perjantaina, kesäkuuta 17, 2011

Palveluasuminen

Olin taannoin Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) seminaarissa, jossa käsiteltiin palveluasumista. Päivän tärkein viesti tuntui olevan se, että laitosvaltaisen palvelurakenteen purkaminen pitää tässä maassa viedä loppuun. Kaikilla on oikeus normaaliin arkeen ja omaan kotiin, myös pitkäaikaissairailla, vammaisilla ja vanhuksilla. Laitosten tilalle tarvitaan palveluasumista. Huonona ratkaisuna pidettiin sitä, että laitosrakennuksia muutetaan palveluasunnoiksi, koska lopputulos harvemmin on kodinomainen. Näinhän se varmaan on, mutta käytännön realiteetit monin paikoin kuitenkin pakottavat hyödyntämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa.

Hoivabisnes on vahvassa kasvussa. Palveluja yksityistetään melkoista vauhtia. Yksityisissä palveluissa keskimääräinen yrityskoko kasvaa voimakkaasti. Eli entistä suuremman osan palveluista tarjoavat suuret ketjut. Kuntien olisi järkevä toimia siten, että syntyy myös paikallista tarjontaa ja aitoa kilpailua.

Palveluasumisen kilpailuttamiseen liittyy sinänsä monenlaisia ongelmia. Asukkaita ei voida kuskata aina uuteen paikkaan sen mukaan, mikä yritys kulloinkin kilpailun voittaa. Ja toisaalta kilpailussa on melkoinen etusija yrityksellä, jolla jo on toimintaa paikkakunnalla ja omat tilat käytössään.

Ratkaisuksi tähän problematiikkaan tarjottiin sitä, että asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan. Kunta voi rakennuttaa itse palvelutalon tai hankkia siihen erikoistuneelta yritykseltä tilat käyttöönsä. Tiloissa annettavat palvelut kunta voi sitten aika ajoin kilpailuttaa hoiva-alan yritysten kesken.

Toinen mahdollisuus on se, että kunta ei kilpailutakaan yrityksiä, vaan ottaa käyttöön palvelusetelin. Asiakas saa rahan arvoisen palvelusetelinsä, ja valitsee itse palvelujen tarjoajan. Tämä tietysti edellyttää toimiakseen, että tarjontaa ja vaihtoehtoja on olemassa.

2 kommenttia:

Jukka Hakala, Alintupa osa 1, kirjoitti...

Veli Nummelan Ara- pohdinnoista voisi rakentaa monia pidemmälle meneviä suunnitelmia.
Moni siinä sanottu sopisi mietintäalustaksi.
Myös Soininvaara on jakanut aikaansa pohdintoihin vanhuksista. Mielestäni hyviä ajatuksia valtion jakaman vanhusrahan käytöstä.
Teuvan ”Ailintupaankin” tulee useita n. 20000 € valtiorahanippuja vuodessa.

LLKY:n keskus (keskusta) johto haluaa Teuvalla muutoksia koska tiukkaa rahasta.
Asukas- ja omaistiedotuksessa Ailintuvassa 20.09 kerrottiin Ailintuvan lopettamisesta.
Vähän siitäkin mihin asukkaat voisivat hakeutua, muuttaa tai joutua. Taas kerran!
Parempaa tässä on, verrattaessa ESBL-hätäsiirtoihin, parin päivän sijasta aikaa on noin pari kuukautta totutella muuttamisajatukseen. Jouluksi taas uuteen kotiin.
Asukkaat kuuleman mukaan vievät Aulissa asuessaan kaksi paikkaa. Tarvitaan tilalle ns. tehostettuja palvelukotipaikkoja joita Teuvan omissa ei jostain syystä ole.
Ja Ailintuvan ylläpito on hyvin kallista. Vuokraakin pitäisi suurentaa jne. Alkoiko tämäkin terveyskeskuksen korjausten siirroista.
Korostetaanko asioita sanoilla ”tehostettu ja tavallinen” ilman todellista selvyyttä?

