Kymppi rikki

Tammikuun lopussa Teuvan työttömyysaste oli 10,1 % Kohosimme tässä kyseenalaisessa kunniassa Kauhajoen tasolle. Naapurimme hyväksi on sanottava se, että siellä työttömyysasteen suunta oli alaspäin.

Kaiken kaikkiaan työtä vailla oli 256 teuvalaista. Näistä jo yli vuoden oli ollut työttömänä 33 henkilöä. Työttömistä yli 55-vuotiaita oli 111. Nuoria, alle 25-vuotiaita oli puolestaan 28. Työttömyys on Teuvalla miesvoittoista, sillä naisten osuus työttömistä oli 32 %.

Työ- ja elinkeinoministeriö etsii kokeilukuntia. Kyse on hallitusohjelman mukaisesta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi järjestettävästä hallituskauden kestävästä kokeilusta, jossa viimeistään vuoden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan, ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeiluun halutaan erilaisia kuntia, ja kunnille varataan kokeilua varten riittävät resurssit.

Tähän olisi hyvä tarttua. Olen ehdottanut Suupohjan seudun kunnille (Teuvan kavereina Kauhajoki, Karijoki ja Isojoki) sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymälle ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle, että Suupohja lähtisi hankkeeseen porukalla. Keskeisistä yhteistyökumppaneista TE-toimisto ja Kela ovat jo lupailleet tukeaan.

Olennaista

Valtiovarainministeriön kuntien kuulemiskierros kuntarakenneuudistuksessa oli Seinäjoella tiistaina 21.2. Ehkä kaikkein keskeisin syy kuntakentän mylläämiseen löytyy tästä ministeri Henna Virkkusen esittämästä kuvasta. Sen asteikko on vähän tarkoitushakuinen, eli muutos pyritään kuvassa esittämään mahdollisimman suurena. Silti siitä käy keskeisesti ilmi Suomen julkisen sektorin lähivuosien suurin haaste. Huoltosuhde muuttuu radikaalisti. Kun hyvinvointivaltiota rakennettaessa lapsia ja vanhuksia oli noin 50 kutakin sataa työssä käyvää kohti, on tämä suhde nyt nopeassa muutoksessa. Kannattaa huomata, että muutos on jo alkanut. Vuonna 2020 ollaan jo 65 kieppeillä ja kymmenen vuotta myöhemmin 75 paikkeilla. Teuvalla luku nousee vuoteen 2030 mennessä yli sataan.

Kun työssä käyviä on suhteessa palveluja eniten tarvitseviin huomattavasti vähemmän kuin nyt, aiheuttaa se melkoisia muutoksia kaikkiin palvelujärjestelmiin.

Kylmää kyytiä

Viime vuoden tilinpäätöksen luvut alkavat hahmottua. Lähinnä kuntayhtymistä voi tulla vielä joitain lisätietoja, mutta niiden ei pitäisi enää kokonaiskuvaa paljoa muuttaa. Viime vuoden tulos painuu peräti n. 2,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnan oma toiminta on hoidettu varsin hyvin budjettimme rajoissa, mutta erikoissairaanhoidon ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän menoylitykset ovat yhteensä noin kahden miljoonan euron luokkaa. Samaan aikaan tulopuolella verot ja valtionosuudet jäivät kumpikin noin puoli miljoonaa tavoitellusta.

Perälauta

Kuntakartta julkistettiin sitten eilen. Eipä se juuri poikennut aiemmin julkisuuteen vuotaneesta versiosta. Kartan lisäksi julkaistiin 300-sivuinen raportti, jossa uudistuksen tavoitteita, taustaa ja etenemistä valotetaan. Raportissa sen kirjoittaneet virkamiehet pohdiskelevat, että uudistus ei toteudu ilman jonkinasteista pakkoa. Useat poliitikot ovat ilmoittaneet, että eivät kannata pakkoliitoksia. Tämän päivän Ylen Ykkösaamussa keskusteltiin myös siitä, mitä pakolla tarkoitetaan. Varsinaisten pakkoliitosten (Valtioneuvosto päättää asianomaisten kuntien valtuustojen tahdon vastaisesti) sijasta lainsäädännössä voidaan määritellä kriteerit (mm. vähimmäisasukasluku), jotka kunnan tulee täyttää.

