Ensihoito

Vappuna voimaan tulleessa Terveydenhuoltolaissa ensihoidon järjestäminen on annettu sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Palvelu kattaa kiireellisen sairaankuljetuksen sekä siihen kiinteästi liittyvät tehtävät. Sairaanhoitopiirillä on siis järjestämisvastuu kiireellisestä sairaankuljetuksesta koko alueellaan. Se voi tuottaa palvelun itse, ostaa sen toiselta sairaanhoitopiiriltä tai pelastuslaitokselta tai yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä. Uusi käytäntö tulee voimaan vuoden 2013 alussa.

Aiemmin vastuu palvelun järjestämisestä on ollut terveyskeskuksilla. Hyvin suuren osan sairaankuljetuksesta ovat Suomessa hoitaneet yksityiset yritykset, joiden kanssa terveyskeskuksilla on ollut sopimus.

Valmistelun tässä vaiheessa näyttää siltä, että tulossa on iso muutos. Useat sairaanhoitopiirit valmistelevat kiireellisen sairaankuljetuksen siirtoa omaksi toiminnakseen. Yrittäjien sopimukset siis päättyisivät. Sairaita kuljetettaisiin sairaanhoitopiirin ambulansseilla, ja ensihoidon henkilökunta olisi palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin.

Näyttäisi siltä, että palvelutaso säilyisi ja paikoin paranisi. Ensihoito pystyttäisiin kytkemään tiiviimmin osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta. Ensihoitoa olisi tässä mallissa sairaanhoitopiirin hyvä kehittää osana omia ydintoimintojaan. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että kustannukset nousisivat merkittävästi, kun kaikista ajoista ja varallaoloista maksettaisiin korvaus kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nythän yrittäjät ajavat itse suuren osan kalleimmista tunneista. Mielenkiintoista on myös se, että kun nykyisin yleensä pohditaan palvelujen yksityistämistä, tässä näköjään edetään aivan päinvastaiseen suuntaan.

Radan kunnostuksen kannattavuudesta selvitys

Liikennevirasto vastasi nopeasti Teuvan kunnanhallituksen esitykseen, jolla kiirehdittiin Suupohjan radan perusparannusta. Liikennevirasto aikoo kuluvana vuonna selvittää rataosuuden päällysrakenteen uusimisen yhteiskunnallisen kannattavuuden muuttuneessa kuljetustilanteessa.

Norinrivi

Asunto Oy Norinrivi on viime vuodet ollut hiljainen talo. Vuokralaisia ei oikein ole löytynyt, ja asuntojen kuntokin on rapistunut. Asunnosta 3 on omistanut Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ja loput 2 Teuvan kunta.

Teuvan kunta ostaa asuntoyhtiön koko osakekannan. Talon asunnot kunnostetaan, ja talon energiatehokkuutta parannetaan. Jos valtuusto asian hyväksyy, asunto-osakeyhtiö saa tähän tarkoitukseen kunnalta 10 vuoden lainan. Kun asunnot ovat ehommassa kunnossa, kunta ja kyläyhteisö yhdessä markkinoivat asuntoja uusille asukkaile.

Aloitteiden käsittelystä

Kuntalaki kertoo:

"Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet."

Niinpä on nyt sitten summattu, mitä eri aloitteille on tapahtunut. Pidämme aloitteista luetteloa, josta ne kirjataan pois, vasta kun ne on toteutettu, tai päätetty että niiden johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin.

Listalla on tällä hetkellä yhteensä 24 aloitetta. Niistä 10 on jätetty vuonna 2010, 10 ennen vuotta 201 ja 4 vuonna 2011.

Ennen vuotta 2010 jätetyistä listalle vielä olevista aloitteista, vain yksi on saanut lopullisen ratkaisunsa. No, toteutettuja hankkeita poistettiin listalta vuosi sitten. 5 aloitetta odottaa toteutustaan. Lähinnä niitä on esitetty tiehallinnon investointiohjelmaan, tai ne odottavat määrärahavarausta kunnan budjettiin. 4 on vielä selvittelyssä ja ratkaisua vailla.

Viime vuoden aloitteista 8 on ratkaistu, 1 odottaa toteutustaan ja 1 on ratkaisematta

Kuluvan vuoden osalta 2 asiaa on ratkaistu ja 2 käsittelemättä.