Vaihtoehtoina Ailintuvan tilalle olisi sitten Hopearinne, koti, muu koti tai toinen palvelukoti. Tilaisuudessa ei ollut tiedossa vapaita palvelukotipaikkoja vaikka ne käyvät paperilla ”tyhjäkäyntiä”.
Hopearinteen asunto olisi unelmapaikka, kävin katsomassa, sellaiselle joka pystyy kohtalaisen itsenäisesti asumaan, liikkumaan myös ulkona ja aamu-iltaruuan valmistukseen. Huoneet ovat nykyaikaiset omine sosiaalitiloineen.
Ailintupahan on epäkäytännöllinen tiloiltaan.
Sitä ei koskaan olisi pitänyt avatakaan palvelukodiksi noilla tilaratkaisuilla. Mutta on siellä hyviäkin ominaisuuksia. Ja onhan siinä perintöä.

Ailintuvan asukkaat saavat lyhyemmän ajan hoitoa ja palvelua kuin muissa. Kuulemma (viime vuonna) siksi kun on ”vähän asukkaita”, seitsemän? Vuodessa 26 hoitotyöpäivää vähemmän kuin muissa jos yksi normaalipäivän hoitoaika on 14 h. Samaan palvelumaksuhintaan?

Yhtymäjohtokunnan 13. esityslistassa esitetään, että palvelukodit ovat eläneet tyhjäkäyttöä. ”Samaan aikaan asiakkaita jonottaa tehostettuun palveluasumiseen osastoilla ja myös Teuvan palvelukodeissa”. Onkos se silloin tehottomuutta jossakin?
Säännöissä on kirjoitettu, että huoneisiin voidaan ottaa ”sijaisia” jos vakioasukas on jossain muualla hoidossa, hoidossa olevan kustannuksella.
Mäntyniemen 2011, 80 %-käyttöluvulle on varmaankin syynsä? Eikö ole ollut tilalle sijoittaa ESBL-kantajia tai -infektoituneita? Tai tiedossa kantajia?
Nyt siitä tehdään osin tehostettu palvelukoti.
Tehostetun palveluasumisen tavoitehan on: oma huone tai asunto, yhteisiä tiloja, henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden. Mäntyniemessä paikkamäärää lisätään.

Oletan nyt, ettei Teuvalla jollain tasoilla ole tiedossa kuinka paljon palvelukodeissa asuu ”tehostettua hoitoa” ja sitten muutoksessa ”tehostettua kotihoitoa” tarvitsevia? Mitkä ovat nyt palvelukotiasiakkaiden hoitoisuusluokat?
Hoitoluokat pitää olla selvillä ennen johtokunnan päätöksiä lopetuksesta.

Johtokunnan esityslistassa: ”Ailintuvan nykyisten asukkaiden hoidon tarve ja toimintakyky kartoitetaan ja heidät sijoitetaan hoidon tarpeen ja toimintakyvyn perusteella joko Teuvan muihin palvelukoteihin, perhehoitoon tai tehostetun kotihoidon turvin Hopearinteen alueella sijaitseviin Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamiin ja peruskorjaamiin rivitaloasuntoihin.”

Hyvä kun tässä vaiheessa otetaan” RaVa-mittari” esiin. Toivottavasti mittari kuuntelee myös mitä Ailintuvan asukkaat ilmaisevat muuttamisesta, ja omaiset?
Asukkailla pitäisi palvelukodeissa asuessaan olla hoito- ja palvelussuunnitelma ja myös lääkehoitosuunnitelma.

Teuvan palvelukodeista lopetettiin lääkärikierrokset ”hiljaisesti” jo neljä vuotta sitten Kauhajoen määräyksestä, eli lääkeseurantakaan ei toteudu siltä osin. Kuka on lääkevastaava kussakin palvelukodissa. Tältäkin osin kustannuksia on karsittu.

Jukka Hakala, Ailintupa osa 2, kirjoitti...

Jos Ailintuvat asukkaat muuttaisivat nyt ns. kotihoitoon vaikkapa Hopearinteeseen (kolme vapaana) niin oletan heidän tarvitsevan kolme kertaa päivässä jonkun läsnäoloa. Tehostettua kotihoitoa.
Onko niitä hoitokäyjiä sitten tarpeeksi jos kaikki palvelu heiltä ostetaan? Heti aamusta pukuapua-pillerit-piikit-puuroa jne, sama uudestaan illalla ja yölääkkeetkin, päivällä ruokailut, pesuapuakin joskus?
Mielestäni ”jonkun läsnäolo” tässä tapauksessa ei sitten enää välttämättä tarvitse virallisia hoitajia.
Voihan omainenkin olla sitten se hoitaja, Hopearinteessäkin. On omaisen ja vanhuksen asia kuinka sitten hoitoapu junaillaan, ostetaanko kotihoitoa kunnasta, yritetäänkö sitä itse jne. Kylillä on myös ilman ”valtakirjoja” hyviä hoitajia – moni eri hoitotehtävissä väliaikaisina, heitäkin voisi tiedustella-ostaa työapuun.

