Äystölle tontteja

Kunnanhallitus käsitteli eilen Äystön asuntoalueen osayleiskaavan tarkistusta ja laajennusta. Kuntahan taannoin hankki Piikkiläntien länsipuolelta noin viiden hehtaarin maa-alueen omistukseensa. Nyt tekeillä olevalla kaavamuutoksella Äystön kylään tulee lisää yhteensä 12 tonttia. Näistä kymmenen on tuolla kunnan ostamalla maa-alueella ja kaksi yksityisellä maalla. Tonteilla tuntuu olevan kysyntää. Vaikka kaavan teko on vielä kesken, on jo kolme tonttia myyty ja lisäksi kahteen tonttiin tehty varaus!

Hallitus teki kaavaehdotukseen Äystön kyläyhdistyksen esittämät muutokset. Tarkennettu kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 20.9. - 19.10.2007.

Yritysvaikutusten arviointi

Teuvan kunnan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kunnan toimielinten päätöksissä otetaan huomioon yritysvaikutukset mahdollisimman laajasti, ja päätöksenteossa vaikutukset paikalliseen yrittäjyyteen myös aina arvioidaan.

Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi kunnissa on erittäin harvinaista. Valmiita malleja siihen ei ole olemassa. Mallia yritysvaikutusten arvioimiseksi Teuvan kunnassa on kehitelty johtavien viranhaltijoiden kahdessa työpajamuotoisessa seminaarissa touko-kesäkuulla. Asiantuntija-apua mallin valmisteluun on saatu Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yrittäjyysohjelman projektitutkija Anmari Viljamaalta.

Yritysvaikutusten arvioinnille kunnassa voidaan asettaa seuraavanlaisia tavoitteita:

Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia.
Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt.
Syntyy myös yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä, läpinäkyvää päätöksentekoa.

Toteutetuissa työpajoissa lähdettiin liikkeelle yritysvaikutusten tunnistamisesta. Todettiin, että yritysvaikutusten olemassaolo tulee kunnan organisaatiossa tunnistaa läpäisyperiaatteella. Keskeisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulisi tunnistaa mahdolliset yritysvaikutukset sekä hahmottaa, onko mahdollinen yritysvaikutus merkittävä vai vähäinen, kenen siitä tulisi tietää, ja miten vaikutus huomioidaan päätöksenteossa. Sisäisen tiedonkulun saumattomuus on tässä tärkeää. Elinkeinotoimi on asiantuntijaroolissa yritysvaikutuksia arvioitaessa.

Lopputuloksena saatiin aikaiseksi yksinkertainen malli, jolla ainakin tärkeimmät yritysvaikutukset pystyttäisiin tunnistamaan. Kun asiasta keskusteltiin yrittäjien kanssa elinkeinopoliittisessa toimikunnassa, todettiin että tärkeintä ei ole mallin hienous, vaan se että yritysvaikutuksiin suhtaudutaan vakavasti, ja opetellaan niitä tunnistamaan ja ottamaan huomioon.

Kunnanhallitus käsittelee asiaa tämäniltaisessa kokouksessaan. Jos malli hyväksytään, alamme sitä soveltaa kaikessa päätöksenteossa. Se tulee kuitenkin olemaan vaiheittaista oppimista, jossa kokemusten ja erehdysten kautta systeemiä kehitellään.

Maahanmuuttostrategia

Suupohjan kunnanjohtajat ovat yhdessä esittäneet, että seutukuntaan laadittaisiin yhtenäinen maahanmuuttostrategia. Etelä-Pohjanmaalla asuu ulkomaalaisia suhteellisesti muita maakuntia vähemmän. Tällä hetkellä monien yritysten kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Tässä tilanteessa yritykset ovatkin lähteneet hakemaan työvoimaa ulkomailta. Suupohjan työllisyysstrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä seudulla työskentelisi 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusalalla.

Maahanmuuton vaikutuksia kuntiin on syytä tarkastella monesta näkökulmasta. Kaikkien maahanmuuttajien vastaanotto edellyttää kuntien järjestämiä palveluita. Kotoutumisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kesken.

