Hammashoitola, lyhyt oppimäärä

Vuonna 2008 neuvolassa todettiin pahoja sisäilmaongelmia. Selvitettiin eri vaihtoehtoja neuvolan sijoittamiseksi, mm. terveyskeskuksen viereistä rivitaloa ja terveyskeskuksen ns. sosiaalikäytävää. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätyi esittämään, että tehdään uudisrakennus entisen neuvolan tontille, johon sijoitetaan neuvola, koti- ja päivähoidon toimistotilat, kokous- ja ryhmätiloja sekä dementiayksikkö. Joulukuussa valtuusto päätti, että samaan rakennukseen sijoitetaan myös hammashoitola.


Kesäkuussa 2009 valtuusto päätti, että suunnittelusta jätetään pois dementiayksikkö, ja sille etsitään toiset tilat. Tonttia pidettiin kasvaneelle hankkeelle liian pienenä. Joulukuun budjettivaltuusto päätti varata Terveystalon rakentamiseen 3,0 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa vuodelle 2010 ja loput vuodelle 2011.


Tammikuussa 2010 talon suunnittelutyöryhmä totesi, että valtuuston päätöksen mukaisia tiloja ei saada rakennettua tarkoitukseen varatulla 3 miljoonalla eurolla. Karsia pitäisi. Kesäkuussa käsiteltiin luonnospiirustuksia hallituksessa ja päätettiin edetä KVR-urakkana. Kustannukset paisuivat, samalla yleinen taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti. Tammikuussa esitin hankkeesta luopumista. Valtuusto kuitenkin joulukuussa hyväksyi hankesuunnitelman. Talo oli tarkoitus rakentaa 2011 - 2012.


Tammikuussa 2011 pohdittiin talon tarvitsemaa väestönsuojaa. Sen kokoa laajennettiin. Helmikuussa KVR-urakat olivat käsittelyssä. Kunnanhallitus päätti keskeyttää hankinnan, koska kunnanhallituksen enemmistön mielestä hankinnassa ei ollut kaikilta osin noudatettu valtuuston päätöstä.  Huhtikuussa valittiin hankkeen rakennuttamiseen projektinjohtokonsultiksi ISS Proko Oy. Toukokuussa valittiin uudet suunnittelijat talolle. Uudet suunnitelmat tarvittiin, koska KVR-urakkamenettelystä oli luovuttu. Tarjouspyynnön kriteerit hyväksyttiin elokuussa. Elokuun lopulla hyväksyttiin rakennuslupapiirustukset. Lokakuussa hallitus esitti valtuustolle, että terveystaloinvestointiin varataan yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Marraskuussa käsittelyssä olivat urakoitsijavalinnat. Tällöin kuitenkin hankinta keskeytettiin, koska suunnittelun loppuvaiheessa oli käynyt ilmi, että maaperän kantavuudessa joentörmällä on ongelmia.


Vuoden 2012 alkupuolella hanke suunniteltiin uudelleen. Uudet urakkatarjouspyynnöt tulivat käsittelyyn huhtikuussa. Kunnallistalous oli kuitenkin kiristynyt merkittävästi, ja hankkeen kustannusarvio oli noussut suureksi. Hankkeesta päätettiin luopua.


Hammashoitolalle mietittiin eri sijoitusvaihtoehtoja olemassa olevista kiinteistöistä. Sisäilmaongelmien vuoksi hammashoitola oli joutunut muuttamaan väistötiloihin. Sopivaa ratkaisua ei löytynyt. Helmikuussa 2013 kunnanhallitus päätti, että hammashoitolalle suunnitellaan tilat terveyskeskuksen ja Henriikkakodin välittömään läheisyyteen. Joulukuussa uudet suunnitelmat hyväksyttiin


