tiistaina, maaliskuuta 14, 2006

Kouluverkkoratkaisua ei voi tehdä vain eurojen pohjalta

Keskustelu kouluverkosta jatkuu. Kyseessä on tärkeä asia, joten siitä on hyvä keskustella perusteellisesti. Ainakin se keskustelu, mitä minä kuulen, on ehkä liikaakin juuttunut euroihin. Totta on, että säästöjä tarvitaan - siitä emme pääse yli emmekä ympäri. Mutta syynä kouluverkon uudelleen arviointiin on taloudellisen ahdingon lisäksi myös oppilasmäärien väheneminen. Ja kunnanhallitus edellytti, että etsitään tuleville vuosille taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista ratkaisua.

Tässä yhteydessä tulisi käydä aktiivista keskustelua siitä, millaiset koulut me haluamme lapsillemme. Minkä tasoisen opetuksen? Minkä tasoiset opetusvälineet? Minkä kokoista koulua pidämme hyvänä ja tavoiteltavana? Minkä kokoiset opetusryhmät ovat mielestämme parhaat? Miten suhtaudumme yhdysluokkiin? Miten pitkä on hyväksyttävä koulumatka ekaluokkalaisella? Entä vähän isommilla? Kuinka pitkäksi koulupäivä matkoineen saa muodostua? Mitä muita palvelutarpeita kyläkoulut voisivat palvella kuin varsinainen koulunkäynti? Pitäisikö säilyttää koulut eri puolilla kuntaa, vai pitäisikö koota oppilaat kirkonkylään ja sen lähikyliin? Minkä kylien kehitys tukee koulun säilymistä? Missä ovat kunnoltaan parhaat ja tiloiltaan toimivimmat koulut?

Jos aiomme saada ratkaisuja aikaan, emme tietenkään voi jäädä loputtomasti pohtimaan näitä kysymyksiä. Mutta turvataksemme hyvät koulupalvelut tulee meidän näitä ja varmaan monia muitakin kysymyksiä ottaa huomioon. Eurot asettavat rajoja sille, mihin meillä on varaa. Niiden rajojen puitteissa meidän on etsittävä toiminnallisesti parasta ratkaisua.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Veroja maksavana sivukyläisenä tuntuu syrjinnältä, että ilman muuta kuvitellaan että pikkukoulut kiinni. Ei tutkita vaan hutkitaan.

Juuri äsken keskustelin kaupunkilaisen kanssa, joka olisi valmis muuttamaan maalle että saisi lapsensa pikkukouluun. Murheena oli "mutta kun ne kuitenkin kaikki lopetetaan".

Itse olen käynyt isoa koulua ja osaan nyt arvostaa pikkukoulua. Opettaja tuntee oppilaansa henkilökohtaisesti ja yhteydenpito koulun ja kodin välillä on tiivistä. Kauppareissullakin voi opettajan kanssa jutella asioista.

Erilaisten oppijoiden kanssa toimeentuleminen on koululaisille tärkeää. Jos kaikki tulee valmiiksi pureskeltuna tukkutarjontana ei oma-aloitteisuus ja suvaitsemiskyky kehity.

Pienissä kouluissa on oppilaille kehittynyt vastuu kiinteistöstä ja välineistä, ne eivät tule kuin taivaan lahjana jostain. Ollaan valmiita kökkään vanhempien kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Yläasteen tunnit lasketaan aina oppilasta kohti eli "säästöjä" tulee automaattisesti kun oppilasmäärä vähenee. Lehtorinvirkoja on jo vuosia jätetty täyttämättä, kun edellinen viranhaltija on jäänyt eläkkeelle ja turvauduttu tuntiopettajiin.

Eli tämä säästö saadaan ilman muuta, muttä se ei ratkaise useiden alakoulujen suuria kustannuksia per oppilas.