Maahanmuuttostrategiatyölle on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita:

- Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö
- maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti
- Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleiksi
- suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa
- maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut
- Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot/palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu
- suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa
- paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta
- maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle.

Teuvan kunnanhallitus on valinnut edustajakseen maahanmuuttostrategiaa laativaan koordinointiryhmään valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotion. Sen alaisuudessa toimiviin teemaryhmiin puolestaan tulivat valituiksi: tiedottamisen teemaryhmään toimistosihteeri Marjo Nevala, koulutus- ja kulttuuriteemaryhmään sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä, sosiaali- ja terveysteemaryhmään sosiaalityöntekijä Tarja Seppälä ja asumisen teemaryhmään rakennustarkastaja Erkki Rantakoski.

Elinkeinopoliittinen toimikunta

Elinkeinopoliittinen toimikunta aloitti eilen illalla työnsä. Kyseessä on kunnan ja yrittäjien yhteistyötä kehittävä ryhmä. Puheenjohtajana toimii yrittäjäjärjestön varapuheenjohtaja Juha Tammisto. Toisena edustajana yrittäjäjärjestöstä on sen puheenjohtaja Arto Heinola. Maataloustuottajia edustaa Antti Kentta. Kunnan edustajat ovat Esko Lehtimäki, Ari Ollikkala, Tuula Salo, Ulla Jaronen ja minä. Elinkeinoasiamies Johanna Peltoniemi toimii porukan sihteerinä.

Toimikunnan tärkeimmät tehtävät ovat:

- elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta
- aloitteiden tekeminen elinkeinoelämän kehittämiseksi
- yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen
- aktiivinen keskustelu elinkeinopolitiikasta yleisellä tasolla

Eilen käsiteltiin mm. yrittäjien aloitetta kiertoliittymän rakentamiseksi kantatien 67 ja Mikkiläntien risteykseen, investointitukiehtojen tarkistamista, kunnan ja yrittäjien yhteistyön kehittämistä sekä yritysvaikutusten arviointia kunnan päätöksenteossa.

Johtoryhmä

Valmistaudun tässä huomiseen johtoryhmän kokoukseen. Kotoisasti siitä kunnantalolla käytetään lyhennettä jory. Mutta minkälainen herrakerho oikeastaan on kyseessä?

Ihan käytännön arkisia asioita siellä viikoittain työstetään. Kokoonnumme kunnantalon yläkerrassa joka keskiviikko klo 9.15, jollei ihan jotain erityisen tärkeää muuta menoa ole. Paikalla on minun lisäkseni kunkin päävastuualueemme vetäjä: Salomäen Markku sosiaali- ja terveyspuolelta, Nevanperän Erkki sivistystoimesta, Salosen Markku tekniseltä puolelta ja Saarisen Seppo tästä hallintotoimesta.

Huomisella työlistalla on mm. tällaisia valmistelussa olevia asioita: Erkki Nevanperä kertoo meille koulukeskuksen perusparannushankkeen suunnittelun etenemisestä. Siellähän odottaa miljoonaremontti tekijäänsä. Valtionosuuslistalle sitä yritetään saada jonnekin vuoden 2012 tienoille. Kamreeri tuo tuoreet kuulumiset kuntien taloustilanteen kehittymisestä. Niiden pohjalle alamme rakentaa ensi vuoden budjettia. Henkilöstösihteeri kertoo meille esityksensä siitä, miten virkaehtosopimuksessa määritetyt harkinnanvaraiset palkankorotukset tänä syksynä toteutetaan. Näiden lisäksi pohdimme vähän kuntamarkkinointiasioita ja osastojen välistä henkilöstön käyttöä. Lyhyesti siinä myös todetaan, mitä erityistä kunnassa viikon aikana tapahtuu.

