Iltakoulu

Ilkka-Pohjalaisessa oli taannoin juttua, jossa naapurikunnan iltakoulukäytäntöä tarkasteltiin kriittisesti. En tiedä mitään heidän käytännöistään, enkä tunne tarvetta ottaa kantaa niihin, mutta juttu sai minut miettimään Teuvan kunnan käytänteitä.

Teuvallakin kunnanhallituksessa on usein ns. iltakouluasioita. Se tarkoittaa sitä, että kunnanhallitukselle kerrotaan jostain valmisteluun tulleista tai tulossa olevista asioista. Asiaa taustoitetaan, haetaan tarvittaessa valmistelua ohjaavaa linjausta tai halutaan asiaan laajempaa paikallistuntemusta.

Minusta menettely on hyvä ja hyödyllinen. Siihen liittyy kuitenkin tiettyjä reunaehtoja:

Jos asia tuodaan keskusteluun täysin valmistelemattomana ja ilman mahdollisuutta perehtyä asiaan etukäteen, saatetaan kanta asiaan löydä lukkoon, ennen kuin faktoja on riittävästi selvitetty. Sen jälkeen kannan muuttaminen on vaikeampaa, vaikka tosiasiat puhuisivat muutoksen puolesta.

Virkamiehet valmistelevat ja tekevät päätösesityksensä virkavastuulla. He vastaavat siitä, että esitykset eivät ole lainvastaisia, ja että ne ovat myös kunnan ja kuntalaisten edun mukaisia. Iltakoulukeskustelu ei tuo tähän muutosta. Eli keskustelusta huolimatta virkamiehet tekevät esityksensä oman osaamisensa ja näkemyksensä pohjalta.

Entäs sitten se asioiden julkisuus? Iltakoulukeskustelu on alustavaa valmistelua, ikään kuin lähetekeskustelu asian valmisteluun. Se käydään luottamuksellisena. Mutta tuotaessa asiaa päätöksentekoon, kaikki pitää esittää yhtä lailla avoimesti ja julkisesti, kuin että asiassa ei tätä alustavaa lähetekeskustelua olisi käyty.

Teuvan lastausraide

Suupohjan radan säilymisen eteen on tehty aktiivista työtä toistakymmentä vuotta. Viime aikoina toimintaan on tullut uutta ryhtiä Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ja sen aktiivisen ja osaavan toiminnanjohtajan Jorma Vierulan myötä. Radan taloudellisia vaikutuksia selvitetään, henkilöliikenteen mahdollisuuksia tutkitaan ja Teuvalle suunnitellaan lastausraiteen pidentämistä.

Radan ongelmia ovat kunto ja liikenteen vähäisyys. Rata on yli 100 vuotta vanha, ja mm. useat sillat ovat korjauksen tarpeessa. Liikennöinnin ylläpito edellyttää ns. tehostettua kunnossapitoa, joka maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Liikennevirasto harkitsee radan kunnossapidon lakkauttamista. Se tarkoittaa taas käytännössä myös liikenteen lakkaamista.

Viime vuonna radan kuljetusmäärät ovat olleet reilussa kasvussa. Silti kokonaismäärät ovat vielä vaatimattomia. Mutta kasvupotentiaalia on runsaasti. Teuvalta on viime vuonna  ja alkuvuonna 2020 lastattu melkoiset määrät puuta. Metsäyhtiöiden edustajat ovat käyneet tutustumassa lastauspaikkaan ja sen hyväksi havainneet. Suupohjassa metsien hyödyntämisaste on alhainen. Kasvavat lastausmäärät tarkoittavat, että kantarahatuotot kasvavat - sen lisäksi että osa kumipyörillä kuljetetusta puusta kulkee nyt rautateillä.

Puun lastaus ja kuljetus Teuvalta rautateitse on kuitenkin tehotonta ja tämän vuoksi heikosti kannattavaa. Käytännössä pyritään lastaamaan täysiä junia. Jos se ei ole mahdollista, lastataan puolikkaita junia, ja kuljetuksia yhdistellään matkan varrella. Teuvalla ei täyspitkää junaa pysty lastaamaan.

