Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

Harmin paikka!

Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen matkailun myynti- ja markkinointiyhtiön perustaminen lykkääntyy. Nykyisinhän aluetta markkinoi sekä Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy että Vaasassa toimiva Pohjanmaan Matkailu ry. Tarkoitus oli yhdistää voimat matkailijavirtojen ohjaamiseksi Pohjanmaalle.

Matkailijat eivät oikein näitä meidän maakuntarajoja hahmota. Toisaalta näiden matkailun toimijoiden omatkaan rajat eivät noudata maakuntarajoja. Esim. sellaiset kunnat kuin Teuva, Alähärmä ja Ähtäri ovat Pohjanmaan matkailun jäseniä, ja niiden matkailutuotteet siis pitäisi osata etsiä Pohjanmaan matkailun esitteistä ja nettisivuilta. Onkin ymmärrettävää, että selkeyttä sekavaan tilanteeseen olivat toivoneet erityisesti matkailuyrittäjät, jotka olisivat olleet valmiit osallistumaan yhdessä kuntien kanssa uuden yhteisen yhtiön rahoitukseen.

Yhteisen yhtiön muodostamista on vaikeuttanut se, että panostus matkailun markkinointiin (€/asukas) on Etelä-Pohjanmaan puolella ollut huomattavasti suurempaa kuin Pohjanmaalla. Vastaavasti tällä panostuksella on kunta saanut laajemman palvelupaketin. Pohjanmaan Matkailun jäsenkunnat ovat sitten panostaneet itse harkintansa mukaan omaan matkailumarkkinointiinsa. Uudessa yhtiössä tulisi päästä yhteiseen toimintamalliin, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan kellään merkittävästi nousta.

Rahastakin voi olla pulaa, mutta vielä suurempi puute maakuntien yhteistyössä on hyvästä tahdosta. Pohjanmaan maakunnat mieluummin kilpailevat keskenään kuin liittoutuvat ja tekevät rakentavaa yhteistyötä.

Poimintoja henkilöstöraportista

Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on valmistunut. Raportin avulla seurataan sitä, miten henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen kehittyvät. Sillä seurataan myös, miten henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tässä pari poimintaa viime vuodelta. Kokonaistyöpanos oli 361 henkilötyövuotta (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset; kaikki yhteensä). Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 341. Henkilökunnasta vain 15 % oli miehiä. Peräti 60 % vakinaisesta henkilökunnasta teki töitä sosiaali- ja terveystoimessa. Vakinaisesta henkilökunnasta 45 - 59 -vuotiaita oli 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä oli 50 vuotta. Viime vuonna eläkeiän saavutti 8 henkilöä. Vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jäävien määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Vuoden 2006 aikana solmittiin yli 1200 palvelussuhdetta. Tämä siis pitää sisällään määräaikaisia ja ennen kaikkea sijaisia. On siinä jouduttu monta paperia täyttämään!

Lisä- ja ylitöitä viime vuonna tehtiin viiden henkilötyövuoden verran. Sairauslomien määrä kasvoi vuodessa 10 %. Sairauslomapäiviä kertyi yhteensä noin 19 henkilötyövuoden verran. Melkoinen määrä siis.

Koulutuksessa oltiin yhteensä reilut 1.000 päivää (keskimäärin 3 päivää/vakituinen työntekijä). Koulutukseen käytettiin vain 0,6 % palkkasummasta. Tämä selittyy sillä, että suuri osa koulutuksesta järjestettiin paikallisena tai seudullisena.

Henkilöstöstrategian mukaisista tavoitteista sisäistä tiedottamista parannettiin, kehityskeskusteluja vakiinnutettiin, esimiesvalmennusta järjestettiin ja tasapuolisen palkitsemisen sääntöjä valmisteltiin.

Äystön Kyläyhdistys aloittaa mielenkiintoisen hankkeen

Äystön Kyläyhdistys Ry on saanut Leader+ -rahoitusta hyvinkin hyödylliseen ja tarpeelliseen esiselvitykseen. Hanke toteutetaan koko kunnan alueella. Sen lähtökohtana on se, että kyläyhteisöissä perheet ja nopeasti kasvava vanhusten joukko tarvitsevat lisää palveluja. Hankkeella herätellään henkiin vanhaa kylissä vallinnutta naapuriavun perinnettä.

Käytännössä kartoitetaan palvelutarpeet niin perheiden kuin vanhustenkin osalta (kotipalvelu, talonmiespalvelut, lastenhoito, kotona asumista helpottavat turvapalvelut jne.). Selvitetään, onko kyläyhteisössä valmiuksia naapuriapuun tai toimimiseen työntekijöinä näitä palveluja antavassa yrityksessä. Selvitetään lainsäädännön asettamat rajat toiminnalle. Mietitään, millä yritysmuodolla palveluja voitaisiin järjestää, mistä yritys voisi saada tukea, millaisia kumppaneita se voisi löytää, voisivatko palvelusetelit edistää palvelujen tuottamista.

