Hiljaisuus

Teuvan kunnanvaltuustolle tarjoutui maanantai-iltana hyvä tilaisuus käydä keskustelua kuntarakenteesta. Esityslistallahan oli kunnanhallituksen ilmoitus siitä, että yhdessä Kurikan edustajien kanssa on todettu, että muuttuneessa tilanteessa kuntarakenneselvitys Kurikan kaupungin kanssa ei ole enää ajankohtainen. Toivoin valtuustolta lähetekeskustelua siitä, miten tästä eteenpäin menetellään. Valtuustossa keskustelua ei oikein syntynyt. Joskus hiljaisuuskin on viesti. Käsittääkseni Teuvan päättäjillä ei tällä hetkellä ole isoja valmiuksia uusiin kuntarakenneselvityksiin. Vallalla on tahto jatkaa itsenäisenä, vaikka se johtaisi kipeisiinkin ratkaisuihin.

Monituottajamalli

Etelä-Pohjanmaalla on valmisteltu niin sanottua maakunnallista sote-ratkaisua. Tarkoitus oli, että yksi maakunnallinen toimija jatkossa järjestäisi ja tuottaisi koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikki eduskuntapuolueet yhdessä keväällä kuitenkin sopivat, että Suomeen tulee vain viisi sote-aluetta, jotka vastaavat palvelujen järjestämisestä. Järjestäminen erotetaan tuottamisesta, ja nämä sote-alueet ostavat tarvittavat palvelut tietyt kriteerit täyttäviltä tuottajilta.

Huomio on nyt kiinnittynyt siihen, ketkä olisivat näitä tuottajia. Lakiluonnoksessa on asetettu tuottajille kriteerejä, joiden tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä. Tulinnat vaihtelevat mm. siitä, tuleeko tuottajan pystyä tuottamaan myös erikoissairaanhoidon palvelut. Selvää kuitenkin lienee, että tuottajia olisi jatkossa huomattavasti nykyistä vähemmän.

Uudessa tilanteessa osa Etelä-Pohjanmaan kunnista haluaisi jatkaa maakunnallisen mallin valmistelua. Sen mukaan maakunnassa olisi siis vain yksi palvelujen tuottaja, joka mitä todennäköisimmin olisi perustettava kuntayhtymä. Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut, että se kannattaa monituottajamallia, jossa Seinäjoen kaupunki on yksi tuottaja, maakunnan länsiosissa on yksi tuottaja, itäosissa niin ikään yksi, ja erikoissairaanhoidosta vastaa sitten myös yksi tuottaja. Näin tuottajia olisi maakunnan alueella neljä kappaletta.

Seinäjoen asenne on aiheuttanut nurinaa. Tietenkään Seinäjoki ei voi asiaa yksin päättää, mutta eihän ylivoimaisesti suurimman kunnan näkemystä voi olankohautuksella ohittaakaan. Järkevää lienee nyt valmistella kahta vaihtoehtoa. Yhden tuottajan mallia ja neljän tuottajan mallia. Molemmista kannattaa huolella selvittää vahvuudet ja heikkoudet. Voisiko monituottajamalli turvata lähipalvelut yhtä isoa toimijaa paremmin? Säilyisikö päätösvalta palveluista paremmin alueilla? Olisiko siitä etua, että järjestelmän ehkä parhaiten toimiva osuus eli sairaanhoitopiiri jatkaisi uudella nimellä, mutta koko lailla entisin toimivin järjestelyin?

Takkuaa

Hallitus on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Lupausta on yritetty lunastaa useampaan kertaan. Ministeriöt ovat kovin heikosti löytäneet karsittavaa. Myöskään hallituksen budjettiriihessä ei tavoitteeseen päästy.

Asialla voisi ilkkua, mutta totuus on, että tehtävä on varsin vaikea. Joitakin pieniä yksittäisiä tehtäviä on helpostikin löydettävissä, mutta niiden taloudellinen merkitys on lopulta marginaalinen. Kun taas ryhdytään etsimään satojen miljoonien kustannuksia, huomataan että kyseiset palvelut ovat aina jollekin asiakasryhmälle hyvin tärkeitä, osa elintärkeitä. Niinpä äkkipikaisissa menoleikkauksissa euron suutari voi tehdä viiden euron vahingon.

Ensi vuodesta

Kuntien tehtävät lisääntyvät myös ensi vuonna. Niiden kustannusvaikutus on koko maan tasolla noin 300 miljoonaa euroa. Kuluja lisäävät mm. oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella, sosiaalihuoltolain uudistus, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken sekä vastuun lisääntyminen vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.

Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset puolestaan nousevat ensi vuonna jo 1,5 miljardiin euroon. Näistä uusia valtionosuusleikkauksia on 100 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus laskee noin 25 %:iin.

Valtio on luvannut vähentää kuntien velvoitteita 1,0 miljardin edestä. Näitä esityksiä olemme toistaiseksi saaneet odotella. On tärkeää, että käynnistyvä valtion budjettiriihi pystyisi niitä määrittelemään.

Turvallista

Nimeltä mainitsematon iltapäivälehti teetti selvityksen Suomen vaarallisimmista ja turvallisimmista kunnista. Selvityksessä käytettiin kymmentä eri mittaria. Niitä olivat mm. rikollisuuden määrä, asunnottomuus, tapaturmien määrä ja uhkailujen määrä. Suomen vaarallisimman kunnan tittelin sai rajakunta Virolahti. Turvallisinta on selvityksen mukaan Kuortaneella. Teuva on tämän selvityksen mukaan Suomen 5. turvallisin kunta. Muutkin kärkikymmenikön kunnat ovat Pohjanmaalta.

Sairaanhoidon tilastoja

Sairaanhoitopiirin tuoreet tilastot vuodelta 2013 sisältävät mielenkiintoisia lukuja. Poimin tähän joitakin.

Palvelujen kysyntää kuvaava taulukko kertoo, että teuvalainen lähetettiin viime vuonna erikoissairaanhoitoon 2 261 kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9 %. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuodet pysynyt sairaanhoitopiirissä aika tasaisena.

Avohoitokäyntejä teuvalaisilla oli viime vuonna 8 649 kpl. Tuhatta asukasta kohden suhteutettuna se oli 1 500 kpl. Vuodesta 2010 kasvua on 13 %. Keskiarvo viime vuonna koko sairaanhoitopiirin alueella oli 1 358. Teuvan luku oli korkein Lapuan jälkeen.

Hoitopäiviä teuvalaiset tarvitsivat 4 060 kpl. Tuhatta asukasta kohden se oli 704. Luvut ovat vuosittain vaihdelleet, mutta jos verrataan vuoteen 2010, kuten edellä, oli luvussa vähennystä 4 %. Keskimäärin sairaalassa viivyttiin viisi päivää.

Päiväkirurgisia hoitojaksoja teuvalaisilla on 140 kpl Pudotusta vuodesta 2010 peräti 19 %.

Teuvan kunta maksoi sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon palveluista 1 311 euroa/asukas. Kasvua vuodesta 2010 on kertynyt peräti 43 %. Sairaanhoitopiirin alueella keskimääräinen nousu oli 22 %. Vuonna 2010 asukasta kohti lasketut menot olivat Teuvaa pienemmät vain Lapualla ja Ilmajoella. Vuonna 2013 Teuvaa suuremmat asukaskohtaiset menot olivat vain Soinissa ja Karijoella.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana Etelä-Pohjanmaan Elyn (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa vuosille 2014 - 2018. Lausuntoa pitäisi antaa. Suunnitelma ei anna teuvalaisille mitään. Ja muidenkin osalta on niukkaa. Syynä on määrärahojen pienuus vuodesta toiseen.

Toki jotakin tehdään. Seinäjoen ja Vaasan ohistustiehankkeet etenevät, samoin Laihian ja Kurikan risteysjärjestelyt valtatie 3:lla. Mutta iso kuva on sellainen, että alempiasteinen tieverkko ihan sananmukaisesti rapautuu, vauriot myös vilkkaasti liikennöidyillä teillä lisääntyvät, ja tärkeät liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen väylät jäävät rakentamatta. Vaurioiden korjaaminen tulee lähivuosina maksamaan moninkertaisesti siihen verrattuna, että ne olisi tehty ajallaan.

Sivistysjohtaja

Sivistysjohtajan virkamme ei saavuttanut suurta suosiota. Näytti jo, että hakemuksia ei tule ollenkaan, mutta oli niitä sitten keskiviikkoiltaan mennessä tullut kuitenkin seitsemän kappaletta. Ehkäpä tehtävän määräaikaisuus karsi hakijoita. Noissa seitsemässä hakijassa on kuitenkin papereiden perusteella ihan hyviä vaihtoehtoja. Kunnanhallitus päättää kokouksessaan 5.5. haastatteluun kutsuttavista.

Jatkokertomus strategiasta

Talven (jota ei tullut) ja kevään aikana on työstetty päivitettyä versiota kunnanhallituksen tuloskortista. Kysehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niiden tavoitteiden asettamisesta, joihin lähivuosina kunnan toiminnassa tulisi pyrkiä. Nostan tässä strategiatyöstä esiin joitakin asioita, ja yritän valottaa niiden taustoja. Teen tämän jatkokertomuksen muotoon siten, että käsittelen yhtä asiaa aina kerrallaan.

Kuntarakenne

Otinkin ensimmäisenä esiin asian, josta strategia ei sano mitään - ei ainakaan vielä. Syynä lienee se, että aiheesta päättäjien näkemykset ovat niin jakautuneet. Strategiaesitys ei siis selvästi ota kantaa siihen, tuleeko Teuvan jatkaa itsenäisenä kuntana vai pyrkiä aktiivisesti kuntaliitokseen. Toisaalta, jos ei muutostarvetta mainita, täytynee se tulkita nykytilan jatkumiseksi. Uskon, että tästä asiasta kuitenkin vielä valtuustossa strategian hyväksymisen yhteydessä keskustellaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Laaja aihe. Tätähän koko kunnan toiminnan tulisi olla. Keskeistä tässä on kuitenkin ennalta ehkäisevä näkökulma. Kunnan tulee luoda hyvinvoinnin edellytyksiä ja mieluummin ehkäistä sairauksien ja ongelmien syntymistä kuin pelkästään hoitaa niitä. Teuvalla on erillinen hyvinvointisuunnitelma, jossa tärkeimmiksi asioiksi on valittu terveyserojen kaventaminen, itsenäisen suoriutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen kaiksessa toiminnan suunnittelussa.

Maankäyttö ja asuntopolitiikka

Näistä aiheista onkin strategiatyössä keskusteltu jonkin verran. Tavoitteiksi on aseteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ennakoivaa maanhankintaa ja monipuolista tonttitarjontaa. Tarvitaanko Teuvalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, maaseudulla kun ollaan? Minun mielestäni jossain määrin kyllä. Se ei saa tarkoittaa sitä, että ei saa rakentaa muualle kuin tiiviille alueille. Mutta pelkästään kirkonkylän osalta paikka paikoin täydennysrakentaminen lisäisi taajaman toimivuutta ja viihtyisyyttä. Tämä on todettu myös keskustan kehittämissuunnitelmassa. Maata puolestaan kunnan tulee ostaa silloin, kun sitä on myytävänä. Kunta tarvitsee raakamaata tonttien kaavoitukseen, omaan rakentamiseensa mutta myös vaihtomaiksi. Jos kunta ostaa maata käypään hintaa tulevaisuuden tarpeisiinsa, ei kunta siinä köyhdy. Monipuolisessa tonttitarjonnassa meillä olisi vielä tekemistä. Tontteja pitäisi olla tarjolla niin palvelujen äärellä keskustassa kuin aidosti maalla kyläyhteisöissä.

Yksinkertaiset ja tehokkaat toimintamallit

Prosessinäkökulmasta korostetaan yksinkertaisia ja tehokkaita toimintamalleja. Kyse on siis jonkin sortin ketteryydestä. Erityisesti kuntayhteistyössä tehokas vaikuttaminen nousee keskeiseen asemaan. Uutta voi aina ensin kokeilla pienimuotoisesti. Epäkohtiin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemassa olevia yhteisöjä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan (ns. kolmas sektori).

Asiakkaan valinnan vapaus

Tämä tuntuu olevan erityisen vaikea asia Suomen julkisessa hallinnossa. Valinnan vapauksia tulee käyttöön hitaasti ja monin rajoituksin. Uskoisin kuitenkin, että sitä ihmiset nyt ja jatkossa haluavat. Jotta voisi valita täytyy olla vaihtoehtoja. Yksi keskeinen väline vaihtoehtojen tarjoamiseen on palvelusetelien käyttöön otto.

Johtaminen

Tässä kohtaa tavoitteina on läpinäkyvyyttä, työn tuottavuuden lisäämistä sekä hyvää muutosjohtamista. Valtuustoseminaarissa lisättiin listalle vielä poliittisen johtamisen kehittäminen.

Työhyvinvointi

Hieman haasteellinen mutta sitäkin tärkeämpi tavoite näin yt-neuvottelujen aikaan. Toivon, että kulukuurin jälkeen voimme osoittaa mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia ja hyvän työyhteisön. Työnsä hyvin osaava ja tehtäviinä motivoitunut henkilöstö sekä hyvät toimitilat ja kunnon työvälineet ovat tässä kulmakiviä. Myös toimintatapojen muuttaminen ja toimintojen jonkinasteinen uudelleenorganisointi.

Samalla rahalla enemmän

Siis toiminnan tehostamista. Keinoina toiminnan aktiivinen kehittäminen, osaava kilpailutus, energian säästö, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö.

Ydintoiminnot itse, muut yhteistyöjärjestelyin

Tätä linjausta mm. yrittäjät ovat kritisoineet. Minusta se on kuitenkin aika luonteva. Näin yrityksetkin tekevät, keskittyvät omaan osaaamisalueeseensa ja oman toimintansa ytimeen. Muita palveluita ostetaan. Varmaan kaikissa kuntien palveluissa myös ostot yksityisiltä tulevat jatkossa täydentämään kunnan palveluvalikoimaa. Ehkäpä kunnan tulisi laatia yrittäjien esittämä palvelustrategia, jossa näihin asioihin otettaisiin tarkemmin kantaa.

