Ohjelmaa tehtiin hartaasti, siihen käytettiin varsin monta iltaa vuoden 2006 aikana. Hyvä niin, sillä on hyvin tärkeää, että yrittäjät ja kunnan edustajat kävivät yhteistyökysymyksiä perusteellisesti läpi. Tässäkin pätee se, että lopputyönä valmistuvaa paperia tärkeämpi on siihen johtava prosessi. Ennen tällaista yhteistä keskustelufoorumia ei ole ollut.
Poimin tähän pari mielestäni tärkeää asiaa ohjelmasta:
Tekemisen meininki. On tärkeää, että kunta ja yrittäjät löytävät yhteisen sävelen. Yrittäjät odottavat kunnalta ripeää, pitkäjänteistä, tasapuolista ja ennustettavaa päätöksentekoa sekä selkeitä pelisääntöjä yhteistyölle.
Panostukset. Investointien korkotuki (3 %-yksikköä lainan maksamattomasta pääomasta) ja 10 %:n suora investointituki alle kymmenen henkeä työllistäville pienyrityksille ovat merkittäviä panostuksia. Ne osoittavat, että kunta on tosissaan, kun se sanoo olevansa yritystensä kehityksen tukena.
Kasvuyritysten kehittäminen. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän käynnistämä hanke kohdistaa toimenpiteensä kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin. Niiden keskeisin kasvun este on tällä hetkellä pula osaavasta työvoimasta. Kasvuyrityksen ei tarvitse olla suuri yritys. Kasvuhakuisuus on keskeinen kriteeri.
Yritysvaikutusten arvointi. Ohjelmassa todetaan, että keskeisiä kunnallisia päätöksiä tehdessä tulisi arvioida päätösten vaikutuksia yrityselämään. Parantavatko ne yritystemme toimintaedellytyksiä, vai syövätkö ne pohjaa niiltä toimenpiteiltä, joilla yritämme elinkeinoelämäämme edistää?
Julkiset hankinnat. Julkisten hankintojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisten yritysten mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palveluitaan kunnalle. Erityisesti hyvinvointipalveluissa kunnan tulee toimia siten, että yksityistä tarjontaa alueelle voi syntyä.
Elinkeinotoimikunta. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa jatketaan perustamalla muutaman kerran vuodessa kokoontuva yrittäjien ja kunnan edustajien yhteinen toimielin. Se seuraa aktiivisesti elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista ja tekee esityksiä tarvittavista uusista aloitteista yhteistyön kehittämiseksi.
torstaina, tammikuuta 04, 2007
lauantaina, joulukuuta 30, 2006
Uuteen vuoteen!
Teuvan kunnallispoliittinen vuosi 2006 päättyi marathon-mittaiseen valtuuston kokoukseen 21.12. Keskustelua käytiin puoleen yöhön asti, ja äänestyksiäkin kertyi normaalia kokousta enemmän. Olihan toki esillä myöskin tärkeitä asioita. Jotenkin minulle jäi sellainen vaikutelma, että vaikka joistakin asioista oli erilaisia mielipiteitä, keskustelu pysyi aika leppoisana ja asiallisena. Päätöksissä ei mitään suuria yllätyksiä tapahtunut, vaan kunnanhallituksen esitykset tulivat hyvin pitkälle sellaisinaan hyväksytyiksi.
Suurin muutos oli se, että dementiakoti vaihtui budjetin investointiosassa teollisuushalliksi. Tähän ei liity dramatiikkaa. Pitkään suunniteltu teollisuushalli on ensi vuonna tarpeen toteuttaa. Dementiakotia puolestaan suunnitellaan ensi vuoden aikana, ja tarvittavat määrärahat varataan hankkeelle aikanaan, mikäli uudisrakentamista tarvitaan.
Terveyskeskuksen vuodeosasto ja Henriikka-koti toimivat ylikuormittuneina. Ne tarvitsevat ainakin väliaikaisesti lisää henkilökuntaa tilannetta helpottamaan. Varat vuoden 2007 talousarvioon voidaan tarvittaessa varata normaalissa järjestyksessä, kun lautakunta tekee asiasta esityksensä. Pitemmällä tähtäyksellä tulee pohtia, millä tavalla vanhustenhuollon palvelurakennettamme tulee kehittää, jotta jokainen vanhus saa juuri tarvitsemansa hoidon. Uusi dementiakoti voi olla yksi ratkaisu tässä asiassa.
Vuoden 2007 tärkeitä asioita ovat mm. vanhustenhuollon kehittäminen, kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Paras-hankkeen mukaisesti sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen tiloja rakentamalla ja elinkeinopoliittista ohjelmaa toteuttamalla.
Työtä riittää uudelle vuodelle, mutta Teuvan kehitysnäkymät ovat myönteiset. Uudelta vuodelta toivon hyvää yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppanien kanssa Teuvan parhaaksi!
torstaina, joulukuuta 21, 2006
Niperelle kiitos!
Lämpimät kiitokset Nipere Oy:lle hyvästä joululahjasta! Nipere muisti erityisesti Kirkonkylän koululaisia ja asensi hidastetöyssyt Filppulankujalle lasten liikenneturvallisuutta parantamaan. Ajetaan varovaisesti!
tiistaina, joulukuuta 19, 2006
Joulurauhaa!
Tämä syksy on Teuvan kunnassa ollut vilkas ja mielenkiintoinen. Kouluverkkoasia, perhepoliittinen strategia, Parran kehittämissuunnitelma, yrittäjille tehty kysely, elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu, seutupalvelukeskusselvitys, Paras-hankkeen mukaiset neuvottelut kuntayhteistyöstä, parin teollisuushallin suunnittelu... Tässä muutamia nyt mielessä olevia. Elinkeinopoliittinen strategiakin saatiin tässä jouluviikolla valmiiksi. Esittelemme sitä lehdistölle heti vuodenvaihteen jälkeen. Tänä vuonna jäljellä on vielä mielenkiintoinen valtuuston kokous torstaina 21.12.2006 klo 18.30. Esillä on monta edellä mainituista asioista. Tulkaahan joukolla seuraamaan kokousta!
Vaan sitten onkin aika hiljentyä joulun viettoon. Tänä vuonna joulun aika tarjoaa harvinaisen monta pyhäpäivää. Käytetään ne lepoon ja yhdessä oloon läheisten kanssa. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen saakoon joulun valo kirkastaa mielemme.
Toivotan kaikille teuvalaisille, Teuvan kunnan yhteistyökumppaneille sekä kaikille blogini lukijoille oikein hyvää ja virkistävää joulua sekä iloista ja onnellista vuotta 2007!