Mitä jos Ailintupa olisikin ”auki” niin kauan kun nykyiset asukkaat ovat keskuudessamme. Ja he jotka haluavat nyt sitten muuttaa kunnalle edullisempaan paikkaan, muuttavat. Eihän ny ole hätää kuin ”bakteerihätäsiirroissa”? Ja jos on, niin kenellä se hätä on?
Vanhempi ihminen ”tottuu” siihen mitä annettu ja muutto on aina raskasta heidän iässä. Myös jatkuvat hoitajavaihdokset Teuvalla ei ole hyvästä tuossa palvelussa. Se vie hoito- ja palveluaikaa pääasiasta.
Tässä tapauksessa tuntuu kovin ikävältä joutua johonkin yksinäiseen huoneeseen, hyväänkin, jossa sitten odotellaan pakollista avunantajaa. Mutta ehkä hoitotilanteet selviää nyt muillekin.

Ilmeisemmin on käynnissä LLKY:n lisämaksusiirto Ailintuvan asukkaille ja omaisille.
Yksi asukas maksaa palvelusta kuukaudessa 805 € josta vuokra 203 €, 11 m² huoneesta. Pienempiäkin huoneita siellä on.
Hopearinteessä melkein kolme kertaa suuremmasta hyvästä huoneesta omilla sosiaalitiloilla vuokra olisi n. 250 €.
Ailintuvan vuokra on 11,83 €/m² laskettuna Teuvan palvelukotivuokrasääntöä soveltaen.
Siinä kaikille on ”vyörytetty” yhteistä asumispintaa 13 m². Ailissa arvioni mukaan sitä on noin 6 m²/asukas. Ailintuvassako vuokra on ”kunnan keskitasoa”.
Edelleen ihmetyttää ilmaisu Ailintuvan kalleudesta. Vuokraakin pitäisi korottaa, ”Perintötalossa”.

LLKY:n palvelun tarjouspyynnössä on useita tiukkoja vaatimuksia.
Vaatimuksia joista kaikki eivät toteudu nykyisessäkään kunnan omassa palvelukotitoiminnassa.
Oli ihmeellistä lukea tekstiä. Vähän kuin Valviraa?
Palvelussa ei ole toteutettu yksinkertaisinta ja tärkeimpiä mainituista, säännöllistä liikuttamista-ulkoiluttamista. Niitähän ei ole nykyisessä toiminnassa yhtään?
Miksi ei osata ylempää orkanisoida yksinkertaisia asioita, usein pienikustannuksisia. Tulevatko kaikki ohjeet ja uudistukset Teuvalle Kauhajoelta.

Kesätyöpaikkoihin ei saada lukiolaisistakaan ulkoiluttajia tai 10 min liikuttajaa, ei muistakaan koululaasista. Missä ovat kesällä ne Nevanperän mainitsemat lukiolaiset, tulevat vanhuspalvelun yrittäjät, kokemusten hankkijat?
Tarjouspyynnössä ruokailuväli saa olla korkeintaan 11 h. Ailintuvassa se on nyt >=13,5 tuntia.

Joku porukka istuu taas kuin hätätapauksessa ja pohtii mitä on vanhusten hoito- ja palvelu mm. palvelukodeissa Teuvalla ja mitä se on hetken kuluttua Teuvalla.
Vai pohtiiko? Suunnitellakin pitäisi.
Lukisitteko tarjouspyyntönne ennen seuraavaa johtokunnan kokousta.
Ottakaa vanhus asioistakin selvää jotta tiedätte mistä siellä olette päättämässä.
Käykää vaikka Ailintuvassa katsomassa toimintaa ja tiloja tai Mäntyniemessä mikä siellä muuttuu ennen nuijien kopausta. Ja muistakaa desinfioida käret molempiin mennessä ja tullessa.