Aihe on tärkeä. Uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen tarvitaan. Ei niin, että kunta vetäytyisi palvelujen tuottamisvelvoitteistaan. Nämä uudet palvelut voisivat täydentää olennaisella tavalla kunnan palvelutarjontaa.

Suomessa on monin paikoin perustettu työosuuskuntia. Työpalveluja tarjoavat henkilöt ovat perustaneet pienin panoksin oman yrityksen. Osuuskunta markkinoi palveluja, laskuttaa asiakkailta palvelumaksut ja maksaa työn tekijöille palkan. Hoitaa siis koko talousbyrokratian. Se madaltaa huomattavasti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Mukana voi olla vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä tai kausiluonteisesti. Näillä järjestelyillä työtön voi saada työtä ja palvelua tarvitseva löytää oikean palveluntuottajan.

Tulevaa yhteistyötä suunnitellaan

Paras-hanke käynnistyi toden teolla Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisellä seminaarilla 20.4. Asiassa edetään asianomaisten kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten tekemien päätösten mukaisesti. Huhtikuisessa seminaarissa olivat mukana kunnanhallitusten jäsenet, valtuustojen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat virkamiehet ja henkilöstön edustajat.

Seminaarissa mietittiin yhteistyön lähtökohtia. Sellaisia asioita kuin, mitkä seikat näitä Suupohjan kuntia yhdistävät, millaisia tavoitteita yhteistyölle tulisi asettaa sekä millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia yhteistyöhön voisi liittyä.

Sittemmin näitä asioita ovat miettineet kussakin neljässä kunnassa valtuustoryhmät. Näin sanansa ovat päässeet sanomaan käytännössä kaikki valtuutetut. Perjantaina 11.5. järjestetään Orrelassa seminaari, jossa valtuustoryhmien kannanottojen pohjalta asetetaan yhteistyölle reunaehtoja ja tavoitteita.

Tässä prosessissa on pyritty siihen, ettei heti ensimmäiseksi ruveta piirtelemään organisaatiokaavioita ja jakamaan vakansseja, vaan lähdetään liikkeelle siitä, mitä asioita yhteistyöllä tulee tavoitella. Kun näistä asioista on päästy yksimielisyyteen, on sitten aika miettiä, millaisin yhteistyön muodoin niitä voitaisiin toteuttaa.

Teuvalaiset ovat keskusteluissa korostaneet mm. lähipalvelujen säilyttämisen tärkeyttä. Samoin tärkeänä nähdään päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa. Yhteistyö ei saa lisätä kustannuksia, vaan yhdessä tulee löytää taloudellisia toimintatapoja. Hallinnosta tulee voida purkaa päällekkäisyyksiä. Teuvan vahvuuksia tulee voida yhteistyössä hyödyntää. Näitä ovat ainakin hyvin toimiva terveyskeskus, hyvän toimintamallin kehittänyt Lehtiharjun sairaala, tasokas koululaitoksemme perusopetuksesta lukioon ja aikuiskoulutuksen osaaja Teak. Muitakaan toki unohtamatta.

Kohtuullisen hyvä tilinpäätös

Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. 5.6.2006 valtuusto kuitenkin leikkasi jo myönnettyjä määrärahoja siten, että alijäämäksi jäi enää 33.150 euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj. euroa. Kuitenkin myös monien määrärahojen käyttö puolestaan alittui. Niinpä toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,6 %.

Verotuloja kertyi 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Ylijäämää talousarviovuodelta kertyi 28.761,36 euroa. Ei siis paljoa, mutta plussan puolelle kuitenkin päästiin.

Lainaa vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli 1,3 milj. euroa. Jokaista teuvalaista kohden laskettuna lainamäärä oli 215 euroa. Kuntien välisessä vertailussa tämä ei ole kovin paljon. Kunnan omavaraisuusaste oli 81,8 %. Tämä tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Kun otetaan huomioon kunnan omistamat yhtiöt, koko kuntakonsernin tunnusluvut olivat jonkin verran heikommat. Lainaa oli yhteensä 5,8 milj. euroa, mikä oli asukasta kohti laskettuna 947 euroa. Omavaraisuusaste puolestaan oli 66,3 %.

Kohtuullisen hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta Teuvan kuntatalous on kiristymässä. Menopaineet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ovat tulevina vuosina suuret. Lisäksi jo päätetyt etuudet lapsiperheille sekä investointituet yrityksille rasittavat kunnan taloutta erityisesti vuonna 2008 ja siitä eteen päin. Talouden hoidossa riittää siis jatkossakin haasteita.