Kyllä meillä löytyy käyttöä kaikille vapautuville tiloille. Tälläkin hetkellä käytämme yhtä Syreenin luokka ja paria lukion tilaa oman rakennuksen tilojen lisäksi. Tervetuloa tutustumaan tilanteeseemme t. Sinikka Rahkonen, Yhteiskoulun rehtori

Anonyymi kirjoitti...

Pienten koululaisten äidin sydän särkyy, jos päättäjät säästävät sulkemalla ala-asteita. Kuitenkin he samanaikaisesti ovat valmiita satsaamaan satoja tuhansia aikuisten koulutukseen Teakissa.
Onko oikein säästää pienissä lapsissa, mutta antaa rahaa aikuiskoulutukseen?

Teakin opiskelijoina on vain vähemmistö teuvalaisia veronmaksajia. Liekö toimihenkilöistäkään kuin murto-osa teuvalaisia. Asia ei tietenkään ole aivan näin mustavalkoinen, mutta...

Entä kun ala-asteiden kohdalla ollaan päätöksiä tekemässä virheellisten laskelmien avulla? Mitä todellisuudessa säästetään vai säästetäänkö mitään?

Nämä kunnanjohtajan sivut ovat muuten mainio keksintö.

Anonyymi kirjoitti...

Kuinka paljon säästöä syntyy, jos nuo 64 oppilasta vähenee yläasteella? Noin summa riittää.
Jos Teuvalaiset haluaa menestyä, säilyttää koulut ja yleensä pysyä kuntakartalla, meidän täytyy tehdä tietyt asiat aivan toisin kuin ne lopulliseen talousahdinkoon joutuneet kunnat, jotka ovat jo hetkestä sitten lopettaneet ala-asteensa. Ala-asteiden lopetus antaa 2 - 4 vuodeksi hengähdysaikaa. Sen jälkeen niiden lopettamisesta niitetäänkin vain negatiivista satoa. Koska päätös kiihdyttää pois muuttoa kunnasta ja näin aiheuttaa pidemmällä jaksolla verotulojen ja oppilaiden valtionosuuksien kiihtyvän vähentymisen. Kuka päättäjä ottaa vastuun näistä kerrannaisvaikutuksista.
Kaikki Teuvalaiset nyt puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteisiin hankkeisiin mukaan kääntämään kierre positiiviseksi. Vain siten voimme säilyttää Teak:n, lukion, yläasteen ja lähes kaikki ala-asteet. Pienempiäkin kuntia on käännetty muuttovoittoisiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Kouluverkkoa on Teuvalla mietitty jo vuosikaudet. Ja jotain tarttis varmaan tehrä, ennemmin tai myöhemmin. Ja alkaako se myöhemmin olla jo nyt?

Kenen etu on pieni koulu? Onko se loppujen lopuksi sen ainokaisen ekaluokkalaisen tai niiden yhdysluokalla olevien lasten etu, joita yksi opettaja koettaa opettaa? Toisaalta jos yhdysluokassa on vaikka vitosia ja kutosia lähes 30 oppilasta, niin kyllä siinäkin on vähän liikaa.
Kouluja yhdistelemällä voitaisiin opetusryhmät muodostaa sopivamman kokoisiksi,ja lapsilla olisi ikätovereita.
Ja vaikka osa kouluista lopetettaisiin, eivät jäljelle jääneet varmaankaan olisi vielä mitään suuria kouluja.
Resursseja pitäisi jatkossakin löytyä erityisopetuksen järjestämiseen.
Kuljetuksetkin pitäisi järjestää niin, että odotusajat eivät ole järjettömiä, tai että koululle on järjestetty toimintaa, vaikka kerhoja, odotusajoiksi.

Jos kylältä lapset loppuu niin kenelle sitä koulua siellä pidetään? Oletetaan, että kylä kuolee jos koulu loppuu. Siitäkö se kylän elinvoimaisuus onkin kiinni?