Jätevedet

Teuvan kunnalla on edessään ratkaisu jäteveden käsittelystä. Puhdistamomme ei täytä uusia lupaehtoja. Vaihtoehtoina on mittava puhdistamon saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapureiden kanssa. Näitä yhteistyövaihtoehtojakin on kolme. Teuva, Närpiö, Karijoki, Kaskinen ja Kristiinankaupunki ovat neuvotelleet ratkaisun, jolla ne kaikki voisivat johtaa tulevaisuudessa jätevetensä Kaskisiin M-Realin jätevedenpuhdistamolle. Kuntarakenneselvityksissä on laadittu vaihtoehdot, joissa jätevedet voitaisiin pumpata Jurvan kautta Kurikan puhdistamolle tai vaihtoehtoisesti Kauhajoen puhdistamolle.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävimmiltä näyttävät yhteistyövaihtoehdot. Ratkaisu täytyy tehdä kevään aikana, koska Kaskisten vaihtoehto on etenemässä joka tapauksessa muiden kuntien yhteishankkeena.

Hankintafoorumi

Eilen illalla kunnanhallitus asetti hankintafoorumin. Joulukuun valtuustossa seitsemän yrittäjätaustaista valtuutettua esitti tällaisen uuden yhteistyöelimen perustamista. Foorumiin tulee kolme kunnanhallituksen edustajaa ja kolme yrittäjien edustajaa. Kuntaa edustavat Esko Lehtimäki, Teijo Toivonen ja Irma Harjula. Yrittäjät nimeävät edustajansa lähiaikoina.

Porukan tehtävänä on hankinta-asioiden käsittely yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja hankintoja suorittavien henkilöiden kesken. Foorumin perustaminen on luontevaa jatkoa syksyllä pidetylle hankintaseminaarille.

Foorumi ei käsittele yksittäisiä hankintoja tai niiden kriteerejä. Sen sijaan foorumi on mukana yleisten hankintaperiaatteiden kehittämisessä. Tarkoitus on, että yhteistyötä lisäämällä voimme ostaa entistä fiksummin, varmistua siitä että paikallisilla yrityksillä on edellytykset tehdä tarjouksia kunnan hankinnoista, ja edistää sitä, että jatkossakin meillä on monipuolista tarjontaa paikallisilla markkinoilla. Keskeistä on tietojen vaihto siitä, mitä kunta jatkossa tarvitsee, ja mitä paikallisilla yrityksillä on meille tarjota.

Pohjatutkimusta

Geopalvelu Oy on tehnyt Teuvan koulukeskuksesta pohjatutkimuksen tammikuun alussa. Kunnanhallitus tutustuu tutkimusraporttiin maanantaina. Raportti sisältää peruskorjausohjeet lattioiden alustan, rakennusten ulkopuolisten salaojien, kattovesien johtamisen ja viemäröinnin, perustusten ruotasuojauksen sekä piharakenteiden osalta. Tarvittaessa kunnanhallitus päättää tarpeellisista jatkotutkimuksista.

JikSu

Tuo yllä oleva lyhenne ei ole ihan virallinen. Kahden seudun kuntajohtajat kokoontuvat parin kuukauden välein pohtimaan yhteisesti kiinnostavia ja vaikuttavia asioita. Mukana yhteistyössä ovat Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka (JIK-alueen kunnat) sekä Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva (Suupohjan alueen kunnat). Näillä kunnilla on paljon yhteistä, vaikka merkittäviä erojakin löytyy. Olemme keskustelleet mm. ensihoidosta (suomeksi: sairaankuljetus), toisen asteen koulutuksesta, elinkeinoasioista ja tietysti kuntarakenneuudistuksen etenemisestä.