Siksi on suunniteltu lastausraiteen pidentämistä Teuvalla. Jatkoa tarvittaisiin vain noin 100 metrin matka. Kustannuksia tämä tietäisi noin 200.000 euroa. Koska liikennevirasto ei ole valmis tähän satsaukseen, on rautatieyhdistys kerännyt rahoituksen maakunnista. Lähinnä kunnilta ja Kaskisten satamalta, jolle puunkuljetukset on elinehto. Teuvan kunnan osuus rahoituksesta on n. 60.000 euroa. Suunnittelu on tekeillä ja rakentamaan toivotaan päästävän vielä kevään aikana.

Uusia kasvoja

Vuosi 2020 alkaa muutamilla henkilövalinnoilla. Nykyään aika harvoin pääsee uusia työntekijöitä valitsemaan, mutta nyt on kolme merkittävää osaajaa hakusessa. Teknisen johtajan hakuaika jo päättyi, mutta kunnanhallitus päätti jatkaa hakuaikaa. Saimme hyviä hakemuksia, mutta haluamme niitä lisää nyt saapuneiden (vain) kuuden hakemuksen lisäksi.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminta ajetaan alas alkuvuoden aikana. Kukin kunta järjestää elinkeinopalvelut haluamallaan tavalla. Teuvalla elinkeinopalvelujen järjestäminen on päätetty antaa Teak Oy:n tehtäväksi. Niinpä lähiaikoina haetaan elinkeinojohtajaa, joka toimii myös Teak Oy:n toimitusjohtajana.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja Kari Nuuttila saavuttaa eläkeiän tänä vuonna. Niinpä haussa on jo ollut hänen seuraajansa. Siihenkin vakanssiin haetaan lisää hakijoita jatkoajalla. Tehtävä on hyvin tärkeä kannaltamme - niin palvelujen merkittävyyden kuin kustannustenkin osalta.

Tulkoon joulu!

Pitkä syksy kääntyy kohti valon ja toivon juhlaa.

Haluan toivottaa Sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä iloista ja onnellista uutta vuotta!

Kuntoutusosasto

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta päätti 25.11. kuntoutusosaston lakkauttamisesta 28.2.2020 lukien. Päätöspykälän otsikko kuului: ”Kuntoutuksen painopisteen siirtäminen laitoskuntoutuksesta avo- ja kotikuntoutukseen sekä kuntouttavaan intervallihoitoon”. Otsikko on hyvin kuvaava. Tästä on kyse.

Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin perustuen Suupohjassa on perusterveydenhuollon osastopaikkoja viime vuosina järjestelmällisesti vähennetty. Samalla on avohoitoa ja kotihoitoa vahvistettu. Uutena palvelumuotona ikäihmisten palveluissa on kuluvan vuoden helmikuussa aloitettu tehostettu kotikuntoutus. Alueella kotikuntoutusta toteuttaa sekä erillinen tiimi että kotihoidon ja asumispalveluiden oma henkilökunta. Tulokset ovat olleet hyviä. Asiakkaiden toimintakyky on selvästi parantunut. Tehostetun kotikuntoutuksen jakson jälkeinen arkikuntoutus on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi asiakkaan saavuttaman toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Llky:n avofysioterapia on osa kuntouttavaa ja ennalta ehkäisevää  toimintaa. Siihen kuuluu tutkiminen, arviointi, ohjaus, neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakasta ylläpitämään tai palauttamaan fyysinen toimintakyky siten, että hän selviytyy arjesta omassa elinympäristössään yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin.

Teuvan 16-paikkaiselle kuntoutusosastolle on ollut tarkoitus keskittää pääasiassa lonkka- ja polviproteesipotilaiden leikkauksen jälkeinen kuntoutus sekä aivohalvauspotilaiden kuntoutus.  Näiden lisäksi osastolla on hoidettu jonkin verran myös muita, pääosin teuvalaisia potilaita. Osastomuotoisen kuntoutuksen tarve on vähentynyt, koska kuntoutus on yhä enenevässä määrin siirtynyt asiakkaan kotona tapahtuvaksi toiminnaksi.

Uutena palveluna llky:ssä on viime vuosina lisätty kotisairaalatoimintaa. Kotisairaala tarjoaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa  sairaalatasoista hoitoa, joka on vaihtoehto osastohoidolle. Kotisairaala mahdollistaa akuuttien sairauksien hoitoa paitsi kotona myös palveluasumisen yksiköissä. Näin voidaan vähentää ikäihmisiä kuormittavia sairaalasiirtoja.

Kuntoutusosaston toiminnan lakatessa kuntoutuspalvelut järjestetään asiakaskohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella joko palveluasumisen kuntouttavina intervallijaksoina, tehostetun kotikuntoutuksen jaksoina tai avofysioterapian yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin. Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoito järjestetään ensisijaisesti kotisairaalassa tai päiväsairaalassa ja viime kädessä lääketieteellisistä syistä akuuttiosastolla. Palveluasumisen intervallikuntoutusjaksoille ohjataan yksin asuvat, muistisairaat asiakkaat, joilla on leikkauksen takia varauskielto. Lisäksi ko. jaksoille ohjataan asiakkaat, joiden nopea kotiutus ei ole mahdollista. Palveluasumisessa kuntoutus tapahtuu tehostetun kotikuntoutuksen ja avofysioterapian yhteistyönä. Kotona asuvien kotihoidon asiakkaiden kuntoutusjaksot järjestetään tehostetun kotikuntoutuksen yksiköstä käsin. Alueen muun väestön leikkauksen ja aivotapahtuman jälkeisestä kuntoutuksesta vastaa avofysioterapian henkilöstö.

Kyse on luonnollisesti myös rahasta. Kuntoutusosaston lakkautus ja tarvittavat resurssilisäykset kotikuntoutukseen huomioiden vuositasolla arvioidaan säästyvän noin miljoona euroa, josta Teuvan osuus on noin 400.000. Ketään ei irtisanota. Kuntoutusosaston vakinainen henkilöstö siirtyy toisiin tehtäviin llky:ssä. Tehtäviin, jotka tällä hetkellä ovat  tilapäisesti täytettyinä.

Asia on ollut esillä valmistelussa jo pitkään. Muutos palvelurakenteessa on tarpeellinen.  Asiaa on pari kertaa esitelty kunnanhallitukselle. Asian vastustamisen sijaan olemme keskittyneet siihen, että kymmenisen vuotta sitten peruskorjatut kuntoutusosaston tilat eivät jäisi vajaakäytölle. Hyvässä yhteistyössä llky:n johtavien viranhaltijoiden kanssa on siihen löydetty hyviä ratkaisumalleja. Johtokunnan päätöksessä todetaankin, että johtokunta edellyttää, että kuntoutusosaston tiloja käytetään ensisijaisesti asumis-/intervalliasumisen tarpeisiin.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan, että Sansssinkoti puretaan ja rakennetaan uusi rakennus tilalle. Näyttää todennäköiseltä, että Sanssinkodin asukkaat tarvitsevat väistötilat. Ajatuksenamme on, että kuntoutusosasto toimisi noin vuoden ajan väistötilana, jolloin sekä asiakkaat että sen henkilöstö siirtyisivät sinne.

Väistötilana toimimisen jälkeen kuntoutusosastolle siirtyisi Henriikkakoti sen dementiaosastoa lukuun ottamatta.   Tilat soveltuvat siihen erinomaisesti. Osastosta saadaan sisustussuunnittelulla kodikas ja viihtyisä.  Henriikkakodin osin remonttia vaativat nykyiset tilat tulisivat mm. kotihoidon toimiston käyttöön. Sinne siirtyisivät nyös Niittyleinikin asukkaat. Terveyskeskuksen-Henriikkakodin kiinteistö ei suinkaan hiljenisi, vaan se saataisiin tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Sote-toiminta olisi Teuvalla entistä keskittyneempää sinne. Kiinteistökustannuksia pääsisimme pienentämään ainakin Niittyleinikin ja Ailintuvan osalta.

Jouluvaltuusto

Jouluun on monta askelta. Joulunavaukset. Hoosianna kirkossa. Pikkujoulut. Joululeipomiset. Kauneimmat joululaulut. Adventtikalenterit. Joululounaat. Joululahjojen hankinta. Joulukuusen valinta.  Joulukortit. Pihan jouluvalot. Kynttilät. Jouluaskartelut. Pelastusarmeijan joulupadat...

Ehkä tämä ei nyt ihan kuulu joukkoon, mutta minulle kunnanvaltuuston joulukuun kokous on myöskin yksi askel jouluun. Siellä päätetään seuraavan vuoden talousarviosta. Valtuustoryhmät käyttävät aika perusteelliset linjapuheenvuoronsa. Yhdessä syödään joulupuuro. Kokous päättää syksyn pitkän kokousten ketjun.

Eilen valtuusto keskusteli mm. ns. Terveystalo-hankkeen suunnittelukustannusten kuluksi kirjaamisesta.  Kymmenisen vuotta sitten, kun vanhassa neuvolarakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, alettiin suunnitella uusia tiloja mm. neuvolalle ja hammashoitolalle. Suunnitelmia laadittiin ja pariin kertaan kilpailutettiin urakatkin, mutta aina vastaan tuli uusia mutkia. Lopulta hanke päätettiin jättää toteuttamatta, ja hammashoitolalle rakennettiin tilat terveyskeskuksen yhteyteen. Alkuvuodesta 2019 selvisi, että nuo suunnittelukustannukset oli kirjattu hammashoitolainvestoinnin kustannuksiksi. Tilintarkastaja on ollut sitä mieltä, että koska suunniteltua rakennusta ei koskaan toteutettu, tulisi suunnittelukustannukset kirjata kuluksi. Tämä lisäisi kunnan taseessa olevaa alijäämää. Valtuusto päätti äänin 16 - 10 pyytää asiasta lisäselvityksiä.

Talousarvio vuodelle 2020 hyväksyttiin muutoksitta. Tyytyväisiä oltiin talousarvion 1,1 miljoonan ylijäämään. Toisaalta tiedostettiin, että taloudessa on monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vuoden varrella tilannetta muuttaa. Erityisesti verotulojen arviointi on nyt vaikeaa, kun talous on murrosvaiheessa ja verotulojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut rytmin vaihdos.

Valtuusto hyväksyi myös osaltaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen. Tilanne nähtiin seutuyhteistyön kannalta huonona, mutta tilanteessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia.

1959

Viime lauantaina sain olla mukana Teuvan Reserviupseerikerhon 60-vuotisjuhlassa. Tänään puolestaan Teuvan lukion 60-vuotisjuhlassa.

Vuonna  1959 Teuva on ollut varsin edistyksellinen maalaiskunta. Siis silloinkin. Siitä on osoituksena lukion perustaminen. Tuona vuonna tapahtui  toki paljon muutakin. Kansalaiskoulu aloitti toimintansa yksivuotisena päiväkouluna seurakunnalta ostetussa koulun käyttöön kunnostetussa talossa.  Siis Orrelassa. Perälän piirin uusi viisiopettajainen koulutalo valmistui vuoden alussa.  Alkunsa sai ammattikurssikeskus, jonka sittemmin olemme tunteneet Teak Oy:nä. Kunnansairaalaa ei vielä ollut, mutta sitä suunniteltiin kuumeisesti. Kyläteitä otettiin kunnan hoidettaviksi. Ja paljon muuta. Perustetun lukion kannalta merkitystä oli varmaan sillä, että asukkaita oli 8 360. Lapsia syntyi 144, ja kuntalaisia kuoli 63 henkilöä. Muuttoliike sen sijaan jo silloin verotti asukaslukua.

Pääelinkeinona oli maanviljelys. Kasvihuoneviljelys oli kasvussa. Teollisuutta kunnassa oli kunnalliskertomuksen mukaan vähänlaisesti. Huomattavimpia yrityksiä olivat Teuvan Lakkitehdas, Suupohjan Kehruutehdas, Etelä-Pohjanmaan  Villateollisuus, Teuvan Sahayhtymä ja Teuvan Rehukeitintehdas.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Hakala. Kunnanhallitus kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä arkilauantaina. Vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli peräti 670 asiaa.

Kunnanvaltuustoa johti Toivo Mikkilä. Valtuustolla oli vuoden aikana 11 kokousta. Pykäliä kertyi 172. Valtuusto piti 40-vuotisjuhlakokouksensa tammikuussa Paikalla olivat myös läänin maaherra K. G. R. Ahlbäck ja Maalaiskuntien liiton johtaja Aarne Eskola.

Talousarvion loppusumma oli huikeat 225.804.775 markkaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että rahan arvo oli inflaation seurauksena laskenut huimasti. Eli nämä olivat niitä "vanhoja markkoja", joista vanhemmat ihmiset ennen puhuivat. 1.1. 1963 Suomen markkaa uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä ollut 100 markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.

Talousarvio 2020

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla talousarvioesityksen pienin muutoksin investointiosaan. Toimintamenojen arvioidaan ensi vuonna olevan n. 36 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 1,3 % vuoden 2019 talousarviosta. Tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen n. 1,1 miljoonaa euroa.

Ylijäämäisen talousarvioesityksen mahdollistaa kaksi tekijää: Säästöt sote-palveluissa sekä valtionosuuksien huomattava nousu. Vuodesta 2019 valtionosuudet nousevat n. 0,5 miljoonaa euroa. Koska valtionosuuksien maksatusta siirrettiin kuntien heikon taloustilanteen vuoksi vuodelta 2020 jo vuodelle 2019, nousu olisi ilman tuota muutosta tosiasiassa isompi, n. 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien nousu aiheutuu siitä, että valtionosuuksien leikkaukset loppuivat. Vastaavia nousuja ei tule lähivuosina varmasti tapahtumaaan.

Verotulojen ennakoiminen on tällä hetkellä vaikeaa. Verotulojen tilityksissä on tapahtunut ns. rytmihäiriöitä sekä vuonna 2018 että 2019. Kuluvan vuoden verotulokertymä on ollut huomattavasti viimevuotista pienempi, mutta osin tilanne on oikenemassa marras- ja joulukuun tilityksissä. Olemme ensi vuoden verotuloarviossa olleet korostetun varovaisia.

Investointibudjetti on niukka. Kuluvalta vuodelta ensi vuodelle siirtyy päiväkodin rakentaminen. Samoin Suomen Yrittäjäopisto Oy:n osakkeiden osto Teak Oy:ltä. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaarin teollisuushallin laajentaminen näkyy talousarvioehdotuksessa kunnan antolainana kiinteistöosakeyhtiölle.

Osallistuva budetointi jatkuu ensi vuonna korotetuin panoksin. Käytämme testamenttivaroja 30.000 euroa ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin.

Elinkeinoasiat Suupohjassa

Suupohjan kunnat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ovat reilun vuoden ajan selvittäneet yhteisen elinkeinotoimensa uudelleenjärjestelyä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä koettiin liian jähmeäksi organisaatioksi elinkeinoasioiden hoitoon nykymaailmassa. Pitkään tavoitteena oli osakeyhtiön perustaminen, joka olisi jatkanut pääsosin SEKin tehtäviä. Kuluneen syksyn aikana Kauhajoen kaupunki päätyi kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen. Kaupunki haluaa elinkeino- ja elinvoima-asiat omaan organisaatioonsa. Niinpä kaupunki onkin päätynyt esittämään SEKin toiminnan alasajoa nopeassa aikataulussa.

Teuvan kunnalla on valmiudet oman toiminnan aloittamiseen ensi vuoden alkupuolella. Toimijana tulee todennäköisesti olemaan Teak Oy. Yhteistyötä pyrimme aikaansaamaan naapureiden kanssa. Etukäteen ajatellen Isojoki ja Karijoki ovat potentiaalisimmat yhteistyökumppanit.

Mikko Savolan nosto

Suora lainaus Ylen uutisesta:

"Ähtäriläinen kansanedustaja keskustan Mikko Savola haluaisi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistävän voimansa ilmastokysymyksen äärellä. Savola esittäää, että maakunnat muodostaisivat yhdessä alueen, joka tähtää puhtaan energian energiaomavaraisuuteen vuoteen 2030 mennessä."

Minusta Mikko on tässä erinomaisen hyvällä asialla! Alueella on vahvaa alan osaamista ja paljon uusiutuvan energian potentiaalia. Tässä maakunnat voisivat yhdistää voimansa ja harjoittaa yhteistyötä satavarmassa win-win -tilanteessa.

Teuvalla olemme näitä asioita jo  näpräämässä. Paljon voimme tehdä paikallisesti ja seudullisesti, mutta Mikon esittämällä toimintatavalla on eri suuruusluokan mahdollisuudet.

Murenevat tiet

Ely-keskus on ilmoittanut jättävänsä osan päällystetyistä ns. alemman asteen teistä jatkossa paikkaamatta. Perusteluja oli rahan puute ja se, että loputon paikkaaminen ei käytännössä toimi. Näitä teitä on myös Teuvan kunnan alueella, ja osa niistä varsin merkittäviä kannaltamme.