Jos yhteiskoululta on nyt vähenemässä 64 oppilasta, niin kuutisen vuotta sitten se oppilasmäärän väheneminen näkyi jo ala-asteilla, miksi silloin ei jo tehty päätöksiä kouluverkon supistamisesta?

Itse olen sitä ikäluokkaa,joka kansakoulun neljänneltä luokalta lähti (vapaaehtoisesti tosin, vai olikohan päätös enemmän vanhempien?) keskikouluun kirkonkylään, 20 kilometrin päähän. Äiteellä oli varmaan syrän syrjällään, kun kymmenvuotias meni ison tien varteen kilometrin päähän aamulla, ja illalla palasi takaisin. Hyvin on pärjätty, eikä traumoja ole jäänyt.

Yhteiskoulu ja lukiokin omalla paikkakunnalla ovat tärkeämpiä kuin se, että kaikki kyläkoulut säilyvät. Ala-asteella luodaan perusteet ja pohjaa oppimiselle, mutta yhteiskoulussa luodaan pohjaa jatko-opinnoille ja tulevaisuuden työuralle. Toivottavasti sitä ei tässä sopan keittämisessä unohdeta.

Toivotaan päättäjiltä hyviä päätöksiä. Kuntalaisena ja lasten vanhempana toivon, että jokainen joka päätöksiä tekee, muistaa olevansa siellä päättämässä koko kunnan asioista eikä tekemässä kyläpolitiikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä oikeastaan on kylä? Kun Teuvan kyliä luetellaan, esim. harva ajattelee vaikkapa Komsia kylänä. Oikeastaan Teuva on kokonaisuudessaan melko pieni kylä. Alle kolmiopettajaisissa kouluissa opetuksen järjestäminen on muutenkin ongelmallista, koska sama opettaja opettaa neljääkin vuosikurssia yhtäaikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Olettelo huomioineet Teakista puhuessanne sitä, miten paljon se tuo Etelä-Suomalaisia opiskelijoita asumaan Teuvalle maksamaan kunnalle vuokraa ja ostamaan ruokaa paikallisista kaupoista. He asuvat keskimäärin vuoden Teuvalla opiskelunsa ajan.

Anonyymi kirjoitti...

Kertarysäys on parempi kuin jatkuva
rutina.
Keskitetään näin lyhyiden etäisyyksien kunnassa kaikki keskustan kouluihin se on tasapuolinen ratkaisu kaikille kylille.Ei taida löytyä esimerkkiä
valtakunnasta, että jokin kylä olisi kuihtunut kaksiopettajaisen koulun lakkauttamiseen. Kyllä elinvoimaisuus on isommista intresseistä ja kuvioista kiinni

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen käynyt koulun nykyisessä Loma-Opintolassa. Muistan, kuinka kuudennella odotin kiihkeästi pääsyä kirkolle, jotta saisin uusia kavereita. Silloin oppilaita oli parinkymmenen tietämillä. Kun osa koulukavereista oli sellaisia, joihin tympääntyi/ärsyyntyi täydellisesti, viimeinen vuosi oli tuskallinen.

Ja näin jälkeenpäin olen ihmetellyt Perttulan Heikin ilmiömäistä kykyä pitää tunteja neljälle luokka-asteelle kerrallaan.

Toisaalta, Kauhajoen Hangaskylässä ei ole ollut koulua, kauppaa, postia, pankkia enää vuosikausiin. Eikä kylään kyllä ole tullut uusia taloja sinä aikana.

Voisiko jonkinlainen ratkaisu olla, että ainakin kauimmainen koulu Nori säilyisi? Omilta yläasteajoiltani muistan, että olin kouluauton ensimmäinen matkustaja aamulla ja viimeinen illalla eli koulupäivään tuli toista tuntia lisää. Kuten joku edellä sanoi, lopetettavat koulut voisivat olla lähellä keskustaa, jolloin koulumatka ei tulisi älyttömäksi.