Helmikuussa 2014 käsiteltiin rakennuskonsulttitarjouspyynnöt. ISS Proko Oy valittiin tehtävään. Maaliskuussa kunnanhallitus teki hankintaoikaisun. Tarjouspyyntö oli ollut virheellinen. Tarjouspyyntömenettely päätettiin uusia. Vasta elokuussa päästiin uusia tarjouksia käsittelemään. Valinta kohdistui jälleen ISS Prokoon. Syyskuussa käsiteltiin rakennusurakoiden tarjouspyynnön sisältöä. Asiasta äänestettiin. Äänin 5 - 4 tarjouspyyntö hyväksyttiin. Vastaehdotuksena oli asian vieminen määrärahan osalta valtuuston käsittelyyn, koska kustannusarvio oli taas noussut. Tekniselle toimelle annettiin tehtäväksi henkilökunnan pysäköintialueen rakentaminen kunnan omana työnä. Syyskuun valtuustossa Kokoomuksen ja Kristillisten valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteen rakentamisen todellisten kustannusten selvittämisestä, tilojen tarpeen arvioimisesta pitkällä aikajänteellä sekä kokonaisuuden tuomisesta valtuuston arvioitavaksi.Syyskuussa valittiin ilmoittautumisten perusteella (rajattu hankintamenettely) ne urakoitsijat, joilta tarjoukset pyydetään. Sähkötyöurakan osalta jouduttiin lokakuussa tekemään hankintaoikaisu, koska tarjousten avausvaiheessa yksi ilmoittautuminen oli jäänyt erilleen muista eikä tullut valinnassa huomioiduksi. Lokakuussa käsiteltiin em. valtuustoaloitetta. Esitin, että hankinta keskeytettäisiin määrärahan riittämättömyyden vuoksi ja selvitettäisiin vielä edullisemmat tilaratkaisut. Kunnanhallitus päätti äänin 5 - 4 jatkaa hankintaa. Joulukuussa kunnanhallitus päätti äänin 4 - 4 keskeyttää hammashoitolan suunnittelun ja aloittaa korvaavien tilojen etsimisen. Joulukuun valtuusto parin äänestyksen jälkeen nosti hammashoitolaan varatun investointimäärärahan 1,5 miljoonaan euroon.


Tammikuun lopulla 2015 hallitus saa käsiteltäväkseen rakennusurakkatarjoukset.


Ei siis mennyt ihan kuin Strömsössä... Tästä prosessista kaikkine vaiheineen ei meistä kukaan voi saada hyvää arvosanaa...  Olennaista tässä lienee se, että hanketta on matkan varrella kammettu useampaan eri suuntaan eri tarkoituksissa, eikä yhtenäistä tahtoa ole löytynyt. Toivottavasti nyt päästään rakentamaan.

Katse yhteisiin toimintoihin

Valtuusto hyväksyi eileniltaisessa pitkässä kokouksessaan ensi vuoden budjetin. Hammashoitola sai parin äänestyksen jälkeen rakennusrahansa.


Talousarvio on 1,4 miljoonaa alijäämäinen. Llky:n tämän vuoden toteutuma on karkaamassa niin paljon pitkäksi, että ensi vuoden määrärahassa pysyminen tulee olemaan vaikeaa. Valitettavasti tarvitsemme uusia säästökohteita.


Alkavan vuoden aikana säästöjä tulee etsiä erityisesti kuntien välisestä yhteistoiminnasta. Toimintoja tulee voida tarvittaessa järjestellä uudella tavalla omistajaohjauksen parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Siinä tarvitaan seudun kuntien hyvää yhteistyötä. Säästöjen tarve on kaikilla alueen kunnilla.

Pari lukua budjetista

Kunnanhallitus hyväksyi eilen talousarvioehdotuksen, joka menee nyt sitten ensi maanantaina valtuuston käsittelyyn. Esitys on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ei hyvä. Oman toiminnan menot vähenevät 0,7 miljoonaa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Sen sijaan sote-menot kasvavat, tosin maltillisesti. Liikelaitoskuntayhtymän maksuosuus oli vuonna 2013 yhteensä 22,0 miljoonaa, tämän vuoden toteutumaksi on viimeisten tietojen mukaan arvioitu 22,7 miljoonaa, ja ensi vuoden määräraha on 22,2 miljoonaa. Puolen miljoonan vähennys kuluvaan vuoden tasoon nähden vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Kunnan omassa toiminnassa suurimmat menojen vähennykset on teknisessä toimessa.


Suurimmat investoinnit ovat koulukeskuksen toisen vaiheen remontti, hammashoitolan tilojen rakentaminen terveyskeskuksen yhteyteen, siirtoviemäri Kaskisiin ja uuden teollisuusalueen kunnallistekniikka. Lainakanta kasvaa vuonna 2015 edelleen 7,9 miljoonalla eurolla.

Talouden tulevaisuudennäkymiä

Valtionosuusuudistus rokottaa Teuvaa 46 euroa/asukas. Sote-uudistuksessa voitamme 214 euroa/asukas (täysimääräisesti tosin vasta vuodesta 2019 lähtien). Valtionosuusleikkaukset ovat täysimääräisinä (näillä näkymin) vuonna 2017 yhteensä 259 euroa/asukas. Yksinkertaisella yhteen- ja vähennyslaskulla kokonaisvaikutukseksi tulee 91 euroa/asukas vyön kiristystä. Jos tätä suhteutetaan veroprosentin tuottoon, olisi veroprosentin korotustarve 0,72. Pärjäämme tässä monia muita kuntia paremmin, erityisesti sote-uudistuksen myönteisten kustannustenjakovaikutusten vuoksi.

Valtiolle kiitos!

Kuten tiedotusvälineet ovat kertoneet, saimme tänä vuonna harkinnanvaraista rahoitusavustusta 794.000 euroa. Kolmessa vuodessa olemme saaneet tätä rahoitusta taloutemme oikaisemiseen yhteensä 2,3 miljoonaa. Melkoinen summa. Yleensä tätä avustusta myönnetään taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle kunnalle enintään kolmena vuonna peräkkäin, joten jatkossa mahdollisuutemme ovat huomattavasti heikommat.

Alkaa olla kohta paketissa...

nimittäin koulukeskuksen toinen pää, entinen lukion puoli. Purkutyöt ovat edenneet, ja huputtaminen remonttia varten on alkanut. Tähän taloonhan tulee tiloja peruskoulun luokille 7 - 9 sekä lukion tarvitsemat tilat.

Sote-kustannukset jatkossa

Eilen sitten lopulta hallitus antoi esityksensä eduskunnalle uudesta sote-järjestämislaista. Samalla julkistettiin laskelmat kuntakohtaisista kustannusmuutoksista. 1.1.2017 alkaenhan eivät kunnat enää maksa sote-kuluja sen mukaan, kuinka paljon missäkin kunnassa on palveluja käytetty, vaan suuri sote-alue perii maksua joka perustuu asukaslukuun ja sairastavuuden perusteella laskettuun kertoimeen.


Kuntakohtaiset voitot ja menetykset järjestelmän muutoksessa ovat suuria. Jopa niin suuria, että osa kunnista tulee niiden takia ajautumaan vakaviin vaikeuksiin. Teuvan kohdalla tilanne on sillä lailla hyvä, että Teuvan kustannukset laskevat 214 euroa/asukas eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Tosin laissa on siirtymäsäännös, jonka vuoksi vuonna 2017 hyöty on 0,3 miljoonaa, vuonna 2018  0,9 miljoonaa ja vasta vuodesta 2019 alkaen täydet 1,2 miljoonaa.


Kyllähän tämä helpottaa Teuvan kunnan taloutta, mutta kun huomioon otetaan valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä kaikki valtionosuusleikkaukset, yhteisvaikutus on Teuvankin kunnan talouteen edelleen kiristävä.

Mitoitukset

Säätäessään vanhuspalvelulakia eduskunta päätti, että henkilöstömitoituksia ei oteta lakiin, mutta mikäli Suomesta vuoden kuluttua lain voimaan tulosta löytyy yksikin vanhusten hoivayksikkö, joka ei mitoitussuositusta noudata, asia sitten kirjataan lakiin. Hieman erikoista lainsäädäntöä, sanoisin. Vaan poliittiset kompromissit ovat joskus erikoisia.


Kun vuosi on kulunut, suosituksesta tinkineitä hoitolaitoksia on pari sataa, vaikkakin määrä on pienenemässä. Niinpä suositus muuttunee lain kirjaimeksi.


Tarvitaanko tällaisia määräyksiä? Kieltämättä kyseessä on kaavamainen tapa säätää palvelun laatua. Hoivan laatu ei aina lisäänny henkilöstön määrän lisäämisen myötä. Kuitenkin jossain kohtaa tulee vastaan se tilanne, että kun väkeä vähennetään, hoivan laatu ja inhimillisyys kärsivät. Siksi uskon, että jonkinlaiset rajat tarvitaan.


Tärkeää on kuitenkin, että hoivayksiköitten henkilöstömitoitusten lisäksi huolehdittaisiin myös kotiin annettavien palvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Marraskuinen valtuustoseminaari

Eilen kokoontui Teuvan valtuusto TEAKiin saamaan lisätietoa kahdesta asiasta. Esillä oli lämpölaitoksen yhtiöittäminen - ja kuinka ollakaan - sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Valtuutetut olivat hyvin kattavasti paikalla, vaikka tilaisuus olikin tällä kertaa iltapäivällä.


Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osalta on julkisuudessa kerrottu, että Teuvan osalta budjetti ylittää reilut 800.000 euroa. Todellisuudessa ylitys lienee huomattavasti suurempi, noin 1,2 miljoonaa euroa. Jos arvioitua toteutumaa verrataan viime vuoden tilinpäätökseen, on kasvua kuitenkin vain 2 %. Näin ollen myös sosiaali- ja terveystoimessa menojen kasvua on saatu huomattavasti hillittyä edellisvuosiin verrattuna.

Tuulivoimakaavat etenevät

Tuulivoimapuistojen suunnittelu on pitkällinen prosessi. Teuvan molemmat valmisteilla olevat tuulivoimakaavat ovat nyt kuitenkin etenemässä päätöksentekoon. Maanantaina oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Vaasassa viranomaisneuvottelu sekä Paskoonharjun että Saunamaan osayleiskaavoista. Kunnanhallitus käsittelee kaavat 8.12. ja valtuusto 15.12.

Lämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kuntalakiin viime vuonna lisätyn 2a §:n mukaan kunnan on tuottaessaan palveluja kilpailutilanteessa yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Siirtymäsäännöksen mukaan toiminta tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunta saa vapautuksen varainsiirtoveron maksamisesta, jos se yhtiöittää lain velvoittamana toimintaansa vuoden 2014 aikana.

Teuvalla yhtiöittämisvelvoite koskee lämpölaitosta. Kaukolämpö kilpailee muiden energiamuotojen kanssa kiinteistönomistajien asiakkuuksista. Asiaa on valmisteltu syksyn aikana. Eilen kunnanhallitus päätti, että yhtiöittämistä koskevat asiakirjat valmistellaan joulukuun valtuustoon. Hallitus päätti myös periaatteista, joilla yhtiöittämisen valmistelua jatketaan. Hallitus myös myönsi valtuudet perustaa yhtiö, jolle toiminta voidaan siirtää, mikäli valtuusto yhtiöittämisen hyväksyy. Asiasta keskustellaan myös valtuustoseminaarissa 26.11.

Asiakkaalle yhtiöittämisen ei pitäisi aiheuttaa muutoksia. Yhtiöittäminen ei aiheuta paineita lämmön myyntihintaan. Kun yhtiö toimii omana taseyksikkönään, hinnoittelu muuttuu läpinäkyvämmäksi. Se lieneekin lainmuutoksen keskeisin tavoite.

Toinen aste

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen varjoon ovat jääneet ns. toisen asteen koulutuksen uudistamispyrkimykset. Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun jälkeistä koulutusta, yleensähän vaihtoehtoina nuorella ovat lukio ja ammattioppilaitos. Valmistellulla lainsäädännöllä pyritään isompiin koulutuksen järjestäjiin. Säästöjäkin pitäisi syntyä, valtionosuuksia ollaan voimakkaasti leikkaamassa. Rahoitus muuttuu osin tuloksellisuuteen perustuvaksi.

Lakiesitykset ovat kovin tulkinnanvaraisia. Nyt pitäisi miettiä, millaisia koulutuksenjärjestäjiä pitää muodostaa, jotta niillä olisi edellytys saada koulutuksen järjestämislupa vuoden 2017 alusta eteenpäin. Lain väljät sanamuodot eivät anna selvää vastausta, kuinka laajoja koulutusyhtymiä tulisi rakentaa. Selvää on, että lähivuosina koulutus keskittyy, ja nuoret joutuvat hakemaan koulutuksensa nykyistä kauempaa.

Pienten lukioiden osalta tilanne lienee se, että ainakin aluksi lukioiden hallinto yhdistyy, mutta opetus jatkuu nykyisissä toimipisteissä. Tulevien vuosien säästöt aiheuttavat sitten kyllä karsintapaineita myös toimipisteverkkoon.

Ammatillisen koulutuksen puolella ollaan vahvasti siirtymässä maakunnallisiin koulutuskuntayhtymiin siellä, missä näin ei ole jo koulutusta aiemmin järjestetty.

Tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitukseen saattaa sisältyä vaarojakin. Käykö niin, että hyviä tuloksia tekevät oppilaitokset saavat jatkossa enemmän rahaa toimintansa kehittämiseen, ja heikompiin tuloksiin yltäneet vähemmän? Näin koulutus saattaisi polarisoitua. Toiset oppilaitokset olisivat entistä vahvempia, ja toisissa edessä olisi kielteinen kierre.

Sote-sopasta

Maakunta on saanut uuden merkittävän vaikuttajan, kun Jyrki Mäkynen valittiin Suomen Yrittäjät Ry:n puheenjohtajaksi. Julkisuudessa Mäkynen on yleisiä yhteiskunnallisia asioita kommentoidessaan ehdottanut, että pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus siirrettäisiin seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi. Radio Yle Ykkösen Ykkösaamussa hän tänään hyvin perusteli esitystään. Kyseessähän on vuosikymmenien päähän vaikuttava merkittävä uudistus. Kiireellä sitä ei nyt pitäisi pilata. Aikaahan valmistelun eri vaiheisiin on käytetty paljonkin, mutta uudistus väännettiin viime keväänä uuteen kuosiin kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteisellä linjapaperilla. Sen pohjalta laaditun lakitekstin valmistelulla on sitten ollutkin melkoinen kiire, ja työn tuloksesta tuo kiire valitettavasti näkyy. Monia keskeisiä kysymyksiä on ratkaisematta, ja mm. lakiesityksen perustuslain mukaisuuteen liittyy vakavia ongelmia. Olisiko sittenkin parempi ottaa vuoden aikalisä, kuin tehdä kiireellä sutta ja sekundaa?

Vielä lääkäripalveluista

Valtuusto kävi lääkäripalveluista perusteellisen keskustelun. Hyvä niin, sillä kyse on tärkeästä asiasta. Toisaalta on kyse lähipalveluista - mitkä palvelut ovat tarjolla omassa kuntakeskuksessa, ja mitkä palvelut pitää hakea kauempaa. Kyse on myös kustannuksista ja lääkäreiden saatavuudesta.

Valtuustossa ihmeteltiin, miten voidaan samaan aikaan vaatia liikelaitoskuntayhtymältä miljoonasäästöjä ja edellyttää lisää lääkäripalveluja. Ristiriidatonta se ei olekaan. Mutta ei niin yksinkertaistakaan. Perusterveydenhuollon toimivuus vaikuttaa nimittäin merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kun perusterveydenhuolto toimii hyvin, oikeat ihmiset lähetetään oikeaan aikaan oikeaan hoitoon. Hoidon viivästyminen ja väärät diagnoosit puolestaan lisäävät erikoissairaanhoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

Hammashoitola

Rakennushankkeistamme terveystalo, joka sittemmin kutistui hammashoitolaksi (suun terveydenhuollon tilat), on kokenut harvinaisen monia vaiheita. Tässä ketjussa tuli taas yksi lenkki lisää tiistai-illan valtuustossa, kun Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen, jonka mukaan mm. tulee kartoittaa vaihtoehtoiset tilaratkaisut.

Asia tuntuu jakavan päättäjiämme kahteen eri lailla ajattelevaan leiriin. Oma kantani on se, että valtuusto on(viimeksi joulukuussa 2013) nähnyt rakentamisen tarpeelliseksi, mutta koska kustannukset ovat karanneet reilusti budjetoidusta miljoonan euron määrärahasta, tulee asiaa tarkastella vielä kerran uudelleen.

Kolmas lääkäri

Wikipedian mukaan "Adressi (ranskan sanasta adresse ’suunta, osoitus’) on useiden henkilöiden allekirjoittama, vallanpitäjille tai päättäjille suunnattu poliittinen julkilausuma". Juuri sellaisen sain eilen. Allekirjoittajia siinä oli peräti 1 317 kpl. Luku vastaa noin 27 % Teuvan äänioikeutetusta väestöstä. Adressissa vaaditaan Teuvan ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän päättäjiä ryhtymään toimiin kolmannen terveyskeskuslääkärin saamiseksi Teuvalle.

Asialla on niin vahva kansalaismielipide, että se pitää ottaa hyvin vakavasti. Niinpä seuraava kunnanhallitus jo ensi maanantaina käsittelee sen, ja asia viedään vielä valtuustoon kannanoton painoarvon lisäämiseksi.

Valtuustoseminaari

Valtuusto sai tänään tuoretta tietoa kunnan taloudellisesta tilasta. Työryhmissä mietittiin taloussuunnittelun reunaehtoja. Kolmen säästöpaketin, lomautusten ja irtisanomisten jälkeenkin tulevaisuus näyttää haasteelliselta.

Työryhmät olivat varsin yksimielisiä siitä, että veroprosenttia ei enää ole varaa korottaa. Sen sijaan kiinteistöveron nostoa osa päättäjistä on valmis harkitsemaan. Lainsäädännöllähän ollaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostamassa. Menosäästöjä tulee edelleen etsiä, samoin uusia palvelujen järjestämistapoja, mutta kuntalaisten peruspalveluista tulee pitää huolta. Kunta ei saa säästää itseään hengiltä, näin parissa puheenvuorossa todettiin. Kunnan velkaantuminen tulee katkaista, kun isot investoinnit on tehty. Alijäämien kattamisesta tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma.

Hiljaisuus

Teuvan kunnanvaltuustolle tarjoutui maanantai-iltana hyvä tilaisuus käydä keskustelua kuntarakenteesta. Esityslistallahan oli kunnanhallituksen ilmoitus siitä, että yhdessä Kurikan edustajien kanssa on todettu, että muuttuneessa tilanteessa kuntarakenneselvitys Kurikan kaupungin kanssa ei ole enää ajankohtainen. Toivoin valtuustolta lähetekeskustelua siitä, miten tästä eteenpäin menetellään. Valtuustossa keskustelua ei oikein syntynyt. Joskus hiljaisuuskin on viesti. Käsittääkseni Teuvan päättäjillä ei tällä hetkellä ole isoja valmiuksia uusiin kuntarakenneselvityksiin. Vallalla on tahto jatkaa itsenäisenä, vaikka se johtaisi kipeisiinkin ratkaisuihin.

Monituottajamalli

Etelä-Pohjanmaalla on valmisteltu niin sanottua maakunnallista sote-ratkaisua. Tarkoitus oli, että yksi maakunnallinen toimija jatkossa järjestäisi ja tuottaisi koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikki eduskuntapuolueet yhdessä keväällä kuitenkin sopivat, että Suomeen tulee vain viisi sote-aluetta, jotka vastaavat palvelujen järjestämisestä. Järjestäminen erotetaan tuottamisesta, ja nämä sote-alueet ostavat tarvittavat palvelut tietyt kriteerit täyttäviltä tuottajilta.

Huomio on nyt kiinnittynyt siihen, ketkä olisivat näitä tuottajia. Lakiluonnoksessa on asetettu tuottajille kriteerejä, joiden tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä. Tulinnat vaihtelevat mm. siitä, tuleeko tuottajan pystyä tuottamaan myös erikoissairaanhoidon palvelut. Selvää kuitenkin lienee, että tuottajia olisi jatkossa huomattavasti nykyistä vähemmän.

Uudessa tilanteessa osa Etelä-Pohjanmaan kunnista haluaisi jatkaa maakunnallisen mallin valmistelua. Sen mukaan maakunnassa olisi siis vain yksi palvelujen tuottaja, joka mitä todennäköisimmin olisi perustettava kuntayhtymä. Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut, että se kannattaa monituottajamallia, jossa Seinäjoen kaupunki on yksi tuottaja, maakunnan länsiosissa on yksi tuottaja, itäosissa niin ikään yksi, ja erikoissairaanhoidosta vastaa sitten myös yksi tuottaja. Näin tuottajia olisi maakunnan alueella neljä kappaletta.

Seinäjoen asenne on aiheuttanut nurinaa. Tietenkään Seinäjoki ei voi asiaa yksin päättää, mutta eihän ylivoimaisesti suurimman kunnan näkemystä voi olankohautuksella ohittaakaan. Järkevää lienee nyt valmistella kahta vaihtoehtoa. Yhden tuottajan mallia ja neljän tuottajan mallia. Molemmista kannattaa huolella selvittää vahvuudet ja heikkoudet. Voisiko monituottajamalli turvata lähipalvelut yhtä isoa toimijaa paremmin? Säilyisikö päätösvalta palveluista paremmin alueilla? Olisiko siitä etua, että järjestelmän ehkä parhaiten toimiva osuus eli sairaanhoitopiiri jatkaisi uudella nimellä, mutta koko lailla entisin toimivin järjestelyin?

Takkuaa

Hallitus on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Lupausta on yritetty lunastaa useampaan kertaan. Ministeriöt ovat kovin heikosti löytäneet karsittavaa. Myöskään hallituksen budjettiriihessä ei tavoitteeseen päästy.

Asialla voisi ilkkua, mutta totuus on, että tehtävä on varsin vaikea. Joitakin pieniä yksittäisiä tehtäviä on helpostikin löydettävissä, mutta niiden taloudellinen merkitys on lopulta marginaalinen. Kun taas ryhdytään etsimään satojen miljoonien kustannuksia, huomataan että kyseiset palvelut ovat aina jollekin asiakasryhmälle hyvin tärkeitä, osa elintärkeitä. Niinpä äkkipikaisissa menoleikkauksissa euron suutari voi tehdä viiden euron vahingon.