Elinvoima


PK-yrittäjyyden hyvistä toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sukupolvenvaihdoksia tulee aktiivisesti tukea. Keinojamme ovat teollisuustontit ja -tilat, neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoituspaikkamarkkinointi, hyvä yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, myönteinen kuntakuva, neuvontapalvelut sekä investointien korkotuki.

Strateginen kehittämisvara

Mitäs se nyt sitten on? Palvelut tulisi hoitaa niin tehokkaasti, että kun tuloista on vähennetty palvelujen aiheuttamat menot ja käyttöomaisuuden poistot sekä rahoituskulut, rahaa jäisi vielä kehittämiseenkin.

Liittymät

Kantatie 67:n liittymien tulevaisuus aiheellisesti keskusteluttaa. Ongelmana eivät miltään osin ole kantatien yli nykyisellään kulkevat liikennevirrat. Mutta silloin kun kunta kaavoittaa uusia alueita, se joutuu neuvottelemaan järjestelyistä monen tahon kanssa. Yksi keskeinen viranomaistaho on ELY-keskus. Tässä kaksi vastuualuetta on keskeisiä: liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Kun Teuvan kunta osti raakamaata kantatien pohjoispuolelta viime vuonna, aloitimme alueen kaavoituksen teollisuus- ja osin asuntoalueeksi pikavauhdilla. Hyvässä yhteisymmärryksessä ELY-keskuksen kanssa saimme sovittua nopeasta etenemisestä. Kaavaluonnos valmistuikin syksyllä. ELY-keskuksen kanssa käymissämme neuvotteluissa olimme mitoittaneet kantatien taakse tapahtuvan rakentamisen siten, että uudelle alueelle riitti kääntymiskaistojen rakentaminen.

Kunnanhallitus katsoi kuitenkin, että aluetta tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Kaavaluonnos palasi näillä eväillä valmisteluun. Sitä on valmisteltu uudelleen neuvotellen mm. paikallisten yrittäjien kanssa.

Ensi viikolla käymme uuden neuvottelun ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on löytää eri osapuolia tyydyttävä malli. Mielestäni kunnan tulee välttää sellaisia ratkaisuja, joissa joutuisimme kustantamaan kalliita eritasoliittymiä, jotka jättäisivät keskeisiä yrityksiämme mottiin suhteessa kantatiehen.

Turvallisuussuunnitelma

Kunnanhallitus saa tänään käsittelyynsä pitkään ja hartaasti valmistellun turvallisuussuunnitelman. Kyse on paperista, jonka valmistelussa on mietitty, miten paikallisesti eri toimijoiden yhteistyönä voidaan turvallisuutta parantaaa. Kyse on normaaliolojen arjen turvallisuudesta, siinä ei siis oteta kantaa poikkeusoloihin. Turvallisuutta on karkeasti jaotellen kahdenlaista. Toisaalta on turvallisuutta, joka ilmenee mm. onnettomuuksien ja rikosten määrän vähäisyytenä. Toisaalta turvallisuutta on myös se, miten turvalliseksi tai turvattomaksi kansalaiset olonsa tuntevat. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja merkittäviä.

Poimin muutamia toimenpide-ehdotuksia suunnitelmasta. Kannattaa huomata, että suunnitelmassa ei ole nostettu esiin niitä asioita, jotka ovat esillä jo jossain muissa suunnitelmissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden kehittämisestä on olemassa ihan oma suunnitelmansa.

- varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus on keskeisellä sijalla
- ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat eri palveluyksiköissä
- kiusaamisen vastainen toiminta kouluissa
- koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuus
- poistumisharjoitukset kouluissa
- nuorten osallistaminen ja kuuleminen, mm. aloitekanava.fi ja Teuvan nuorisotoimen Facebook-sivusto
- päihdevalistus kouluilla
- Palvelukeskus Trillan toiminta; työpajat
- etsivä nuorisotyö
- suojelusuunnitelmien laatiminen pohjavesialueille
- teiden osoitejärjestelmän selkeys ja ajan tasalla pitäminen
- esteettömyyden edistäminen
...

Aikalisä?

Vuonna 2009 kouluverkkopäätös tehtiin valtuustossa yksimielisesti. Se oli merkittävä saavutus. Taloudellinen tilanteemme on siitä paljon heikentynyt, ja nyt Norinkylän koulun osalta harkitaan ratkaisusta poikkeamista.

Periaatteessa valtuustonkin tulee noudattaa itse luomaansa sääntöä tai sitten muuttaa sitä. Käytännössä valtuusto voi esimerkiksi nostaa kaksiopettajaisen koulun oppilasrajaa, ja todeta sitten, että Norinkylän koulu ei tätä ehtoa enää täytä. Lopputulos on sinänsä sama.

Sen sijaan voisi olla viisaampaa laittaa koko viisi vuotta vanha kouluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun. Kaikki varmaan ymmärtävät, että sinänsä meillä ei edellytyksiä ole ratkaisua väljentää, mutta tarvetta voi olla sitä joltain osin tarkentaa. Koko kouluverkkoratkaisun uudessa tarkastelussa ei yksittäinen kylä joutuisi erityisasemaan, vaan sitä katsottaisiin osana kokonaisuutta. Uskoisin, että meillä on myös tarvetta tarkastella samassa yhteydessä päivähoidon ja esiopetuksen tulevia järjestelyjä.

Tässä ratkaisussa Horonkylän koulu lakkaisi 1.8.2014 nykyisen kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Norinkylän koulu puolestaan jatkaisi ainakin lukuvuoden 2014 - 2015.

Toteutustapa

Kunnanhallitus pohtii huomenillalla myös koulukeskuksen remontin toisen vaiheen toteutustapaa. Siis kilpailutetaanko rakentaminen samaan tapaan kuin ykkösosassa pää- ja sivu-urakoina vai tekeekö kunta rakennusvaiheen omana työnä. Asiasta on talven aikana käyty keskustelua siitä näkökulmasta, miten työstä mahdollisimman suuri osuus jäisi omalle paikkakunnalle. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että remontti viedään loppuun omana työnä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että urakat kilpailutetaan pienemmissä erissä, jolloin paikalliset yritykset ehkä pystyvät paremmin tarjoamaan urakoita. Toisaalta tämä toteutustapa vaatii enemmän resursseja ja osaamista rakennuttajalta eli kunnan tekniseltä toimelta.

Moka

Olemme saaneet koulukeskuksen remontin I vaiheeseen valtion rahoitusta merkittävän summan, yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tuon valtionosuuden saaminen on vaatinut monta neuvottelua Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Heiltä on löytynyt ymmärrystä meidän hankkeemme toteuttamiselle, ja yhteistyö on ollut tosi hyvää.

Syksyllä on tarkoitus aloittaa peruskorjauksen toinen vaihe. Sen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Remonttiin tulevat entiset lukion tilat. Käytännössä niihin peruskorjauksen jälkeen sijoittuu yläkoulun ja lukion luokkia. Valtionosuusneuvotteluissa meitä kehoitettiin hakemaan valtionosuutta myös tähän hankkeeseen. Suuria toiveita
valtionosuuden saamisesta meille ei annettu johtuen valtion määrärahojen pienuudesta, jo ykkösosaan saamastamme merkittävästä rahoituksesta ja rakennuksen nuoremmasta iästä.

Valtionosuutta piti hakea vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta tämän vuoden määrärahoista olisi mahdollista jokin avustus saada. Päädyimme hakemaan 1,0 miljoonaa euroa. Inhimillisen erehdyksen vuoksi kävi niin, että valtionosuushakemusta ei määräaikana Ely-keskukselle toimitettu. Kunnanhallitusta ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa on asiasta informoitu. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 1.4. ja päättää, mihin toimiin se asian johdosta ryhtyy. Myös tilintarkastajalla ja tarkastuslautakunnalla on asiasta varmasti sanansa sanottavana.

Säästöjä

Viime vuoden tilinpäätös jää 1,3 miljoonaa euroa pakkaselle. Se on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta edelleen aivan liian paljon. Summa vastaa kahden veroprosentin tuottoa. Alijäämää ovat pienentäneet toteutetut säästötoimet. Oman toimintamme menot alenivat vuonna 2013 noin 0,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotulojen tilitysaikataulu muuttui hieman lisäten viime vuonna verotulojen määrää.

Säästötoimia tarvitaan lisää. Taloustyöryhmä on tullut siihen tulokseen, että lomautusten käyttö laajassa mitassa säästökeinona ei ole jatkossa kestävä ratkaisu. Henkilöstömenoja täytyy pystyä vähentämään pysyvästi. Esitän 1.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Teuvan kunnassa aloitettaisiin yt-menettely, jonka tavoitteena olisi kahdenkymmenen henkilötyövuoden vähentäminen.

Norinkylän koulu

Eilinen valtuusto kävi aika ripeän kokouksen jälkeen pitkän ja kipakan keskustelun aikeista lakkauttaa Norinkylän koulu. Tänään asiasta keskustelee varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta.

Ymmärrän, että Norinkylällä ollaan pettyneitä. Valtuusto on muutama vuosi sitten määritellyt oppilasrajat, joiden alittuessa koulu lakkaa. Nori on vielä selvästi kaksiopettajaiselle koululle asetetun rajan yläpuolella.

Toisaalta kunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti muuttunut niistä päivistä, kun kouluverkkoratkaisu tehtiin. Monissa lähikunnissa on jo jouduttu luopumaan kaksiopettajaisista kouluista. Osana talouden sopeutuspakettia kunnanhallitus päätti, että Norin lakkautusvaihtoehtoakin nyt selvitetään. Nyt lautakunnan tehtävänä on esittää, miten koulun lakkautus voitaisiin toteuttaa, ja mitkä sen vaikutukset olisivat. Sen jälkeen kunnanhallitus tekee oman esityksensä. Vanhempia ja kyläläisiä kuullaan ennen valtuuston tekemää ratkaisua.

Sote-sopu

Aika yllättävä oli ratkaisu, johon poliittiset puolueet yhdessä viikonloppuna sote-asiassa päätyivät. Yllättävää oli myös se, että yksimielisyys löytyi. Ratkaisua on oikeastaan vielä vähän vaikea kommentoida, koska paljon jää riippumaan siitä, miten uudistusta käytännössä toteutetaan.

Järjestämisvastuu joka tapauksessa siirtyy noin 200 toimijalta viidelle. Se on varsin radikaali muutos. Pelkään, että muodostuu liian suuria kokonaisuuksia. Niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Niitä on vaikea hallita. Uudistus johtaa varsin keskitettyyn ohjaukseen, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa varmaankin paranee. Sairaaloiden välinen kilpavarustelu vähenee, ja sairaaloiden erikoistuminen lisääntyy. Pitkällä aikavälillä sairaaloiden määrä ehkä pienenee. Tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat. Ongelmana pidän sitä, että rahoitusvastuu säilyy kunnilla, vaikka kuntien on entistä vaikeampi käytännössä vaikuttaa näiden jättien toimintaan.

Kovin vähän tiedämme vielä siitä, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan. Jatkavatko yhteistoiminta-alueet, kuten meidän alueellamme llky? Jatkavatko sairaanhoitopiirit keskussairaaloiden ylläpitäjinä jossain muodossa? Paljonko käytetään yksityisiä palveluja? Keskittyvätkö palvelut seutu- tai maakuntakeskuksiin? Kuntalaisen kannalta nämä kysymykset vaikuttanevat eniten arjen asiointiin.

Kuntatodistusohjelma

Hallitus esittää valtuustolle peräti 10 miljoonan euron kuntatodistusohjelman käyttöönottoa. Kuntatodistus on kunnan tai kuntayhtymän rahamarkkinoilla liikkeeseenlaskema lyhytaikainen velkasitoumus. Se on nopea ja helppo tapa hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Aivan maksuvalmiuden ylläpitoon emme koko kymppimiljoonaa tarvitse. Rahoituskustannus kuntatodistuksissa on sen verran edullinen, että sillä kannattaa joksikin aikaa rahoittaa myös investointeja. Eli lyhytaikaisten velkapapereiden pyörittäminen on perinteistä talousarviolainaa edullisempaa. Siksi noin suuri summa.

Jätevesiyhteistyö

Teuvan jätevedenpuhdistamo on tullut elinkaarensa päähän. Vaihtoehtoja ovat puhdistamon mittava saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapurikuntien kanssa jäteveden puhdistamisessa. Yhteistyövaihtoehtoa on valmisteltu monta vuotta. Tämä siksi, että tilanteet ovat voimakkaasti matkan varrella eläneet. Aluksi yhteisessä hankkeessa oli mukana useita kuntia, ja jätevedet oli tarkoitus johtaa Kristiinankaupunkiin. Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen jälkeen suunta on ollut Kaskinen. Yhteistyökumppanit ovat vähentyneet. Vain Närpiö on jäänyt jäljelle.

Yhteistyö Närpiön kanssa tässä hankkeessa on ollut esimerkillisen hyvää. Yhdessä on päädytty siihen tulokseen, että kahdestaankin yhteistyössä on voimaa. Jätevesien johtaminen Kaskisiin ja puhdistaminen siellä, ovat pitkällä aikavälillä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin se paras vaihtoehto. Myös valtion ympäristöhallinto on peukuttanut hanketta, ja siirtolinjoihin ollaan näillä näkymin saamassa valtion rahoitusta. Teuvan kunnanvaltuusto päättää periaateratkaisusta ensi maanantaina.

Sähköisiä kokouksia

Teuvan kunnanhallitus on kokoustanut nyt vuoden tablettitietokoneilla. Ensimmäisen vuoden aikana laitteiden hinta tuli kuoletettua säästyneinä monistus- ja postituskuluina. Siirtymä sähköiseen kokouskäytäntöön oli melkoisen vaivaton, laitteet ovat toimineet hyvin, ja ne ovat ollet helppokäyttöisiä. Kaikki ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä. Niinpä kunnanhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan myös valtuusto siirtyisi samaan käytäntöön. Valtuuston kokouksia on sen verran harvemmin, että suoranaista nettosäästöä ratkaisusta ei synny, mutta toimintaa se nopeuttaa ja antaa mahdollisuuksia tarjota valtuutetuille nykyistä laajempia taustaselvityksiä.