Ratkaistuista tapauksista noin puolessa on päädytty aloitteen tekijän kannalta myönteiseen ratkaisuun. Toteutustaan odottavissa hankkeissa kunnan kanta on yleensä myönteinen, mutta toteutus riippuu kunnan tai yhteistyökumppanin määrärahatilanteesta. Varsinaisia ikuisuuskysymyksiä ovat esitykset teiden perusparannuksista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.

Tällainen kevyt tilastollinen tarkastelu osoittaa, että aloitteita jätetään suhteellisen paljon. Minusta se on varsin myönteinen asia. Aloitteet myös otetaan vakavasti, ja niissä esitetyillä asioilla on edellytyksiä tulla toteutetuiksi. Sen sijaan parannettavaa meillä on edelleen valmistelun nopeudessa. Liian usein aloitteet jäävät liian pitkäksi aikaa odottelemaan aikoja parempia. Joskus on parempi tehdä kielteinen päätös, kuin jättää asia roikkumaan. Samoin parannettavaa on siinä, miten pidämme yhteyttä aloitteiden tekijöihin.

Julkisen talouden kestävyysvaje

Ajattelin, että minunkin blogissani pitäisi tällainen muotisana vilahtaa. Eipä minulla siihen järisyttävää kannanottoa ole, talousoppineet osaavat siitä enemmän kertoa. Säätytalolla siitä kovasti neuvotellaan. Enpä silti usko sen neuvottelemalla pienenevän.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kunnat olisivat saamassa lisää tehtäviä mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Asia on hyvä ja kannatettava. Mutta samaan aikaan on ollut esillä myös arvailuja mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista sekä yhteisövero-osuuden pienentämisestä tuohon otsikon termiin viitaten. Nämä asiat sopivat yhteen aika huonosti.

Jos kuntien tuloja leikataan, kunnat tietysti pyrkivät edelleen tehostamaan toimintaansa. Löysät pois, eihän siinä mitään. Julkisia varoja tulee käyttää mahdollisimman viisaasti ja vastuullisesti. Kuntien suuret menot ovat kuitenkin tärkeimmissä peruspalveluissa, joten nopea sopeutustarve kirpaisee juuri niitä.

Kuntien oikeasta määrästä käydään uuvuttavaa eipäs-juupas -keskustelua. Nythän niitä on tehtyjen kuntaliitosten jälkeen 336. Joidenkin mielestä niitä pitäisi olla 200, toisten mielestä 100, joillekin riittäisi 20. Nykyisten lakien voimassa ollessa kuntaliitos aiheuttaa välittömästi lisäkustannuksia, koska henkilöstöä ei voida viiteen vuoteen vähentää, ja palkat on harmonisoitava (samasta työstä sama palkka, kenenkään palkka ei saa laskea). Pitemmällä aikavälillä olennaisia säästöjä saadaan toimintoja keskittämällä. Käytännössä se tarkoittaa, että liitoskunnasta lakkaavat esim. terveyskeskus, lukio, yläaste ja kyläkoulut. Kuntaliitoksista tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nämä palvelut ovat ensimmäisenä olleet liipasimella.

Odottelemme uutisia Säätytalolta...

Pekka Rahkonen eläkkeelle

Perjantaina oli Pekka Rahkosen viimeinen työpäivä. Pidettyään vuosilomansa Pekka jää eläkkeelle. Perjantaina Pekan työkaverit kierrättivät Pekkaa tapaamassa niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa arkea on eletty. Taisi päivän ohjelmaan kuulua leikkimielinen lääkärintarkastuskin; päästetäänkö näin vireä mies vielä eläkkeelle. Oheinen kuva on siitä, kun Pekka poikkesi täällä Teuvan kunnan yhteispalvelupisteessä tapaamassa minua ja muita yleishallinnon työläisiä. Vaikka kuvassa Pekan ilme on vakava, on asu paljon puhuva...

Pekka on tehnyt varsin mittavan työn Teuvan sosiaalijohtajana. Tunnen hänet hyvin harkitsevana ja asioita monesta näkökulmasta tarkastelevana miehenä. Hänellä on myös ollut hyvin merkittävä rooli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän rakentamisessa. Toivotan Pekalle hyviä eläkepäiviä!

Elinkeinostrategian tarkistus

Yhdessä elinkeinopoliittisen toimikunnan kanssa on valmisteltu esitys elinkeinostrategian tarkistamiseksi. Hallitus ottaa kantaa asiaan maanantaina.