Paras pitää kiirettä!

Kunta- ja palvelurakennehanke, jota tuttavallisesti myös Paras-hankkeeksi kutsutaan, on lopultakin nytkähtämässä liikkeelle toden teolla myös Suupohjassa. Syytä onkin, sillä valmista pitäisi olla elokuun lopussa, ja mietittävää on paljon.

Kunnat valitsivat hankkeelle ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Veijo Hurskaisen Efeko Oy:stä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tausta-analyysejä siitä, miltä seudun tulevaisuus kuntapalvelujen osalta näyttää. Miten kuntatalous kehittyy? Kuinka paljon väestörakenne muuttuu? Mitä tämä merkitsee palvelutarpeiden osalta? Mitä se maksaa? Paljonko henkilöstöä siirtyy eläkkeelle? Paljonko ja millaista henkilöstöä tarvitaan heidän tilalleen? Näitä asioita on yritettävä arvioida pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2030 asti.

Kun edellä mainitut analyysit ovat valmistuneet, kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhdessä henkilöstön edustajien kanssa kokoontuu 20.4. pohtimaan näistä vedettäviä johtopäätöksiä. Sen jälkeen kussakin kunnassa valtuustoryhmät ottavat kantaa siihen, mitkä ovat reunaehdot yhteistyölle.

Kunkin kunnan omat tavoitteet, ehdot yhteistyölle ja mahdolliselle kuntaliitokselle esitellään kuntajohdon seminaarissa 11.5. Tällöin mietitään myös keskeiset palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat periaatteet.

Seuraavaksi on tavoitteena muodostaa yhteinen visio yhteistyöstä tai yhteisestä kunnasta. Tätä pohditaan seminaarissa Orrelassa 30.5. Seminaarin jälkeen valmistellaan raportti, jonka pitäisi olla valmis 7.6.

Jos kuntien valtuustot päätyvät raportin perusteella yhtä pitäviin päätöksiin yhteistyön kehittämisestä, prosessi jatkuu yksityiskohtaisella toimintojen yhteensovittamisella eri palvelualoittain. Tämä lienee se kaikkein isotöisin osuus. Lopullisena tavoitteena on kuntien välinen yhteistyösopimus tai yhdistymissopimus.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Perjantaina 30.3. jätti kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä väliraporttinsa. Tämä asia liittyy paljon puhuttuun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Tavoitteena olisi yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa on myös tarkoitus päättää kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi.

Kuulostaa hyvältä. Tuo viimeksi mainittu tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: Meillä palkansaajilla on kunnallisverotuksessa tiettyjä vähennyksiä (esim. ansiotulovähennys). Niiden ansiosta tilipussiin jää verottajan jäljiltä vähän enemmän kuin jäisi ilman niitä. Kunnan pussissa nuo vähennykset puolestaan näkyvät pienempinä verotuloina. Valtion olisi tarkoitus jatkossa korvata kunnille nämä menetykset valtion talousarvion kautta. Mutta samalla kuntien valtionosuuksia leikattaisiin sama määrä. Kuntien itsehallinnon arvellaan vahvistuvan, kun suurempi osa tuloista kertyy veronluonteisina. Ja päättäähän kunta itse veroprosentistaan, jolla voi näiden tulojen määrään vaikuttaa.

Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisten hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien sijasta kunta saisi yhtä valtionosuutta. Kuntakohtaisia erityisolosuhteita otettaisiin huomioon nykyistä vähemmän. Järjestelmä yksinkertaistuisi.

Siis: Valtionosuudet vähenisivät, niissä otettaisiin nykyistä vähemmän huomioon paikallisia olosuhteita ja palvelutarpeita. Samaan aikaan omaan verokertymään perustuvat tulot kunnissa lisääntyisivät. Tämä lienee hyvä uutinen niille kasvukeskuksille, joissa verotulot kasvavat voimakkaasti, ja palvelut voidaan järjestää edullisesti tiiviillä yhteiskuntarakenteella. Pienille, maaseutumaisille kunnille uudistuksen voisi povata tuovan vaikeuksia. Niiden verotulot kasvavat hitaasti. Tähän asti ne ovat pärjänneet sen varassa, että valtionosuuksia on korotettu ainakin osittain kustannustason muutosta vastaavasti. Vielä suurempia ongelmia tulee, jos valtio lisää kunnille tulevia palveluvelvoitteita.

Ehkäpä uudistus todella tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Pienten kuntien tulopohjan nakertaminen voi hyvinkin johtaa vuosien myötä laajamittaisiin kuntaliitoksiin.

Lukioille yhteinen rehtori?