Vaan sitten onkin aika hiljentyä joulun viettoon. Tänä vuonna joulun aika tarjoaa harvinaisen monta pyhäpäivää. Käytetään ne lepoon ja yhdessä oloon läheisten kanssa. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen saakoon joulun valo kirkastaa mielemme.
Toivotan kaikille teuvalaisille, Teuvan kunnan yhteistyökumppaneille sekä kaikille blogini lukijoille oikein hyvää ja virkistävää joulua sekä iloista ja onnellista vuotta 2007!
perjantaina, joulukuuta 15, 2006
Seutupalvelukeskus
Joulukuun valtuusto saa makusteltavakseen esiselvityksen seutupalvelukeskuksen perustamisesta. Päätöksiä ei tässä vaiheessa vielä asiassa tehdä, vaan selvitys kirjataan opiksi ja tiedoksi.
Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) ovat teettäneet tämän esiselvityksen tiettyjen tukipalvelujen hoitamisesta seutukunnassa yhteistyössä. Esiselvityksessä esitetään osakeyhtiön perustamista, jonka tehtäviksi siirtyisivät kuntien kirjanpito, palkanlaskenta, puhelunvälitys, atk-toiminnot ja mahdollisesti hankintatoimen asiantuntijatehtävät. Näitä tehtäviä kunnissa nykyisin hoitavat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä perustettavan yhtiön palvelukseen. Tai oikeastaan eivät aivan kaikki. Tavoitteena on saavuttaa näissä toiminnoissa 25 %:n säästö, joten osa nykyisin näitä tehtäviä hoitavista jäisi kuntien palvelukseen hoitamaan muita tehtäviä. Kukaan ei järjestelyssä menettäisi työpaikkaansa, koska lähivuosina kunnista eläköityy sen verran väkeä, että väen vähennys saadaan toteutettua sitä kautta.
Säästön pitäisi onnistua atk:n avulla. Eli paperin käyttöä vähennettäisiin, ja entistä useammat työvaiheet hoidettaisiin sähköisinä piuhaa pitkin. Keskeistä tässä on sähköisen ostolaskun käsittelyn käyttöön otto. Nythän jo useat yritykset tarjoavat sitä mahdollisuutta, että lasku tulee asiakkaalle sähköisenä. Paperilla vielä tulevat laskut voidaan skannata tietojärjestelmään, ja näin näidenkin laskujen osalta niiden käsittely, tarkastukset ja hyväksynnät sekä kirjanpitoon kirjaus voidaan tehdä ilman paperia.
Säästöjen lisäksi yhteistyössä toimimalla haetaan toimintavarmuutta. Erityisesti pienissä kunnissa varahenkilöjärjestelyt tuottavat usein päänvaivaa. Varsinkin kun taloushallinnossa yksi ja sama henkilö ei saisi tehdä peräkkäisiä työvaiheita, ettei syntyisi ns. vaarallisia työyhdistelmiä. Hyvin toteuttamalla tällainen yhteinen "kunnallinen tilitoimisto" voisi tarjota työntekijöilleen myöskin mielekkäämpiä tehtäväkokonaisuuksia, kuin mitä nykyinen työ sisällään pitää.
Mutta kuten kunnanhallitus selvitystä käsitellessään totesi, paljon on asiassa vielä selvitettävää, ennen kuin kuntien taloushallinto saadaan yhdessä hoidettua.
Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) ovat teettäneet tämän esiselvityksen tiettyjen tukipalvelujen hoitamisesta seutukunnassa yhteistyössä. Esiselvityksessä esitetään osakeyhtiön perustamista, jonka tehtäviksi siirtyisivät kuntien kirjanpito, palkanlaskenta, puhelunvälitys, atk-toiminnot ja mahdollisesti hankintatoimen asiantuntijatehtävät. Näitä tehtäviä kunnissa nykyisin hoitavat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä perustettavan yhtiön palvelukseen. Tai oikeastaan eivät aivan kaikki. Tavoitteena on saavuttaa näissä toiminnoissa 25 %:n säästö, joten osa nykyisin näitä tehtäviä hoitavista jäisi kuntien palvelukseen hoitamaan muita tehtäviä. Kukaan ei järjestelyssä menettäisi työpaikkaansa, koska lähivuosina kunnista eläköityy sen verran väkeä, että väen vähennys saadaan toteutettua sitä kautta.
Säästön pitäisi onnistua atk:n avulla. Eli paperin käyttöä vähennettäisiin, ja entistä useammat työvaiheet hoidettaisiin sähköisinä piuhaa pitkin. Keskeistä tässä on sähköisen ostolaskun käsittelyn käyttöön otto. Nythän jo useat yritykset tarjoavat sitä mahdollisuutta, että lasku tulee asiakkaalle sähköisenä. Paperilla vielä tulevat laskut voidaan skannata tietojärjestelmään, ja näin näidenkin laskujen osalta niiden käsittely, tarkastukset ja hyväksynnät sekä kirjanpitoon kirjaus voidaan tehdä ilman paperia.
Säästöjen lisäksi yhteistyössä toimimalla haetaan toimintavarmuutta. Erityisesti pienissä kunnissa varahenkilöjärjestelyt tuottavat usein päänvaivaa. Varsinkin kun taloushallinnossa yksi ja sama henkilö ei saisi tehdä peräkkäisiä työvaiheita, ettei syntyisi ns. vaarallisia työyhdistelmiä. Hyvin toteuttamalla tällainen yhteinen "kunnallinen tilitoimisto" voisi tarjota työntekijöilleen myöskin mielekkäämpiä tehtäväkokonaisuuksia, kuin mitä nykyinen työ sisällään pitää.
Mutta kuten kunnanhallitus selvitystä käsitellessään totesi, paljon on asiassa vielä selvitettävää, ennen kuin kuntien taloushallinto saadaan yhdessä hoidettua.
torstaina, marraskuuta 30, 2006
Paras-hanke Suupohjassa
Valmisteilla oleva puitelaki velvoittaa kunnat miettimään palvelurakenteensa uusiksi. Lain ensisijaisena tavoitteena on elinvoimaisten kuntien muodostaminen työssäkäyntialueittain tai muutoin luontevina kokonaisuuksina. Kuntaliitosten vaihtoehtona kunnat voivat lisätä yhteistoimintaansa. Kuntien tulee joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, miten ne tulevina vuosikymmeninä selviävät väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi kunnallistalouden pysyessä kireänä. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjalla ja toisen asteen koulutus 50.000 asukkaan asukaspohjalla.
Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.
Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.
Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.
Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.
Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.
Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.
Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.
Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.
Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.
Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.
Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.
Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.
Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.
Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.
Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.
Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.
Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.
Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.
perjantaina, marraskuuta 24, 2006
Kyselyn kertomaa
Osana elinkeinopoliittisen ohjelman viimeistelyä teuvalaisilta yrittäjiltä kyseltiin näkemyksiä yritystoiminnan tulevaisuudesta sekä toiveita siitä, miten kunta voisi olla avuksi yritystoiminnan kehittämisessä.
Kyselyyn vastattiin internetissä. Vastauksia tuli 54 kpl, vastausprosentti oli noin 14. Olisimme toki toivoneet enemmän vastauksia, mutta saatujen kokemusten mukaan tämäntyyppisissä kyselyissä tähänkin tulokseen tulee olla varsin tyytyväinen. Lisäksi vastauksista näkyy, että suurimmat yrityksemme ovat vastanneet varsin kattavasti.
Tulokset olivat yllättävänkin rohkaisevia. Vastanneiden yritysten ongelmat vaikuttivat olevan lähinnä kasvuun liittyviä pullonkauloja. Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli selvästi kaikkein keskeisin kysymys. Lisäksi yrityksillä tuntui olevan paljon investointi- ja koulutustarpeita. Vain harvat yritykset arvioivat lähivuosina liikevaihtonsa laskevan tai toiminnan loppuvan.
Reilulla kolmanneksella yrityksistä tuntui olevan viiden vuoden sisällä toimitilatarpeita. Useimmat ovat valmiit rakentamaan toimitilansa itse, mutta toivovat kunnalta avustusta investoinnin toteuttamiseen tai korkotukea investoinnista aiheutuvan lainan hoitamiseen. Kone- ja laiteinvestointeja on näkyvissä noin 70 %:lla yrityksistä. 61 % vastanneista kannatti suoraa investointitukea koneiden ja laitteiden hankintaan. Vastausten perusteella kunnan tuki erityisesti aikaistaisi investoinnin tekemistä, mutta myös parantaisi sen laatua. 27 % oli sitä mieltä, että kunnan antama 10 %:n investointituki mahdollistaisi investointeja, jotka muutoin jäisivät kokonaan tekemättä.
Koulutustarpeita tuntui olevan 63 %:lla yrityksistä. Erityisesti tarvitaan henkilökohtaisen ammattitaidon täydentämistä sekä markkinointi-, viestintä- ja myyntikoulutusta. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että näiden koulutustarpeiden täyttämisessä kunnan tuki olisi paikallaan. Erityisesti toivottiin suoraa avustusta koulutuskustannuksiin.
Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistunee joulun alla, ja se tulee kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn alkuvuoden aikana. Siinä pyritään ottamaan huomioon yrittäjien kyselyssä esittämiä toiveita. Kunta kuitenkin joutuu katsomaan näitä asioita omista lähtökohdistaan. Kunnan mahdollisten tukitoimien tarkoituksena on säilyttää ja luoda työpaikkoja. Tätä lähtökohtaa vasten päättäjien tulee esitettyjä tukitoimia tarkastella.
Kyselyyn vastattiin internetissä. Vastauksia tuli 54 kpl, vastausprosentti oli noin 14. Olisimme toki toivoneet enemmän vastauksia, mutta saatujen kokemusten mukaan tämäntyyppisissä kyselyissä tähänkin tulokseen tulee olla varsin tyytyväinen. Lisäksi vastauksista näkyy, että suurimmat yrityksemme ovat vastanneet varsin kattavasti.
Tulokset olivat yllättävänkin rohkaisevia. Vastanneiden yritysten ongelmat vaikuttivat olevan lähinnä kasvuun liittyviä pullonkauloja. Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli selvästi kaikkein keskeisin kysymys. Lisäksi yrityksillä tuntui olevan paljon investointi- ja koulutustarpeita. Vain harvat yritykset arvioivat lähivuosina liikevaihtonsa laskevan tai toiminnan loppuvan.
Reilulla kolmanneksella yrityksistä tuntui olevan viiden vuoden sisällä toimitilatarpeita. Useimmat ovat valmiit rakentamaan toimitilansa itse, mutta toivovat kunnalta avustusta investoinnin toteuttamiseen tai korkotukea investoinnista aiheutuvan lainan hoitamiseen. Kone- ja laiteinvestointeja on näkyvissä noin 70 %:lla yrityksistä. 61 % vastanneista kannatti suoraa investointitukea koneiden ja laitteiden hankintaan. Vastausten perusteella kunnan tuki erityisesti aikaistaisi investoinnin tekemistä, mutta myös parantaisi sen laatua. 27 % oli sitä mieltä, että kunnan antama 10 %:n investointituki mahdollistaisi investointeja, jotka muutoin jäisivät kokonaan tekemättä.
Koulutustarpeita tuntui olevan 63 %:lla yrityksistä. Erityisesti tarvitaan henkilökohtaisen ammattitaidon täydentämistä sekä markkinointi-, viestintä- ja myyntikoulutusta. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että näiden koulutustarpeiden täyttämisessä kunnan tuki olisi paikallaan. Erityisesti toivottiin suoraa avustusta koulutuskustannuksiin.
Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistunee joulun alla, ja se tulee kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn alkuvuoden aikana. Siinä pyritään ottamaan huomioon yrittäjien kyselyssä esittämiä toiveita. Kunta kuitenkin joutuu katsomaan näitä asioita omista lähtökohdistaan. Kunnan mahdollisten tukitoimien tarkoituksena on säilyttää ja luoda työpaikkoja. Tätä lähtökohtaa vasten päättäjien tulee esitettyjä tukitoimia tarkastella.
torstaina, marraskuuta 23, 2006
Tulevaisuuteen investoiva budjetti
Ensi vuoden talousarvio valmistuu hyvää vauhtia. Varsinkin nyt, kun koulujen jatko alkaa olla selvä asia. Valtuustohan vielä sanoo joulukuussa painavan sanansa kouluverkosta, mutta talousarviota rakennetaan sillä oletuksella, että kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kaikki koulut jatkavat vielä ainakin kolme vuotta.
Näillä näkymin talousarviosta on tulossa alijäämäinen (n. 0,2 M€). Toimintakulujen kasvu näyttäisi asettuvan noin 4,2 %:n kieppeille. Rahamääräisesti käytämme palveluihin ensi vuonna noin yhden miljoonan enemmän kuin tänä vuonna.
Menopaineemme kasvavat vuosi vuodelta sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Ikääntyvät kuntalaiset ovat palvelunsa ansainneet. Lähivuosina meidän täytyisi pystyä näihin palveluihin panostamaan entistä enemmän. Hoitohenkilökunta työskentelee jo nyt monin paikoin aivan liian ylikuormitettuna. Erityisen vaikea on tänä syksynä ollut vuodeosaston tilanne. Jotta voisimme turvata näiden palvelujen tason jatkossakin, tulisi meidän pystyä tekemään ratkaisuja, joilla palvelujen tuotantotapoja uudistetaan ja tarvittaessa siirretään määrärahoja sieltä, missä palvelujen kysyntä on vähentynyt, sinne missä tarve on suurin.
Jotta palveluillamme olisi jatkossakin myös maksajia, haluamme panostaa myös paikkakunnan elinvoiman turvaamiseen. Niinpä budjettiesitykseen on varattu määrärahoja myös Teuva-paketin mukaisiin toimiin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja lapsiperheiden tueksi. Vuoden lopulla valmistuvalla elinkeinopoliittisella ohjelmalla pyritään auttamaan paikkakunnan yrityksiä niiden kasvun tiellä olevissa vaikeuksissa. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja kuntaan muuttavia veronmaksajia.
Budjetin investointiosa on poikkeuksellisen suuri, tällä hetkellä noin 6 M€. Investoinneillakin pyritään tukemaan Teuvan yritysten myönteistä kehitystä. Esitys sisältää rahat peräti kahteen teollisuushalliin, joista toinen tulisi jo toimivan yrityksen tarpeisiin ja toinen paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten käyttöön.
Uskon, että budjettiesitys on kasvua rakentava ja Teuvan kehitystä myönteisellä tavalla edistävä. Talousarvion alijäämä kuitenkin todistaa, että vuotuisten käyttömenojen jälkeen ei todellisuudessa kunnan talouteen jää strategista kehittämisvaraa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja ja hyvin harkittuja toimintamenojen säästöjä seuraavien vuosien budjetit tulevat olemaan paljon ensi vuotista karumpia.
Näillä näkymin talousarviosta on tulossa alijäämäinen (n. 0,2 M€). Toimintakulujen kasvu näyttäisi asettuvan noin 4,2 %:n kieppeille. Rahamääräisesti käytämme palveluihin ensi vuonna noin yhden miljoonan enemmän kuin tänä vuonna.
Menopaineemme kasvavat vuosi vuodelta sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Ikääntyvät kuntalaiset ovat palvelunsa ansainneet. Lähivuosina meidän täytyisi pystyä näihin palveluihin panostamaan entistä enemmän. Hoitohenkilökunta työskentelee jo nyt monin paikoin aivan liian ylikuormitettuna. Erityisen vaikea on tänä syksynä ollut vuodeosaston tilanne. Jotta voisimme turvata näiden palvelujen tason jatkossakin, tulisi meidän pystyä tekemään ratkaisuja, joilla palvelujen tuotantotapoja uudistetaan ja tarvittaessa siirretään määrärahoja sieltä, missä palvelujen kysyntä on vähentynyt, sinne missä tarve on suurin.
Jotta palveluillamme olisi jatkossakin myös maksajia, haluamme panostaa myös paikkakunnan elinvoiman turvaamiseen. Niinpä budjettiesitykseen on varattu määrärahoja myös Teuva-paketin mukaisiin toimiin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja lapsiperheiden tueksi. Vuoden lopulla valmistuvalla elinkeinopoliittisella ohjelmalla pyritään auttamaan paikkakunnan yrityksiä niiden kasvun tiellä olevissa vaikeuksissa. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja kuntaan muuttavia veronmaksajia.
Budjetin investointiosa on poikkeuksellisen suuri, tällä hetkellä noin 6 M€. Investoinneillakin pyritään tukemaan Teuvan yritysten myönteistä kehitystä. Esitys sisältää rahat peräti kahteen teollisuushalliin, joista toinen tulisi jo toimivan yrityksen tarpeisiin ja toinen paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten käyttöön.
Uskon, että budjettiesitys on kasvua rakentava ja Teuvan kehitystä myönteisellä tavalla edistävä. Talousarvion alijäämä kuitenkin todistaa, että vuotuisten käyttömenojen jälkeen ei todellisuudessa kunnan talouteen jää strategista kehittämisvaraa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja ja hyvin harkittuja toimintamenojen säästöjä seuraavien vuosien budjetit tulevat olemaan paljon ensi vuotista karumpia.
perjantaina, marraskuuta 10, 2006
Parran puolesta
Luonto-Parran kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä syksyn korvalla. Laitamme sen vähäksi aikaa näkyville internet-sivuillemme www.teuva.fi. Ilmestynee sinne lähipäivinä.
Työryhmä teki hyvää työtä. Sen työskentelyyn osallistui suuri joukko ihmisiä eri järjestöistä ja toimijatahoista. Työssä oli innostunut ote. Tulokset ovat hyviä. Ryhmä pystyi näkemään aiempien pettymysten yli tulevaisuuteen ja luomaan hahmotelman Parran alueen hyvästä tulevaisuudesta. Silti ryhmä ei sortunut haaveiluun, vaan esitykset ovat realistia, tosiasiat tunnistaen tehtyjä.
Alueen kehittämisessä työryhmä näki neljä tukijalkaa:
1. Kokonaisvaltaisen maankäytön suunnitelman ja Master Planin laatiminen alueelle.
2. Alueen kehittäminen liikuntapuistona, jossa voidaan järjestää myös "kovemman luokan kisoja".
3. Alueen kehittäminen matkailukohteena.
4. Parra-henki: positiivisen kehittämisen ilmapiirin luominen Luonto-Parran alueelle ja selkeän Parra-imagon kehittäminen.
Parran alue on luonnonkaunista ja maastoltaan vaihtelevaa. Sieltä löytyy myös suojeltuja luontokohteita, kuten kivipelto ja muinaisvuorten louhikkoja. Se on luonto-oloiltaan upea ulkoilu- ja vapaa-ajanalue, jolla on myös matkailullisia mahdollisuuksia. Kiistämättä alue on yksi Teuvan vahvuuksista, jonka kehittämistä pitää miettiä pitkällä tähtäimellä.
Tällä hetkellä Luonto-Parran alue on ränsistynyt, epäsiisti ja pusikoitunut. Alueiden kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja yleisilme ei ole kovin viihtyisä. Muun muassa hyvät luontoreitit ovat jääneet vaille asianmukaista hoitoa. Alueen rakennukset ovat kuitenkin perusrakenteiltaan aika hyväkuntoisia. Joten pelkällä alueen siistimisellä voidaan jo saavuttaa paljon.
Minusta on tärkeää, että Parra-työryhmän nostattamaa innostusta alueen kehittämiseen ei lannisteta. Pikemminkin nyt olisi aika takoa, kun rauta on kuuma. Työryhmän työskentelyn päätyttyä kokosimme Parran ja Sotkan alueen toimijoita yhteisiin palavereihin, joissa mietittiiin, miten alueet ja niiden toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Ideoita pulppusi noissa keskusteluissa. Hyvin yleisesti hyväksyttiin ajatus, että molemmille alueille laadittaisiin yhteistyössä ns. Master Plan. Kyseessä on juuri työryhmänkin ehdottama suunnitelma, jossa asiantuntijan johdolla mietittäisiin tulevaisuuden näkökulmasta aluille sijoitettavat toiminnot, niiden sijainti, toimijoiden yhteistyö ja markkinointi. Suupohjan kehittämisyhdistykseltä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta tällaiseen hankkeeseen, joten kuntakaan ei tässä hankkeessa paljoa köyhtyisi.
Teuvan Rivakan vuokrasopimus Luonto-Parran käytöstä päättyy vuoden lopussa. Jos mitään ei tehdä, Parran alue jää kokonaisuudessaan kunnan ylläpidettäväksi ja veronmaksajien maksettavaksi. Se vaihtoehto ei minusta kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta, kun Parran kehittämissuunnitelmat eivät vielä läheskään kaikilta osin ole valmiit, emme tiedä tarkoin, millaista toimijaa meidän olisi järkevää Parraan etsiä. Niinpä näkisin perusteltuna tässä vaiheessa, että Parrassa jatkaisi jonkin aikaa Rivakka tai jokin toinen asiaan innostuva paikallinen järjestö. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhdessä sen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin Parra olisi kaikkien yhteinen asia.
Otan Parran tulevaisuuden esiin kunnanhallituksessa 20.11. Päättäjien ratkaistavia asioita ovat kehittämissuunnitelman hyväksyminen, yhteinen suunnitteluhanke Sotkan alueen kanssa, vastuuhenkilön nimeäminen kunnasta alueen kehittämiseen sekä alueen päätoimijoiden etsiminen paikallisten järjestöjen ja yritysten joukosta.
Työryhmä teki hyvää työtä. Sen työskentelyyn osallistui suuri joukko ihmisiä eri järjestöistä ja toimijatahoista. Työssä oli innostunut ote. Tulokset ovat hyviä. Ryhmä pystyi näkemään aiempien pettymysten yli tulevaisuuteen ja luomaan hahmotelman Parran alueen hyvästä tulevaisuudesta. Silti ryhmä ei sortunut haaveiluun, vaan esitykset ovat realistia, tosiasiat tunnistaen tehtyjä.
Alueen kehittämisessä työryhmä näki neljä tukijalkaa:
1. Kokonaisvaltaisen maankäytön suunnitelman ja Master Planin laatiminen alueelle.
2. Alueen kehittäminen liikuntapuistona, jossa voidaan järjestää myös "kovemman luokan kisoja".
3. Alueen kehittäminen matkailukohteena.
4. Parra-henki: positiivisen kehittämisen ilmapiirin luominen Luonto-Parran alueelle ja selkeän Parra-imagon kehittäminen.
Parran alue on luonnonkaunista ja maastoltaan vaihtelevaa. Sieltä löytyy myös suojeltuja luontokohteita, kuten kivipelto ja muinaisvuorten louhikkoja. Se on luonto-oloiltaan upea ulkoilu- ja vapaa-ajanalue, jolla on myös matkailullisia mahdollisuuksia. Kiistämättä alue on yksi Teuvan vahvuuksista, jonka kehittämistä pitää miettiä pitkällä tähtäimellä.
Tällä hetkellä Luonto-Parran alue on ränsistynyt, epäsiisti ja pusikoitunut. Alueiden kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja yleisilme ei ole kovin viihtyisä. Muun muassa hyvät luontoreitit ovat jääneet vaille asianmukaista hoitoa. Alueen rakennukset ovat kuitenkin perusrakenteiltaan aika hyväkuntoisia. Joten pelkällä alueen siistimisellä voidaan jo saavuttaa paljon.
Minusta on tärkeää, että Parra-työryhmän nostattamaa innostusta alueen kehittämiseen ei lannisteta. Pikemminkin nyt olisi aika takoa, kun rauta on kuuma. Työryhmän työskentelyn päätyttyä kokosimme Parran ja Sotkan alueen toimijoita yhteisiin palavereihin, joissa mietittiiin, miten alueet ja niiden toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Ideoita pulppusi noissa keskusteluissa. Hyvin yleisesti hyväksyttiin ajatus, että molemmille alueille laadittaisiin yhteistyössä ns. Master Plan. Kyseessä on juuri työryhmänkin ehdottama suunnitelma, jossa asiantuntijan johdolla mietittäisiin tulevaisuuden näkökulmasta aluille sijoitettavat toiminnot, niiden sijainti, toimijoiden yhteistyö ja markkinointi. Suupohjan kehittämisyhdistykseltä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta tällaiseen hankkeeseen, joten kuntakaan ei tässä hankkeessa paljoa köyhtyisi.
Teuvan Rivakan vuokrasopimus Luonto-Parran käytöstä päättyy vuoden lopussa. Jos mitään ei tehdä, Parran alue jää kokonaisuudessaan kunnan ylläpidettäväksi ja veronmaksajien maksettavaksi. Se vaihtoehto ei minusta kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta, kun Parran kehittämissuunnitelmat eivät vielä läheskään kaikilta osin ole valmiit, emme tiedä tarkoin, millaista toimijaa meidän olisi järkevää Parraan etsiä. Niinpä näkisin perusteltuna tässä vaiheessa, että Parrassa jatkaisi jonkin aikaa Rivakka tai jokin toinen asiaan innostuva paikallinen järjestö. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhdessä sen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin Parra olisi kaikkien yhteinen asia.
Otan Parran tulevaisuuden esiin kunnanhallituksessa 20.11. Päättäjien ratkaistavia asioita ovat kehittämissuunnitelman hyväksyminen, yhteinen suunnitteluhanke Sotkan alueen kanssa, vastuuhenkilön nimeäminen kunnasta alueen kehittämiseen sekä alueen päätoimijoiden etsiminen paikallisten järjestöjen ja yritysten joukosta.
maanantaina, lokakuuta 02, 2006
Onnea Westi!
Aivan oikealle yritykselle myönnettiin tänä vuonna maakunnallinen yrittäjäpalkinto. West Welding Oy on todellakin mittavien töiden tekijä! Erikoistuminen suuren kokoluokan paineastioihin, huippuunsa viritetty osaaminen ja yrittäjien tiukka sitoutuminen asiaansa ovat tuoneet mukanaan ansaitun menestyksen. Westi, niin kuin kotoisasti Teuvalla sanotaan, tuo leipää suoranaisesti 85 talouteen ja välillisesti vielä aika monelle muulle. Teuvalla on useita kärkiyrityksiä, joista voimme olla ylpeitä, ja West Welding on ehdottomasti yksi niistä.
Haluan esittää parhaat onnitteluni niin yrityksen omistajille kuin myöskin kaikille työntekijöille upeasta saavutuksesta!
Haluan esittää parhaat onnitteluni niin yrityksen omistajille kuin myöskin kaikille työntekijöille upeasta saavutuksesta!
maanantaina, syyskuuta 18, 2006
Paitakisan voitto
Niinhän siinä sitten kävi, että Kuntaliiton masinoiman parasta kuntapaitaa etsineen kisan voiton jakoivat Yläne ja Teuva. Taisto netissä kävi erityisesti kisan viime hetkillä kuumaksi. Teuva ja Yläne olivat tässä vaiheessa ylivoimainen kaksikko, joten voiton jakaminen oli varmasti paikallaan. Ja komea paita oli Yläneellä(kin).
Parhaat kiitokset kaikille Teuvaa äänestäneille! Mahtavan äänivyöryn saitte aikaiseksi! Erityiskiitokset paidan tekijöille: Pihlajanlehtikuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-logon Ari Paananen ja näistä kokonaisuuden työstänyt Tiina Rantakoski. Kiitokset myös kunnan viestintätyöryhmälle, joka otti paidan ideoinnin ja toteutuksen tehtäväkseen. Ja kiitokset Nevalan Marjolle, joka lähetti paidan kisaan mukaan.
Kyllä kehtaa kulkea "Parasta päällä".
Parhaat kiitokset kaikille Teuvaa äänestäneille! Mahtavan äänivyöryn saitte aikaiseksi! Erityiskiitokset paidan tekijöille: Pihlajanlehtikuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-logon Ari Paananen ja näistä kokonaisuuden työstänyt Tiina Rantakoski. Kiitokset myös kunnan viestintätyöryhmälle, joka otti paidan ideoinnin ja toteutuksen tehtäväkseen. Ja kiitokset Nevalan Marjolle, joka lähetti paidan kisaan mukaan.
Kyllä kehtaa kulkea "Parasta päällä".
maanantaina, syyskuuta 11, 2006
Strategiaa työstämään
Syyskuun aikana on aloitettu Teuvan kuntastrategian suunnittelu. Päättäjiä ja virkamiehiä on kutsuttu Orrelaan jo muutamaan yhteiseen palaveriin. Tänään tätä kirjoittaessani on lautakuntien jäsenten vuoro ahertaa.
Teuvalla on viime vuodet keskitytty talouden suunnitteluun ja seurantaan. Se onkin ollut välttämätöntä, kun muistaa miten vaikeista talouden tunnusluvuista on aikoinaan jouduttu liikkeelle lähtemään. Talous on tärkeää pitää kunnossa jatkossakin. Mutta talous on kuitenkin vain väline. Kunta on olemassa kuntalaisten palveluja ja perusturvaa varten. Kunnossa oleva kunnallistalous mahdollistaa palvelujen tuottamisen nyt ja jatkossa.
Nyt aloitetulla strategiatyöllä haetaan yhteisiä suuntaviivoja Teuvan kehittämiselle. Visioitten ja strategioitten miettiminen saattaa tuntua tuskaiselta ja vähän paperisen makuiselta. Mutta kun alkuun on päästy, joudutaan aika pian ottamaan kantaa aivan keskeisiin ja konkreettisiin kysymyksiin. Tärkeintä ei olekaan löytää hienoja sanoja ja kauniita lauseita, vaan kehittämisen kannalta oikeat asiat. Strategiatyö ei saa olla kaiken hyvän ja kannatettavan ylöskirjaamista, vaan sen tulee olla valintojen tekemistä. Koska voimavarat ovat rajalliset, joudutaan tärkeistä asioista valitsemaan tärkeimmät. Juuri tämä on poliittisten päätöksentekijöiden tärkein tehtävä.
Käytämme suunnittelussamme tasapainotetun tuloskortin menetelmää. Siinä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta. Luonnollisesti asiakasnäkökulma on ensimmäinen. Miten meidän tulee toimia, jotta asiakkaat olisivat tyytyväisiä ja kuntalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut? Seuraavaksi asioita mietitään henkilökunnan ja osaamisen vinkkelistä. Miten varmistamme henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä osaamisemme karttumisen? Sitten toimintaa tarkastellaan nykyisin paljon puheenaiheena olevien palveluprosessien kannalta. Niissä on yksinkertaisesti kysymys siitä, miten asiat teemme. Miten tuotamme palvelut järkevästi ja tehokkaasti, ja jätämme pois turhan byrokratian. Lopuksi tulisi vielä varmistaa, että toimimme taloudellisten voimavarojemme puitteissa.
Tietysti neljän eri näkökulman käyttö yhtä aikaa lisää päättäjien vaikeuskerrointa. Mutta totuus lienee se, että jos rakennamme tavoitteemme vain yhden näkökulman varaan, se on pitemmän päälle kestämätöntä. Jos pidämme huolta vain taloudesta, asiakkaat eivät varmasti kauaa ole tyytyväisiä, ja henkilöstökin uupuu työssään. Jos pidämme esillä vain asiakasnäkökulmaa, saattavat rahat piankin loppua. Tai jos satsaamme vain henkilöstön hyvinvointiin, voivat toimintatapamme muodostua kovin tehottomiksi. Tasapainoa näiden eri tavoitteiden välillä siis tarvitaan.
Kun poliittiset päättäjät yhdessä miettivät lähivuosien strategiset tavoitteet, ja valtuusto ne aikanaan hyväksyy, on koko kunnan toimintaa mahdollista paremmin yhdensuuntaistaa. Tämä tietysti edellyttää, että valittuihin linjoihin sitoudutaan. Kun strategiat on hyväksytty, tulee yksittäisiä päätöksiä tarkastella strategioita vasten. Tukeeko tämä päätös yhdessä valitun strategian toteutumista, tukeeko se sitä riittävän vaikuttavasti, vai peräti haittaako se sitä. Strategiasta tulee näin poliittisten päätöksentekijöiden johtamisen väline.
Teuvalaiseen päätöksentekoon tarvitaan lisää ennakoitavuutta, linjakkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sitä voivat lopulta kehittää vain päätöksentekijät itse. Strategiatyö on tähän käypä työkalu. Mutta työtä, yhteistyötä ja sitoutumista se vaatii.
Teuvalla on viime vuodet keskitytty talouden suunnitteluun ja seurantaan. Se onkin ollut välttämätöntä, kun muistaa miten vaikeista talouden tunnusluvuista on aikoinaan jouduttu liikkeelle lähtemään. Talous on tärkeää pitää kunnossa jatkossakin. Mutta talous on kuitenkin vain väline. Kunta on olemassa kuntalaisten palveluja ja perusturvaa varten. Kunnossa oleva kunnallistalous mahdollistaa palvelujen tuottamisen nyt ja jatkossa.
Nyt aloitetulla strategiatyöllä haetaan yhteisiä suuntaviivoja Teuvan kehittämiselle. Visioitten ja strategioitten miettiminen saattaa tuntua tuskaiselta ja vähän paperisen makuiselta. Mutta kun alkuun on päästy, joudutaan aika pian ottamaan kantaa aivan keskeisiin ja konkreettisiin kysymyksiin. Tärkeintä ei olekaan löytää hienoja sanoja ja kauniita lauseita, vaan kehittämisen kannalta oikeat asiat. Strategiatyö ei saa olla kaiken hyvän ja kannatettavan ylöskirjaamista, vaan sen tulee olla valintojen tekemistä. Koska voimavarat ovat rajalliset, joudutaan tärkeistä asioista valitsemaan tärkeimmät. Juuri tämä on poliittisten päätöksentekijöiden tärkein tehtävä.
Käytämme suunnittelussamme tasapainotetun tuloskortin menetelmää. Siinä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta. Luonnollisesti asiakasnäkökulma on ensimmäinen. Miten meidän tulee toimia, jotta asiakkaat olisivat tyytyväisiä ja kuntalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut? Seuraavaksi asioita mietitään henkilökunnan ja osaamisen vinkkelistä. Miten varmistamme henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä osaamisemme karttumisen? Sitten toimintaa tarkastellaan nykyisin paljon puheenaiheena olevien palveluprosessien kannalta. Niissä on yksinkertaisesti kysymys siitä, miten asiat teemme. Miten tuotamme palvelut järkevästi ja tehokkaasti, ja jätämme pois turhan byrokratian. Lopuksi tulisi vielä varmistaa, että toimimme taloudellisten voimavarojemme puitteissa.
Tietysti neljän eri näkökulman käyttö yhtä aikaa lisää päättäjien vaikeuskerrointa. Mutta totuus lienee se, että jos rakennamme tavoitteemme vain yhden näkökulman varaan, se on pitemmän päälle kestämätöntä. Jos pidämme huolta vain taloudesta, asiakkaat eivät varmasti kauaa ole tyytyväisiä, ja henkilöstökin uupuu työssään. Jos pidämme esillä vain asiakasnäkökulmaa, saattavat rahat piankin loppua. Tai jos satsaamme vain henkilöstön hyvinvointiin, voivat toimintatapamme muodostua kovin tehottomiksi. Tasapainoa näiden eri tavoitteiden välillä siis tarvitaan.
Kun poliittiset päättäjät yhdessä miettivät lähivuosien strategiset tavoitteet, ja valtuusto ne aikanaan hyväksyy, on koko kunnan toimintaa mahdollista paremmin yhdensuuntaistaa. Tämä tietysti edellyttää, että valittuihin linjoihin sitoudutaan. Kun strategiat on hyväksytty, tulee yksittäisiä päätöksiä tarkastella strategioita vasten. Tukeeko tämä päätös yhdessä valitun strategian toteutumista, tukeeko se sitä riittävän vaikuttavasti, vai peräti haittaako se sitä. Strategiasta tulee näin poliittisten päätöksentekijöiden johtamisen väline.
Teuvalaiseen päätöksentekoon tarvitaan lisää ennakoitavuutta, linjakkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sitä voivat lopulta kehittää vain päätöksentekijät itse. Strategiatyö on tähän käypä työkalu. Mutta työtä, yhteistyötä ja sitoutumista se vaatii.
torstaina, syyskuuta 07, 2006
Parasta päälle!
Käykäähän osoitteessa www.kunnat.net äänestämässä Suomen parasta kuntapaitaa! Teuva oli jo vahvassa johdossa, mutta nyt taisto on käynyt tiukaksi. Kaikki äänet tarvitaan! Äänestää voi 13.9. asti.
tiistaina, elokuuta 29, 2006
Juhla yrittäjyydelle
Tiistaina 5.9. juhlitaan suomalaista yrittäjyyttä. Helsingin Kampissa järjestettävässä valtakunnallisessa juhlassa paljastetaan yrittäjäpatsas. Hankkeen takana on 40-jäseninen valtuuskunta, jossa ovat edustettuina keskeiset elinkeinoelämän ja yritystoiminnan edistämisen organisaatiot kauppa- ja teollisuusministeriöstä Elinkeinoelämän keskusliittoon ja Suomen Yrittäjiin.
Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ovat yhdessä tarjonneet mahdollisuutta osallistua tähän tapahtumaan paikallisella tasolla. Seuraamme Suupohjan Seutuverkon kautta tilaisuutta Lukion auditoriossa.
Valtakunnallisen lähetyksen päättyessä aloitamme oman paikallisen osuutemme, jossa on kaksi teemaa. Esittelemme viittä vaille valmista, yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa valmisteltua elinkeinopoliittista ohjelmaa. Siihen on koottu linjauksia työn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Teuvalla. Siinä on myös tarkoitus määritellä kunnan ja yrittäjien yhteistyön pelisäännöt. Olemme ideoineet sinne myös joitakin porkkanoita yritystoiminnan kehittämiseen. Niitä kaikkia ei varmaankaan voida toteuttaa, mutta nyt olisi hyvä aika ottaa kantaa siihen, mitkä niistä parhaiten edistäisivät juuri teuvalaisten yritysten eteenpäin menoa. Tästä toivomme keskustelua.
Toisena teemana on kauppiaiden yhteisen kampanjapäivän ideointi. Juha Tammisto kertoo aiheesta ja tunnustelee yrittäjien valmiutta lähteä yhteiseen markkinointitempaukseen mukaan.