Yritysten investointituet saavat esityksen mukaan jatkoaikaa vuosille 2011 - 2012. Soveltamisala hieman laajenee. Tukea voi saada nyt myös vanhan kiinteistön hankintaan tai kunnostukseen, kun kiinteistöä käytetään teollisuus- tai palvelualan yritystoiminnassa. Suoraa investointitukea voi saada aiempaa pienempiin investointeihin. Ennen alaraja oli 20.000, nyt 10.000. Toivottavasti tämä edesauttaa sitä, että entistä pienemmät yritykset voisivat käyttää näitä investointikannustimia.

Uutta strategiassa on yrityskauppojen edistäminen. Korkotukea voi tietyin rajoituksin saada teuvalainen yksityishenkilö tai yritys, joka hankkii yrityksen tai enemmistöosuuden yrityksestä. Hankittava yritys voi toimia Teuvan ulkopuolellakin, mutta yrityskaupan tulee vahvistaa yrittäjän toimintaa Teuvalla.

TeuvaON

Kunnan nettisivuille on ilmestynyt uusi linkki. Aloitussivun oikeassa reunassa Viikon kuva -painikkeen yläpuolella lukee TeuvaON. Kyseessä on internetin sosiaalisen median (tai minä puhuisin mieluummin yhteisömediasta)keinoin toteutettu sivusto, jossa Teuvaa tuodaan monipuolisesti esiin paikkakuntana. Palvelu on ollut verkossa vasta pari viikkoa, ja se kehittyy koko ajan. Taustalla on ajatus, joka nousi esiin Teuvan markkinointistrategiaa laadittaessa. Tavoitteena on ollut tuottaa alusta, jota teuvalaiset toimijat voisivat käyttää oman toimintansa esiin tuomiseen. Samalla tietysti on pyrkimyksenä, että teuvalainen osaaminen ja vireä toiminta olisi mahdollisimman hyvin yhdessä paikassa näkyvissä.

Olet tervetullut mukaan sisällön tuottajaksi! Ei nimittäin ole vaikeata noilla välineillä! Lisätietoja antaa tarvittaessa Johanna Peltoniemi, email etunimi.sukunimi@teuva.fi, puh. 050 518 5138.

Vielä vilkkaampi Teuva

Eilen illalla kokoontui Laurilan Wisiittiin 30 teuvalaista kauppiasta ja palvelualan yrittäjää miettimään, miten teuvalaisia voitaisiin palvella entistä paremmin. Ja samalla tietysti myös sitä, miten euro kiertäisi juohevasti omalla paikkakunnalla.

Illan aluksi jokainen sai miettiä viittä peruskysymystä. Ne käsittelivät mm. Teuva-brändiä, yritysten yhteismarkkinointitarvetta, keskustan kehittämistä, yhteiskoulutustarvetta ja mahdollisuutta kehittää Teuvalle uusia tapahtumia. Uusia ideoita kerättiin koko joukko. Niitä työstetään eteenpäin Teuvan yrittäjien kauppiastoimikunnassa, keskustan kehittämisen jatkopohdinnoissa ja kunnan markkinointityöryhmässä.

Illan mittaan kuultiin myös esityksiä mm. nettimarkkinoinnin mahdollisuuksista sekä yritystukiperusteiden kaavailluista muutoksista.

Suupohjan rata...

...täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Peruskorjausta suunnitellaan, vaan koska korjaus oikeasti radalle saadaan, on vielä arvailujen varassa. Radalla liikenne vähenee, nopeuksia on alennettu, kuljetustaksat nousevat ja tasoristeyksissä on viime vuosina tapahtunut useita onnettomuuksia.

Teuvan kunnanhallitus haluaa vauhdittaa radan kunnostusta. Radalla on suuri merkitys puukuljetuksille. Rata on suuri mahdollisuus alueen elinkeinooelämälle. Kaskisten mainion syväsataman merkitys pienenee olennaisesti, jos sinne ei johda kunnollista rataa. NECL II -hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor Development project North East Cargo Link II)on tavoitteena Keskipohjolan itä-länsi -suuntaisen kuljetuskäytävän kehittäminen Norjan rannikolta Sundsvallin, Kaskisten, Seinäjoen, Jyväskylän ja Parikkalan kautta aina Pietariin asti.

Teuvan kunta toivoo, että rahaa Suupohjan radan perusparannukseen löytyisi jo vuoden 2012 valtion budjettiin.