Onhan se autoilijana tullut nähtyä, että ei se pikinen murske kauaa montussa pysy, vaan autojen renkaat lennättävät sen pois. Tai sitten viereen murenee uusi reikä. Nyt tehty ratkaisu kuitenkin jättää tiet murenemaan, ja ennen pitkää liikenneturvallisuus vaarantuu. Pitemmällä tähtäimellä ratkaisu voi johtaa päällysteen kuorimiseen pois ja tien palauttamiseen soratieksi. Ei kuulosta kovin järkevältä.

Kärsimme nyt siitä kehityksestä, johon vuodesta toiseen jatkuneet tiemäärärahojen leikkaukset ovat meidät johtaneet. Jo syntyneiden vahinkojen korjaus tulee kalliiksi. Alueen kuntajohtajien tulee nostaa asia voimakkaasti esille, ja vaatia riittävät määrärahat valtiolta perusinfran ylläpitoon.

Tulos painuu

Kunnanvaltuusto käsitteli maanantaina kuluvan vuoden toista osavuosiraporttia. Kunnan oman toiminnan menot ovat kehittyneet koko lailla suunnitellusti. Talouden sopeuttamistoimet ovat niin ikään pääosin toteutuneet ennakoidussa aikataulussa.

Painetta kuluvan vuoden tulokseen aiheuttaa verotuloennakoiden pienentyminen edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtunee pitkälti verokorttiuudistuksesta, ja verot kertynevät kunnan kassaan ensi vuoden aikana. Mutta samalla tämä vaikeuttaa todellisen verotulokertymän seurantaa: mikä osa johtuu verokorttiuudistuksesta ja mikä osa puolestaan talouden kehityksestä.

Mielenkiintoista on muutes seurata, mikä vaikutus verokorttiuudistuksella on yksityiseen kulutukseen. Mikäli monella palkansaajalla joulukuussa tulee maksuun normaalia enemmän ennakonpidätyksiä, sillä voi olla vaikutuksia myös kauppojen joulumyyntiin. Varsinkin kun veronpalautukset eivät enää ajoitu joulun alle.

Ylitystä kunnan menoissa näyttäisi tulevan sosiaali- ja terveystoimessa. Tässä vaiheessa ylitystä on n. puoli miljoonaa, mutta luku saattaa loppuvuodesta muuttua suuntaan tai toiseen vielä paljonkin. Se muodostaa siis melkoisen epävarmuustekijän koko vuoden tuloksen osalta.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että kuluvan vuoden tulos kahden ylijäämäisen vuoden jälkeen painuu selvästi alijäämäiseksi.

Suunnittelukokous

Kokeilimme uutta työtapaa. Kunnanhallitus piti 23.9. ensimmäisen suunnittelukokouksensa. Eipä siinä nyt sinänsä sen ihmeempiä; Arvioitiin tulevaa ensi juhannukseen asti - millaisia asioita on tulossa käsittelyyn ja suunnilleen missä aikataulussa. Samalla vähän kyseltiin, onko hallituksella sellaisia painotuksia, joita se haluaisi valmisteltavan.

No, eihän asiat mistään tyhjästä tulleet. Osa on vuosittaisia rutiineja niin kuin talousarvio ja tilinpäätös. Itsestäänselvyyksiä.  Osa asioista nousee budjetista ja kuntastrategiasta, osa käytännön tarpeista: osallisuusohjelman laatiminen, kiinteistöstrategian päivitys, hallintosäännön päivitys, mallin laatiminen yritysvaikutusten arviointiin, kunnan markkinointisuunnitelma, energiaomavaraisuuden lisääminen, elinkeinoasioiden organisointi Suupohjassa, Teak Oy:n tuleva toiminta, valtuustoaloitteen mukainen yhdyskuntarakenteen yksityistämisselvitys...