Silloin kun nämä seitsemän kuntaa löytävät yhteisen kannan maakunnan keskeisiin kehittämisasioihin, on tuolla näkemyksellä yksittäistä kuntaa huomattavasti suurempi vaikutusarvo. Siksi pidän tätä orastavaa yhteistyötä tärkeänä. Tänään tapasimme toisemme Isojoella ja mm. päivitimme tietomme toistemme keskeisistä hankkeista.

Väestökehitystä

En haluaisi synkistellä mutta; töitä riittää Suupohjan alueen kehittämisessä. Suomen Kuvalehden viime viikon jutun mukaan valtio suunnittelee alueellemme viiden kunnan liitosta: Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Ennakkotietojen mukaan näiden viiden kunnan yhteenlaskettu asukasluku laski viime vuonna lähes 300 henkilöllä. Toisaalta pienikin voi ponnistaa, sillä Karijoki oli alueen ainoa kasvukunta. Sen väkiluku sinnitteli 6 henkilön verran plussalle.

"Salainen kuntakartta"

Suomen Kuvalehti julkaisi tänään ilmestyneessä numerossaan kuntakartan, jonka se väittää olevan esitys, jonka ministeriö aikoo helmikuussa julkaista uudesta kuntajaosta. Valtiovarainministeriö on tänään kiistänyt, että kyseessä olisi lopullinen esitys.

Suuntaa tuo kartta kuitenkin näyttänee. Se on ennakkotietojen perusteella aika lailla odotetettavissa ollut versio. Kuntien määrää vähennetään rajusti nykyisestä 336:sta noin 70:een. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjokeen liittyisivät Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi ja Isokyrö. Meidän alueellamme yhteisen kunnan muodostaisivat Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Karijoki.

Esitys johtaa äärimmäiseen vallan ja hyvinvoinnin keskittämiseen. Muodostetaan tavattoman isoja keskuskaupunkeja. Niille keskitetään laajaa väestöpohjaa vaativien palvelujen tuotanto, samoin kehittämisresurssit. Reuna-alueiden kuntia niputetaan yhteen toisen luokan torppareiksi, jotka ostavat palveluja uusilta uljailta keskuskaupungeilta. Maaseudun osa tässä uudistuksessa on mopen osa.

Ei tupata, jos ei tykätä

Kuntalaisten kuulemistilaisuudet on nyt sitten kuntarakenneselvityksen osalta pidetty. Terävintä keskustelu oli Kurikassa. Siellä teuvalaisten motiiveja tivattiin. Meillähän ei ole muita tarkoitusperiä, kuin selvittää itsellemme tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Tässä vaiheessa kuntarakenneuudistusta tunnutaan eri tahoilla miettivän ikään kuin mahdollisia seuraavia siirtoja. Jos kunnat A ja B yhdistyvät, syntyykö riittävän iso ja elinvoimainen peruskunta, vai liitetäänkö sekin vielä kuntaan C tai kuntaan D. Hyvä näitä on miettiä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman hyvä lopputulos, toimiva ja järkevä yhteiskuntarakenne pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Kurikasta vielä: Kurikan kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt lähteä mukaan meneillään olevaan selvitykseen. Mahdollisesta liitoksesta tai liitoksen tekemättä jättämisestä päättävät sitten keväällä asianomaisten kuntien valtuustot. Katsotaan nyt sitä ennen selvityksen lopullinen tulos ja ministeri Virkkusen karttaharjoitus.

Kysymyksiäkin jäi

Eilinen kuntalaisten kuulemistilaisuus Orrelassa sujui rakentavassa hengessä. Kuntaliitosvaihtoehtojen pohtiminen on monenlaisia tunteita ja ajatuksia pintaan nostava aihe. Muutes; kyllä päätöksenteossa pitää tunnettakin mukana olla - tunnetta ja viileää harkintaa pitää olla sopivassa suhteessa, niin hyvä tulee. Joka tapauksessa teuvalaiset näyttivät jälleen, että vaikeistakin asioista osataan keskustella asiallisesti ja maltillisesti.