Hämmentävää

Kuntarakenneuudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa on vaiheita riittänyt. Työryhmät ovat istuneet, kriteereitä on työstetty, ja kunnat ovat antaneet lausuntojaan. Nyt kun kuntarakenteesta lakimuutokset on annettu, ja sote-uudistuskin pitäisi saada muutaman viikon kuluessa ratkaisuun, on noussutkin aivan uusia ajatuksia uudistuksen suunnaksi.

Esiin on tuotu ns. erva-malli, jossa erikoissairaanhoito koottaisiin viiteen, yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuvaan kuntayhtymään. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi jäisivät tässä vaiheessa nykyiselleen. Hyvää mallissa olisi varmasti se, että se vähentäisi erikoissairaanhoidon kilpavarustelua. Asian kääntöpuoli olisi palvelujen vääjäämätön keskittyminen vuosien saatossa.

On vaikea ymmärtää, miten tämä ratkaisu vastaisi niihin keskeisiin tarpeisiin, joita sote-uudistuksella on nähty olevan. Erikoissairaanhoito on nykyisellään ehkä parhaiten toimiva osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäämme. Tavoitteena on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä häivyttää raja-aitoja sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä.

Kuntoutusosasto

Olette varmaan lehdistä lukeneetkin, että Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvalla toimiva kuntoutusosasto (entinen osasto I) on saanut valtakunnallisen tunnustuspalkinnon. Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä La Carita -säätiö ovat jakaneet työyhteisöille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 asti. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja hoitotyötä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa.

Super ja La Carita kertovat Teuvan osastosta seuraavasti:

"Teuvan osasto 1 on 33-paikkainen osasto, missä hoidetaan osittain akuuttihoidossa olevia ja osittain pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Henkilökuntaan kuuluvat osastonhoitaja, 23 koulutettua hoitajaa ja 5 laitoshuoltajaa. Lähihoitajat ovat erikoistuneet esimerkiksi muistihoitajiksi, jalkojenhoitoon ja haavahoitoihin. Yksi perushoitaja toimii kotiutushoitajana, joka huolehtii potilaiden kotiuttamiseen liittyvistä asioista.

Osaston tärkeä tehtävä normaalin hoitotyön lisäksi on potilaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä aktiivinen viriketoiminta. Kuntoutustoiminnan kehittämisen myötä potilaiden päiviin on tullut lisää aktiviteetteja. ”Virikkeellä vauhtia päivään” hankkeen myötä osastolla on potilaille kaksi kertaa viikossa virikehetkiä. Osastolla toimii kuntohoitajan ja fysioterapeutin lisäksi lähi- tai perushoitaja kuntoutusvastaavana kolme viikkoa kerrallaan. Yhteishenki osastolla on hyvä.

Osaston uudet tilat on otettu käyttöön kesällä 2012. Remontin aikana osasto oli hajasijoitettuna eri paikkakunnille puolentoista vuoden ajan. Uusi, laajennettu ruokasali mahdollistaa potilaiden ruokailun siellä ja tukee osaltaan kuntoutusta ja virkistystä. Osasto sai oman kuntosalin, missä potilaiden lihaskuntoa ja kuntoutumista voidaan tukea. Lasitettu ulkoparveke tuo lisää mahdollisuuksia potilaiden virkistykseen.

Osastolla on takana monia muutoksia ja työn kehittämistä. Työntekijät kokevat onnistuneensa hyvin muutoksissa ja ovat pystyneet parantamaan potilaiden saamaa hoitoa ja vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa omalla työllään ja työpaikan ilmapiirillä sekä tilojen viihtyisyydellä ja toimivuudella."

Lämpimät onnittelut osaston osaavalle henkilökunnalle tästä tunnustuspalkinnosta!

Taloustyöryhmä aloitti

Tiistaina aloitti kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä työnsä perehtymällä talouden kehitykseen viime vuosina. Sopeutustavoitteeksi työryhmä nimesi 1,5 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään kolmen vuoden aikajänteellä. Työryhmä käy läpi toimintoja päävastuualuettain sekä toiminnoittain. Esityksensä sopeutuksen keinoista ja kohdentamisesta työryhmä pyrkii tekemään vappuun mennessä.

Taloustyöryhmä

Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.

Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.

Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.

Energia- ja ilmastostrategia

Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.

Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."

Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.

Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.

Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...

Pelastustoimi

Hallituksen rakennepäätöksellä pelastuslaitosten hallintoa ollaan uudistamassa. Alueita ollaan vähentämässä 22:sta 11:een. Pohjana on uusi poliisilaitosten aluejako. Tämä tarkoittaisi alueemme osalta, että Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Tavoitteena on löytää täten hallinnon menoista säästöjä. Laitoksen pääpaikasta kisaavat tuttuun tapaan Vaasa ja Seinäjoki. Uudet alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta.

Kiinteistövero

Nykyinen hallitus muutti verotulojen tasausjärjestelmää siten, että kiinteistövero poistettiin tasausjärjestelmästä. Vaikutukset olivat sellaiset, että maaseutumaiset kunnat pääasiassa hävisivät uudistuksessa, kun taas kaupungit voittivat. Voittajia olivat myös ne kunnat, joissa on isoja voimalaitoksia tai paljon loma-asuntoja.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 30.10.2013 linjannut, että kiinteistövero tulisi voimalaitoksista saatavien verotulojen osalta palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän osaksi. Tätä perustellaan sillä, että voimalaitoksista aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Tämä pitää varmasti isojen voimalaitosten osalta paikkansa. Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu, jos esimerkiksi tuulivoimapuistojen maksamat kiinteistöverot otettaisiin järjestelmän piiriin.

Vastuukunta vai kuntayhtymä?

Tänään luovutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti peruspalveluministeri Huoviselle. Raportti sisältää esityksen ns. Sote-järjestämislaiksi. Asian valmistelussa on paljon puhuttu siitä, pitäisikö palvelut järjestää vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla. Vastuukuntamallissa keskuskaupunki hoitaa myös muiden sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveystoimen. Muut kunnat saavat edustajansa yhteiseen toimielimeen päättämään asioista. Kuntayhtymämallissa kunnat perustavat yhteisen yhtymän hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan.

Vastuukuntamallia on perusteltu sen yksinkertaisuudella, ei tarvitse perustaa yhtään uutta organisaatiota, päinvastoin nykyisiä kuntayhtymiä voidaan lakkauttaa. Valmistelussa vastuukuntamalli on toiminnallisesti lähentynyt niin paljon kuntayhtymämallia, että yksinkertaisuudesta ei ole paljon jäljellä. Vastuukuntamallissa on samanlaiset päätöksentekoelimet kuin kuntayhtymämallissa, ja kirjanpito sekä tilinpäätös pitää eriyttää vastuukunnan muusta kirjanpidosta.

Olennaisempi asia onkin se, että järjestämislaissa lähdetään siitä, että päätösvalta keskeisimmissä asioissa jakautuu kunnan asukasluvun mukaan. Perinteisissä kuntayhtymissä on yleensä ollut äänivaltaleikkurit, joissa yksi kunta ei ole voinut dominoida päätöksentekoa. Tästä ollaan luopumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla sote-alueilla keskuskaupungilla olisi yli 50 %:n äänivalta, ja näin ollen mahdollisuus yksin päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä, palvelutasosta ja kustannuksista. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat päättää äänivallan jakautumisesta toisinkin, mutta miksi keskuskaupungit suostuisivat siihen?

Syreenin koulun kiinteistö

Valtuustossa keskusteltiin ja äänestettiin siitä, pitääkö rakentamissuunnitelmassa olla varattuna miljoona Syreenin kouluna nykyisin toimivan rakennuksen peruskorjaukseen. Erityisesti tätä arvosteltiin, koska suunnitelmassa ei ole esitetty, mihin käyttöön rakennus jatkossa tulee.

Käyttöä ei tosiaan vielä ole ratkaistu. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin merkittäviä osia rakennuksesta yhä palvelutuontantoon tarvitaan. Tarvetta näyttäisi olevan ainakin liikuntasaleille. Vapaa-aikatoimi tarvitsee tiloja, ja varmaan myöskin varhaiskasvatus.

Tyhjillä tiloilla on taipumus täyttyä. Ja suunnitelluilla investointihankkeilla toteutua. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että ei pidä varata määrärahaa edes suunnitelmavuosille, ennen kuin tilojen käyttötarve ja -tarkoitus on huolella mietitty.

Budjettia laatiessani minulla oli päällimmäisenä toinen näkökulma asiaan: Investointiosasta tulee saada sillä lailla realistinen, että siellä on varaukset kaikkiin merkittävimpiin hankkeisiimme, vaikka ne joltain osin olisivat sisällöltään vasta muovautumassa. Näin saamme kuvan siitä, kuinka paljon kunta on lähivuosina velkaantumassa.

Koulukeskuksen peruskorjauksen toinen vaihe

Tänä aamuna johtoryhmässä kävimme läpi koulukeskuksen toisen vaiheen peruskorjauksen suunnitelmia. Tilojen käyttäjät olivat miettineet aiemmin tehtyihin suunnitelmiin pieniä tarkennuksia. Rakentamisohjelmassa tähän remonttiin on vuosille 2014 - 2015 varattu yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Valtuuston kokouksessa maanantaina Paula Kaleva toi hyvin esiin sen, että kyseisessä remontissa ei ole kyse siitä, että lukion tiloihin investoitaisiin tuo mainittu 2,5 miljoonaa. Rakennuksena kyse on siitä koulukeskuksen päästä, jossa lukio on toiminut. Uudessa käytössään sinne sijoittuu nykyisen Yhteiskoulun luokkia, lukio ja aineluokkia. Lisäksi kokonaisuus sisältää auditorion, joka palvelee koko koulukeskusta ja moninaisia paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia.

Päivystystoiminnot

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee päivystysjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuskohteena on perustason terveydenhuollon päivystys, jossa tarkoituksena on muun muassa tarjota ympärivuorokautisia palveluja yhteispäivystyksissä sairaaloiden yhteydessä. Tällöin ympärivuorokautisesta yhteispäivystyspisteestä saisi eri erikoisalojen palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Ministeriön mukaan perusterveydenhuollon yöaikaisen päivystyksen uudelleen tarkastelu ei heikennä ihmisten hoitoon pääsyä. Yöaikaista päivystystä korvataan päiväaikaisilla lähipalveluilla, jolloin päiväsaikaan on päästävä nopeasti vastaanotolle. Hoitoon pääsyä helpotetaan myös ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksen tarve on käytännössä hyvin pieni, kun päiväaikaisesta vastaanottotoiminnasta ja toimivasta ensihoidosta huolehditaan. Yöpäivystys tulisi valtion kaavailujen mukaan säilymään noin 30 sairaalassa. Eri vaihtoehdoissa sekä Seinäjoen keskussairaala että Vaasan keskussairaala näyttäisivät olevan mukana, joten muutosta osaltamme ei liene tulossa.

Lääkäripula vaikeuttaa ilta- ja viikonloppupäivystyksen ylläpitoa seutukeskuksissa. Maakuntalehtien uutisoiman selvityksen mukaan lääkäripula vaivaa vahvasti sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Suupohjan osalta lääkäritilanne on kuitenkin saatu säilymään kohtuullisen hyvänä. Kalliita keikkalääkäreitäkin käytetään aika rajoitetusti.

Virkeä valtuusto

Valtuustolla oli eilen pitkä kokous. Istuimme neljä tuntia vilkkaasti keskustellen. Äänestyksiäkin oli peräti kahdeksan kappaletta. Mielenkiintoista oli se, että joka äänestyksessä saatiin eri lukemat. Tiukkaa blokkiutumista ei siis ollut näkyvissä. Toisaalta vaadittiin isompia säästöjä kunnan talouden tervehdyttämiseksi, toiselta puolen salia oltiin huolissaan, että säästetäänkö nyt joistain palveluista jo liikaa. Muutoksia ei loppujen lopuksi isommin talousarvioon tullut, vaan hallituksen esitys piti äänestyksissä pintansa. Toimintakeskuksen tiloihin varattavaa määrärahaa tosin pienennettiin 200.000. Mikkiläntien hidasteiden rakentaminen poistettiin rakentamisohjelmasta. Käyttötalouden puolella hallinto- ja elinkeinotoimen määrärahasta 100.000 korvamerkittiin työllistämisen tehostamiseen.

Valtuustossa esitettiin myös talousarvion palauttamista valmisteluun, koska valmistelussa ei ollut pysytty kunnanhallituksen antamassa nollaraamissa. Tiukassa äänestyksessä palauttamisesta kuitenkin luovuttiin. Selväksi kuitenkin tuli, että valtuusto haluaa tiukempaa otetta talouden kuntoon laittamiseen. Tulen esittämään 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän nimeämistä valmistelemaan säästölinjauksia.

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Valtionosuuksien laskentakaavoja ollaan uudistamassa. Viime viikolla valtiovarainministeriö julkaisi kuntakohtaiset laskelmat. Niiden mukaan vuoden 2015 alusta toteutettavassa uudistuksessa Teuva olisi menettämässä noin 650.000 euroa vuodessa. Se vastaa yhden veroprosentin tuottoa. Vaikutuksia pehmentämään on tosin kaavailtu muutaman vuoden siirtymävaihetta.

Uudistus tarvitaan. Vanha järjestelmä on repaleinen ja moneen kertaan paikattu, ajastaan jälkeen jäänyt. Uudessa järjestelmässä olisi lähtökohtaisesti kahdeksan kriteeriä, joten se olisi huomattavasti nykyjärjestelmää yksinkertaisempi. Verotulojen tasaus muuttuisi kunnan omaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan paremmin kannustavaksi. Sairauksien merkitys valtionosuuksien perusteena vahvistuisi.