Tämä viikoittain kokoontuva joukko on minulle tärkeä. Sen kautta hoituu keskeisimpien asioiden valmistelu päätöksentekoon. Sen avulla yhdenmukaistamme toimintatapoja ja varmistamme, että toimimme samojen päämäärien hyväksi. Kunnassa on melkoinen etu siitä, että johtoryhmässä on erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavia ihmisiä: lääkäri, insinööri, opettaja, kamreeri.

Liikelaitos muotoutuu

Kuntien tuli antaa Paras-hankkeen mukaiset vastauksensa valtioneuvostolle viime kuun loppuun mennessä. Päätöksiä tehtiin aivan viimeisinä päivinä ja paikoin täpärin äänestystuloksin. Oman alueemme kannalta oli merkittävää, että Kristiinankaupunki ja Kaskinen päättivät lähteä yhteistyöhön Närpiön, Korsnäsin ja Maalahden kanssa.

Suupohjaan perustettavan liikelaitoskuntayhtymän osalta tämä merkitsee sitä, että väestöpohja jää reilut 9.000 asukasta suunniteltua pienemmäksi. Mahdollisuudet erikoistumiseen ja erikoislääkäripohjaisiin palveluihin tältä osin jonkin verran heikentyvät. Toisaalta nyt muodostettava neljän kunnan liikelaitos voi toimia käytännössä täysin yksikielisellä alueella.

Liikelaitoksella tavoitellaan epäbyrokraattista, joustavaa, taloudellisesti tehokasta, yritysmäistä toimintaa. Palvelut tuotteistetaan, kunnat määrittävät itse palvelutasonsa ja maksavat tilauksensa mukaisesti. Toiminnassa panostetaan terveyden edistämiseen, avopalveluihin ja oikeaan hoidon porrastukseen.

Tavoitteet liikelaitokselle ovat hyvät. Mukana olevat kunnat ovat tehneet yhteistyötä pitkään, joten mukana olevat toimijat tuntevat toisensa hyvin. Käytännön toiminnan suunnittelu on vasta edessä, mutta valtuustojen tekemät päätökset antavat vankan pohjan yhteistyön rakentamiselle.

Risteykset

Kantien risteysten turvallisuus keskusteluttaa Teuvalla. Vaarallisiksi koetaan sekä ns. ABC:n risteys että Jurvantien risteys. Tapahtuneet onnettomuudet vahvistavat, että huoleen on aihetta.

Tie on valtion. Mutta kuntakin voi asialle jotain tehdä. Kuluneen syksyn aikana selvitetään yhdessä tiehallinnon kanssa, mitä liikenneturvallisuutta lisääviä toimia voitaisiin alueelle saadun 60 km:n nopeusrajoituksen lisäksi toteuttaa. Asiaa kunnan puolesta hoitaa kunnaninsinööri Markku Salonen.

Muutokset liittymäjärjestelyissä ovat yleensä isoja investointeja. Kiertoliittymät, alikulkutunnelit ja liityntäkaistat sekä risteysten porrastaminen maksavat niin paljon, että niiden nopea toteuttaminen nykyisellä tierahoituksen tasolla on hyvin vaikeaa, mutta teemme parhaamme asian eteenpäin ajamiseksi.

Parahanlaasta poveria

Tänä vuonna Elolystien yhteydessä järjestetään seminaari, jonka nimenä on "Parahanlaasta poveria Teuvalla". Tilaisuus on lukion auditoriossa lauantaina 11.8.2007 klo 13. Peab Seiconin toimitusjohtaja Antti Peltoniemi luo katsauksen Teuvan tulevaisuuden mahdollisuuksiin yritystoiminnan kannalta. Rahoituksen näkökulmasta asiaa tarkastelee Nordic Venture Partnersin osakas Pekka Rauhala. Kommenttipuheenvuoron käyttää yrittäjä Tapani Koski. Alustusten pohjalta käydään keskustelua, jota johtaa valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio.

Tarkoituksena on saada ulkopuolista asiantuntijanäkökulmaa Teuvan elinkeinoelämään ja sen mahdollisuuksiin. Hyödynnämme tässä Teuvalta lähtöisin olevia osaajia. Keskitymme vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mietimme, miten itse voimme olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita aihe kiinnostaa. Olisi upeaa, jos tämä korkeatasoinen seminaari vetäisi lukion salin täyteen Teuvan elinkeinoelämän kehittämisestä innostuneita.