Maakunta ja me

Teuvan kunnanhallitus vierailee tänään Etelä-Pohjanmaan liitossa. Käymme läpi yhteisesti mielenkiintoisia aiheita. Teuvan näkökulmasta tuomme esiin mm. Suupohjan radan pikaisen perusparannuksen tärkeyttä. Täällä maakuntarajan läheisyydessä meille on myös hyvin tärkeää maakuntien hyvän yhteistyön kehittyminen. Puhumme varmaan myös Seinäjoen ja muun maakunnan välisistä suhteista sekä erityisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Toivomme maakuntakaavan etenevän nopeasti, koska siinä otetaan kantaa tuulivoimapuistojen sijoittumiseen.

Vierailuamme varten Marko Rossinen on koonnut mielenkiintoista tilastoaineistoa. Sen mukaan Teuvalla asuu 3,1 % Etelä-Pohjanmaan väestöstä. Väestöosuuttamme enemmän meillä on mm. lähivuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä, maatalouden työpaikkoja, yli 65-vuotiaita, maatiloja, yrittäjiä, kuolleita, keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja työttömiä. Suunnilleen väestömääräämme vastaavasti meillä on asuntoja, veronalaisia tuloja, pitkäaikaistyöttömiä ja työikäisiä eli 15 - 64-vuotiaita. Suhteellisesti vähän meillä on poliisin tietoon tulleita rikoksia, ulkomaalaisia, korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, palvelualojen työpaikkoja, aloittaneita yrityksiä, lapsia ja nuoria, teollisuuden työpaikkoja ja autoja.

Muuta tilastoista poimittua: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Teuvan asukasluku laskee vuoden 2025 loppuun mennessä noin 500 hengellä. No, sitä ennustetta vastaan toimimme aktiivisesti. Yhden hengen asuntokuntia Teuvalla (32,5 %) on maakuntaa (36,1 %) ja muuta maata (40,7 %) vähemmän. Viime vuoden lopulla Teuvalla asui 44 ulkomaiden kansalaista. Se on kovin vähän, mutta Teuvallakin ulkomaalaisten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Esimerkiksi vuoden 1990 lopussa ulkomaalaisia oli vain 6. Vuonna 2008 Teuvalla kävi töissä 381 henkeä muista kunnista. Teuvalta kävi muissa kunnissa töissä 754 henkeä. Tällä hetkellä Teuvalla erityisesti miesten työttömyys on korkea. Maaliskuun lopussa miesten työttömyysaste oli 10,9 %, naisten puolestaan 5,8 %. Teuvan yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 121,1 miljoonaa euroa, ja niissä oli töissä 1081 henkilöä.

Sähköistä asiointia

Maatalouden tukihakemuksista jätettiin Teuvalla sähköisesti jo yli puolet (50,4 %.Meitä enemmän sähköisesti asioivat Etelä-Pohjanmaalla vain Kuortaneen maatalousyrittäjät (peräti 70,7 %). Keskimäärin maakunnassa joka kolmas tila jätti hakemuksensa bitteinä. Tukea hakeneita tiloja oli Teuvalla tänä vuonna 250, kun vuonna 2010 niitä oli 264.

Kuukauden yritys

Teuvan Yrittäjät on päättänyt tuoda esiin teuvalaista yrittäjyyttä uudella tavalla. Kerran kuukaudessa palkitaan "kuukauden yrittäjä". Heinäkuussa palkintoa ei myönnetä, eikä myöskään marraskuussa, jolloin normaalisti myönnetään "vuoden yrittäjä" -palkinto. Ensimmäisen palkinnon sai tällä viikolla Maanrakennus ja kuljetus Paakkunainen Oy. Yritys on laajentanut toimintaansa innovatiivisesti mm. purkujätteen ja kierrätyslasin murskaukseen. Onnea palkinnon johdosta!

Yrittäjien idea on toimiva. Teuvalla riittää hyviä, ansioituneita yrittäjiä. Kerran kuussa myönnettävä palkinto esittelee monipuolisesti teuvalaisten yritysten kirjoa sekä palvelujen ja tuotteiden valikoimaa.

Varala Sekin johtoon

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsi eilen illalla Sakari Varalan yhtymän johtajaksi. Nykyinen johtaja Risto Kuutti jää eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna.

Sakariin kohdistuvat Teuvalla suuret odotukset. Emme ole kaikilta osin olleet tyytyväisiä Sekin palveluihin. Nyt Sekin toimintaa mietitään uusiksi. Eli hienosti sanoen laaditaan uutta strategiaa. Uusi johtaja osallistuu jo tähän työhön, ja linjaa varmasti toimintoja oman näkemyksensä mukaan. Sakarilla on vankka kokemus yrittämisestä haasteellisella toimialalla. Hän tuntee yrittäjien arjen, ja kehittämisen karikot.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011 ja 2012. Paperia on valmistellut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen. Teuvalta ohjausryhmässä ovat toimineet myös johtokunnan jäsen Teijo Toivonen ja varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä. Työssä mukana on ollut sankka joukko alueen nuorten ja lasten kanssa työtä tekeviä.