Tämänpäiväinen Ilkka tiesi kertoa, että Kauhajoen ja Teuvan lukiot suunnittelevat yhteistyötä, jossa niillä olisi yhteinen rehtori. Tällaisesta on alustavia keskusteluja viime viikkoina käyty. Neuvottelut ratkaisevat, pääsevätkö kunnat asiasta yhteisymmärrykseen. Yhteistyöllä haetaan lähinnä toiminnallisia hyötyjä. Yhden johtajan alaisuudessa lukioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää monipuolisesti.

Teuvalle on ensiarvoisen tärkeää oman lukiokoulutuksen säilyttäminen. Nykyisillä ja näkyvissä olevilla oppilasmäärillä se ei millään muotoa olekaan uhattuna. Silti lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta voimme tarjota jatkossakin monipuolista ja tasokasta opetusta. Teuvan lukiohan on jo nyt mukana laajassa yhteistyöverkossa tietoverkon kautta tapahtuvan opetuksen osalta.

Tulevaisuuslautakunta oikealla asialla

Tulevaisuuslautakunta ei ole kunnissa vielä kovin yleinen ilmiö - ei varsinkaan pienissä kunnissa. Kaikkialla siellä, missä tällainen toimielin on perustettu, se vielä hakee paikkaansa ja tehtäväänsä kunnan organisaatiossa. Teuvalla tulevaisuuslautakunta on ollut hyvin aktiivinen ja rakentava toimija. Monen hyvän idean takaa löytyy tulevaisuuslautakunnan virallinen tai epävirallinen esitys. Lautakunta on omalta osaltaan ollut merkittävästi parantamassa sitä julkista kuvaa, jonka Teuvasta annamme ulospäin. Lautakunta on myös pyrkinyt aktiivisesti kuulemaan kuntalaisten ääntä mm. kyläkierroksilla.

Oivana jatkona tälle toiminnalle on lautakunnan virittelemä ideakilpailu, josta tarkemmat tiedot löytyvät www-sivujemme ajankohtaista-osiosta. Ideakilpailun aihealue on laaja - se sisältää käytännössä koko kunnan toimialan palveluista yleiseen paikkakunnan kehittämiseen. Parhaat palkitaan, ykköspalkinto on tasan tuhat euroa!

Tässä siis yksi käytännön keino olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuuden Teuvaa! Laita ideasi kirjalliseen muotoon (paperille tai sähköpostiin) ja toimita ohjeiden mukaan tulevaisuuslautakunnalle ennen vappua, niin olet kisassa mukana!

Uskon, että ideoita tulee paljon, ja raadilla on vaativa työ parhaimpien löytämisessä. Kaikkia hyviäkään ideoita ei voida toteuttaa, koska resurssit ovat aina rajalliset. Mutta jos löydämme edes yhden tai muutaman kultajyvän, joilla saamme Teuvan pitäjään uutta puhtia, on kilpailu tehtävänsä täyttänyt.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistui

Ohjelmaa tehtiin hartaasti, siihen käytettiin varsin monta iltaa vuoden 2006 aikana. Hyvä niin, sillä on hyvin tärkeää, että yrittäjät ja kunnan edustajat kävivät yhteistyökysymyksiä perusteellisesti läpi. Tässäkin pätee se, että lopputyönä valmistuvaa paperia tärkeämpi on siihen johtava prosessi. Ennen tällaista yhteistä keskustelufoorumia ei ole ollut.

Poimin tähän pari mielestäni tärkeää asiaa ohjelmasta:

Tekemisen meininki. On tärkeää, että kunta ja yrittäjät löytävät yhteisen sävelen. Yrittäjät odottavat kunnalta ripeää, pitkäjänteistä, tasapuolista ja ennustettavaa päätöksentekoa sekä selkeitä pelisääntöjä yhteistyölle.

Panostukset. Investointien korkotuki (3 %-yksikköä lainan maksamattomasta pääomasta) ja 10 %:n suora investointituki alle kymmenen henkeä työllistäville pienyrityksille ovat merkittäviä panostuksia. Ne osoittavat, että kunta on tosissaan, kun se sanoo olevansa yritystensä kehityksen tukena.

Kasvuyritysten kehittäminen. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän käynnistämä hanke kohdistaa toimenpiteensä kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin. Niiden keskeisin kasvun este on tällä hetkellä pula osaavasta työvoimasta. Kasvuyrityksen ei tarvitse olla suuri yritys. Kasvuhakuisuus on keskeinen kriteeri.

Yritysvaikutusten arvointi. Ohjelmassa todetaan, että keskeisiä kunnallisia päätöksiä tehdessä tulisi arvioida päätösten vaikutuksia yrityselämään. Parantavatko ne yritystemme toimintaedellytyksiä, vai syövätkö ne pohjaa niiltä toimenpiteiltä, joilla yritämme elinkeinoelämäämme edistää?