Selvityksiä on tehty paljon, kuten tilaisuudessa kävi ilmi. Tietoa niistä on nettisivuillamme. Eilisen tilaisuuden materiaalia voi noutaa myös paperilla kirjastosta ja kunnan yhteispalvelupisteestä.

Joitakin varsin keskeisiä kysymyksiä on kuitenkin vielä ainakin osittain auki. Kurikka-vaihtoehdossa teuvalaisten kannalta on hyvin olennaista, miten lääkäripäivystys järjestetään. Seinäjoen sairaalanmäellä sijaitseva Y-talo on realistinen vaihtoehto yöaikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin pitäisi avun löytyä lähempää. Vieläköhän Teuva-Jurva -akselilla voisi tässä yhteistyö toimia? Selkeää kannanottoa kaipaamme edelleen myös siihen, missä mitassa ja millä painotuksilla Teuvan vuodeosastoa kehitetään.

Kummankin kumppaniehdokkaan osalta haluan kuulla, miten vahvasti ne sitoutuvat Teuvan pitkään välttämättömien investointien listaan. Samoin olennainen kysymys on, miten Teuvan alueen elinvoimaa uudessa kunnassa kehitetään. Miten käy Teuvan yritystuille ja lapsiperheiden etuuksille?

Neuvoteltavaa on siis vielä tässä alkuvuodenkin osalla. Työ on kuitenkin hyvässä vauhdissa, ja näihinkin kysymyksiin varmaan vastaus lähiaikoina löytyy.

Tapani Myrsky

Tänään johtoryhmän kokouksessa kokosimme Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuomia kokemuksia ja palautetta. Parannettavaa on. On ensiarvoisen tärkeää, että sähköyhtiöt ja teleoperaattorit varautuvat poikkeaviin sääilmiöihin nykyistä huomattavasti paremmin. Elinkeinoministeri onkin ryhtynyt asiassa ripeisiin toimiin.

Eniten voimme vaikuttaa omaan toimintaamme. Valmiussuunnitelmat päivitetään nyt saatujen kokemusten pohjalta. Kunnan ja liikelaitoskuntayhtymän yhteistyötä hiotaan. Varavoimakoneita hankitaan lisää. Erillinen suunnitelma tulee laatia siitä, miten varmistetaan niiden yksinään asuvien vanhusten hyvinvointi, jotka eivät ole säännöllisen kotipalvelun piirissä.

Monien kuntalaisten kohdalla sähkökatko venyi kohtuuttoman pitkäksi, ja siitä aiheutui monenlaista haittaa ja harmia. Palvelut kunnan laitoksissa ja palvelukodeissa pystyttiin turvaamaan kohtuullisen hyvin. Kiitos henkilökunnan ripeän ja osaavan toiminnan.

Valtiolle kiitos!

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain valtionavustusta oppilaitosten perustamishakkeisiin. Lähivuosina tuettavat hankkeet on sisällytetty opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelmaan on vuodelle 2013 tullut miellyttävä yllätys. Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjauksen 1B-vaiheeseen on varattu valtionosuutta 0,9 miljoonaa euroa. Tämä raha tulee siis aiemmin jo myönnetyn 1,6 miljoonan euron lisäksi. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että tämä merkittävä lisärahoitus on tullut mahdolliseksi. Erityinen kiitos kuuluu niille teuvalaisille luottamushenkilöille, jotka ovat olleet välittämässä viestiä valtakunnan tason päättäjille paikallisesta rahoitustarpeestamme.

