Suupohjan seudun kunnat ovat aloittelemassa yhteistä strategiatyötä. Seudullisten pohdintojen pohjalta mietitään myös kuntakohtaiset strategiat. Visiot, skenaariot, strategiat – tällaisia sanoja siellä vilahtelee – onko näillä mitään tekemistä arkielämän kanssa?
Kyse on hyvin yksinkertaisesta ja arkisesta asiasta. Strategiatyössä laaditaan yhteiset tavoitteet. Määritellään millaista tulevaisuutta porukalla tavoitellaan. Teuvalta strategia – ainakin yhteisesti hyväksytty – on puuttunut. Se on omalta osaltaan aiheuttanut hämmennystä. Kun strategia puuttuu, puuttuu toiminnalta linja, etenemiseltä selkeä suunta. Joku onkin sattuvasti sanonut, että on huomattavasti helpompi löytää perille, jos tietää minne on menossa.
On tietysti tärkeää, millaiset yhteiset tavoitteet asetamme, mikä on lopullisen strategiapaperin sisältö. Mutta vielä tärkeämpää on se prosessi, jolla sen laadimme. On tärkeää, että eri poliittiset ryhmät, virkamiehet, henkilöstön edustajat ja eri intressiryhmien edustajat tekevät sen yhdessä. Näin valmisteluun saadaan mahdollisimman laaja osaaminen ja paljon erilaisia näkemyksiä. Yhteisessä keskustelussa muokataan yhteinen linja, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat.
Jos meillä teuvalaisilla on yhteinen näkemys siitä, millainen paikkakunta tästä Teuvasta tulisi tehdä, ja toimimme yhteistyössä sen mukaisesti, meillä on paljon suurempi mahdollisuus onnistua. Haasteita tulee siitä huolimatta riittämään.
Strategian laatiminen on valintojen tekemistä. Usein kuntien strategioihin pyritään kirjaamaan kaikki maailman hyvät asiat. Se on luonnollista, koska mukana on kovin monia eturyhmiä. Toimiva strategia kuitenkin keskittyy joihinkin asioihin, yleensä paikkakunnan luontaisiin vahvuuksiin. Jotta saisi jotain aikaiseksi, on voimat keskitettävä.
Strategiatyössä on edellä mainitun maailmaa syleilevyyden lisäksi muitakin kompastuskiviä. Liian usein strategiat ovat jääneet kunnantalon arkistohyllylle pölyttymään. Hienot toiminta-ajatukset on jaksettu yhdessä vääntää ja päämäärät asetella, mutta käytännön toimenpiteisiin eivät voimat enää olekaan riittäneet. Kuka tekee, mitä tekee, milloin ja millä rahalla? Miten tuloksia seurataan? Sen kummempia eivät avainkysymykset strategian jalkauttamisessa ole. Kunnan henkilöstön tulisi omista vuotuisista tulostavoitteistaan suoraan nähdä yhteys kunnan kokonaistavoitteisiin.
Kun strategia on tehty, erillisiä päätöksiä ei voi enää kunnassa tehdä siitä irrallaan. Niitä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne toteuttavat valittua strategiaa. Tämä antaa poliittisille päättäjille hyvän johtamisen ja seurannan välineen. Tietysti silloin, kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, täytyy strategiaa tarkistaa, eikä jatkaa härkäpäisesti kerran päätetyllä linjalla.
Toivonkin, että Teuvalla päästään pikkuasioilla politikoinnista suuntaamaan voimavarat tulevaisuuden miettimiseen ja varsinaisten linjapäätösten tekemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti