Hallintojohtaja

Teuvan uusi hallintojohtaja on Markus Ojakoski. Mies on vuonna 1975 syntynyt filosofian maisteri. Kokemusta on kertynyt monesta tehtävästä. Hän on toiminut mm. Maaseudun sivistysliitossa tutkijana ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan erityisavustajana. Nykyisin hän tekee töitä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä opetusministeriössä.

Maailman ympäristöpäivänä

Tänään Fennovoima Oy ilmoitti luopuvansa ydinvoimahankkeestaan naapurissamme Kristiinankaupungissa. Syyksi yhtiö ilmoitti poliittisen vastustuksen ja tekniset ongelmat. Ydinvoima on asia, josta melkein jokaisella on oma mielipide, vaikka aihe kovin tekninen ja monimutkainen onkin. Ydinvoiman vastustus ja kannatus eivät juuri puoluerajoja noudata. Niinpä moni on Fennovoiman päätöksestä ympäristön ja turvallisuuden vuoksi iloinen, kun taas moni suree seudun menettämää kasvusysäystä ja toteutumatta jääviä työpaikkoja.

Energiapolitiikka on muutoinkin ympäristökeskustelun keskiössä. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen estämiseksi moni asia tulee muuttumaan. St1 on avaamassa etanolin tuotantolaitosta Närpiössä. Tuulivoimapuistoja suunnitellaan hyvinkin monelle alueella ainakin täällä Länsi-Suomessa. Uusia rakennuksia suunnitellessa energiaratkaisut mietitään tarkkaan, ja usein päädytään esimerkiksi maalämmön hyödyntämiseen. Autoverotus suosii vähäpäästöisiä malleja. Yhdyskuntajätteen hävittämiseen rakennetaan polttolaitoksia.

Kunnilla on keskeinen vastuu ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kunta voi vaikuttaa päästöihin omilla ratkaisuillaan. Pelkästään energiatehokkuus kunnan omistamissa kiinteistöissä, ja kiinteistöjen lämmitysratkaisut ovat hyvin merkittäviä asioita. Kaavoituksella vaikutetaan toimintojen sijoittumiseen ja sitä kautta liikennemääriin. Julkisen liikenteen suosiminen siellä, missä se on mahdollista, on myös tärkeä valinta. Kunta voi myöskin monilla toimillaan tukea kuntalaisten mahdollisuuksia pienentää omia hiilidioksidipäästöjään.

Yritysasiamies

Teuvan kunnanhallitus tapasi eilen illalla Teuvan Yrittäjien hallituksen. Tilaisuudessa käytiin Suomen Yrittäjien keväällä toteuttaman Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tulokset Teuvan osalta. Kyselyssä kunkin kunnan yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäseniltä kysytään, miten he näkevät kunnan ja yrittäjien yhteistyön toimivan. Teuvan kunta menestyi kyselyssä hyvin, pistemäärämme oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi paras.

Eilen illalla keskityimme asioihin, joissa olisi eniten parantamisen varaa Teuvan kohdalla. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousi yritysten neuvontapalvelujen turvaaminen omalla paikkakunnalla. Nykyiseen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän tarjontaan ei olla tyytyväisiä. Sovimmekin, että selvitämme kesän ja syksyn aikana yritysten tarpeita tältä osin, ja ryhdymme sen pohjalta toimenpiteisiin. Eräänä vaihtoehtona oli keskustelussa esillä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän, kunnan ja Teak Oy:n yhdessä palkkaama yritysasiamies.

Kehitettävää nähtiin myös mm. kunnan hankintaosaamisessa ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnissa. Yrittäjien ja kunnan yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta jatkaa näiden asioiden seurantaa ja kehittämistä syksyllä.

Hyviä hakijoita

Hallintojohtajan hakuaika päättyi 29.5. Hakemuksia kertyi 13 kpl. Tulokseen voi olla varsin tyytyväinen. Teuvalla näyttää olevan vetovoimaa. Hakijoilla on kaikilla hyvä koulutus, ja osalla takanaan monipuolista kokemusta erilaisista työtehtävistä. Osa hakijoista on tosin juuri valmistuneita.

Hallintojohtajan viran täyttäminen tuli ajankohtaiseksi, kun kunnankamreeri siirtyi toisiin tehtäviin. Aiemmin oli jo jätetty kunnansihteerin virka täyttämättä edellisen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Päätimme nyt puolestaan jättää kamreerin viran täyttämättä ja muutimme kunnansihteerin viran hallintojohtajan viraksi. Uuden viran toimenkuvaan kuuluu normaalisti kunnassa sekä kunnansihteerille että kunnankamreerille kuuluvia työtehtäviä.

Taloushallinnon tehtävät kunnassa vähenevät, kun seutupalvelukeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se hoitaa mm. kuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan. Talouden suunnittelu- ja seurantavastuu jää kuitenkin kuntaan.

Talousasioiden lisäksi hallintojohtajan tehtäviin kuuluu mm. kunnanhallituksen asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano. Hallintojohtaja toimii käytännössä kunnanjohtajan työparina. Niinpä häntä työllistävät myös lukuisat seudulliset ja maakunnalliset yhteistyöhankkeet.

Ensi vuoden alusta kunnalla ei enää ole sosiaali- ja terveystointa, vaan tämän toimialan palvelut hoitaa liikelaitoskuntayhtymä. Vaikuttaminen uuden liikelaitoskuntayhtymän syntyyn ja toiminnan järjestämiseen ovat jatkossa hyvin pitkälle kunnanjohtajan ja hallintojohtajan työsarkaa yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.

Kunnanhallitus päätti kutsua kuusi hallintojohtajan paikkaa hakenutta ehdokasta haastatteluun. Haastattelut järjestetään perjantaina 6.6. ja maanantaina 9.6. Uuden viranhaltijan valinta on aina mielenkiintoinen ja vaikutuksiltaan merkittävä ratkaisu. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi valinnassa painotetaan myös henkilön persoonaa ja asennetta, soveltuvuutta juuri tähän tehtävään.

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on edistettävä tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos työnantaja työllistää vähintään 30 henkilöä, on työnantajan laadittava erillinen työpaikan tasa-arvosuunnitelma tai sisällytettävä työpaikan tasa-arvon edistämistoimenpiteet vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tavoitteena ja tarkoituksena on, että naisia ja miehiä kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi työelämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

Viime viikolla kunnanhallitus hyväksyi Teuvan kunnan tasa-arvosuunnitelman. Kunta on hyvin naisvaltainen työpaikka. Teuvan kunnan henkilökunnasta 85 % on naisia. Myös miesvaltaisia työpaikkoja kunnasta löytyy, mm. teknisestä toimesta. Suunnitelman mukaan henkilöstövalinnoissa tulee harjoittaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveroisista hakijoista tulee valita miesvaltaiselle alalle nainen ja naisvaltaiselle alalle mies. Haasteita on erityisesti koulutoimessa, jossa miesopettajien osuus on viime vuosina kovasti pienentynyt. Miehenmallejakin koulussa kuitenkin kovasti tarvittaisiin.

Vaikka kunta-ala on naisvaltainen, suuri osa ylemmistä esimiehistä on miehiä. Tähänkin suunnitelma kehottaa puuttumaan, kun uusia esimies- ja päällikkövalintoja tehdään.

Samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Naisvaltaiset alat ovat kuitenkin selvästi heikommin palkattuja kuin ne alat, joilla työskentelevistä enemmistö on miehiä. Vuosittain tehtävissä palkkaratkaisuissa tätä eroa kurotaan umpeen.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee suunnitelman mukaan panostaa entistä enemmän. Tämä on varmasti eduksi niin miehille kuin naisillekin.

Työilmapiiri on tärkeä työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja työn tuloksiin vaikuttava tekijä. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun tulee puuttua välittömästi, kun sitä ilmenee. Tätä silmällä pitäen meille onkin jo aiemmin laadittu toimintaohjeet nimellä "Ollahan ihimisiksi".

Tässä muutamia poimintoja tasa-arvosuunnitelmastamme. Kunnanhallitus valitsi myös pienen työryhmän, joka seuraa ja valvoo suunnitelman toteutumista.

Elämäntavoilla on väliä

Eilen saimme olla hyvässä seutukunnallisessa koulutustilaisuudessa Orrelassa. Sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hanke herätteli kuntien työntekijöitä ja päättäjiä varsin mielenkiintoisilla ja rohkeilla puheenvuoroilla. Hanke keskittyy aikuisiän diabeteksen ja sen mukanaan tuomien tautien ennalta ehkäisyyn.

Diabeteksestä on tullut yksi pahimmista kansantaudeistamme. Epäterveelliset ruokailutottumukset, ylipaino ja liian vähäiseksi jäävä liikunta tekevät keskuudessamme pahaa jälkeä. Elämäntavat omaksutaan jo lapsena, ja siksi erityisesti lasten hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa.

Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asuvat Suomen ylipainoisimmat miehet ja kolmanneksi ylipainoisimmat naiset. Jo neljännes peruskoululaisista on ylipainoisia. Tyypin 2 diabetestä tai sen esiastetta sairastaa arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen ikäryhmässä 45 - 74 -vuotiaat. Aika hurjia lukuja väestön vanhentuessa.

Perustettavan liikelaitoskuntayhtymän tavoitteissa terveyden edistäminen on näyttävästi esillä. Sairauksien hoitamisen lisäksi tulee myös terveyttä hoitaa. Se on ensisijaisesti meistä jokaisen omalla vastuulla, mutta esimerkiksi päivähoito, koulu ja terveystoimi voivat olla ohjaamassa hyviin ja kestäviin valintoihin. Terveyden edistäminen johtaa pitkällä aikavälillä pienempiin yhteiskunnan kustannuksiin, mutta tärkeintä on elämänlaadun parantuminen.

Sairaanhoitopiiri on lähettänyt alueensa kunnille kirjeen, jossa todetaan, että Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainoa alue, jossa perusterveydenhuollossa ei ole yhtään ravitsemusterapeutin virkaa. Tällaisen henkilön tehtävänä olisi mm. terveydenhuoltohenkilöstön ja kunnan muiden toimijoiden kouluttaminen ravitsemusasioissa, lasten ja perheiden elämäntapoihin vaikuttaminen (neuvola, päivähoito, koulut, vanhempainillat), ruokapalveluiden kehittäminen suosituksia vastaavaksi, erityisruokavalioiden osaaminen sekä ryhmä- ja henkilökohtainen ravitsemusohjaus asiakkaille. Tätäkin asiaa tulee tarkoin harkita seudullista yhteistyötä nyt rakennettaessa.

Teuvan parhaat käytännöt

Teuvan kunnan lukuisissa eri työpisteissä tehdään hyvää työtä. Monet työporukat ja tiimit ovat kehittäneet omaa työtään esimerkillisellä tavalla. Arjen aherruksessa nämä hyvät asiat jäävät helposti piiloon ja palkitsematta.

Henkilöstöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että vuosittain nostettaisiin esiin oman väen kehittämiä hyviä käytäntöjä neljässä sarjassa:

- palvelujen kehittäminen
- työyhteisön, johtamisen tai toimintatapojen kehittäminen
- viestinnän tai tiedottamisen kehittäminen
- työhyvinvoinnin kehittäminen.

Parhaat palkitaan. Tarkoituksena ei ole luoda kilpailuhenkeä, vaan nostaa työpaikoilla tapahtuva laaja kehittämistyö oikeaan arvoonsa ja kaikkien tietoisuuteen. Näin voimme oppia toistemme oivalluksista.

Töyssyt

Pauli Nevala esitti jo syksyllä 2006, että ajonopeuksien alentamiseksi Porvarintielle ja Mikkiläntielle rakennettaisiin hidasteet. Tekninen toimi on yhteistyössä tiehallinnon kanssa selvitellyt erilaisia hidasteratkaisuja. Sen pohjalta kunnanhallitukselle esitetään, että kokeiluluontoisesti Porvarintielle tehtäisiin kolme loivapiirteistä hidastetta asfalttibetonista. Mikkiläntielle esitetään rakennettavaksi yksi samantyyppinen "töyssy". Suunnitelmissa on, että nämä rakenteet tehtäisiin tämän kesän aikana.

Toivottavasti näillä ratkaisuilla ajonopeuksia keskustassa saadaan pienennettyä ja liikenneturvallisuutta parannettua.

Toisen asteen koulutus

Teuvan kunnanhallitus kävi maanantaina 5.5. tutustumassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Sedua, jolla on laajaa ammatillista koulutusta eri puolilla maakuntaa sekä ammattikorkeakoulua, jolla silläkin on toimintaa kuudella paikkakunnalla. Meitä lähimmät ammattikorkeakoulun yksiköt ovat Jurvassa ja Kauhajoella. Teuvan kunnasta tulee ensi vuoden alusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, kun Kurikan ammattioppilaitos liittyy Seduun.

Maakunnassa ollaan vahvistamassa korkeakouluopetusta. Yliopistokeskus, jossa toimii Seinäjoella useiden yliopistojen yksiköitä, ja ammattikorkeakoulu, muodostavat jatkossa vetovoimaisen maakunnallisen koulutuskokonaisuuden. On tärkeää, että Suupohjan ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus tekevät tiivistä yhteistyötä tämän voimakkaasti kehittyvän koulutuskokonaisuuden kanssa.

Paras-hankkeen myötä valtiovalta on ohjaamassa ammatillista koulutusta isommiksi yksiköiksi. Ammattikoulua ylläpitävän kuntayhtymän toiminta-alueella pitäisi asua vähintään 50.000 asukasta. Tämö on varmaankin perusteltua, koska koulutettavat ikäluokat tulevat jatkossa pienenemään. Tässä tilanteessa Suupohja joutuu miettimään, mihin suuntaan tulevaisuuden yhteistyötään rakentaa.

Paras-hankkeen jatko

Kaikki neljä kuntaa hyväksyivät sopimukset liikelaitoksen perustamisesta vähän ennen Vappua. Tiukimmalle taisi päätöksenteko ottaa Kauhajoella ja Teuvalla.

Käytännön asioiden valmistelu jatkuu varsin Kauhajoki-vetoisena. Valmistelua varten perustettiin kolme työryhmää. Hallinto ja talous -niminen ryhmä valmistelee sopimusasioita, organisaation muodostamista, tukipalvelujen järjestämistä, hallintosääntöä ja talousarviota. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Palvelut-työryhmä perusturvajohtaja Kari Nuuttilan luotsaamana miettii uuden liikelaitoksen palvelujen järjestämistä ja toimintatapoja. Henkilöstö-työryhmä valmistelee henkilöstön siirtymistä liikelaitoksen palvelukseen ja siihen kiinteästi liittyviä asioita. Tähän ryhmään pyydetään henkilöstöjärjestöjä nimeämään edustajansa. Ryhmän puheenjohtaja on kaupunginkamreeri Markku Vanhanen.

Neuvola

Teuvan neuvola sekä päivä- ja kotihoitotoimistot sijaitsevat vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Ongelmia on jatkuvasti myös sisäilman laadussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on valmistellut ratkaisua tilapulmaan. Olemassa olevat tilat on kartoitettu, mutta selvityksen mukaan yksikään niistä ei ole sellainen, joka saataisiin peruskorjauksellakaan kohtuuhintaan muutettua soveltuvaksi pitkäaikaiseen neuvolakäyttöön. Lautakunta esittääkin uuden tilan rakentamista nykyisen neuvolan tontille. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa.

Teuvan kunta tarvitsee uuden neuvolan. Myös kotihoidon ja päivähoidon asiakaspalvelujen sijoittaminen samaan yhteyteen on perusteltua. Tila tulee alusta alkaen suunnitella lapsiperheiden asiointia ja tapaamisia palvelevaksi. Nykyisen neuvolan tontti terveyskeskusta vastapäätä on hyvä paikka.

Lautakunta esitti myös dementiakodin suunnittelemista samaan rakennukseen. Esitykseni hallitukselle on, että tässä vaiheessa dementiakodin suunnittelua ei aloiteta, koska kunta on juuri päättänyt ostaa 10 hoivapaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Neuvolarakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin mahdollinen myöhempi lisärakentaminen ottaa huomioon.

Investointitukea myös liikennevälineiden hankintaan

Teuvan Yrittäjät on järjestönä esittänyt, että kunnan investointituen käyttömahdollisuutta laajennettaisiin siten, että tukea voisi saada myös liikennevälineiden hankintaan. Kunnan ja yrittäjien yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta päätyi samaan ajatukseen. Kunnanhallitus esittääkin nyt valtuustolle, että tukea myönnettäisiin myös liikennevälineisiin, mutta rajoitetusti.

Tukea ei saisi varsinaiseen auton hankintaan, vaan auton varusteluun esim. nosturilla, lavalla tai perävaunulla. Tukea myönnettäisiin vain tavaraliikenteeseen hankittuun ajoneuvoon. Tukea hakevalla yrittäjällä tulisi olla liikennelupa. Investoinnin tuettava osuus voisi olla 20.000 - 60.00o euroa. Tukea saisi vain yhteen ajoneuvoon tehtyyn hankintaan/yritys. Tuen määrä olisi 10 %.

Tälläkään ratkaisulla liikennöitsijät eivät pääse aivan samaan asemaan muiden yrittäjien kanssa. Toisaalta TE-keskus ei yleensä näihin investointeihin myönnä tukea lainkaan. Tiedossani ei myöskään ole toista kuntaa, joka avustaisi ajoneuvohankintoja.

Kunnan kannalta liikennöitsijät ovat tärkeitä yrittäjiä. He työllistävät merkittävästi teuvalaisia työntekijöitä, mutta osin hakevat toimeksiantonsa kunnan ulkopuolelta.

Mikä kiire?

Nopea aikataulu sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymän valmistelussa tuntuu monia huolettavan. Tarkoitushan on perustaa yhtymä jo kesäkuun alussa. Varsinainen toiminta alkaisi vuoden 2009 alussa.

Kunta- ja palvelurakennelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Viimeistään siihen mennessä tulee lain velvoitteet täyttää. Laki edellyttää, että "Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään 20.000 asukasta."

Käytännössä valmistelu on velvoitettu aloittamaan heti. Valtioneuvosto seuraa tarkasti valmistelun etenemistä alueilla. Jo elokuussa 2007 kuntien valtuustot joutuivat vastaamaan valtioneuvoston kysymyksiin siitä, miten ja kenen kanssa näihin tavoitteisiin pyritään. Tuossa yhteydessä Suupohjan neljä kuntaa vastasivat muodostavansa yhteisen liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2009 alusta alkaen.

Aikaa vuoden 2012 loppuun on vielä paljon, ja siinä mielessä aikalisä on teoriassa mahdollinen vaihtoehto. Se johtaisi kuitenkin moniin ongelmiin. Rannikon yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2009 alussa. Karijoen yhteistyö perusterveydenhuollossa katkeaa tuolloin. Vuoden 2009 alusta Jurvan kunta liittyy Kurikan kaupunkiin. Uuden Kurikan terveyspalvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteistoiminta-alue. Teuvan yhteistyösuhteet Jurvan suuntaan tulevat joka tapauksessa uusharkintaan. Jos Teuva yksin jättäytyisi pois Suupohjan liikelaitoskuntayhtymästä, Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki kuitenkin perustaisivat sen. Silloin Teuva ei olisi mukana valmistelemassa ja päättämässä yhteisistä asioista. Johonkin yhteistoiminta-alueeseen meidän olisi kuitenkin myöhemmin liityttävä.

Valmisteluaikataulu on haasteellisen tiukka, mutta mahdollinen toteuttaa. Jos ratkaisu siirtyy jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen, tietää se vain moninaisten neuvottelujen pitkittymistä. Aika joka käytetään noihin neuvotteluihin, on pois varsinaisesta toiminnan kehittämisestä.

Kysyimme kuntalaisilta

Helmikuussa lähetimme kuntalaisille kyselylomakkeen, jossa pyysimme arvioimaan palveluja ja päätöksentekoa. Parhaita arvioita saivat henkilökunnan ystävällisyys ja ammattitaito sekä palvelujen laatu. Sen sijaan palvelujen riittävyydessä ja tiedottamisessa näyttäisi olevan eniten parannettavaa.

Toimialoista sivistystoimi sai parhaat pisteet. Sitä lähelle pääsi sosiaali- ja terveystoimi. Hallinto- ja elinkeinotoimi sijoittui seuraavaksi. Heikoimman kokonaisarvosanan sai tekninen- ja ympäristötoimi.

Päätöksenteon nopeutta arvioitiin melko kriittisesti, arvosana oli tyydyttävä. Päätöksistä tiedottaminen ja päätöksenteon sujuvuus saivat pisteet, jotka ovat tyydyttävän ja hyvän välimaastossa.

Vastaajille annettiin myös avointen kysymysten muodossa mahdollisuus kertoa, mihin he ovat tyytyväisiä päätöksenteossa ja palveluissa, sekä miten he näitä asioita kehittäisivät. Näitä vastauksia läpi käymällä saamme tarkempaa tietoa kuntalaisten näkemyksistä.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Antamanne palaute tullaan käymään läpi huolellisesti.

Hyvä tulos

Viime vuoden tilinpäätös on noin miljoonan suunniteltua parempi. Ylijäämää kertyy hieman vajaat 800.000 euroa, kun alkuperäisessä budjetissa arveltiin tuloksen menevän 200.000 pakkasen puolelle. Hyvä tulos johtuu yleisestä noususuhdanteesta, joka on kasvattanut kuntien verotuloja.

Viime vuonna Teuvan kunta investoi peräti 3,2 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen hanke oli M-Partners Oy:n käyttöön rakennettu teollisuushalli. Isoista investoinneista huolimatta kunnan lainamäärä pieneni noin 200.ooo eurolla. Lainaa Teuvan kunnalla onkin vain noin 800.000. Kassavaroja vuoden päättyessä oli 3,5 miljoonaa euroa. Investoinnit ohensivat kassaa 1,1 miljoonalla eurolla.

Tilaaja ja tuottaja

Tänä iltana Teuvan kunnanvaltuusto antaa vastaukset valtioneuvostolle siitä, miten Paras-hanke tällä alueella etenee. Viime syksystä suunnitelmat ovat hieman muuttuneet. Ministeriöissä on katsottu, että liikelaitoskuntayhtymä on ihan hyvä organisaatiomuoto palvelujen tuottamiseen, mutta ei niinkään niiden järjestämiseen.

Uusittu malli lähtee siitä, että kunnilla on yhteinen yhteistoimintalautakunta. Se toimii yhden kunnan organisaatiossa, mutta kaikki neljä kuntaa saavat siihen edustajansa. Lautakunnan tehtävänä on päättää, mitä palveluita alueella tuotetaan, kuinka paljon ja minkä tasoisina. Lautakunta sitten ostaa nämä palvelut liikelaitoskuntayhtymältä.

Näin lähestytään ns. tilaaja-tuottaja -mallia. Mikä järki siinä on? Monissa kunnissa on nähty hyväksi näiden tilaaja- ja tuottaja-roolien erottaminen toisistaan. Perinteisessä kunnan palveluntuotantomallissahan hyvin pitkälle samat ihmiset päättävät, mitä palveluja tarvitaan ja miten niitä tuotetaan - he itse vastaavat niiden tuottamisesta - ja vieläpä itse seuraavat tuloksia. Siinä on silloin vähän pukki kaalimaan vartijana. Kun roolit erotetaan, tilaaja (lautakunta) keskittyy poliittiseen päätöksentekoon siitä, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat ja tuottaja (liikelaitoskuntayhtymä) palvelujen mahdollisimman tehokkaaseen tuottamiseen.

SEK

Teuvan ja Jurvan kuntien välillä on paljon hyvää yhteistyötä. Jurvan liittyessä Kurikkaan monet yhteistyökuviot tulevat uudelleen mietittäviksi. Näitä ovat esimerkiksi terveystarkastus, ympäristönsuojelu ja lääkäripäivystys.

Jurva on myöskin osakkaana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä. Jos jostakin asiasta ei erikseen muuta sovita, Jurvan omistukset ja vastuut siirtyvät uudelle Kurikalla. Näin Kurikasta voisi tulla SEK:n osakas - itse asiassa sen suurin omistajakunta.

SEK on ollut merkittävä vaikuttaja Nikkarikeskuksen perustamisessa Jurvaan. Teuvan Teak ja Jurvan Nikkarikeskus sekä Jurvan oppilaitokset muodostavat kokonaisuuden, joiden menestys on kytköksissä toisiinsa. Uudella Kurikalla on vahvaa yritystoimintaa, mm. varsin merkittävää huonekaluteollisuutta. Teuvan ja koko Suupohjan etu on, että saisimme Kurikasta aktiivisen SEK:n osakkaan. Tulevissa neuvotteluissa ratkaistaan, heikkenevätkö SEK ja Suupohja Jurvan verran, vai vahvistuvatko ne Kurikan verran.

Päivähoidon paikka

Kun Suupohjan neljä kuntaa antoivat elokuussa yhteisen vastauksen valtioneuvostolle Paras-hankkeen etenemisestä, lähtökohtana oli, että ensi vuoden alusta kuntien koko sosiaali- ja terveystoimi hoidetaan seudullisesti. Päätöksen jälkeen keskustelua on syntynyt erityisesti siitä, pitäisikö ainakin esiopetuksen, mutta mahdollisesti myös päivähoidon, jäädä kuitenkin peruskuntien toiminnaksi.

Perusteltuja mielipiteitä on esitetty puoleen jos toiseenkin. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvola on keskeisin toimija lapsiperheiden palveluissa, ja niinpä päivähoidon tulisi olla samassa organisaatiossa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että päivähoidossa korostuu kasvatustehtävä, joka sitten jatkuu mahdollisimman saumattomasti koulussa. Osa puolestaan pitäisi esiopetuksen koulutoimessa, mutta siirtäisi päivähoidon liikelaitokselle.

Peruskuntien kannalta kyse ei ole vähäisestä asiasta. Päivähoito ja esiopetus ovat joka tapauksessa tärkeitä lapsiperheiden palveluita. Päivähoito on henkilöstömäärältään suurin liikelaitokseen siirrettäväksi aiottu palvelu.

Ainakin Teuvan ja Karijoen kunnanhallitukset ovat ottaneet kannan, jonka mukaan tätä asiaa täytyy vielä uudelleen harkita. Neljän kunnan yhteinen ratkaisu syntyy aikanaan neuvottelujen pohjalta. Ratkaisusta riippumatta palveluja tarjotaan jatkossakin hyvin samalla tavalla kuin tänäkin päivänä. Samat tutut hoitopaikat ja samat tutut henkilöt jatkavat.

Yrittäjäilta

Teuvan kunta järjestää yhteistyössä Teak Oy:n ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kanssa yrittäjäillan torstaina 7.2.2008 klo 18 Orrelassa.

Tilaisuudella on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin teemme kunniaa teuvalaiselle yrittäjyydelle ja teuvalaisille yrittäjille. Yrittäjyys on aina ollut rankka laji, jossa on joutunut laittamaan itsensä likoon sataprosenttisesti. Kilpailun kaikilla sektoreilla koventuessa ja markkinoiden laajentuessa yrittäjyys on entistä haasteellisempaa, mutta toivottavasti myös palkitsevampaa. Teuvalaisella yrittäjyydellä on kasvot. Yrityksemme ovat paikallisten perheiden ja sukujen omistamia. Useimmilla yrityksillä on paikkakunnalla jo pitkä historia. Tällaiset yritykset ovat paikkakunnan kannalta vakaampia toimijoita, kuin suuret pörssiyhtiöt, jotka siirtävät toimintaansa maasta toiseen lyhytaikaistenkin sijoituspaikkahyötyjen innoittamina.

Illan toisena tarkoituksena on tarjota vankka tietopaketti yrittäjyyden tueksi tarjolla olevista palveluista. Olemmekin saaneet mukaan tasokkaan joukon alustajia yhteistyökumppaneistamme. Puheenvuoron käyttävät Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta johtaja Raimo Harjunen, yritysosaston osastopäällikkö Antti-Jussi Oikarinen ja maaseutuosaston yritystutkija Mauri Volama. Suupohjan maaseutuohjelman yritysrahoituksesta puhuu Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Aluejohtaja Asko Saarinen kertoo Finnveran palveluista yrityksen kasvun tukena.

Alustajat jäävät viettämään iltaa kanssamme, joten yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet kahdenkeskisiin keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa.

Jotta osaisimme varata sopivan määrän iltapalaa, pyydämme mukaan tulevia yrittäjiä ilmoittautumaan kunnan vaihteeseen (06) 2413 4000 maanantaihin 4.2. klo 10 mennessä.

Puhelias valtuusto

Teuvan kunnanvaltuuston budjettikokous oli jälleen pitkä. Keskusteluja ja äänestyksiä riitti kolmeksi ja puoleksi tunniksi. On hyvä, että valtuustossa käydään myös perusteellisia keskusteluja. Valtuusto on nimenomaan se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee ylläpitää. Erityisen tärkeää se on juuri talousarviokokouksessa, jossa suunnataan tulevaa toimintaa.

Ennakkoarviot pitivät siltä osin paikkansa, että eniten huomiota saivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Määrärahojen riittävyydestä oltiin huolissaan. Merkittävin talousarvioon kohdistuva muutos koski neuvolan, avopalvelukeskuksen ja dementiakodin suunnittelu- ja rakentamismäärärahaa. Hallituksen esityksestä poiketen se poistettiin talousarviosta, jäljelle jäi vain pieni 50.000 euron suunnittelumääräraha. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään, mihin hintaan yksityiset palveluntuottajat ovat valmiit hoivapalveluja kunnalle tarjoamaan. Tätä koskeva tarjouspyyntömenettely on jo käynissä. Lisäksi selvitetään eri tasoisten hoivapaikkojen tarve seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Lisäpaikkoja varmasti tarvitaan. Nyt tarvitaan myös malttia siinä, että löydämme oikeat ratkaisut, joilla palvelut turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Kunnanvirasto on joulun välipäivät suljettuna. Keskitämme tuohon aikaan lomia, lepäämme, keräämme voimia ja palaamme palvelukseen taas heti uuden vuoden jälkeen.

Haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja levollista joulua sekä kaikkea hyvää alkavalle vuodelle!