Näyttää siltä, että tuoreeltaan Kuntaliittokaan ei pystynyt kovin yksityiskohtaisesti uudistusta arvioimaan. Tiedotteessaan se vaatii perustelujen avaamista. Siis miksi juuri esitettyihin kriteereihin ja niiden saamiin painoarvoihin on päädytty. Eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi ja miten on päädytty siihen, että työpaikkaomavaraisuus olisi valtionosuuden määrään vaikuttava tekijä.

Uudistuksen häviäjiä ja voittajia on kaikenkokoisissa ja -näköisissä kunnissa. Valtaosin näyttäisi kuitenkin vaikutukset jakautuvan niin, että isot kunnat voittavat ja pienet häviävät. Häviäjien osalta tilanne on vaikea, kun valtionosuuksien kokonaismäärääkin merkittävästi leikataan.

Rakennepaketti

Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta jätti hieman sekavat tuntemukset. Toisaalta tunsin helpotusta, koska odotin rankempaa leikkauslistaa. Ennakkokaavailut antoivat sellaista odottaa. Toisaalta mieleen hiipi ajatus, käännetäänkö näillä toimilla Suomen talous vahvemmalle uralle.

Paketin mukaan rakenteita viilataan sieltä täältä. Kuntia koskettavia asioita paketissa on paljon. Merkittävimpiä linjauksia ovat varmaankin säästöt vanhustenhuollosta laitosvaltaisuutta purkamalla ja toisen asteen koulujen karsinta. Viimeksi mainitulla voi olla suuri merkitys maaseudun nuorten elämään ja sitä kautta maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen. Vanhustenhuollon osalta linjaus on oikeansuuntainen, kuten mm. eläkeläisjärjestöt ovat todenneet. Muutoksen toteutus edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja palveluasumiseen, ennen kuin varsinaisia säästöjä alkaa syntyä.

Lisäksi mm. kuntien valvontatehtäviä ehdotetaan vähennettäväksi. Suuntaus on tässäkin oikea, mutta säästöjen syntyminen ei ole kovin suoraviivaista. Jos jotakin erillistä valvontatehtävää ei jatkossa tarvitse hoitaa, tai jotakin todistusta kirjoittaa, se ei välttämättä tarkoita, että esimerkiksi yksi kokonainen virka voitaisiin kunnasta lakkauttaa.

Mielenkiintoinen on esitys kuntatalouden ohjausjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Tätähän Kuntaliitto on esittänyt jo pitkään. Hyvällä asialla voi olla se vastavaikutus, että valtio ottaa kuntatalouden entistä tarkempaan ohjaukseen myös sisällön osalta. Tällaista keskittävää valtion vallankäyttöähän muissakin uudistuksissa tällä hetkellä toteutetaan.

Upea saavutus!

Viime vuonna Teuvan lukio pärjäsi hienosti STT:n lukiovertailussa, jossa otettiin huomioon ylioppilaskirjoitusten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Silloin sijoitus oli 21. Tänä vuonna tulos olikin sitten aivan erinomainen, 6. paras koko maassa! Tilastot vahvistavat sen, minkä me jo tiedämmekin: meillä on erinomaisen hyvää ja tasokasta työtä tekevä lukio. Lämpimät onnittelut kuuluvat niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Molempien vahvaa panosta ja sitoutumista on tarvittu tulokseen pääsemiseksi. Ja oppiminenhan se vasta yhteispeliä onkin, jos mikä.

Kohdennettu tarkastus

Marraskuun 11. päivä valtuusto hyväksyi ponnen, jossa vaaditaan kohdennettua tarkastusta liikelaitoskuntayhtymän toimintaan. Taustalla ovat epäilyt siitä, että erityisesti Teuvan kustannuksiin liittyisi jotain epäselvyyksiä. Sellaisia en ole huomannut, mutta on hyvä, että asia tutkitaan, ja pöytä tältä osin putsataan. Selvityksen jälkeen puheet voidaan unohtaa, tai sitten meidän tulee keskittyä löydettyjen epäkohtien korjaamiseen. Kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina. Olen esittämässä, että tarkastuksessa kuntayhtymän tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja keskittyisivät erityisesti lääkärivastaanoton ja osastotoimintojen alueisiin.

Hyvinvointisuunnitelma

Ensi maanantain kunnanhallitus ja joulukuun valtuusto saavat käsiteltäväkseen hyvinvointisuunnitelman, jonka aikajänne ulottuu vuoden 2016 loppuun. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman laatimista. Teuvalla sitä on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet osastonhoitaja Arja Aromaa, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, vapaa-aikasihteeri Annukka Käkelä, ruokapalvelupäällikkö Anne Niemelä, kirjastonjohtaja Aki Rossi, vt. rehtori Maija-Liisa Saksa ja johtava sosiaalityöntekijä Tarja Seppälä. Yhteistoiminta-alueen peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi on tärkeällä panoksella avustanut suunnitelman laadinnassa.

Suunnitelma pitää sisällään perustietoa väestön hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista ja niiden muutoksista sekä vertailuja muihin kuntiin ja alueisiin. Edelleen suunnitelmassa kuvataan sitä terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä, mitä Teuvalla on viime vuosina tehty. Tärkein osa suunnitelmaa on kuitenkin painopistevalinnat ja kehittämiskohteet tälle valtuustokaudelle. Suunnitelmassa nousee esille mm. terveyserojen kaventaminen, terveysliikunnan edistäminen, terveelliset ravintotottumukset, vanhemmuuden tukeminen, työttömien hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, päihteettömyyden edistäminen...

Talousarvio

Ensi vuoden talousarvio tulee kunnanhallituksen käsittelyyn 2.12. Budjetti ei tuo suuria muutoksia toimintaan. Palveluja ei voida tiukan taloustilanteen vuoksi tarjota nykyistä enempää, mutta merkittäviä uusia säästökohteitakaan siinä ei ole osoitettu.

Toimintamenoissa on 1,5 %:n kasvu kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Nettomenot kasvavat hieman enemmän, 1,8 % (johtunee tulojen varovaisesta arvionnista). Talousarviossa sosiaali- ja terveystoimen menomääräraha on 21,0 miljoonaa euroa, joka on 1,0 miljoonaa euroa enemmän , kuin vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio. Tällä hetkellä kuluvan vuoden toteutumaksi arvioidaan muodostuvan 21,4 miljoonaa euroa, joten ensi vuoden talousarviomäärärahavaraus asettaa isoja haasteita toiminnan tehostamiseen.

Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 0,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on n. 1,7 miljoonaa euroa, joten talousarvioesitys on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Investointisuunnitelmamme on edelleen raskas, vaikkakin loppuvuosiltaan kevenevä. Investointiohjelman toteutus johtaa kunnan nopeaan velkaantumiseen. Asukaskohtainen lainamäärä nousee vuonna 2015 yli 4.000 euron.

Merkittävintä taloussuunnitelmassa on se, että siinä ei ole pystytty osoittamaan keinoja taseeseen muodostuvien alijäämien kattamiseen. Näin ollen joudumme päättämään menojen leikkauksista ja toiminnan tehostamistoimista alkuvuoden 2014 aikana.

Yksin vai kaksin?

Kuntarakenneuudistuksella on kuntakentälle saatu makoisan sekava tilanne. Urheilutermein näyttäisi siltä, että joka puolella pelataan, ja pelissä on samaan aikaan aika monta palloa.

Teuvan kunnanhallitus päätti tiukan äänestyksen tuloksena esittää kunnanvaltuustolle, että Teuva laatisi yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Tämän päivän maakuntalehdessä spekuloidaan, että mitäs jos Kurikka ei Teuvaa huolikaan? Näinhän voi toki käydä. Näin voi käydä ihan mille tahansa kunnalle Suomessa. Valtuustojen päätökset nähdään sitten, kun kussakin kokouksessa puheenjohtajan nuija on kopsahtanut.

Teuvan kunnanhallituksen esitys on käsittääkseni seutukunnassa ainoa, joka aidosti perustuu kuntien väliseen neuvottelutulokseen. Esimerkiksi Kauhajoen esitys viiden kunnan selvitysalueesta perustuu yksipuoliseen ilmoitukseen. Näyttäisi siltä, että Kurikka ei ole lähtemässä siihen mukaan. Isojoki taitaa kannattaa neljän kunnan selvitystä. Karijoki ottaa asiaan vielä oman kantansa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että viiden kunnan selvitysaluetta, johon Teuvan kunta voisi lähteä mukaan, ei oikeasti ole muodostumassa.

Joka tapauksessa valtiovarainministeriö tulee saamaan joka puolelta Suomea kunnista esityksiä, jotka monilta osin ovat keskenään ristiriitaisia keskenään. Niinpä neuvottelut ja selvittelyt jatkuvat. Vaikka kunnissa nyt marraskuun loppuun mennessä tehtävä päätös on tärkeä, se ei millään muotoa ole peruuttamaton. Selvitykset tulee tehdä tosissaan ja kunnolla, ja niistä sitten vedetään aikanaan johtopäätökset. Se, millaiseksi kuntarakenne selvitysten jälkeen muodostuu ei ole vielä nähtävissä. Luulenpa, että monella seudulla tehdään vielä yllättäviäkin ratkaisuja.

Promille

Tämän kuun aikana ministeriöiden tulisi löytää miljardin säästöt kuntien palveluvelvoitteisiin. Tehtävä on osoittautunut vaikeaksi. Saa nähdä, mitä tuleman pitää.

Kun valtakunnan tasolla puhutaan miljardin summasta, voi karkeasti päätellä, että vaikutus Teuvalla on noin miljoona. Olemme tässä mielessä promillekunta, asukaslukumme on reilu tuhannesosa Suomen asukasluvusta. Kun puhutaan valtionosuuksista, osuutemme on hieman suurempi, sillä väestömme on keskimääräistä ikääntyneempää, mutta arjessa tuo promillesääntö soveltuu hyvin lukujen pikasuhteuttamiseen.

Saunamaa etenee

Yhdeksän tuulivoimalan puiston suunnittelu Teuvan ja Kurikan rajalla etenee. Kaavaluonnos on saatu valmiiksi, kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina, ja kaavaluonnos on kaikkien kiinnostuneiden nähtävänä ja kommentoitavana 27.11. - 31.12.

Pohja Botten 2013

Viime viikolla järjestettiin laaja valmiusharjoitus, johon myös Teuvan kunta otti osaa. Harjoituksen nimi oli Pohja Botten 2013. Sen aiheena oli varautuminen normaaliolojen poikkeuksellisiin sääilmiöihin. Harjoituksen taustakuva oli seuraavan kaltainen: Sataa paljon. Myrskyää. Puita kaatuu. Tulvii. Pakastuu. Sähköt on poikki pitkään. Ihan siis realistisen makuinen tilanne.

Harjoitus eteni kolmessa pohjalaismaakunnassa siten, että keskiviikkona 6.11. kuntien ja pelastustoimen edustajat kokoontuivat pohtimaan tilannetta Kokkolaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. Hallintokunnittain muodostetuissa ryhmissä mietittiin, miten kuntalaisten peruspalveluista pystytään tällaisessa tilanteessa huolehtimaan. Torstaina 7.11. näitä asioita mietittiin sitten eteenpäin kunnittain kuntien johtoryhmissä. Kirjattiin ylös puutteita ja kehittämiskohteita.

Harjoitus oli hyödyllinen. Erityisesti saatiin kehitettyä eri toimijoiden yhteistoimintaa ja työnjakoa. Suomi on hyvin sähköstä riippuvainen yhteiskunta. Pitkät sähkökatkot erityisesti kylmään vuodenaikaan ovat siksi aina vaikeita ja haasteellisia tilanteita. Niihin varaudutaan tämän tyyppisillä harjoituksilla ja tilanteiden varalle laadittavilla valmiusssuunnitelmilla.

Omakohtaisestikin jokaisen kotitalouden kannattaa varautua tällaiseen tilanteeseen. Hyviä vihjeitä siitä, miten pitkästä sähkökatkosta selviää, saa vaikkapa tältä Fortumin sivustolta:

http://www.fortum.com/countries/fi/sitecollectiondocuments/sahkon-siirto-ja-liittymat/pahasti%20poikki%20nettiversio.pdf

Kurikka

Teuvan valtuusto ei eilisessä seminaarissaan löytänyt yksimielistä ratkaisua siitä, minkä kunnan tai minkä kuntien kanssa yhdistymisselvitys tulisi laatia. Voisi sanoa, että oltiin vanhoissa asetelmissa. Minun korviini puheenvuorot kuulostivat hyvin samanlaisilta kuin kaksi vuotta sitten, kun edellisen kerran keskusteltiin liitosselvityksistä tosissaan.

Tämä on valitettavaa. Yksimielisinä olisimme vahvempia. Ratkaisu on vaikea ja merkittävä, se täytyy myöntää. Toisaalta yhteisen ratkaisun löytämisen ei pitäisi olla mahdotonta siksi, että kyse on nyt vasta selvityskumppaneiden valinnasta. Prosessin aikana voidaan ratkaisua muuttaa, jos se osoittautuu huonoksi.

Kauhajoen kaupunki on asettanut selvästi tavoitteekseen viiden kunnan yhdistymisselvityksen. Mukana olisivat Kauhajoen lisäksi Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Selvitysalueena tällä ratkaisulla olisi selvästi etuja, mutta sen toteutuminen ei näytä kovin todennäköiseltä. Tämä tie johtaisi melko suurella todennäköisyydellä nykyisten liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien muodostamaan selvitysalueeseen.

Olemme kuluneen syksyn aikana käyneet keskusteluja kaikkiin suuntiin. Noiden keskustelujen ja vuosi sitten tehtyjen selvitysten pohjalta olen esittämässä ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että tekisimme yhdistymisselvityksen Kurikan kaupungin kanssa. Käytännössä reilu vuosi sitten valmistunut selvitys voitaisiin päivittää. Neuvotteluissamme Kurikan edustajat ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti. Tosiasia kuitenkin on, että asiasta on erilaisia näkemyksiä niin Kurikan kuin Teuvankin valtuustoissa. Ja täytyy muistaa, että tilanne kuntakentässä on muuttunut melkoisesti reilussa vuodessa. Esimerkiksi Kurikka on tehnyt tuona aikana omat selvityksensä niin Seinäjoen kuin Jalasjärvenkin kanssa.