Julkiset hankinnat. Julkisten hankintojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisten yritysten mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palveluitaan kunnalle. Erityisesti hyvinvointipalveluissa kunnan tulee toimia siten, että yksityistä tarjontaa alueelle voi syntyä.

Elinkeinotoimikunta. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa jatketaan perustamalla muutaman kerran vuodessa kokoontuva yrittäjien ja kunnan edustajien yhteinen toimielin. Se seuraa aktiivisesti elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista ja tekee esityksiä tarvittavista uusista aloitteista yhteistyön kehittämiseksi.

Uuteen vuoteen!

Teuvan kunnallispoliittinen vuosi 2006 päättyi marathon-mittaiseen valtuuston kokoukseen 21.12. Keskustelua käytiin puoleen yöhön asti, ja äänestyksiäkin kertyi normaalia kokousta enemmän. Olihan toki esillä myöskin tärkeitä asioita. Jotenkin minulle jäi sellainen vaikutelma, että vaikka joistakin asioista oli erilaisia mielipiteitä, keskustelu pysyi aika leppoisana ja asiallisena. Päätöksissä ei mitään suuria yllätyksiä tapahtunut, vaan kunnanhallituksen esitykset tulivat hyvin pitkälle sellaisinaan hyväksytyiksi.

Suurin muutos oli se, että dementiakoti vaihtui budjetin investointiosassa teollisuushalliksi. Tähän ei liity dramatiikkaa. Pitkään suunniteltu teollisuushalli on ensi vuonna tarpeen toteuttaa. Dementiakotia puolestaan suunnitellaan ensi vuoden aikana, ja tarvittavat määrärahat varataan hankkeelle aikanaan, mikäli uudisrakentamista tarvitaan.

Terveyskeskuksen vuodeosasto ja Henriikka-koti toimivat ylikuormittuneina. Ne tarvitsevat ainakin väliaikaisesti lisää henkilökuntaa tilannetta helpottamaan. Varat vuoden 2007 talousarvioon voidaan tarvittaessa varata normaalissa järjestyksessä, kun lautakunta tekee asiasta esityksensä. Pitemmällä tähtäyksellä tulee pohtia, millä tavalla vanhustenhuollon palvelurakennettamme tulee kehittää, jotta jokainen vanhus saa juuri tarvitsemansa hoidon. Uusi dementiakoti voi olla yksi ratkaisu tässä asiassa.

Vuoden 2007 tärkeitä asioita ovat mm. vanhustenhuollon kehittäminen, kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Paras-hankkeen mukaisesti sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen tiloja rakentamalla ja elinkeinopoliittista ohjelmaa toteuttamalla.

Työtä riittää uudelle vuodelle, mutta Teuvan kehitysnäkymät ovat myönteiset. Uudelta vuodelta toivon hyvää yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppanien kanssa Teuvan parhaaksi!

Niperelle kiitos!

Lämpimät kiitokset Nipere Oy:lle hyvästä joululahjasta! Nipere muisti erityisesti Kirkonkylän koululaisia ja asensi hidastetöyssyt Filppulankujalle lasten liikenneturvallisuutta parantamaan. Ajetaan varovaisesti!

Joulurauhaa!

Tämä syksy on Teuvan kunnassa ollut vilkas ja mielenkiintoinen. Kouluverkkoasia, perhepoliittinen strategia, Parran kehittämissuunnitelma, yrittäjille tehty kysely, elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu, seutupalvelukeskusselvitys, Paras-hankkeen mukaiset neuvottelut kuntayhteistyöstä, parin teollisuushallin suunnittelu... Tässä muutamia nyt mielessä olevia. Elinkeinopoliittinen strategiakin saatiin tässä jouluviikolla valmiiksi. Esittelemme sitä lehdistölle heti vuodenvaihteen jälkeen. Tänä vuonna jäljellä on vielä mielenkiintoinen valtuuston kokous torstaina 21.12.2006 klo 18.30. Esillä on monta edellä mainituista asioista. Tulkaahan joukolla seuraamaan kokousta!

Vaan sitten onkin aika hiljentyä joulun viettoon. Tänä vuonna joulun aika tarjoaa harvinaisen monta pyhäpäivää. Käytetään ne lepoon ja yhdessä oloon läheisten kanssa. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen saakoon joulun valo kirkastaa mielemme.

Toivotan kaikille teuvalaisille, Teuvan kunnan yhteistyökumppaneille sekä kaikille blogini lukijoille oikein hyvää ja virkistävää joulua sekä iloista ja onnellista vuotta 2007!

Seutupalvelukeskus

Joulukuun valtuusto saa makusteltavakseen esiselvityksen seutupalvelukeskuksen perustamisesta. Päätöksiä ei tässä vaiheessa vielä asiassa tehdä, vaan selvitys kirjataan opiksi ja tiedoksi.

Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) ovat teettäneet tämän esiselvityksen tiettyjen tukipalvelujen hoitamisesta seutukunnassa yhteistyössä. Esiselvityksessä esitetään osakeyhtiön perustamista, jonka tehtäviksi siirtyisivät kuntien kirjanpito, palkanlaskenta, puhelunvälitys, atk-toiminnot ja mahdollisesti hankintatoimen asiantuntijatehtävät. Näitä tehtäviä kunnissa nykyisin hoitavat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä perustettavan yhtiön palvelukseen. Tai oikeastaan eivät aivan kaikki. Tavoitteena on saavuttaa näissä toiminnoissa 25 %:n säästö, joten osa nykyisin näitä tehtäviä hoitavista jäisi kuntien palvelukseen hoitamaan muita tehtäviä. Kukaan ei järjestelyssä menettäisi työpaikkaansa, koska lähivuosina kunnista eläköityy sen verran väkeä, että väen vähennys saadaan toteutettua sitä kautta.

Säästön pitäisi onnistua atk:n avulla. Eli paperin käyttöä vähennettäisiin, ja entistä useammat työvaiheet hoidettaisiin sähköisinä piuhaa pitkin. Keskeistä tässä on sähköisen ostolaskun käsittelyn käyttöön otto. Nythän jo useat yritykset tarjoavat sitä mahdollisuutta, että lasku tulee asiakkaalle sähköisenä. Paperilla vielä tulevat laskut voidaan skannata tietojärjestelmään, ja näin näidenkin laskujen osalta niiden käsittely, tarkastukset ja hyväksynnät sekä kirjanpitoon kirjaus voidaan tehdä ilman paperia.

Säästöjen lisäksi yhteistyössä toimimalla haetaan toimintavarmuutta. Erityisesti pienissä kunnissa varahenkilöjärjestelyt tuottavat usein päänvaivaa. Varsinkin kun taloushallinnossa yksi ja sama henkilö ei saisi tehdä peräkkäisiä työvaiheita, ettei syntyisi ns. vaarallisia työyhdistelmiä. Hyvin toteuttamalla tällainen yhteinen "kunnallinen tilitoimisto" voisi tarjota työntekijöilleen myöskin mielekkäämpiä tehtäväkokonaisuuksia, kuin mitä nykyinen työ sisällään pitää.

Mutta kuten kunnanhallitus selvitystä käsitellessään totesi, paljon on asiassa vielä selvitettävää, ennen kuin kuntien taloushallinto saadaan yhdessä hoidettua.

Paras-hanke Suupohjassa

Valmisteilla oleva puitelaki velvoittaa kunnat miettimään palvelurakenteensa uusiksi. Lain ensisijaisena tavoitteena on elinvoimaisten kuntien muodostaminen työssäkäyntialueittain tai muutoin luontevina kokonaisuuksina. Kuntaliitosten vaihtoehtona kunnat voivat lisätä yhteistoimintaansa. Kuntien tulee joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, miten ne tulevina vuosikymmeninä selviävät väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi kunnallistalouden pysyessä kireänä. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjalla ja toisen asteen koulutus 50.000 asukkaan asukaspohjalla.

Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.

Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.

Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.

Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.

Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.

Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.

Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.

Kyselyn kertomaa

Osana elinkeinopoliittisen ohjelman viimeistelyä teuvalaisilta yrittäjiltä kyseltiin näkemyksiä yritystoiminnan tulevaisuudesta sekä toiveita siitä, miten kunta voisi olla avuksi yritystoiminnan kehittämisessä.

Kyselyyn vastattiin internetissä. Vastauksia tuli 54 kpl, vastausprosentti oli noin 14. Olisimme toki toivoneet enemmän vastauksia, mutta saatujen kokemusten mukaan tämäntyyppisissä kyselyissä tähänkin tulokseen tulee olla varsin tyytyväinen. Lisäksi vastauksista näkyy, että suurimmat yrityksemme ovat vastanneet varsin kattavasti.

Tulokset olivat yllättävänkin rohkaisevia. Vastanneiden yritysten ongelmat vaikuttivat olevan lähinnä kasvuun liittyviä pullonkauloja. Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli selvästi kaikkein keskeisin kysymys. Lisäksi yrityksillä tuntui olevan paljon investointi- ja koulutustarpeita. Vain harvat yritykset arvioivat lähivuosina liikevaihtonsa laskevan tai toiminnan loppuvan.