Tilaisuuden jälkeen on tarkoitus perustaa "Teuvan tulevaisuuden sparraajat". Kyseessä olisi ryhmä entisiä teuvalaisia, jotka kokoontuisivat vuosittain eri teemojen merkeissä miettimään Teuvan kehittämistä. Olennaista on, että osallistuminen ryhmän toimintaan voisi aina tapahtua oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan. Sparraajille ei siis oltaisi asettamassa mitään raskaita velvoitteita. Maailmalla menestyneiltä sparrajiltamme voisimme kuitenkin saada usein hyviä vinkkejä ja ideoita.

Työllisyys paranee

Toukokuun lopussa teuvalaisia oli työttömänä 4,2 % työvoimasta. Se tarkoittaa sitä, että kaikkiaan 111 teuvalaista oli vailla työtä. Tässä on vähennystä vuoden takaisesta 54 henkilöä. Huhtikuusta vähennystä oli 35 henkilöä.

Mielestäni yksikin työtön on liikaa. Täystyöllisyyteen on teuvallakin vielä matkaa. Siihen kuitenkaan koskaan tuskin päästään. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät koskaan voi täysin vastata toisiaan. Teuvallakin on tällä hetkellä noista yli sadasta työttömästä huolimatta kova pula monen alan osaajista.

Teuvan työllisyyskehitys on kuitenkin kaiken kaikkiaan ollut myönteinen. Keskimääräinen työttömyys Etelä-Pohjanmaalla on 5,7 %. Kahdeksassa kunnassa työttömyys oli alle 5 %. Nämä kunnat olivat Ylihärmä 3,4 %, Alahärmä 3,8 %, Teuva 4,2 %, Kuortane 4,2 %, Lapua 4,3 %, Kauhava 4,7 %, Nurmo 4,8 % ja Evijärvi 4,9 %. Seinäjoen työttömyysaste oli 7,6 % ja Kauhajoen 8,2 %.

Ilon aihe

Teuvan väkiluku on alkuvuonna ollut lievässä nousussa. Kuukausittain tulevat tilastot ovat aina kertoneet pientä, muutaman asukkaan lisäystä. Se on ilon aihe, sillä aiempina vuosina väkilukumme on ollut aika selvässä alamäessä.

Seinäjoen maistraatin tuorein tilasto kertoo toukokuun lopun tilanteen. Teuvan asukasluku on 6.175. Siinä on lisäystä vuoden vaihteesta 17 henkilöä. Teuvaa enemmän maakunnassa väkilukuaan kasvattivat vain Seinäjoki (+ 194), Nurmo (+ 129), Ilmajoki (+ 52) ja Lapua (+ 44).

Loppuvuoden kehitystä on vaikea ennakoida. Se voi hyvinkin olla toisen suuntainen. Silti alkuvuosi antaa aihetta iloon. Se antaa viitteen siitä, että uusien asukkaiden hankkimiseksi kunnan kannattaa panostaa.

Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

Harmin paikka!

Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen matkailun myynti- ja markkinointiyhtiön perustaminen lykkääntyy. Nykyisinhän aluetta markkinoi sekä Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy että Vaasassa toimiva Pohjanmaan Matkailu ry. Tarkoitus oli yhdistää voimat matkailijavirtojen ohjaamiseksi Pohjanmaalle.

Matkailijat eivät oikein näitä meidän maakuntarajoja hahmota. Toisaalta näiden matkailun toimijoiden omatkaan rajat eivät noudata maakuntarajoja. Esim. sellaiset kunnat kuin Teuva, Alähärmä ja Ähtäri ovat Pohjanmaan matkailun jäseniä, ja niiden matkailutuotteet siis pitäisi osata etsiä Pohjanmaan matkailun esitteistä ja nettisivuilta. Onkin ymmärrettävää, että selkeyttä sekavaan tilanteeseen olivat toivoneet erityisesti matkailuyrittäjät, jotka olisivat olleet valmiit osallistumaan yhdessä kuntien kanssa uuden yhteisen yhtiön rahoitukseen.

