijä?

Puhutaan palveluista

Kuntavaaleissa on syytä puhua ainakin palveluista. Niistä oman kunnan palveluista. Sote-palvelut ovat niistä tärkeimpiä. Niistä on tärkeää puhua, vaikka ne mahdollisesti tulevan vaalikauden aikana siirtyvätkin hyvinvointialueen järjestettäviksi. Nimittäin, jos nyt jokin lähipalvelu lakkaa, sitä tuskin ihan heti maakunnallisen järjestäjän toimesta palautetaan.

Minusta lääkärin vastaanoton tulee jatkossakin olla lähipalvelua. On hyvä, että sairaanhoitajien osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän. Moneen vaivaan apu löytyykin osaavalta sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta. On myös hyvä, että etäpalveluja kehitetään. Tekniikka on meitä varten. Käsittääkseni etäpalvelut soveltuvat erityisen hyvin yksittäiseen, tavanomaiseen vaivaan sekä hoidon jälkiseurantaan.  Mutta monessa tilanteessa lääkärin kokonaisvaltainen arvio ja ihmisen aito kohtaaminen edellyttävät länäoloa.

Koronan vallitessa on perusteltua tartuntavaaran takia suosia normaalia enemmän etäpalveluita. Kuitenkaan koronan varjolla ei palvelujärjestelmää saa pysyvästi muuttaa niin, että lähi- ja läsnäpalvelusta tingitään.

Omaishoidon tuki

Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri on tehnyt esityksen, että omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi. Omaishoidontuki on STM:n päätöksellä 1.1.2020 alkaen 408,09 – 816,18 euroa kuukaudessa. Tästä kuitenkin sen saaja joutuu maksamaan veroa, joten korvaus jää kovin vaatimattomaksi. Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle hyvin edullinen tapa järjestää hoivapalvelu sitä tarvitsevalle. Näin ollen olisi varsin perusteltua pyrkiä lisäämään sen houkuttelevuutta. Ehdotus on varsin kannatettava. Sen lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää omaishoitajien jaksamiseen.