Samainen rahoitussuunnitelma sisältää samaan remonttiin vielä 0,5 miljoonan euron erän vuodelle 2015. Voipi olla, että sen hyödyntäminen on meille vaikeaa, koska remonttia ei ole järkevää pitkittää niin monelle vuodelle. Mutta kaiken kaikkiaan, remontin rahoitus näyttää nyt paljon paremmalta. Teuva tulee saamaan upean uudistuneen koulukeskuksen, jossa niin koululaisten kuin opettajienkin on ilo työskennellä.

Näissä iloisissa tunnelmissa haluan toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Ohjausryhmät kokoustivat

Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmät pitivät eilen kokouksensa Kauhajoella ja Kurikassa. Kokouksissa käsiteltiin mahdollisen kuntaliitoksen toteutustapaa sekä toimialaryhmien esityksiä palvelujen järjestämisestä.

Ohjausryhmät ehdottavat, että liitos toteutettaisiin liittämällä Teuvan kunta Kauhajoen kaupunkiin tai Kurikan kaupunkiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden kunnan lakkauttaminen ja yhden uuden kunnan perustaminen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa aidommin rakennettaisiin jotain uutta, mutta samalla jouduttaisiin tekemään valtava määrä enempi vähempi turhaa työtä.

Jos kuntaliitos toteutuu, liitoskunnan yhtymähallituksena toimii kyseisten kahden kunnan kunnanhallitusten yhteinen kokous. Yhtymähallitus valmistelee yhdistymiseen liittyviä ratkaisuja liitospäätöksen ja liitoksen toteutusajankohdan välillä.

Kuntaliitoksen jälkeen on tarkoitus edetä kuntalain mukaisin normaalein luottamustoimielinten kokoonpanoin. Toinen mahdollisuushan olisi ollut se, että siirtymäkauden ajan esim. valtuusto olisi valittu normaalia suuremmaksi.

Palvelujen järjestämisen periaatteena on karkeasti sanottuna se, että hallintoa keskitetään, mutta keskeiset peruspalvelut tarjotaan lähipalveluna. Näitä lähipalvelujen määrityksiä vielä toimialaryhmät tarkentavat. Esimerkkinä voisin mainita, että teuvalaisten kannalta keskeinen asia on lääkäripäivystyksen sijainti ja saatavuus.

Jos Teuva liittyy Kauhajokeen, isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ei tule. Liikelaitoskuntayhtymä jatkanee toimintaansa ainakin siirtymäkauden. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, palvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteinen JIK-liikelaitoskuntayhtymä. Tällöinkin Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus jatkaa entiseen malliin, mutta hallinto- ja yhteistyösuunta vaihtuu.

Keskiviikkona 4.1.2012 klo 19.15 Kulttuuritalo Orrelassa järjestetään keskustelutilaisuus selvitystyön tuloksista. Tule mukaan kysymään ja ottamaan kantaa!

Valtuusto Parrassa

Valtuusto piti tämänkertaisen joulukuun kokouksensa Parrassa. Kokous oli Nevala-salissa ja jouluruoka nautittiin Parra-majassa. Puitteet olivat jouluisen kodikkaat. Parra on saanut uuden yrittäjän myötä uutta ilmettä.

Äystönmäen maakaupasta äänestettiin. Valtuusto päätti, että tätä maa-aluetta ei osteta. Niinpä selvittelemme jatkossa muita mahdollisuuksia. Teollisuusmaata kunnalla täytyisi joka tapauksessa aina olla runsaasti plakkarissa.

Myös jätevesimaksun korotuksesta äänestettiin. Taksa on kustannustasoa jäljessä, mutta kertakorotus oli monelle valtuutetulle liikaa. Enemmistö kuitenkin korotuksen hyväksyi, joten jäteveden käyttömaksu nousee ensi vuonna peräti 23 %.