Kaverilista

Kunnat joutuvat marraskuun loppuun mennessä ottamaan kantaa siihen, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne aikovat tehdä kuntaliitosselvityksen. Vastausta valtiovarainministeriölle olemme rennosti ruvenneet nimittämään kaverilistaksi.

Kuluneen syksyn aikana Teuvan kunta on aktiivisesti seurustellut naapurikuntiensa kanssa aiheesta. Tänään valtuuston kokouksen yhteydessä asiaa puidaan valtuustoseminaarissa. Ensi maanantaina eli 18.11. kunnanhallitus tekee asiasta esityksen valtuustolle. Ja ylimääräinen valtuusto päättää sitten kaverilistan kohtalon ma 25.11.

Kustannuksia

Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman seurantaraportti 2013 sisältää mielenkiintoisia lukuja. Tosin jo vähän vanhoja. Tässä pari poimittua:

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset (tarkoittaa menot - tulot)euroa per asukas, muutos vuodesta 2006 vuoteen 2011. Koko maassa kasvua viidessä vuodessa 27 %. Etelä-Pohjanmaalla 33 %. Isojoella 44 %. Karijoella 35 %. Kauhajoella 45 %. Teuvalla 53%. Näissä kulungeissa on siis mukana koko sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Jos katsotaan perusterveydenhuollon lukuja (hammashuolto ei ole näissä mukana), päästään vielä mielenkiintoisempaan asetelmaan. Koko maassa kasvua 20 %. Etelä-Pohjanmaalla niin ikään 20 %. Isojoella 50 %. Karijoella maan keskiarvoa 20 %. Kauhajoella 34 %. Teuvalla 96 %.

Erikoissairaanhoitoa syytetään usein rahareiäksi. Sen osalta luvut olivat tällaiset. Koko maa 27 %. Etelä-Pohjanmaa 30 %. Isojoki 30 %. Karijoki vain 22 %. Kauhajoki 33 %. Teuva 38 %.

Oma elinkeinoasiamies

Teuva on jäsenenä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä. Vaikka kuntayhtymä tuottaa monipuoliset palvelut alueen yrittäjille, on Teuvalla usein esitetty toivomus omasta elinkeinoasiamiehestä, jolla olisi työpöytä Teuvalla. Viimeksi asian ovat nostaneet esille Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuutetut.

Olen neuvotellut kuntayhtymän kanssa, että ensi vuoden alusta vuoden 2016 loppuun palkattaisiin SEK:n palkkalistoille määräaikainen elinkeinoasiamies. Hän tekisi viikossa kolme päivää töitä Kauhajoella ja kaksi päivää Teuvalla. Teuvalla hänellä olisi kiinteä työpiste, jossa hän voisi paikallisia yrittäjiä tavata. Teuva maksaisi palkkaukuluista 40 %. Vuositasolla puhutaan noin 30.000 euron kustannuksesta. Paikka tulisi julkiseen hakuun, ja henkilö valittaisiin yhteistyössä.

Kuntayhtymän yhtymähallitus on ajatuksen hyväksynyt. Teuvan kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa maanantaina. Vaikka joudummekin lähes kaikesta mahdollisesta säästämään, pidän tärkeänä, että voimme panostaa yrittäjien palveluihin. Sitä kautta saamme työpaikkoja ja tuloja kuntaan pitemmällä aikavälillä.

Vanhus- ja vammaisneuvosto

Teuvalla on toiminut jo pitkään yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto. Uutta merkitystä ja asemaa tämä toimielin on saanut sen myötä, että ns. vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) määrää 11 §:ssään, että jokaisen kunnan on asetettava vanhusneuvosto. Näin toimielimestä on tullut lakisääteinen. Sille on laissa määritelty myös tehtävät. "Vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelulain 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 §:ssä tarkoitettuun arviointiin." Viitospykälässä puhutaan suunnitelmasta ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kuutospykälässä puolestaan puhutaan palvelujen laadun ja riittävyyden arvioinnista. "Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta." Selvästikin lainsäätäjä on tarkoittanut vanhusneuvostolle merkittävän roolin ikäihmisten palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa.

Kyläavustajat

Eliisa Panttila antoi minulle taannoin mielenkiintoisen lehtileikkeen. Se oli koko sivun juttu Maaseudun Tulevaisuudesta, jossa kerrottiin kyläavustajatoiminnasta Inkoossa. Kyläyhdistykset ovat työvoimahallinnon palkkatuella palkanneet työttömiä avustamaan kyläläisiä arjen askareissa. Erityisesti kyläavustajat toimivat ikäihmisten apuna. Näin on luotu monelle työttömälle mielekäs työpaikka.

Tilausta toiminnalle olisi varmaan myös meidän alueella. Työttömiä on paljon, tarve lisätä tukityöllistämistä on ilmeinen, ja moni ikäihminen kylillä tarvitsee apua, etenkin kun kotipalvelu keskittyy entistä enemmän hoivaan. Asialla voisivat täälläkin olla kyläyhdistykset. Mahdollista olisi myös se, että liikelaitoskuntayhtymän työpaja Trilla ottaisi asian organisoitavakseen. Se rakentaa muutenkin polkuja niin välityömarkkinoille kuin työllistymiseen yrityksissä ja yhteisöissä. Trillan olisi helppo hoitaa työnantajavelvoitteet sekä avustajien valmennus tehtäväänsä. Asia on esillä, kun 8.11. seuraavan kerran mietimme työllistämisen tehostamista.

KristinaMedi

KristinaMedi on entisessä Selkämeren sairaalassa lähinnä päiväkirurgiaa tarjoava yksityinen sairaala. Sen toimintaa esiteltiin maanantaina kunnanhallitukselle sekä keskiviikkona Suupohjan kuntajohtajille ja liikelaitoskuntayhtymän johdolle. Sairaalalla on käytössään varsin nykyaikaiset tilat ja laitteet. Se tarjoaa palvelujaan meitä lähellä. Mielestäni on perusteltua kokeilla näiden palvelujen ostoa. Tietyillä erikoisaloilla se voisi nopeuttaa huomattavasti kuntalaisten hoitoon pääsyä. Palvelut vaikuttavat myös laadukkailta ja hinnaltaan kilpailukykyisiltä. Asiasta päättää liikelaitoskuntayhtymän johtokunta.

Työllisyyden hoito

Saimme tänään ikäviä uutisia, kun Metsä Woodin Kaskisten toimipisteen irtisanomiset varmistuivat. Tieto ei ollut uusi eikä yllättävä, vaan aiempien uutisten pohjalta sitä osattiin odottaa. Kolmisenkymmentä teuvalaista jää tuolla päätöksellä vaille työtä.

Eilen kokoonnuimme asian tiimoilta Teuvalla. Mukana oli edustajia Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä, Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Kaskisten kaupungista, Teuvan kunnanhallituksesta ja Metsä Woodin työntekijöistä. Siis lähinnä asiaa virkansa puolesta hoitavista tahoista. Kovin pitkälle emme päässeet, mutta alkuun kuitenkin. Sovimme, että Teuvan kunnan omia työllistämistoimia lisätään. Säästöjen ja lomautusten puristuksessa työllistäminen on jäänyt vähälle, se täytyy myöntää. Yritämme saada siihen nyt parannusta. Asiassa on taloudellisestikin järkeä, koska jos kunta ei hoida työllistämisvelvoitettaan, se joutuu maksamaan työmarkkinatuen kustannuksia Kelalle. Työvoimahallinto lupasi avuksi ja tueksi palkkatuella palkattavan työnsuunnittelijan, joka voisi olla myös kunnan työnjohdon tukena, kun työttömiä kunnan tehtäviin sijoitetaan. Liikelaitoskuntayhtymän Kafilla toimivan työpajan toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Yritystoiminnan aktivoinnisa on vireillä monta hanketta, joilla uusia työpaikkoja yritetään paikkakunnalle hankkia.

Heijastin ja kypärä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuoreessa liikenneturvallisuussuunitelmassa kerrotaan mm. että pyöräilykypärän ja heijastimen käyttö on kolmessa Pohjanmaan maakunnassa varsin heikolla tolalla. Heijastinta vuonna 2010 käytti vain reilu kolmannes jalankulkijoista. Pyöräilykypärän käyttö oli vielä harvinaisempaa. Etelä-Pohjanmaalla käyttäjiä oli vain 14 %. Kauhavalla luku oli vain 3 %, Kurikassa 8 %. Teuvalta ei raportti kerro arviota käyttäjien määrästä.

Myös pienillä ratkaisuilla voidaan turvallisuutta parantaa. Lokakuu tuo taas mukanaan liukkaita kelejä ja pimeitä aamu- ja iltahetkiä.

Perhe- ja päiväkerhot

Kunnan ja seurakunnan yhteistyö päivä- ja perhekerhojen järjestämisessä jatkuu ensi vuonnakin kunnan säästöpaineista huolimatta. Kunnanhallitus päätti asiasta tänä iltana. Kunta varaa toimintaan jatkossa 10.000 euroa vuodessa. Seurakunnan järjestämät kerhot ovat Teuvalla lapsiperheiden suosiossa. Päiväkerhoissa käy viikoittain n. 65 lasta. Vastaavasti perhekerhotoimintaan osallistuu 50 - 70 aikuista ja lasta/viikko.

Uusi kuntalaki

Keskusteltu kuntakartoista on jättänyt koko lailla varjoonsa kuntalain kokonaisuudistuksen. Uutta kuntalakia ollaan kuitenkin hyvää vauhtia työstämässä, ja kunnilta on nyt asiasta pyydetty näkemyksiä. Teuvalla asiaan otetaan kantaa maanantai-iltana 16.9.

Kuntalain muutokset tulevat usein tarpeisiin nähden vähän viiveellä. Mielenkiintoisia yksityiskohtia on kuitenkin nyt pohdinnassa monia.

Kuntavaalien aikaistamista selvitetään. Näin uudet valtuustot pääsisivät heti vaikuttamaan uuden talousarvion linjauksiin. Yhtenä vaihtoehtona on tuotu esiin kuntavaalien ja eduskuntavaalien järjestäminen samanaikaisesti.

Erilaisia hallintomalleja mietitään: Pitäisikö kuntaan voida valita pormestari suoralla kansanäänestyksellä? Pitäisikö kuntalaissa olla säännökset valiokuntamallista, jossa lautakunnat korvattaisiin valtuutetuista koostuvilla valiokunnilla? Esillä on myös ns. ministerimalli, jossa lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kunnanhallituksen.

Kiristyvä kuntatalous asettaa omat paineensa. Pitäisikö myös kuntayhtymille säätää alijäämän kattamisvelvollisuus tietyssä ajassa? Miten tilinpäätöstä pitäisi kehittää, jotta se paremmin antaisi oikeat ja riittävät tiedot päätöksenteon tueksi?

Suoraa demokratiaa halutaan kehittää. Sitä edustavat mm. erilaiset kuntalais- ja asiakasraadit, osallistava päätöksenteko ja erilaiset nettivaikuttamisen keinot. Tarvitaanko tuleviin suurkuntiin aluehallintoa? Päätöksenteossa voitaisiin hyödyntää tekniikkaa siten, että aina kunnan toimielinten ei tarvitsisi fyysisesti kokoontua johonkin tiettyyn paikkaan tiettynä aikana, vaan toimielimen jäsenet pääsivät hyväksymään tai hylkäämään päätösesitykset kotonaan etäyhteydellä asiahallintajärjestelmään.

Teuva kiinnostaa

Avoinna olleeseen hallintojohtajan virkaan tuli 18 hakemusta. Niiden takana on hyviä hakijoita työelämän eri sektoreilta. Kunta-alan konkareiden papereita hakemuspinosta ei varsinaisesti löytynyt. Kunnanhallitus valitsi eilen hakijoista pistesijoille yltäneet, eli haastatteluun kutsuttiin kahdeksan henkilöä. Haastattelut ovat perjantaina ja tiistaina. Työpaikkahaastatteluun osallistuu koko kunnanhallitus.

Työttömyys

Heinäkuussa Suupohjassa oli lähes 1200 työtöntä. Teuvan osuus oli 289. Suuria lukuja. Teuvan työttömyysaste oli 11,7 %. Maakunnassa korkeampi luku löytyi vain Ähtäristä (12,7 %). Kun työttömyyslukuihin jouduttaneen muutaman kuukauden päästä lisäämään Metsä Woodilta Kaskisista vaille työtä jäävät noin 30 teuvalaista, Teuvan työttömyysaste nousee noin 13 %:iin. Tarvitsemme seudullisesti yhteisiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Kutsun lähiaikoina eri toimijoita koolle tämän asian eteenpäin viemiseksi.

Ikäystävällinen Suomi

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001 ja 2008. Uusin päivitys ilmestyi nyt sitten tänä vuonna. Uudessa suosituksessa painoa on asetettu ns. vanhuspalvelulain toimeenpanolle.

Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja toimivat palvelut. Keskeisiä sisältökokonaisuuksia ovat

- osallisuus ja toimijuus
- asuminen ja elinympäristö
- mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen
- oikea palvelu oikeaan aikaan
- palvelujen rakenne
- hoidon ja huolenpidon turvaajat
- johtaminen.

Kullakin sisältöalueella on omat suosituksensa.

Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tarvitaan mm. uudenlaista yhteiskuntasuunnittelua ja uudenlaisia liikennejärjestelyjä. Tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni. Tarvitaan myös asennemuutosta. Iäkkäät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä, erikuntoisia ja eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. On hyväosaisia ja syrjäytyneitä. On myös erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia. On etniseltä taustaltaan erilaisia iäkkäitä. Ajatuksena on, että ikäystävällinen yhteiskunta ottaa moninaisuuden kirjon huomioon toiminnassaan.