Suunnitelma on varsin laadukas. Monet asiat Suupohjassa ovat hyvin, mutta monet asiat myös kaipaavat kohennusta. Lapsiperheiden kotiapua tarvitaa lisää. Kouluterveydenhuolto kaipaa lisäresursseja. Vanhemmat haluavat kasvatustyöhönsä vertaistukea. Muutamia mainitakseni.

Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon käyntien määrä on alueella vähäinen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Sen sijaan aikuisväestön osalta käyntejä on aika paljon. Tämä tilasto vaatii avaamista: Onko lasten ja nuorten osalta tarve oikeasti näin pieni, vai onko palveluja liian vähän tarjolla?

Viikon kuva

Teuvan kunnan nettisivujen yläpalkissa on painike, jossa lukeepi "Viikon kuva". Sen takaa löytyy aivan upeita Heikki Mahlamäen ottamia valokuvia. Luonnon kiertoa ja paikallista elämää tallentuu tähän kuvapäiväkirjaan. Kannattaa tsekata. Joka viikko ilmestyy uusi kuva. Aika moni on kyllä tsekannutkin, klikkausmääristä päätellen.

Pikkusen pakkasella

Vähän niin kuin tämä keväinen sää näinä aamuina... Siis Teuvan kunnan tilinpäätös, jonka kunnanhallitus saa illalla allekirjoitettavakseen. Tulos on 237.604 euroa alijäämäinen. Vielä budjettia laadittaessa ennakoitiin alijäämää kertyvän miljoonan enemmän.Toimintakulut pysyivät sillä lailla kurissa, että käyttöaste oli 99,3 %, säästöä 0,2 miljoonaa. Mutta varsinaisesti tulosta oikaisi se, että talouselämä elpyi odotettua nopeammin, ja verotulot eivät notkahtaneet niin paljoa, kuin pelättiin. Tosin ei verotulojen kehitys mikään kovin hyvä ollut. Veroprosentin nostosta huolimatta ne olivat suunnilleen vuoden 2009 tasoa, eli 14,9 miljoonaa euroa. Sen sijaan valtionosuuksien määrä nousi 5,6 % ja oli nyt 15,6 miljoonaa euroa.

Kassavarat vähenivät vuoden aikana noin 0,5 miljoonaa. Kassaa on vielä jäljellä 3,4 miljoonaa. Tasaisen vauhdin taulukolla tuo kassa riittää 32 päivän maksuihin. Uutta lainaa ei otettu, vanhoja makseltiin pois 158.000 euroa. Antolainoja myönnettiin 550.000 euroa.

Teuvan kuntakonserniin kuuluu emokunnan lisäksi viisi tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat TEAK OY ja Teuvan Vuokratalot Oy. Koko konsernin toimintakulut olivat 72,5 miljoonaa euroa. Konsernitasolla ylijäämää kertyi 0,4 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat 1,0 miljoonaa euroa. Lainaa konsernilla oli 6,1 miljoonaa euroa, joka on asukasta kohti laskettuna 1.064 euroa.

Kehutaan välillä

Kunnat ovat tottuneet valittamaan erikoissairaanhoidon kustannuksista. Väestön ikääntyessä ja yhä parempia hoitoja kehitettäessä kustannuspaineet ovatkin kovat. Etelä-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on kuitenkin saanut kustannuksensa pidettyä jo parin vuoden ajan varsin mallikkaasti kurissa. Tiukat budjetit on menojen puolella alitettu, ja kunnat ovat tilinpäätöksen yhteydessä saaneet maksuosuuksistaan palautuksia. Myös kuluva vuosi on budjetoitu varsin pienelle menokasvulle.Samaan aikaan toiminta on tehostunut ja jäntevöitynyt. Myönteisen muutoksen ovat myös asiakkaat voineet todeta. Keskussairaalassa on menossa isot investoinnit, ja toiminnot niiden vuoksi koko ajan kovassa myllerryksessä. Melkoinen saavutus siis.