Reilulla kolmanneksella yrityksistä tuntui olevan viiden vuoden sisällä toimitilatarpeita. Useimmat ovat valmiit rakentamaan toimitilansa itse, mutta toivovat kunnalta avustusta investoinnin toteuttamiseen tai korkotukea investoinnista aiheutuvan lainan hoitamiseen. Kone- ja laiteinvestointeja on näkyvissä noin 70 %:lla yrityksistä. 61 % vastanneista kannatti suoraa investointitukea koneiden ja laitteiden hankintaan. Vastausten perusteella kunnan tuki erityisesti aikaistaisi investoinnin tekemistä, mutta myös parantaisi sen laatua. 27 % oli sitä mieltä, että kunnan antama 10 %:n investointituki mahdollistaisi investointeja, jotka muutoin jäisivät kokonaan tekemättä.

Koulutustarpeita tuntui olevan 63 %:lla yrityksistä. Erityisesti tarvitaan henkilökohtaisen ammattitaidon täydentämistä sekä markkinointi-, viestintä- ja myyntikoulutusta. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että näiden koulutustarpeiden täyttämisessä kunnan tuki olisi paikallaan. Erityisesti toivottiin suoraa avustusta koulutuskustannuksiin.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistunee joulun alla, ja se tulee kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn alkuvuoden aikana. Siinä pyritään ottamaan huomioon yrittäjien kyselyssä esittämiä toiveita. Kunta kuitenkin joutuu katsomaan näitä asioita omista lähtökohdistaan. Kunnan mahdollisten tukitoimien tarkoituksena on säilyttää ja luoda työpaikkoja. Tätä lähtökohtaa vasten päättäjien tulee esitettyjä tukitoimia tarkastella.

Tulevaisuuteen investoiva budjetti

Ensi vuoden talousarvio valmistuu hyvää vauhtia. Varsinkin nyt, kun koulujen jatko alkaa olla selvä asia. Valtuustohan vielä sanoo joulukuussa painavan sanansa kouluverkosta, mutta talousarviota rakennetaan sillä oletuksella, että kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kaikki koulut jatkavat vielä ainakin kolme vuotta.

Näillä näkymin talousarviosta on tulossa alijäämäinen (n. 0,2 M€). Toimintakulujen kasvu näyttäisi asettuvan noin 4,2 %:n kieppeille. Rahamääräisesti käytämme palveluihin ensi vuonna noin yhden miljoonan enemmän kuin tänä vuonna.

Menopaineemme kasvavat vuosi vuodelta sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Ikääntyvät kuntalaiset ovat palvelunsa ansainneet. Lähivuosina meidän täytyisi pystyä näihin palveluihin panostamaan entistä enemmän. Hoitohenkilökunta työskentelee jo nyt monin paikoin aivan liian ylikuormitettuna. Erityisen vaikea on tänä syksynä ollut vuodeosaston tilanne. Jotta voisimme turvata näiden palvelujen tason jatkossakin, tulisi meidän pystyä tekemään ratkaisuja, joilla palvelujen tuotantotapoja uudistetaan ja tarvittaessa siirretään määrärahoja sieltä, missä palvelujen kysyntä on vähentynyt, sinne missä tarve on suurin.

Jotta palveluillamme olisi jatkossakin myös maksajia, haluamme panostaa myös paikkakunnan elinvoiman turvaamiseen. Niinpä budjettiesitykseen on varattu määrärahoja myös Teuva-paketin mukaisiin toimiin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja lapsiperheiden tueksi. Vuoden lopulla valmistuvalla elinkeinopoliittisella ohjelmalla pyritään auttamaan paikkakunnan yrityksiä niiden kasvun tiellä olevissa vaikeuksissa. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja kuntaan muuttavia veronmaksajia.

Budjetin investointiosa on poikkeuksellisen suuri, tällä hetkellä noin 6 M€. Investoinneillakin pyritään tukemaan Teuvan yritysten myönteistä kehitystä. Esitys sisältää rahat peräti kahteen teollisuushalliin, joista toinen tulisi jo toimivan yrityksen tarpeisiin ja toinen paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten käyttöön.

Uskon, että budjettiesitys on kasvua rakentava ja Teuvan kehitystä myönteisellä tavalla edistävä. Talousarvion alijäämä kuitenkin todistaa, että vuotuisten käyttömenojen jälkeen ei todellisuudessa kunnan talouteen jää strategista kehittämisvaraa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja ja hyvin harkittuja toimintamenojen säästöjä seuraavien vuosien budjetit tulevat olemaan paljon ensi vuotista karumpia.

Parran puolesta

Luonto-Parran kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä syksyn korvalla. Laitamme sen vähäksi aikaa näkyville internet-sivuillemme www.teuva.fi. Ilmestynee sinne lähipäivinä.

Työryhmä teki hyvää työtä. Sen työskentelyyn osallistui suuri joukko ihmisiä eri järjestöistä ja toimijatahoista. Työssä oli innostunut ote. Tulokset ovat hyviä. Ryhmä pystyi näkemään aiempien pettymysten yli tulevaisuuteen ja luomaan hahmotelman Parran alueen hyvästä tulevaisuudesta. Silti ryhmä ei sortunut haaveiluun, vaan esitykset ovat realistia, tosiasiat tunnistaen tehtyjä.