Lehtiharju

Kun Teuvan kunta päätti lähteä mukaan perustamaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää, teuvalaisten keskeinen ehto neuvotteluissa oli, että Lehtiharjun sairaalan toimintaa tulee kehittää seudun yhteisenä hankkeena. Siinä tarkoituksessa Teuvan kunta myös osti Lehtiharjun kiinteistön omistukseensa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Lehtiharjun sairaala oli tuottoisa yksikkö toimiessaan osana Teuvan kunnan sosiaali- ja terveystointa. Se pystyi tarjoamaan useiden kuntien asukkaille hyvää hoitoa varsin kilpailukykyiseen hintaan. Sellaisena se tuotti tuloa Teuvan kunnan kassaan, ja käytännössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Tärkeänä Teuvalla pidettiin myös Lehtiharjun työllistävää vaikutusta paikkakunnalla.

Moni asia on muuttunut noista päivistä. Kaikesta laitosmaisesta hoidosta pyritään siirtymään avopalvelujen suuntaan. Kenenkään koti ei pitäisi olla laitos. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat tehneet omia ratkaisujaan palvelujensa järjestämiseksi. Lehtiharjun kehittämisestä on puhuttu, mutta kovin pitkälle käytännön toimissa ei ole päästy. Viime talvena käytyjen keskustelujen jälkeen Teuvan kunnanhallitus hyväksyi Lehtiharjun alueen kaavamuutosprosessin käynnistämisen. Tarkoituksena on rakentaa alueelle uusia nykyaikaisia tiloja, joilla turvataan tehostetun palveluasumisen saatavuus Teuvalla sekä edesautetaan Lehtiharjun toiminnallista kehittämistä.

Nyt esiin on nostettu vaihtoehtona myös Lehtiharjun toiminnan lakkauttaminen. Toiminnan kehittämistä tai lakkauttamista pohtimaan on llky:n johtokunta asettanut työryhmän, jolle on annettu hyvin lyhyt työskentelyaika. Tuntuu epätodennäköiseltä, että tuossa ajassa työryhmä löytäisi selvät sävelet toiminnan kehittämiseen, kun niitä ei ole löydetty koko llky:n toiminnan aikana. Esitetyssä aikataulussa pystytään lähinnä tekemään esitys toiminnan alasajosta.

Työryhmä tarvitseekin ilmiselvästi lisäaikaa työnsä kelvolliseen suorittamiseen. Työn tavoitteena tulee olla Lehtiharjun toiminnan aktiivinen kehittäminen seudullisena hankkeena llky:ä perustettaessa annettujen lupausten mukaisesti. Tietenkään muuttuneita olosuhteita ja hoitokäsityksiä sivuuttamatta.

Kaavoitusta käyntiin

Ensi maanantain kunnanhallitus saa käsittelyynsä ehdotuksen teollisuusalueen laajentamisesta kantatie 67:n pohjoispuolelle viime keväänä ostetuille maille. Valmistavia toimia asiassa on jo tehty kevään ja alkukesän aikana, joten esillä on myös jo kaavaluonnos. Kantatien varteen suunnitellaan teollisuus- ja liikekiinteistöjen aluetta. Luoman varteen kaavoitetaan omakotitontteja, joille voisi rakentaa halutessaan vaikkapa konehallin. Tällaisille rakentamispaikoille tuntuu Teuvalla olevan tarvetta.

Seudulliset säästötoimet

Teuvan kunnanhallitus esitti 6.5. yhteistyökumppaneillemme, että seudullisesti tuotetuissa palveluissa laadittaisiin pikaisesti säästöohjelmat. Kunnanhallitus katsoi, että säästöjä tulee saada aikaan myös henkilöstömenoissa, koska ne muodostavat valtaosan toimintamenoista.

Tänään asiaan ottaa kantaa Kauhajoen yhteistoimintalautakunta. Henkilöstömenosäästöt on lautakunnalle vaikea kysymys. Teuvalaisten näkökulmasta ei ole oikein, että Teuvan kunnan organisaatiossa työskentelevät joutuvat pakkolomalla, mutta yhteistyönä tuotetuissa palveluissa vastaavaa säästövelvoitetta ei ole. Muiden jäsenkuntien näkökulmasta taas ei ole perusteita vaatia lomautuksia yhteistoimintaan, kun niitä ei ole peruskunnankaan osalta toteutettu. Monissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa lomautus on huono ja osassa lähes mahdoton säästökeino. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkea toimintaa. On myös toimintoja, joissa lomautukset ja muut henkilöstömenojen säästöt ovat täysin mahdollisia, jos vain tahtoa löytyy. Kaikkien jäsenkuntien talous on kiristymässä, ja merkittäviä sopeutustoimia tarvitaan.

Kuntalaisaloite.fi

Jonkin aikaa on netisä ollut kansalaisaloitepalvelu, jossa on voinut tehdä aloitteen eduskunnan käsiteltäväksi. Palvelussa voi myös ilmoittaa kannatuksensa aloitteelle. Ensimmäisenä ehti käsittelyyn turkistarhauksen kieltämistä koskenut lakialoite. Tänään uutisissa on puhuttu ns. pakkoruotsia koskevasta aloitteesta.

Samantyyppinen palvelu on syksyn mittaan tulossa kuntapuolelle. Se ilmestyy osoitteeseen Kuntalaisaloite.fi. Siellä voi tehdä aloitteita niiden kuntien käsittelyyn, jotka palveluun liittyvät. Netissä aloitteita voi myös kannattaa. Kuntalaissahan on myös säännös, jonka mukaan, jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Luulenpa, että Teuvan kunta liittyy mukaan palveluun. Nykyisinkin aloitteen Teuvan kunnan käsittelyyn voi tehdä vaikkapa verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Mutta tämä uusi palvelu kannatusmahdollisuuksineen on selvästi monipuolisempi.

Iso teltta

Yhteiskoulun ylle on ilmestynyt huppu. Maakuntalehdet tiesivät kertoa, että tuon teltan arvo on noin 100.000 euroa. Jutussa hyvin myös perusteltiin huputuksen tarpeellisuus. Tavoitteena on peruskorjauksen onnistuminen ja uusien kosteusvahinkojen välttäminen. Hyvä näin.

Mittava peruskorjaus on herättänyt kylillä laajaa huomiota. Se on ymmärrettävää, kyse on suurista rahoista, mutta myös terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön ja työpaikan aikaan saamisesta. Rakennuksessa olleet sisäilmaongelmat voidaan korjata, ja koulusta tehdä täysin uuden veroinen ja opetustoimen uusiin vaateisiin vastaava. Työtä tekemässä ovat kokeneet ja osaavat urakoitsijat. Pääsuunnittelijalla on hyviä näyttöjä koulurakentamisesta ja peruskorjauksista. Panostamme myös rakennusaikaiseen valvontaan. Kuten tiedämme, rakentamisessa voi aina tulla virheitä ja epäonnistumisia. Kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrimme rakentamisen karikot välttämään ja turvaamaan hyvän lopputuloksen.

Suupohjan kunnallisjohto

Syyskauden toiminta on kesälomakauden jälkeen viriämässä. Huomenna kokoontuu Suupohjan kunnallisjohto Isojoella. Porukkaan kuuluvat valtuustojen ja hallitusten ykköspuheenjohtajat sekä kuntajohtajat. Siis Isojoelta, Karijoelta, Kauhajoelta ja Teuvalta. Aiemmin tämä oli aika tärkeä yhteistoiminnan muoto, mutta parin viime vuoden aikana kokouksia on ollut harvakseltaan. Se on vahinko, sillä asioita olisi kyllä riittänyt useampaankin kokoontumiseen. Edelleen monet asiat on parasta hoitaa nokikkain. Niin löytyvät parhaat ratkaisut ja vältytään väärinymmärryksiltä.

Huomisessa kokouksessa pohditaan mm. peruspalveluliikelaitoksen taloutta. Tämän vuoden menoja, jotka eivät meinaa mahtua budjetissa annettuihin summiin. Sekä ensi vuoden talousarvion pohjaa. Keskeinen asia on myös suhtautuminen kuntarakenneselvityksiin sekä sote-uudistukseen. Löytyyköhän näihin yhteistä näkemystä...

Tilastoja

Teuvan sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehityksestä on liikeellä monenlaista tietoa. Se on oikeastaan vähän kummallista, koska aiheesta on olemassa julkisia tilastoja ja selvityksiä, jotka kaikki ovat samansuuntaisia. Kustannusten kasvu on ollut vuodesta 2008 varsin rajua. Syitä on sitten toki monia. Kuka tahansa voi perehtyä asiaan ja vertailla kuntien lukuja sivustolla http://uusi.sotkanet.fi. Siellä on myös paljon tietoa palveluista ja palvelutarpeista.

Kirjoitteluuni tulee tässä kesäloman mittainen tauko. Oikein lämmintä ja virkistävää kesää kaikille!

Sedu

Suupohjan koulutuskuntayhtymä on päättänyt aloittaa neuvottelut Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kanssa toimintojen yhdistämisestä. Taustalla ovat ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen rajut leikkaukset. Asiaan vaikuttaa myös opetusministeriön pyrkimys ammatillisen koulutuksen kokoamisesta maakunnallisesti toimiviin yksiköihin.

Suupohjassa on jo pitkään selvitetty vaihtoehtoja toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi. Haasteet ovat olleet tiedossa. Ns. Olli Niemen työryhmä esitti muutama vuosi sitten toisen asteen koulutuksen (sisältäen myös lukiot) sekä aikuiskoulutuksen kokoamista seudullisesti yhdelle koulutuksen järjestäjälle. Ajatuksena oli samalla luoda uutta seudun kilpailukykyä vahvistavaa toimintamallia. Työryhmän esitykset eivät valitettavasti johtaneet päätöksiin. Myös yhteistyömahdollisuuksia mm. Kankaanpään seudun kanssa selviteltiin tuloksetta.

Jäljelle jäi oikeastaan vain Seinäjoki-vaihtoehto. Toivottavasti koulutuskuntayhtymän hieman kiireellä tekemä päätös yhdistymisselvityksestä hellyttää ministeriötä lieventämään aloituspaikkaleikkauksia. Pidän tätä kuitenkin aika epätodnnäköisenä. Sen sijaan kuntayhtymien yhdistymisellä saavutetaan varmasti merkittäviä hyötyjä toiminnan järjestämisessä.

Yhteistä linjaa

Teuvan kunnanvaltuusto kokoontui eilen Parraan seminaariin miettimään Teuvan linjaa ja suuntaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa. Monesta asiasta päättäjien kesken on edelleen erimielisyyttä. Erilaiset näkökannat ilmenevät kuitenkin enimmäkseen siinä, mikä on tässä tilanteessa realistista, ja mitkä keinot tuovat parhaan tuloksen. Tavoitteista ollaan sitten enimmäkseen samaa mieltä. Kaikki pyrkivät siihen, että teuvalaisten palvelut säilyisivät hyvinä ja alue elinvoimaisena.

Päivä oli pieni, mutta merkittävä askel kohti yhteisymmärrystä. Samaa mieltä oltiin siitä, että merkittäviä muutoksia on saatava aikaan, sitä edellyttää jo pelkästään kunnan taloudellinen tilanne. Päättäjät haluavat vaihtoehtoja, joita voi vertailla keskenään. Yhteistyössä halutaan olla avoimia kaikkiin suuntiin. Valtuuston enemmistö on edelleen sillä kannalla, että Teuvan tulee jatkaa itsenäisenä kuntana. Enemmistö päättäjistä oli myös sitä mieltä, että uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tulee perustua maakunnalliseen yhteistyöhön. Sen rakentamisessa ollaan aktiivisesti mukana. Tavoitteena on, että yhteistyö suunnitellaan kuntayhtymäpohjaiseksi. Kannatusta sai toki myös 20.000 asukkaan kriteerin täyttävän kunnan muodostaminen, ja perus-soten rakentaminen sen organisaatioon.

Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuden osalta tulemme vastauksessamme valtioneuvostolle viittaamaan siihen, että Teuvan kunnan aloitteesta on äskettäin tehty kaksi laadukasta selvitystä (Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka). Tarvittaessa olemme osaltamme valmiit näiden selvitysten päivityksiin.

Sovimme myös siitä, että erimielisyyksistä huolimatta pyrimme yhteisiin ja yhteneväisiin kannanottoihin näissä kuntaa suuremmissa kysymyksissä. Yhtenäinen kunta on aina riitaisaa voimakkaampi.

Tienpito

Kunnanhallitus antaa ensi maanantaina lausuntonsa ely-keskukselle Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2013 - 2017. Tiehankkeiden osalta tilanne on lyhyesti sanottuna se, että valtion varat ovat loppu. Esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantavia kevyen liikenteen väylien rakentamisia voidaan toteuttaa vain kuntien 100-prosenttisella kustannusosuudella.

Tienpidon määrärahatilanne on kestämätön. Tiet rapistuvat hyvää vauhtia. Erityisesti tämä koskee ns. alemman tason tieverkkoa. Mutta valitettavasti se koskee myös vilkkaasti liikennöityjä teitä. Tämä ei tule yhteiskunnalle edulliseksi. Päinvastoin, kun tiet ja niiden pohjarakenteet ehtivät mennä riittävän huonoon kuntoon, niiden kunnostaminen tulee maksamaan valtavasti.

Kokouspalkkioiden leikkaus

Ammattiliitoista JHL:n ja JYTY:n edustajat ovat esittäneet, että luottamushenkilöiden kokouspalkkioita leikattaisiin 1.8.2013 - 31.5.2014 välisenä aikana 10 %

Tässäkin asiassa on puolensa. Teuvan kunnan kokouspalkkiot ovat aika pienet. Kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen kokouksesta sen jäsen kuittaa 65 euroa. Osa menee veroihin, osa puolueelle ns. puolueverona. Lautakunnan kokouksesta saa 50 euroa. Kokous on usein pitkä, ilta siinä menee, ja aikansa vie myös asioihin perehtyminen etukäteen. Kovin suurta taloudellista säästöä Teuvan kunta ei saa kokouspalkkioita leikkaamalla. Arvio määrästä on työn alla.

Toisaalta: Esimerkin voima on merkittävä. Jos päättäjät osoittavat, että he ovat valmiit edes vähän tinkimään omista etuisuuksistaan, kun säästöjä etsitään, on helpompi ymmärtää omalle kohdalle tulevia säästövaateita.

Esitän kunnanhallitukselle, että aloite kokouspalkkioiden leikkauksesta hyväksyttäisiin.

Teuvan suunta

Kuten todettua, Kuntarakennelaki on eduskunnan käsittelyssä. Kunnat joutuvat ensi syksynä ottamaan kantaa kuntaliitosselvityksiin sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneasioihin. Kuntatalous on tiukalla. Niinpä monet eteläpohjalaisetkin kunnat miettivät näitä kysymyksiä valtuustoissaan nyt touko-kesäkuussa.

Teuvan valtuusto kokoontuu 11.6. valtuustoseminaariin Parraan pohtimaan näitä kuntaa suurempia kysymyksiä. Tavoitteena on löytää valtuustolle yhteinen linja. Ja jos se ei ihan yhdessä päivässä onnistuiusikaan, on mahdollista ottaa ratkaiseva askel yhteiseen suuntaan.

Mielestäni valtakunnan politiikka sekaa nyt liikaa paikallisten asioiden hoitoa. Kun pari suurta puoluetta on oppositiossa ja muiden muodostama hallitus yrittää toteuttaa ilman näiden myötävaikutusta hyvin merkittäviä uudistuksia, on ymmärrettävää, että sillä on vaikutuksensa myös kentällä. Toiset puolustavat hallitusohjelmaa, toiset vastustavat hallituksen linjauksia. Toivon, että Teuvan linja - on se sitten mikä tahansa - löytyisi näistä valtakunnallisista jännitteistä vapaana. Tärkeintä on turvata teuvalaisten palvelut ja hyvinvointi tulevina vuosikymmeninä.

Suupohjan sote

Eilen kokoontuivat Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Maalahden, Närpiön ja Teuvan edustajat Orrelaan keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevasta järjestämisestä. Keskustelu oli avointa ja hyvähenkistä.

Keskustelua vaikeutti se, että epävarmuutta on vielä siitä, miten asiat tullaan valtakunnallisesti päättämään. Maan hallitus on suuntaviivansa nyt viimeinkin aika selkeästi määritellyt, mutta aika näyttää, miten eduskunta ne laeiksi muotoilee. Epävarmaa on vielä esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kanta ns. vastuukuntamalliin.

Kuntien tahto jatkaa elämäänsä itsenäisinä kuntina valmisteilla olevasta kuntarakennelaista huolimatta tuntuu olevan vahva. Jos tämä linja pitää, kummankin seudun - niin rannikon kuin Suupohjankin - lähes ainoa vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämiseen 1.1.2017 jälkeen on maakunnallinen sote-alue.

Keskusteluja ja yhteydenpitoa päätettiin kuntaryhmän kesken jatkaa. Seuraava kokoontuminen on Teuvalla elo-syyskuun vaihteessa.

Porkkana

Uusin valtakunnallinen sote-linjaus ei paljoa uutta tuottanut. Ehkä entiset kriteerit hieman täsmentyivät. Olennaisin asia poliitikoista koostuneen koordinaatioryhmän paperissa on porkkana kuntaliitoksiin. Kun sote-suunnitelmissa alettiin puhua maakuntatason sote-alueista, kentällä kunnissa virisi ajatus, että sittenhän ei kuntaliitoksia tarvitsisi tehdäkään. Nyt kuntaliitoksiin kannustetaan sillä, että vähintään noin 20.000 asukkaan kunta voi järjestää itse perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelunsa. Meidän alueella tämä siis tarkoittaisi sitä, että llky-mallilla ei voitaisi enää jatkaa, mutta jos Suupohjan kunnat Karijoki, Isojoki ja Teuva liittyisivät Kauhajokeen, tämä uusi kunta voisi perus-sotensa järjestää itse. Saapi nähdä, onko tällä porkkanalla vaikutusta päättäjien asenteisiin eri alueilla.

Päätöksenteosta

Päivän TeJuka-lehdessä valtuutetut Jarmo Kiviluoma ja Matti Mäntysaari ihmettelevät liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan teuvalaisjäsenten menettelyä asiassa, jossa johtokunta päätti päivystystoimintojen keskittämisestä Kauhajoelle.

Liikelaitoskuntayhtymän toimintojen kehittämisestä laadittiin viime vuonna konsulttiselvitys. Se sisälsi suuren määrän esityksiä. Valtuustot antoivat niistä lausuntonsa. Päätöksen toteutettavista toimenpiteistä teki yhteistoimintalautakunta kokouksessaan 7.3. Kaikkia valtuustojen esittämiä muutoksia ei päätöksessä huomioitu. Johtokunta noudattaa lautakunnan tekemää päätöstä, ja laittaa sitä pala palalta täytäntöön.

Karttoja ja kriteereitä

Kun kuntarakenneuudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kanssa alkoi, kannoin huolta siitä, kuullaanko kuntia riittävästi, vai runnotaanko hallitusohjelman laadintavaiheessa sovittu malli väkisin läpi. Ajan mittaan on käynyt selväksi, että mitään mallia ei oikeastaan ollut olemassakaan. Sittemmin työryhmiä on istunut, monia karttoja on piirrelty ja kriteereitä määritelty. Kuntien kuulemiskierroksiakin on jo ollut useita. Eri asia on sitten, onko kuntien mielipiteitä aidosti kuunneltu.

Viime kuukaudet touhua on seurattu jo aika vaivautuneen oloisena. Huonompikin ratkaisu on parempi, kuin ei ratkaisua lainkaan. Olemme kuitenkin isojen haasteiden äärellä.

Tänään poliitikoista koostunut koordinaatioryhmä kertoo, miten näissä kahdessa rakenneuudistuksessa edetään. Toivottavasti malli on selkeä ja riittävän radikaali, jotta sen kanssa voidaan tulevaisuus kohdata.

Yhteispäivystys

TEJuKa-lehden Lukijoolta-palstalla pohdittiin, pitääkö kylillä liikkuva juoru paikkansa. Eli siirtyykö lääkäripäivystys Kauhajoelle?

Paikkansa pitää. Lokakuun alusta päivystystoiminta keskitetään Kauhajoen terveyskeskukseen. Muut terveysasemat ovat auki klo 8 - 16. Kiireettömiä vastaanottoaikoja saa entiseen tapaan. Kiireellisiä lääkärin vastaanottoaikoja varataan henkilöstöresurssien mukaan kaikkiin toimipisteisiin ajanvarauksella. Siis näitä aikoja voi saada arkisin klo 8 - 16 välille - muulloin käydään Kauhajoella. Asiasta päätti liikelaitoskuntayhtymän johtokunta 22.4.

14 päivää

Yt-neuvottelut päättyivät eilen. Työnantaja esittää kahden viikon lomautusta koko henkilökunnalle. Perusopetuslain mukaisen toiminnan turvaamiseksi erityisopettajilla lomautukset olisivat lyhyempiä, 10 tai 5 päivää. Lomautukset toteutettaisiin 30.5.2014 mennessä. Irtisanomisia ei tässä vaiheessa olisi tulossa. Palkansaajajärjestöt vastustavat esitystä, eli yksimielisyyttä ei löytynyt. Kunnanhallitus tekee asiassa päätöksen 20.5.

K5 ja llky

Valtuuston enemmistön tahdon mukaisesti Teuva selvittelee vaihtoehtoja sosiaali- ja terveystoimensa järjestämiseen. Olen saamani toimeksiannon mukaisesti kutsunut niin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kuin myöskin Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän (K5) omistajakuntien edustajia yhteiseen tapaamiseen Teuvalle tämän kuun puolivälissä.

Näiden kahden alueen Paras-lain mukaiset ratkaisut ovat rakentuneet kovin erilailla. Rannikolla palvelujen järjestämisestä vastaa kuntayhtymä, mutta omistajakunnilla on siihen merkittävä vaikutusvalta. Palvelut suurelta osin tuottavat peruskunnat. Yhteisiin palveluihin on lähdetty varovaisesti ja harkiten sen mukaan, kuin on tarkoituksenmukaiseksi nähty ja yhteisymmärrys löytynyt. Mallia rakennetaan pala palalta.

Täällä Sisä-Suupohjassa llky:n alueella on alusta asti pyritty aitoon seudulliseen toimintamalliin. Kaikki palvelut organisoitiin alusta alkaen uusiksi, ja tärkeänä nähtiin yhtenäiset toimintatavat ja seudullinen johtaminen. Tässä mielessä kerralla otettiin isompi pala nieltäväksi. Nyt ollaan siirrytty tietyiltä osin palvelujen keskittämiseen taloudellisista syistä.

On vaikea sanoa, kumpi lähestymistapa on ollut parempi. Ehkä aika sen näyttää. Tiukassa seudullisessa ajattelussa on vahvuutensa ja heikkoutensa. Luulen, että nopea siirtyminen seudulliseen johtamiseen on osasyy kustannusten nopeaan kasvuun. Toisaalta pitkällä juoksulla tämä toimintatapa saattaa johtaa parempiin tuloksiin.

Aloitteiden ilta...

sanoi valtuutettu Matti Mäntysaari eilisestä valtuuston kokouksesta. Aloitteita tulikin tällä kertaa kolme. Esitettiin elinkeinotoimen uudelleen organisointia ja oman elinkeinoasiamiehen palkkaamista. Pyydettiin selvittämään nuohoustoiminnan oikeudenmukaisuutta ja toimivuutta. Nuorten yhteiskuntatakuusta haluttiin ohjelma ja työryhmä asiaa viemään eteenpäin. Eräänlainen aloite oli myöskin ponsi, joka jätettiin kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä. Siinä Viiatin tuulivoimapuistoalue halutaan mukaan maakuntakaavaan.

Kokouksen tärkein asia, jota myös tavallista suurempi yleisö oli tullut seuraamaan, oli kolmen kyläkoulun lakkautus. Asiaa esitettiin jätettäväksi pöydälle lisäselvityksiä varten. Äänestyksen tuloksena asia päätettiin kuitenkin ratkaista tässä kokouksessa. Kun Eliisa Panttilan esitystä koulujen lakkauttamisesta vasta vuoden 2014 syksystä ei yllättäen kannatettukaan, kunnanhallituksen alkuperäinen esitys asiassa tuli valtuuston päätökseksi. Näin siis Komsin, Riipin ja Kauppilan koulut lakkaavat käytännössä tänä keväänä kevätjuhlaan, ja koulujen oppilaat aloittavat koulunkäyntinsä syksyllä Syreenin koulussa.

Lisää rahaa

Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta esittää Teuvan kunnalle, että se varaisi sosiaali- ja terveystoimeen lisää määrärahaa 458 479 euroa kuluvalle vuodelle. Aika tarkka luku.

Asian tausta on se, että Teuvan kunta antoi viime syksynä raamin, johon sosiaali- ja terveystoimen menot tulisi sopeuttaa. Kun liikelaitoskuntayhtymän virkamiehet eivät mielestään saaneet budjettia puristettua tuohon raamiin, he laativat budjetin yllä mainitun verran alijäämäiseksi. Aiasta ei Teuvan kunnan kanssa neuvoteltu. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi yksimielisesti budjetin ja sen myötä Teuvan kunnan maksuosuuden.

Nyt raha ei sitten tuntuisi riittävän. Minusta ensisijaisesti tulisi tehdä kaikki voitava, että yhdessä hyväksytty budjetti toteutuisi.

Heinäluoma

Lehtitietojen mukaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on ehdottanut, että kaikki eduskuntapuolueet otettaisiin mukaan kuntarakenne- ja sote-uudistusten valmisteluun. Heinäluomahan on esittänyt tätä jo pari vuotta sitten, ja nyt hän on nähtävästi nähnyt tarpeelliseksi uudistaa esityksensä.

Kuntajohtajana yritän pysytellä puoluepoliittisten taistojen ulkopuolella. Tätä esitystä olen kuitenkin valmis kannattamaan, varsinkin jos se on tehty vakavin mielin ja ilman pelin politiikan tarkoitusta. Isot kuntia koskevat uudistukset on usein valmisteltu parlamentaarisesti. Näin oli laita myös Paras-hankkeen osalta. Nykyinen tilanne, jossa laajapohjainen hallitus ja kaksi suurta oppositiopuoluetta kiistelevät voimakkaasti hankkeesta, haittaa liiaksi arkielämää kunnissa. Riippumatta siitä, mikä puolue asiassa on eniten oikeassa, asetelma johtaa tarpeettomaan vastakkainasetteluun ja asenteiden lukkiutumiseen paikallistasolla. Se ei voi pitkässä juoksussa olla kuntalaisten edun mukaista.

Seudulliset palvelut

Taloutensa paikkaamiseksi Teuva joutuu laatimaan säästölistoja ja lomauttamaan henkilöstöään. Huomattava osa kunnallisista palveluista tuotetaan kuitenkin nykyisin kuntien yhteistyönä. Esitän ensi maanantain kunnanhallituksessa, että kunnanhallitus esittäisi yhteistyökumppaneilleen, että merkittäviin säästötoimiin ryhdyttäisiin myös näissä "yhteisyrityksissä" - Seutupalvelukeskuksessa, elinkeinotoimen kuntayhtymässä ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä. Myös henkilöstömenoihin tulee voida puuttua näissä toiminnoissa.

Viiatti uusiksi

Mitä pitää tehdä, jos käy ilmi, että on tullut tehtyä huono päätös? No, se pitää nöyrästi korjata.