Työperäinen maahanmuutto

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys on 2010-luvulla kääntynyt selkeän negatiiviseksi. Tulevina vuosikymmeninä väestö vanhenee merkittävästi, erityisesti Seinäjoella ja sen lähiympäristössä. Teuvan kaltaisissa maaseutukunnissa väestön vanheneminen on jo pitkälle toteutunut. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, heinäkuussa 2019 Teuvalla oli työttömiä 5,3 %. Suhdannetilanteen muutos tullee lähiaikoina kääntämään työttömyysluvut taas jonkinasteiseen kasvuun. Osaavasta työvoimasta on Teuvalla ja maakunnassa pulaa. Se muodostaa ison esteen yritysten kasvulle. Kunnat virittelevät hankkeita työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni. Merkittävän muuttoliikkeen saaminen suunnattua näille lakeuksille kotimaasta on epätodennäköistä. Kuntien toteuttamat rekry-hankkeet yleensä alkavat suhdannetilanteeseen nähden liian myöhään, näin oletan tapahtuvan nytkin.

Näkisinkin, että emme tarvitse lyhytkestoisia hankkeita, vaan pysyvän toimintamallin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Mallin voisivat toteuttaa yhteistyössä kunnat, kauppakamari, yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto ja ely-keskus. Mallin rakentaminen kannattaisi aloittaa kartoituksesta, millaisia toimia on jo kokeiltu eri puolilla Suomea. Myös muiden maiden käytänteitä olisi hyvä selvittää. Nyt jos heti aloitettaisiin, toimintamalli olisi terässä seuraavan nousukauden alkaessa.

Nyt äänestämään!

Teuvan kunnassa kokeillaan tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistuvaa budjetointia. Prosessi on edennyt äänestysvaiheeseen, joka toteutetaan Teuvan kunnan verkkosivuilla ajanjaksolla 5.-25.8.2019. Jokainen teuvalainen saa äänestää iästä riippumatta.

Äänestyksessä ovat seuraavat vaihtoehdot:

1. Nuorisotoiminnan kehittäminen

Palkataan nuoriso-ohjaaja kehittämään nuorisotoimintaa Teuvalla yhteistyössä seurakuntien ja yhdistysten kanssa.

2. Skeittiparkin parantaminen

Nykyiseen Skeittiparkkiin hankitaan kaksi uutta ramppia ja rakennetaan sadekatos.

3. Kunto-/elämysportaat

Rakennetaan Parraan näköalapaikalle kuntoportaat, joiden jyrkkyys on 33 % ja pituus 70 metriä.

4. Virkistyspaikka ja -reitti jokirantaan

Toteutetaan jokirannan läheisyyteen, keskustan alueelle noin kilometrin pituinen merkitty reitti, jonka varrelle rakennetaan esimerkiksi nuotiopaikka ja oleskelukatos.

5. Uimahalli- ja kuntosalikäynnit ilmaiseksi alle 18-vuotiaille

Kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan ilmaiseksi sisäänpääsy Teuvan uimahalliin ja kuntosalille, arvioitu käyttöaika noin puoli vuotta.

Teuvalla on varattu vuoden 2019 talousarviossa 10 000 euroa osallistuvaan budjetointiin. Kuntalaiset ideoivat huhti-toukokuussa 47 kappaletta lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ehdotuksia budjetin käytöstä. Teuvan hyvinvointivaliokunta toimi touko- ja kesäkuun kokouksissaan ideoiden käsittelyssä esiraatina. Saapuneista ideoista muokattiin toteuttamiskelpoisia projekteja, jotka ovat nyt edenneet äänestykseen. Kunnanhallitus hyväksyy eniten ääniä saaneen idean toteutettavaksi.

Tuosta kun klikkaat, olet äänestyssivustolla:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSehe21iN-zKEahRTIir_UXC9zNiJxCiJYcmFrf_o784iuFZqQ/viewform

Vaihteeksi sotesta

Antti  Rinteen hallitus aikoo toteuttaa sote-uudistuksen 18 maakunnan pohjalta. Järjestäminen ja tuotanto rakennetaan pääsääntöisesti julkisten toimijoiden varaan. Yksityiset palvelut täydentävät tarjontaa.

Jos saisi toivoa, mitä odottaisin uudelta valmistelulta? Että varataan riittävästi aikaa. Hyödynnetään jo tehtyä valmistelutyötä. Edetään tietojärjestelmät edellä. Tehdään lainsäädäntö väljänä puitelakina, joka mahdollistaa erilaiset toteutukset eri maakunnissa. Vaiheistetaan uudistus. Ei syödä koko norsua kerralla. Vaiheistetaan myös alueellisesti, jolloin ne maakunnat, jotka ovat valmistelussa pisimmällä, voisivat edetä muita nopeammin.