Usein kuulee väitettävän, että pienikin yksittäinen heilahdus pienen kunnan erikoissairaanhoidon menoissa laittaisi pienen kunnan polvilleen. Teoriassa näin voi käydä. Meillä on kuitenkin aika hyvä kalliiden hoitojen hintojen tasausjärjestelmä, jonka kautta menojen heilahteluja tasataan omistajakuntien kesken. Yksittäinen iso muutos yhden vuoden menoissa voi olla kiusallinen, mutta ei sen pitäisi hyvin toimivaa (pientäkään) kuntaa raunioittaa. Yleensä kunnilla on jonkin verran taloudellista puskuria taseessaan.

Terve(ys)talo?

Kunnanhallituksen puolikas (äänin 4 - 4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa) päätti keskeyttää Terveystalon rakentamisen urakkatarjousmenettelyn. Tarjousmenettelyä pidettiin osaa mahdollisia tarjoajia syrjivänä, koska tarjoajilta kysyttiin heidän osaamistaan Terve talo -kriteerein toteutettuun rakentamiseen. Myös hyväksyttävien tarjoajien määrää (2) pidettiin liian pienenä. Väitettiin myös toimitun Teuvan kunnan hankintaohjeiden vastaisesti, koska hankintailmoitusta ei ollut julkaistu Teuvan kunnan internet-sivuilla.

Hämmennystä on tuntunut herättävä erityisesti Terve talo -kriteeristö. Ohessa hieman tietoa asian taustoista Kiinteistöliiton nettisivuilta:

"Terve talo - teknologiaohjelma 1998-2002

Kiinteistöliiton koordinoiman Terve talo -teknologiaohjelman tavoitteena oli rakennuksen sisäilman ja terveysominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa kehitettiin tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyvien prosessien ominaisuuksia ja laatua.

Projektin kuvaus

* Terve talo on rakennus, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että se tarjoaa kilpailukykyisesti terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoitustaan vastaavat olosuhteet siellä asuville tai työskenteleville.
* Terveessä talossa on viihtyvyyttä ja työtehoa parantava hyvä sisäilmasto.
* Terve talo on rakennettu laadukkaaksi, kestäväksi ja taloudelliseksi.
* Rakennusta käytetään ja hoidetaan siten, että sen ominaisuudet säilyvät.

Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu eli Terve talo -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina 1998-2002. Ohjelman vaikutuspiiriin kuuluivat koko kiinteistö- ja rakennusala sekä kiinteästi myös terveydenhuoltosektori. Terve talo -ohjelma rakentui neljästä painopiste-alueesta, joille kullekin on määritelty sisältö ja halutut tulokset:

Terve talo -ohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli, että ohjelman vaikutuksesta sisäilmalle asetettavat vaatimukset tiukentuvat. Ohjelma synnyttää muun muassa kokonaan uusia tuotteita ja niitä valmistavaa teollisuutta sekä nykyisiä korvaavia tuotteita tai ominaisuuksiltaan nykyisiä parempia tuotteita. Se aikaansaa myös lisäarvoa kiinteistötalouteen ja niille toiminnoille, joita kiinteistöt palvelevat.

Ohjelman vaikutukset kansantaloudelle alentuneina terveyskuluina ja parempana työn tuottavuutena on arvioitu ainakin kahdeksi miljardiksi markaksi vuodessa."

Niin, markoista tosiaan puhuvat, mutta tarkoittanevat euroja ;-) Teuvan Terveystalon osalta näitä jo siis aika pitkään käytössä olleita kriteereitä haluttiin tässä hankkeessa korostaa, koska uutta taloa ollaan rakentamassa nimenomaan ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi.

Maaseutuhallinnon järjestäminen

Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on annettu 30.3.2010. Laki velvoittaa kunnat kokoamaan maaseutuhallintonsa nykyistä suurempiin yksiköihin. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatilaa. Päätökset yhteistoiminta-alueista tulee tehdä kuluvan vuoden vappuun mennessä.

Suupohjan neljä kuntaa (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva) ovat käyneet keskusteluja yhteisen maataloushallinnon muodostamisesta. Alueella on tällä hetkellä noin 1.100 tilaa. Näissä tehtävissä kuntalaisia palvelee alueella kahdeksan henkilöä. Esillä ovat olleet vaihtoehtoina isäntäkuntamalli, jossa toiminta siirtyisi osaksi Kauhajoen kaupungin organisaatiota tai vaihtoehtoisesti maataloushallinnon liittäminen osaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Toiminta uudessa muodossaan alkaisi joko vuoden 2012 tai 2013 alussa.