Kunnanhallitus päätti taannoin toimenpidekiellosta Viiatin alueelle yleiskaavoituksen ajaksi. Päätös on aiheuttanut paljon keskustelua, ja ainakin osa alueen maanomistajista pitää ratkaisua perusteettomana. Hyvä tarkoitus oli varjella kaavan laadintaa ja antaa siihen työrauha. Nyt on käymässä kuitenkin aivan päinvastoin. Päätös aiheuttaa tyytymättömyyttä ja mahdollisesti tukun valituksia, jotka pitkittävät kaavan laadintaa. Vakuuttelut siitä, että luvat hakkuisiin myönnettäisiin nopeasti ja ilman turhaa byrokratiaa eivät ole vakuuttaneet. On myös käynyt ilmi, että Teuvan menettely asiassa on ollut poikkeuksellinen. Kun osayleiskaavoja on laadittu tavoitteena tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen, yleensä kunnat ovat määränneet vain rakennuskiellon alueelle.

Asia pääsi vähän politisoitumaankin, kun asiasta kunnanhallituksessa äänestettiin. Lienee syytä korostaa, että mikään poliittinen ryhmä ei sinänsä vaatinut toimenpidekieltoa alueelle. Myöskään Megatuuli Oy ei ole sitä vaatinut. Kyllä se oli meidän virkamiesten ajatus. Jos joku on mokannut, se olin minä esittelijänä.

Teuvalle on tärkeää, että voimme olla kehittämässä alueelle tuulivoimaa. Haluamme, että meillä on asian suhteen hyvä maine. Esitän 8.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Viiatin alueen toimenpidekieltoa muutetaan siten, että se ei koske tavanomaista metsätaloutta. Pyydän anteeksi kaikilta maanomistajilta aiheuttamaamme mielipahaa.

Toimenpidekielto

Kunnanhallitus päätti asettaa Viiatin yleiskaavoitettavalle alueelle rakennus- ja toimenpidekiellon kaavan laatimisen ajaksi. Menettelyn tarkoituksena on estää toiminta, joka estää tai haittaa kaavan laatimista.

Toimenpidekielto tekee mm. puiden kaatamisesta ja maa-ainesten ottamisesta luvanvaraista. Puututaanko tässä liikaa yksityiseen omistusoikeuteen?

Kaavoituksella puututaan AINA yksityisten maanomistajien oikeuksiin käyttää aluettaan. Sillä myös luodaan uusia oikeuksia käyttää alueita. Kaavoitushan on maankäytön suunnittelua. Kaavoituksessa myös aina yhteensovitetaan erilaisia maankäytön tarpeita. Tässäkin puheena olevassa kaavassa sovitetaan yhteen mm. maa- ja metsätalouden, asumisen, liikenteen, virkistyskäytön, vapaa-ajanasumisen ja tuulivoimarakentamisen intressejä.

No, miksei sieltä saa kaataa puita? Paremminhan siellä tuulee, jos pistetään metsät sileäksi! Vastaus liittyy edellä mainittuun. Kaavoituksella yhteensovitetaan eri maankäyttötarpeita, toimenpiteiden luvanvaraisuudella halutaan estää kaavan laatimista ja toteuttamista vaikeuttavat toimet. Voi vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta, mutta kokemus on osoittanut, että konstit on monet...

Käytännössä luvat metsän myyntiin ja soranottoon myönnetään nopeasti ja ilman byrokratiaa. Paskoonharjun osalta on aikoinaan tehty samansisältöinen kaavoituspäätös toimenpidekieltoineen. En ole kuullut, että asiasta olisi tullut minkään sortin ongelmaa. On myös oikein, että samantyyppisissä ratkaisuissa maanomistajia kohdellaan samalla tavalla.

Vastuukuntaa pukkaa

Tänään on vihdoinkin julkistettu virkamiestyöryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisalueista. Etelä-Pohjanmaanmaalle ehdotetaan koko maakunnan kattavaa yhteistoiminta-aluetta. Palvelut järjestäisi Seinäjoen kaupunki ns. vastuukuntamallilla. Tämä on hallitusohjelman linjausten mukaista. Maakunnassa mallia kannattaa vain Seinäjoki, muut kunnat haluaisivat palvelut järjestettävän kuntayhtymässä. Olennaista asiassa on kuitenkin se, millaisin sopimuksin ja järjestelyin hallinto ja johtaminen järjestettäisiin.

Lakkaisiko sitten Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän taival? Sitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Esitys on vasta esitys, ja sekin koskee palvelujen järjestämisvelvollisuutta. Maakunnan alueella voi olla silti useita palvelujen tuottajia. Sitäkin on tässä vaiheessa vaikea sanoa, muuttuuko järjestelmä yksinkertaisemmaksi vai monimutkaisemmaksi. Tuoreeltaan esitystä arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska tuntui pelkäävän, että mennään kohti monimutkaisempaa järjestelmää.

Saunamaan Viiatti

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy pyytää kunnanhallitusta päättämään osayleiskaavan laatimisesta Viiatin alueelle Norinkylän liepeille. Tavoitteena on yhdeksän tuulivoimalan rakentaminen. Yhtiön omistaa Megatuuli Oy, joka on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueella vuodesta 2011. Megatuulella on pari samansuuruista hanketta vireillä myös Kurikan puolella.

Tuulivoima on tervetullutta Teuvalle, kunhan ympäristöhaitat minimoidaan ja maanomistajia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Esitän kunnanhallitukselle, että kaavoitus aloitetaan pikaisesti. Kunta ja yhtiö toimivat asiassa yhteistyössä, yhtiö vastaa kustannuksista. Hankkeessa toimitaan myös tiiviissä yhteistyössä Kurikan kaupungin kanssa.

Konklaavi...

... on tänään kokoontunut valitsemaan katoliselle kirkolle uutta paavia. Kardinaalien kokousta tarkoittava sana tulee kuulemma latinan kielen sanoista cum clavi ("avaimen kanssa"), joka viittaa valintaan suljettujen ovien takana.

Suupohjan seutukuntakin tarvitsisi nyt jonkinlaista konklaavia. Ei valitsemaan uutta johtajaa, vaan miettimään seudun suuntaa. Kinastelun sijaan tarvitaan yhteistyötä. Ja yhteistä näkemystä siitä, miten seutua kehitetään. Pikkuasioista kinastellessa elinvoima karkaa maaseutukeskukseen.

Kunnissa on uudet päättäjät, ja se on aina mahdollisuus uuteen alkuun. Näin myös seutuyhteistyössä. Kinastelussa on paljon toinen toistemme ohi puhumista ja kasapäin epäilyksiä ja väärinkäsityksiä. Yhteisen suunnan löytämiseksi voisi seudun politiikan nokkamiehet ja -naiset koota yhteiseen tilaan, jonka oven lukko avattaisiin vasta, kun valkoinen savu nousisi takasta sovinnon ja yhteisen ratkaisun löytymisen merkiksi.

Taistelu röntgenistä

Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta päätti eilen parin äänestyksen lopputulemana, että Teuvan terveyskeskuksen oma röntgentoiminta jatkuu. Näin ainakin toistaiseksi. Päätökseen kirjattiin myös maininta, että Teuvan kunta maksaa kaikki tästä päätöksestä aiheutuvat kustannukset.

Asiaa on käsitelty moneen kertaan eri yhteyksissä. Asia on noussut Teuvalla ehkä vähän todellista merkitystään suurempaankin rooliin. Kun pari vuotta sitten kaikki Teuvan valtuustoryhmät allekirjoittivat yhteisen vetoomuksen Teuvan röntgentoimintojen säilyttämisestä ja röntgenlaitteen digitalisoimisesta, eikä vetoomus päätynyt edes liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan käsittelyyn, asia muuttui myös periaatteelliseksi kiistaksi. Myöhemmin digitalisoinnista sovittiin. Viime vuonna laadittu konsulttiselvitys olisi poistanut osittain uudistetun laitteen käytöstä vuonna 2014.

Eilinen yhteistoimintalautakunta hyväksyi myös Teuvan toimintakeskuksen toiminnan jatkumisen. Muilta osin Teuvan valtuuston kannanotot eivät saavuttaneet lautakunnan enemmistössä vastakaikua.

Tunnusteluja

Valtuusto päätti eilisessä kokouksessaan "perustaa työryhmän, joka ryhtyy tunnustelemaan ja selvittämään SOTE-palvelujen tuottamista ja kuntayhteistyön tiivistämistä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (K5) osakaskuntien Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskunnan Kurikan kaupungin kanssa..."

Huomionarvoista lienee, että työryhmän toimeksianto on kaksijakoinen: Pöydällä ovat toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut, toisaalta kuntayhteistyön tiivistäminen. Neuvotteluja käydään ensisijaisesti mainittujen naapurikuntien kanssa, ei palveluja tuottavien kuntayhtymien kanssa.

Mahdollinen maakauppa

Maaliskuun alussa valtuusto saa käsiteltäväkseen lähes parinkymmenen hehtaarin maa-alueen ostamisesta Kafia vastapäätä kantatie 67:n varrelta. Asia on herättänyt keskustelua. Kuntahan etsii säästöjä kaikesta toiminnastaan. Yt-menettely on käynnissä. Tarvitseeko kunta välttämättä lisämaata? Onko nyt oikea aika ostaa? Olisiko teollisuutta alueelle tulossa?

Hyviä kysymyksiä. Onhan kuitenkin kyse aika isosta rahasummasta (290.000 euroa). Kunnan on kuitenkin järkevää ostaa maata silloin, kun sitä hyvällä paikalla on kohtuuhintaan kaupan. Jos esimerkiksi tämä kyseinen alue myydään nyt jollekin maanviljelijälle viljelytarkoitukseen (mikä sinänsä on erinomainen käyttötarkoitus sekin), ei alue ehkä hyvinkin pitkään aikaan ole kunnalle ostettavissa. Hinnasta täytyy todeta, että viljelymaata on kovin vaikea ostaa ainakaan alle peltomaan käyvän arvon. Teollisuusyrityksiä ei ole Teuvalle jonossa pyrkimässä, se on totta. Mutta uskon, että vuosien mittaan Teuvalla tullaan edelleen teollisuustonttejakin tarvitsemaan. Aika ajoin meiltä kysytään teollisuustonttia nimenomaan kantatien varresta. Tähän asti meillä on ollut siihen huonot valmiudet vastata. Mikäli alue ostetaan, se kaavoitetaan. Se vie aina oman aikansa. Siihen asti, kun alueelle ruvetaan rakentamaan, voimme vuokrata aluetta paikallisten viljelijöiden käyttöön. Koska maa on hyvää viljelysmaata, vuokra kattaa kyllä sitoutuneen pääoman korkokulun.

Säästää pitää, mutta tulevaisuuttakin pitää turvata.

Aikansa elänyt

Sosiaali- ja terveystoimeen yritetään Suomessa laajaa kokonaisuudistusta puuttumatta (ainakaan tässä vaiheessa) rahoitusjärjestelmään. Se on kuitenkin aikansa elänyt ja ajan myötä vinoutunut. Julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa pyöritetään kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tuotanto on jo nyt suurelta osin kuntayhtymillä, kunnat maksavat laskut. Kela maksaa yksityisten palvelujen kustannuksia asiakkaille. Sen lisäksi Kela korvaa lisäksi mm. sairauden hoitoon liittyviä matkoja ja lääkkeitä. Kela-korvaukset ovat ajan myötä jääneet jälkeen kustannuskehityksestä. Erikseen on vielä järjestetty työterveydenhuollon rahoitus työnantajien ja Kelan kautta. Alkuperäinen hyvä tarkoitus on johtanut siihen, että työssä käyvien terveydenhuoltopalvelut ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi työttömien tai eläkeläisten.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan EU:n potilasdirektiivi. Sen mukaan EU-kansalainen voi hakeutua hoitoon mihin tahansa jäsenmaahan samoilla ehdoilla kuin saisi hoidon kotimaassaan. Kukaan ei tunnu vielä tietävän, mitä se Suomen osalta tarkoittaa: Onko se yksityisestä hoidosta maksettavan Kela-korvauksen suuruinen vai julkisessa suomalaisessa sairaalassa maksettavan hoitomaksun mukainen. Ei kai meiltä mitään suurta joukkoa ihmisiä heti hakeudu ulkomaille hoitoon, mutta tämäkin yksityiskohta paljastaa järjestelmämme sekavuuden.

Rahaa tulee siis monesta tuutista palvelujärjestelmään. Ja niukkoina aikoina kukin toimija pyrkii optimoimaan oman taloutensa. Siinä kokonaisuus kärsii.

Kun nyt mietitään uutta tapaa järjestää palvelut, pitäisi samalla miettiä, miten rahoitus järjestetään parhaalla tavalla.

Kuulemistilaisuus

Eilen järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kuntien kuulemistilaisuus Seinäjoella. Selvityshenkilöt halusivat kuulla kuntien kantoja, miten ne aikovat sotensa järjestää tulevien lakipykälien edellyttämällä tavalla. Tavoitteenahan on vähintään 50.000 asukkaan muodostamat yhteistoiminta-alueet. Kuultujen kommenttien pohjalta näyttäisi siltä, että suurin osa kuntavaikuttajista haluaa Etelä-Pohjanmaalle koko maakunnan kokoisen sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän, joka hoitaisi niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin palvelut. Seinäjoki toki haluaisi hoitaa asian ns. vastuukuntamallilla, jossa muut kunnat ostaisivat tarvitsemansa palvelut Seinäjoen kaupungilta. Keskustelu asiasta jatkuu jo huomenna kuntajohdon (valtuustojen puheenjohtajat, hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat) kokouksessa.

Investointien ohjaus

Uusi kunnanhallitus valitsi eilen toimikuntia ja työryhmiä. Viime valtuustokaudella oli työryhmä, jonka nimenä oli investointien ohjausryhmä. Nimensä mukaisesti ryhmä ohjasi isojen investointiemme valmistelua, niin suunnittelua kuin rakennuttamistakin. Nyt vastaavaa ryhmää ei nimetty, vaan kunnanhallitus päätti korostaa teknisen lautakunnan roolia investointiasioissa. Lautakunta valmistelee investointeihin liittyvät päätösesitykset kunnanhallitukselle.