Lukuja konsernista

Kunnan tilinpäätöksen osana laaditaan myös konsernitilinpäätös. Siihen yhdistellään kunnan tilien lisäksi kunnan omistukset yhtiöissä ja yhteisöissä. Teuvan osalta merkittävimmät mukaan otettavat ovat Teak Oy, Teuvan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari ja Teuvan Kaukolämpö Oy sekä kuntayhtymät, joissa Teuvan kunta on jäsenenä.

Konsernituloslaskelma kertoo viime vuodelta mm. että  toimintatuotot pienenivät 1,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut puolestaan pienenivät 1,8 miljoonaa. Näin ollen toimintakate parani 0,7 miljoonaa. Verorahoitus, jolla tässä tarkoitan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää, pieneni 1,5 miljoonaa. Kun vuonna 2017 konserni tuotti 1,5 miljoonaa ylijäämää, nyt jäätiin 0,1 miljoonaa pakkasen puolelle. Pitkäaikaisten lainojen määrä laski 0,7 miljoonaa.

Vaalit...

... lähestyvät. Tai oikeastaan kahdetkin vaalit, mutta noista eurovaaleista on toistaiseksi ollut vähemmän juttua julkisuudessa. Teuvalla niin ennakkoäänestys kuin varsinaisen vaalipäivänkin äänestys ovat Teakin tiloissa. Jonkin verran huolta on herättänyt se, että äänestyspaikka on ydinkeskustan ulkopuolella. Järjestämme varsinaisena äänestyspäivänä kuljetuksia keskustasta Teakiin ja takaisin. Ilmoittelemme näistä tuonnempana TeJuKassa.

Pari poimintaa tilinpäätöksestä

Toimintatuotot pienenivät 0,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2017 toimintatuloja nostivat kiinteistöjen ja metsän myynnit. Vastaavia tuloja ei vuonna 2018 kertynyt.  Toimintakuluissa oli peräti 1,5 miljoonan euron lasku. Hallinto kattoi tuosta alenemasta n. 0,8 miljoonaa (sote), hyvinvointipalvelut 0,2 miljoonaa ja yhdyskuntarakenne 0,4 miljoonaa. Tilikauden tulos muodostui 5.923,47 euroa ylijäämäiseksi.

Lainakantaa saatiin pienennettyä 2,1 miljoonaa euroa. 

Entäs sitten?

Sote-uudistuksen kaaduttua levottomuus leviää. Sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteisiä yhtiöitä, jotka omistaisivat monta sairaalaa, esimerkkinä Pirkanmaan Kahdeksan tähden sairaala -hanke. Yksityiset sote-jätit lähestyvät kuntia aktiivisesti. Useat maakunnat valmistelevat omia ratkaisujaan. Isot kaupungit pyrkivät voimakkaasti lobbaamaan tulevaa sote-mallia. Kuntaliitto haluaa rajata jäsentensä itsehallintoa. Puolueet tuovat kukin keskusteluun oman mallinsa...

Mitä meidän täällä Pohjanmaan perukoilla pitäisi tehdä? Meidän on tärkeää kehittää omaa palvelurakennettamme. Maailma muuttuu, ja kustannuspaineet kasvavat. Tämän kehitystyön tulee nyt tapahtua liikelaitoskuntayhtymässä, jonka budjetti on viime vuosina kasvanut hallitsemattomasti. Tosin Teuvan kehitys on ollut muita osakkaita edullisempaa, mutta kokonaisuus lopulta ratkaisee. Enemmän palveluja kotiin, vähemmän laitospaikkoja, enemmän ennalta ehkäisyä ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista. Tätä kehitystyötä, jota valitettavasti euro konsultoi, on tehtävä linjassa maakunnassa tehdyn valmistelutyön kanssa.

Tarvitaan myös ripeä maakunnallinen valmistelu eteläpohjalaisen sote-mallin toteuttamiseksi. Enää ei ole varaa jäädä odottelemaan, saisiko seuraava hallitus jotakin ensi vaalikaudella aikaan. Pohjatyötä on tehty paljon, ja aineistoa on riittävästi. Homma pitää vain organisoida uudelleen (viidennen tai kuudennen kerran, olen seonnut laskuissa...) ja ottaa olennaiset hyvät ominaisuudet edellisestä valmistelusta käyttöön.