tiistaina, tammikuuta 31, 2006

Teuva luottaa seutuyhteistyöhön

Teuvan kunnanhallitus antoi eilen lausuntonsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelusta maakunnan liitolle. Teuvalla ei uskota kuntaliitoksiin vaan seutuyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyölle luontaisin perusta on Suupohjan seutu (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Kunnilla onkin jo monenmoista järkevää yhteistyötä, mm. yhteinen elinkeinotoimi, toisen asteen ammatillinen koulutus ja uusimpana nykyaikainen laajakaistaverkko.

Teuva toivoo seutuyhteistyöhön entistä enemmän mukaan myöskin rannikon kuntia, Kristiinankaupunkia, Kaskista ja Närpiötä. Olemme viime syksyn ja alkaneen vuoden aikana keskustelleet paljonkin näiden läntisten naapuriemme kanssa, ja maakunta- ja kielirajasta huolimatta vilpitöntä kiinnostusta ja innostusta yhteistyöhön on olemassa. Rannikko on ainakin teuvalaisille monella tapaa perinteinen asiointisuunta. Myös yhteinen historiaa nivoo Teuvaa länteen.

Esitetyistä kunta- ja palvelurakennemalleista Teuva pitää ehdottomasti parhaana peruskuntamallia. Sitä voidaan toteuttaa joko yhdistämällä nykyisiä kuntia entistä elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi tai rakentamalla itsenäisten kuntien kesken verkostomaista yhteistyötä. Piirimalli ei saa kannatusta, mutta jos siihen kaikesta huolimatta päädyttäisiin, sopiva alue olisi Etelä-Pohjanmaan maakunta. Aluekuntamalli on huonoin vaihtoehto. Siinä valta ja rahat siirtyisivät isoille aluekunnille, ja lähikuntien asema jäisi varsin heikoksi.

Mikäli valtiovalta päätyisi kuntien pakkoliitoksiin, Teuvan kunnanhallitus näkee kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin uuden kunnan voisi muodostaa Suupohjan seutukunta. Toinen mahdollisuus olisi, että tätä vahvistettaisiin rannikon kolmella kunnalla. Kolmas vaihtoehto olisi Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Teuvan muodostama kaksikielinen kunta.

Teuvan kunnanhallitus vastustaa Etelä-Pohjanmaan liiton esitystä maakunnallisten kuntayhtymien kokoamisesta maakuntavaltuuston alaisuuteen. Maakunnallisen byrokratian laajentamista ei pidetä perusteltuna. Maakunnalliset palvelut turvataan parhaiten nykyisten kuntayhtymien toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä sekä erityisesti peruskuntien omistajaohjausta vahvistamalla.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnistuisikohan yhteistyökuviona sellainen, että kuntanaapurit "erikoistuisivat" eri toimialoihin, esimerkkinä: Karijoki tuottaisi alueen Teknisen toimen palvelut, Teuva Sosiaali-ja terveystoimen, Jurva Sivistystoimen jne... Kunnat ostaisivat nämä palvelut toisiltaan "omakustannushintaan" käytön tai asukasluvun mukaisesti. Palveluja tarjottaisiin pääasiassa samoissa paikoissa kuin nyt, säästöjä syntyisi hallinnosta, ostojen keskittymisen kautta, vajaakäytön vähenemisenä, jne.

Kuntayhtymät eivät näytä oikein toimivilta malleilta, usein tulee vain lisää kuluja ja byrokratiaa.

Mikko Koskela

Veli Nummela kirjoitti...

Mielenkiintoinen ajatus. Tämäntapaista ratkaisua on kokeiltu Viitasaaren seudulla Keski-Suomessa. Tietääkseni kokemukset ovat olleet aika myönteisiä.

Veli N