Alueen kehittämisessä työryhmä näki neljä tukijalkaa:

1. Kokonaisvaltaisen maankäytön suunnitelman ja Master Planin laatiminen alueelle.

2. Alueen kehittäminen liikuntapuistona, jossa voidaan järjestää myös "kovemman luokan kisoja".

3. Alueen kehittäminen matkailukohteena.

4. Parra-henki: positiivisen kehittämisen ilmapiirin luominen Luonto-Parran alueelle ja selkeän Parra-imagon kehittäminen.

Parran alue on luonnonkaunista ja maastoltaan vaihtelevaa. Sieltä löytyy myös suojeltuja luontokohteita, kuten kivipelto ja muinaisvuorten louhikkoja. Se on luonto-oloiltaan upea ulkoilu- ja vapaa-ajanalue, jolla on myös matkailullisia mahdollisuuksia. Kiistämättä alue on yksi Teuvan vahvuuksista, jonka kehittämistä pitää miettiä pitkällä tähtäimellä.

Tällä hetkellä Luonto-Parran alue on ränsistynyt, epäsiisti ja pusikoitunut. Alueiden kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja yleisilme ei ole kovin viihtyisä. Muun muassa hyvät luontoreitit ovat jääneet vaille asianmukaista hoitoa. Alueen rakennukset ovat kuitenkin perusrakenteiltaan aika hyväkuntoisia. Joten pelkällä alueen siistimisellä voidaan jo saavuttaa paljon.

Minusta on tärkeää, että Parra-työryhmän nostattamaa innostusta alueen kehittämiseen ei lannisteta. Pikemminkin nyt olisi aika takoa, kun rauta on kuuma. Työryhmän työskentelyn päätyttyä kokosimme Parran ja Sotkan alueen toimijoita yhteisiin palavereihin, joissa mietittiiin, miten alueet ja niiden toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Ideoita pulppusi noissa keskusteluissa. Hyvin yleisesti hyväksyttiin ajatus, että molemmille alueille laadittaisiin yhteistyössä ns. Master Plan. Kyseessä on juuri työryhmänkin ehdottama suunnitelma, jossa asiantuntijan johdolla mietittäisiin tulevaisuuden näkökulmasta aluille sijoitettavat toiminnot, niiden sijainti, toimijoiden yhteistyö ja markkinointi. Suupohjan kehittämisyhdistykseltä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta tällaiseen hankkeeseen, joten kuntakaan ei tässä hankkeessa paljoa köyhtyisi.

Teuvan Rivakan vuokrasopimus Luonto-Parran käytöstä päättyy vuoden lopussa. Jos mitään ei tehdä, Parran alue jää kokonaisuudessaan kunnan ylläpidettäväksi ja veronmaksajien maksettavaksi. Se vaihtoehto ei minusta kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta, kun Parran kehittämissuunnitelmat eivät vielä läheskään kaikilta osin ole valmiit, emme tiedä tarkoin, millaista toimijaa meidän olisi järkevää Parraan etsiä. Niinpä näkisin perusteltuna tässä vaiheessa, että Parrassa jatkaisi jonkin aikaa Rivakka tai jokin toinen asiaan innostuva paikallinen järjestö. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhdessä sen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin Parra olisi kaikkien yhteinen asia.

Otan Parran tulevaisuuden esiin kunnanhallituksessa 20.11. Päättäjien ratkaistavia asioita ovat kehittämissuunnitelman hyväksyminen, yhteinen suunnitteluhanke Sotkan alueen kanssa, vastuuhenkilön nimeäminen kunnasta alueen kehittämiseen sekä alueen päätoimijoiden etsiminen paikallisten järjestöjen ja yritysten joukosta.

Onnea Westi!

Aivan oikealle yritykselle myönnettiin tänä vuonna maakunnallinen yrittäjäpalkinto. West Welding Oy on todellakin mittavien töiden tekijä! Erikoistuminen suuren kokoluokan paineastioihin, huippuunsa viritetty osaaminen ja yrittäjien tiukka sitoutuminen asiaansa ovat tuoneet mukanaan ansaitun menestyksen. Westi, niin kuin kotoisasti Teuvalla sanotaan, tuo leipää suoranaisesti 85 talouteen ja välillisesti vielä aika monelle muulle. Teuvalla on useita kärkiyrityksiä, joista voimme olla ylpeitä, ja West Welding on ehdottomasti yksi niistä.

Haluan esittää parhaat onnitteluni niin yrityksen omistajille kuin myöskin kaikille työntekijöille upeasta saavutuksesta!