Yhteisen yhtiön muodostamista on vaikeuttanut se, että panostus matkailun markkinointiin (€/asukas) on Etelä-Pohjanmaan puolella ollut huomattavasti suurempaa kuin Pohjanmaalla. Vastaavasti tällä panostuksella on kunta saanut laajemman palvelupaketin. Pohjanmaan Matkailun jäsenkunnat ovat sitten panostaneet itse harkintansa mukaan omaan matkailumarkkinointiinsa. Uudessa yhtiössä tulisi päästä yhteiseen toimintamalliin, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan kellään merkittävästi nousta.

Rahastakin voi olla pulaa, mutta vielä suurempi puute maakuntien yhteistyössä on hyvästä tahdosta. Pohjanmaan maakunnat mieluummin kilpailevat keskenään kuin liittoutuvat ja tekevät rakentavaa yhteistyötä.

Poimintoja henkilöstöraportista

Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on valmistunut. Raportin avulla seurataan sitä, miten henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen kehittyvät. Sillä seurataan myös, miten henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tässä pari poimintaa viime vuodelta. Kokonaistyöpanos oli 361 henkilötyövuotta (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset; kaikki yhteensä). Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 341. Henkilökunnasta vain 15 % oli miehiä. Peräti 60 % vakinaisesta henkilökunnasta teki töitä sosiaali- ja terveystoimessa. Vakinaisesta henkilökunnasta 45 - 59 -vuotiaita oli 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä oli 50 vuotta. Viime vuonna eläkeiän saavutti 8 henkilöä. Vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jäävien määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Vuoden 2006 aikana solmittiin yli 1200 palvelussuhdetta. Tämä siis pitää sisällään määräaikaisia ja ennen kaikkea sijaisia. On siinä jouduttu monta paperia täyttämään!

Lisä- ja ylitöitä viime vuonna tehtiin viiden henkilötyövuoden verran. Sairauslomien määrä kasvoi vuodessa 10 %. Sairauslomapäiviä kertyi yhteensä noin 19 henkilötyövuoden verran. Melkoinen määrä siis.

Koulutuksessa oltiin yhteensä reilut 1.000 päivää (keskimäärin 3 päivää/vakituinen työntekijä). Koulutukseen käytettiin vain 0,6 % palkkasummasta. Tämä selittyy sillä, että suuri osa koulutuksesta järjestettiin paikallisena tai seudullisena.

Henkilöstöstrategian mukaisista tavoitteista sisäistä tiedottamista parannettiin, kehityskeskusteluja vakiinnutettiin, esimiesvalmennusta järjestettiin ja tasapuolisen palkitsemisen sääntöjä valmisteltiin.

Äystön Kyläyhdistys aloittaa mielenkiintoisen hankkeen

Äystön Kyläyhdistys Ry on saanut Leader+ -rahoitusta hyvinkin hyödylliseen ja tarpeelliseen esiselvitykseen. Hanke toteutetaan koko kunnan alueella. Sen lähtökohtana on se, että kyläyhteisöissä perheet ja nopeasti kasvava vanhusten joukko tarvitsevat lisää palveluja. Hankkeella herätellään henkiin vanhaa kylissä vallinnutta naapuriavun perinnettä.

Käytännössä kartoitetaan palvelutarpeet niin perheiden kuin vanhustenkin osalta (kotipalvelu, talonmiespalvelut, lastenhoito, kotona asumista helpottavat turvapalvelut jne.). Selvitetään, onko kyläyhteisössä valmiuksia naapuriapuun tai toimimiseen työntekijöinä näitä palveluja antavassa yrityksessä. Selvitetään lainsäädännön asettamat rajat toiminnalle. Mietitään, millä yritysmuodolla palveluja voitaisiin järjestää, mistä yritys voisi saada tukea, millaisia kumppaneita se voisi löytää, voisivatko palvelusetelit edistää palvelujen tuottamista.

Aihe on tärkeä. Uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen tarvitaan. Ei niin, että kunta vetäytyisi palvelujen tuottamisvelvoitteistaan. Nämä uudet palvelut voisivat täydentää olennaisella tavalla kunnan palvelutarjontaa.

Suomessa on monin paikoin perustettu työosuuskuntia. Työpalveluja tarjoavat henkilöt ovat perustaneet pienin panoksin oman yrityksen. Osuuskunta markkinoi palveluja, laskuttaa asiakkailta palvelumaksut ja maksaa työn tekijöille palkan. Hoitaa siis koko talousbyrokratian. Se madaltaa huomattavasti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Mukana voi olla vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä tai kausiluonteisesti. Näillä järjestelyillä työtön voi saada työtä ja palvelua tarvitseva löytää oikean palveluntuottajan.

Tulevaa yhteistyötä suunnitellaan

Paras-hanke käynnistyi toden teolla Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisellä seminaarilla 20.4. Asiassa edetään asianomaisten kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten tekemien päätösten mukaisesti. Huhtikuisessa seminaarissa olivat mukana kunnanhallitusten jäsenet, valtuustojen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat virkamiehet ja henkilöstön edustajat.

Seminaarissa mietittiin yhteistyön lähtökohtia. Sellaisia asioita kuin, mitkä seikat näitä Suupohjan kuntia yhdistävät, millaisia tavoitteita yhteistyölle tulisi asettaa sekä millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia yhteistyöhön voisi liittyä.

Sittemmin näitä asioita ovat miettineet kussakin neljässä kunnassa valtuustoryhmät. Näin sanansa ovat päässeet sanomaan käytännössä kaikki valtuutetut. Perjantaina 11.5. järjestetään Orrelassa seminaari, jossa valtuustoryhmien kannanottojen pohjalta asetetaan yhteistyölle reunaehtoja ja tavoitteita.

Tässä prosessissa on pyritty siihen, ettei heti ensimmäiseksi ruveta piirtelemään organisaatiokaavioita ja jakamaan vakansseja, vaan lähdetään liikkeelle siitä, mitä asioita yhteistyöllä tulee tavoitella. Kun näistä asioista on päästy yksimielisyyteen, on sitten aika miettiä, millaisin yhteistyön muodoin niitä voitaisiin toteuttaa.

Teuvalaiset ovat keskusteluissa korostaneet mm. lähipalvelujen säilyttämisen tärkeyttä. Samoin tärkeänä nähdään päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa. Yhteistyö ei saa lisätä kustannuksia, vaan yhdessä tulee löytää taloudellisia toimintatapoja. Hallinnosta tulee voida purkaa päällekkäisyyksiä. Teuvan vahvuuksia tulee voida yhteistyössä hyödyntää. Näitä ovat ainakin hyvin toimiva terveyskeskus, hyvän toimintamallin kehittänyt Lehtiharjun sairaala, tasokas koululaitoksemme perusopetuksesta lukioon ja aikuiskoulutuksen osaaja Teak. Muitakaan toki unohtamatta.

Kohtuullisen hyvä tilinpäätös

Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. 5.6.2006 valtuusto kuitenkin leikkasi jo myönnettyjä määrärahoja siten, että alijäämäksi jäi enää 33.150 euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj. euroa. Kuitenkin myös monien määrärahojen käyttö puolestaan alittui. Niinpä toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,6 %.

Verotuloja kertyi 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Ylijäämää talousarviovuodelta kertyi 28.761,36 euroa. Ei siis paljoa, mutta plussan puolelle kuitenkin päästiin.

Lainaa vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli 1,3 milj. euroa. Jokaista teuvalaista kohden laskettuna lainamäärä oli 215 euroa. Kuntien välisessä vertailussa tämä ei ole kovin paljon. Kunnan omavaraisuusaste oli 81,8 %. Tämä tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Kun otetaan huomioon kunnan omistamat yhtiöt, koko kuntakonsernin tunnusluvut olivat jonkin verran heikommat. Lainaa oli yhteensä 5,8 milj. euroa, mikä oli asukasta kohti laskettuna 947 euroa. Omavaraisuusaste puolestaan oli 66,3 %.