Opimme toisiltamme

Kuntarakenneselvitykset Kauhajoen ja Kurikan kanssa ovat alkaneet hyvässä hengessä. Työryhmät ovat koonneet taustatietoja ja tehneet vertailuja; näin meillä, noin naapurissa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme oppineet paljon toisiltamme. Vaikka liitos ei toteutuisi kummankaan kanssa, yhteistyön ituja jää kasvamaan. Valtionosuutta selvitystyön tekemiseen saamme noin 30.000 euroa. Kolmen kunnan jaettavaksi jää kustannuksia vain reilun kymppitonnin verran.

Internet-sivuillemme ilmestyy aineistoa selvitystyöstä. Sinne tulee paljon "mitä jos" -tyyppistä pohdintaa. Yritetään yhdessä muodostaa kuvaa, millaista yhteiselo voisi olla, JOS liitos toteutuisi. Vasta KUN selvitystyö on tehty, on johtopäätösten aika. Harkinnan tekevät asianomaisten kuntien valtuustot.

Yhteisöverot

Usein ajatellaan, että yhteisöverotuotolla on merkitystä kunnan kokonaisrahoituksen kannalta lähinnä isoissa kaupungeissa. Totuus on aivan toisenlainen. Taloustaito-lehden (11/2011) oivassa vertailussa on tarkasteltu, paljonko kunkin kunnan saaman yhteisöveron osuus vuonna 2010 oli prosentteina kokonaisverotuloista. Kärjessä on Salon kaupunki 30,1 %:lla. Seuraavat ovat Savukoski, Rautavaara ja Kaskinen. Ensimmäinen isompi kaupunki on Raahe 12. sijallaan (19,7 %). Seuraava iso kaupunki listalla on Vaasa, joka löytyy sijalta 43. Teuva on kuntien keskijoukoissa 6,9 %:n osuudellaan.

Hieman toisenlainen lista syntyy, jos asiaa tarkastellaan, paljonko yhteisöverotuotto on ollut asukasta kohden laskettuna. Vaan senkin listan kärjessä on pieniä kuntia. Yhteisöveron tuotto koostuu kahdesta erästä. Yritystoimintaerään vaikuttaa kunnassa toimivien yritysten maksama veron määrä. Metsäerään vaikuttaa metsäkeskusalueittain lasketut kantorahatulot ja kunnan metsäpinta-ala.

Kannattaa siis muistaa, että kun puhutaan yhteisöverosta ja sen jaosta, se on tärkeä tuloerä pienille kunnille.

Katse vähän kauemmas

Teuvan kunnan liitosselvityshalukkuuden taustalla on arvioitu olevan kunnan isot investoinnit ja lähivuosien vääjäämätön velkaantuminen. On totta, että investointitarpeet ovat isot ja ne johtavat velkamäärän nousuun noin 3.000 euroon asukasta kohti laskettuna. Teuvan lähtökohta on kuitenkin hyvä. Meillä on tällä hetkellä enemmän talletuksia kuin lainaa. Harva kunta on sellaisessa tilanteessa. Ongelmana on enemmänkin käyttötalousmenojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menojen nopea kasvu. Se on kuitenkin haasteena myös naapureillamme, ja sen asian eteen tehdään koko ajan töitä. Välittömät taloudelliset haasteet eivät pakota Teuvaa liitoksiin.

Kuntarakenneselvityksissä yritetään katsoa pitemmälle. Suurin haaste seuraavien vuosikymmenien aikana on huoltosuhteen muutos. Työikäisen väestön määrä suhteessa palveluja eniten tarvitseviin ikäluokkiin muuttuu voimakkaasti.

Kyläkierros

Kunnanhallitus aloittaa tänään kyläkierroksensa Norista. Tutustumme Norinrivin remonttiin ja tapaamme kyläläisiä Norin koululla. Päälle päätteeksi pidetään kunnanhallituksen kokous.

Tarkoitus on että kunnanhallitus käy vuorotellen eri kylillä talven ja kevään aikana. Mitään tiukkaa aikataulua asialla ei ole, vaan vierailuja tehdään silloin, kun luontevalta tuntuu ja se kokousaikatauluun sopii.