Kohtuullisen hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta Teuvan kuntatalous on kiristymässä. Menopaineet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ovat tulevina vuosina suuret. Lisäksi jo päätetyt etuudet lapsiperheille sekä investointituet yrityksille rasittavat kunnan taloutta erityisesti vuonna 2008 ja siitä eteen päin. Talouden hoidossa riittää siis jatkossakin haasteita.

Paras pitää kiirettä!

Kunta- ja palvelurakennehanke, jota tuttavallisesti myös Paras-hankkeeksi kutsutaan, on lopultakin nytkähtämässä liikkeelle toden teolla myös Suupohjassa. Syytä onkin, sillä valmista pitäisi olla elokuun lopussa, ja mietittävää on paljon.

Kunnat valitsivat hankkeelle ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Veijo Hurskaisen Efeko Oy:stä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tausta-analyysejä siitä, miltä seudun tulevaisuus kuntapalvelujen osalta näyttää. Miten kuntatalous kehittyy? Kuinka paljon väestörakenne muuttuu? Mitä tämä merkitsee palvelutarpeiden osalta? Mitä se maksaa? Paljonko henkilöstöä siirtyy eläkkeelle? Paljonko ja millaista henkilöstöä tarvitaan heidän tilalleen? Näitä asioita on yritettävä arvioida pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2030 asti.

Kun edellä mainitut analyysit ovat valmistuneet, kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhdessä henkilöstön edustajien kanssa kokoontuu 20.4. pohtimaan näistä vedettäviä johtopäätöksiä. Sen jälkeen kussakin kunnassa valtuustoryhmät ottavat kantaa siihen, mitkä ovat reunaehdot yhteistyölle.

Kunkin kunnan omat tavoitteet, ehdot yhteistyölle ja mahdolliselle kuntaliitokselle esitellään kuntajohdon seminaarissa 11.5. Tällöin mietitään myös keskeiset palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat periaatteet.

Seuraavaksi on tavoitteena muodostaa yhteinen visio yhteistyöstä tai yhteisestä kunnasta. Tätä pohditaan seminaarissa Orrelassa 30.5. Seminaarin jälkeen valmistellaan raportti, jonka pitäisi olla valmis 7.6.

Jos kuntien valtuustot päätyvät raportin perusteella yhtä pitäviin päätöksiin yhteistyön kehittämisestä, prosessi jatkuu yksityiskohtaisella toimintojen yhteensovittamisella eri palvelualoittain. Tämä lienee se kaikkein isotöisin osuus. Lopullisena tavoitteena on kuntien välinen yhteistyösopimus tai yhdistymissopimus.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Perjantaina 30.3. jätti kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä väliraporttinsa. Tämä asia liittyy paljon puhuttuun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Tavoitteena olisi yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa on myös tarkoitus päättää kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi.

Kuulostaa hyvältä. Tuo viimeksi mainittu tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: Meillä palkansaajilla on kunnallisverotuksessa tiettyjä vähennyksiä (esim. ansiotulovähennys). Niiden ansiosta tilipussiin jää verottajan jäljiltä vähän enemmän kuin jäisi ilman niitä. Kunnan pussissa nuo vähennykset puolestaan näkyvät pienempinä verotuloina. Valtion olisi tarkoitus jatkossa korvata kunnille nämä menetykset valtion talousarvion kautta. Mutta samalla kuntien valtionosuuksia leikattaisiin sama määrä. Kuntien itsehallinnon arvellaan vahvistuvan, kun suurempi osa tuloista kertyy veronluonteisina. Ja päättäähän kunta itse veroprosentistaan, jolla voi näiden tulojen määrään vaikuttaa.

Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisten hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien sijasta kunta saisi yhtä valtionosuutta. Kuntakohtaisia erityisolosuhteita otettaisiin huomioon nykyistä vähemmän. Järjestelmä yksinkertaistuisi.

Siis: Valtionosuudet vähenisivät, niissä otettaisiin nykyistä vähemmän huomioon paikallisia olosuhteita ja palvelutarpeita. Samaan aikaan omaan verokertymään perustuvat tulot kunnissa lisääntyisivät. Tämä lienee hyvä uutinen niille kasvukeskuksille, joissa verotulot kasvavat voimakkaasti, ja palvelut voidaan järjestää edullisesti tiiviillä yhteiskuntarakenteella. Pienille, maaseutumaisille kunnille uudistuksen voisi povata tuovan vaikeuksia. Niiden verotulot kasvavat hitaasti. Tähän asti ne ovat pärjänneet sen varassa, että valtionosuuksia on korotettu ainakin osittain kustannustason muutosta vastaavasti. Vielä suurempia ongelmia tulee, jos valtio lisää kunnille tulevia palveluvelvoitteita.

Ehkäpä uudistus todella tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Pienten kuntien tulopohjan nakertaminen voi hyvinkin johtaa vuosien myötä laajamittaisiin kuntaliitoksiin.

Lukioille yhteinen rehtori?

Tämänpäiväinen Ilkka tiesi kertoa, että Kauhajoen ja Teuvan lukiot suunnittelevat yhteistyötä, jossa niillä olisi yhteinen rehtori. Tällaisesta on alustavia keskusteluja viime viikkoina käyty. Neuvottelut ratkaisevat, pääsevätkö kunnat asiasta yhteisymmärrykseen. Yhteistyöllä haetaan lähinnä toiminnallisia hyötyjä. Yhden johtajan alaisuudessa lukioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää monipuolisesti.

Teuvalle on ensiarvoisen tärkeää oman lukiokoulutuksen säilyttäminen. Nykyisillä ja näkyvissä olevilla oppilasmäärillä se ei millään muotoa olekaan uhattuna. Silti lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta voimme tarjota jatkossakin monipuolista ja tasokasta opetusta. Teuvan lukiohan on jo nyt mukana laajassa yhteistyöverkossa tietoverkon kautta tapahtuvan opetuksen osalta.

Tulevaisuuslautakunta oikealla asialla

Tulevaisuuslautakunta ei ole kunnissa vielä kovin yleinen ilmiö - ei varsinkaan pienissä kunnissa. Kaikkialla siellä, missä tällainen toimielin on perustettu, se vielä hakee paikkaansa ja tehtäväänsä kunnan organisaatiossa. Teuvalla tulevaisuuslautakunta on ollut hyvin aktiivinen ja rakentava toimija. Monen hyvän idean takaa löytyy tulevaisuuslautakunnan virallinen tai epävirallinen esitys. Lautakunta on omalta osaltaan ollut merkittävästi parantamassa sitä julkista kuvaa, jonka Teuvasta annamme ulospäin. Lautakunta on myös pyrkinyt aktiivisesti kuulemaan kuntalaisten ääntä mm. kyläkierroksilla.

Oivana jatkona tälle toiminnalle on lautakunnan virittelemä ideakilpailu, josta tarkemmat tiedot löytyvät www-sivujemme ajankohtaista-osiosta. Ideakilpailun aihealue on laaja - se sisältää käytännössä koko kunnan toimialan palveluista yleiseen paikkakunnan kehittämiseen. Parhaat palkitaan, ykköspalkinto on tasan tuhat euroa!

Tässä siis yksi käytännön keino olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuuden Teuvaa! Laita ideasi kirjalliseen muotoon (paperille tai sähköpostiin) ja toimita ohjeiden mukaan tulevaisuuslautakunnalle ennen vappua, niin olet kisassa mukana!

Uskon, että ideoita tulee paljon, ja raadilla on vaativa työ parhaimpien löytämisessä. Kaikkia hyviäkään ideoita ei voida toteuttaa, koska resurssit ovat aina rajalliset. Mutta jos löydämme edes yhden tai muutaman kultajyvän, joilla saamme Teuvan pitäjään uutta puhtia, on kilpailu tehtävänsä täyttänyt.