Siis tiistaina 5.9. aloittelemme lukiolla kahvitarjoilulla klo 15.30. Suora lähetys Kampista alkaa klo 16. Toivon, että mahdollisimman moni yrittäjä, kunnallinen päättäjä ja yleensä yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä kiinnostunut pääsee tilaisuuteen mukaan.
Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ovat yhdessä tarjonneet mahdollisuutta osallistua tähän tapahtumaan paikallisella tasolla. Seuraamme Suupohjan Seutuverkon kautta tilaisuutta Lukion auditoriossa.
Valtakunnallisen lähetyksen päättyessä aloitamme oman paikallisen osuutemme, jossa on kaksi teemaa. Esittelemme viittä vaille valmista, yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa valmisteltua elinkeinopoliittista ohjelmaa. Siihen on koottu linjauksia työn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Teuvalla. Siinä on myös tarkoitus määritellä kunnan ja yrittäjien yhteistyön pelisäännöt. Olemme ideoineet sinne myös joitakin porkkanoita yritystoiminnan kehittämiseen. Niitä kaikkia ei varmaankaan voida toteuttaa, mutta nyt olisi hyvä aika ottaa kantaa siihen, mitkä niistä parhaiten edistäisivät juuri teuvalaisten yritysten eteenpäin menoa. Tästä toivomme keskustelua.
Toisena teemana on kauppiaiden yhteisen kampanjapäivän ideointi. Juha Tammisto kertoo aiheesta ja tunnustelee yrittäjien valmiutta lähteä yhteiseen markkinointitempaukseen mukaan.
Siis tiistaina 5.9. aloittelemme lukiolla kahvitarjoilulla klo 15.30. Suora lähetys Kampista alkaa klo 16. Toivon, että mahdollisimman moni yrittäjä, kunnallinen päättäjä ja yleensä yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä kiinnostunut pääsee tilaisuuteen mukaan.
tiistaina, elokuuta 15, 2006
Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Kesän korvalla kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellut työryhmä sai lopulta valmiiksi esityksensä puitelaiksi. Esitys on eri poliittisten ryhmien välillä hiottu kompromissi, eikä vastaa kaikkia siihen asetettuja tavoitteita.
Esityksestä löytyy paljon hyvää. Laki on monelta osin väljä, se ei pakota kuntia samaan muottiin, vaan monet asiat jäävät kuntien omaan harkintaan ja alueellisesti yhdessä sovittaviksi. Laki velvoittaa maakuntakeskukset ja niiden lähikunnat suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Myös muut kunnat joutuvat miettimään palvelujen järjestämistä yli kuntarajojen, erityisesti perusterveydenhuollossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat yhteistyön tai kuntaliitosten kautta järjestämään asiansa kuntoon parissa vuodessa. Kuntien henkilöstön asema on turvattu rakennemyllerryksessä viideksi vuodeksi. Tämä on hyvä, sillä noiden vuosien jälkeen alkavat eläköityvät ikäluokat olla niin suuret, että kunnille tulee joka tapauksessa pikemminkin pulaa työvoimasta.
Sen sijaan puitelakiluonnoksesta ei löydy suoranaisia vastauksia eräisiin varsin polttaviin kysymyksiin: Miten ratkaistaan erikoissairaanhoidon rahoituskriisi? Miten järjestetään maakunnallisten palveluiden tuotanto? Aika lailla auki jää myös palveluiden järjestäminen työssäkäyntialueittain. Selkeää kantaa ei myöskään ole otettu kunnan toimialaan – voisiko osa palveluista kuuluakin valtion järjestämisvastuulle? Mikä on suhtautuminen yksityisiin palvelujen tuottajiin? Miten palvelujen järjestämistapoja tulisi uudistaa, miten teknologiaa hyödyntää?
Siltä osin, kun selkeitä suuntaviivoja ei ole puitelaissa osoitettu, tulee kuntien miettiä vastaukset näihin kysymyksiin keskenään seudullisesti ja maakunnallisesti. Yhtenäiset valtakunnalliset linjaukset olisivat kuitenkin varmasti jäntevöittäneet kuntien suunnittelutyötä.
Esityksestä löytyy paljon hyvää. Laki on monelta osin väljä, se ei pakota kuntia samaan muottiin, vaan monet asiat jäävät kuntien omaan harkintaan ja alueellisesti yhdessä sovittaviksi. Laki velvoittaa maakuntakeskukset ja niiden lähikunnat suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Myös muut kunnat joutuvat miettimään palvelujen järjestämistä yli kuntarajojen, erityisesti perusterveydenhuollossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat yhteistyön tai kuntaliitosten kautta järjestämään asiansa kuntoon parissa vuodessa. Kuntien henkilöstön asema on turvattu rakennemyllerryksessä viideksi vuodeksi. Tämä on hyvä, sillä noiden vuosien jälkeen alkavat eläköityvät ikäluokat olla niin suuret, että kunnille tulee joka tapauksessa pikemminkin pulaa työvoimasta.
Sen sijaan puitelakiluonnoksesta ei löydy suoranaisia vastauksia eräisiin varsin polttaviin kysymyksiin: Miten ratkaistaan erikoissairaanhoidon rahoituskriisi? Miten järjestetään maakunnallisten palveluiden tuotanto? Aika lailla auki jää myös palveluiden järjestäminen työssäkäyntialueittain. Selkeää kantaa ei myöskään ole otettu kunnan toimialaan – voisiko osa palveluista kuuluakin valtion järjestämisvastuulle? Mikä on suhtautuminen yksityisiin palvelujen tuottajiin? Miten palvelujen järjestämistapoja tulisi uudistaa, miten teknologiaa hyödyntää?
Siltä osin, kun selkeitä suuntaviivoja ei ole puitelaissa osoitettu, tulee kuntien miettiä vastaukset näihin kysymyksiin keskenään seudullisesti ja maakunnallisesti. Yhtenäiset valtakunnalliset linjaukset olisivat kuitenkin varmasti jäntevöittäneet kuntien suunnittelutyötä.
tiistaina, kesäkuuta 27, 2006
Lämmintä kesää!
Jussit tuli sitten juhlittua. Suomi alkaa hiljentyä kesän viettoon. Myös kunnantalo on tänä vuonna pari viikkoa suljettuna, 3. - 14.7. Mm. sosiaalitoimistossa päivystys kuitenkin pelaa, samoin myös asunto- ja tonttiasioita voi hoitaa sulkemisaikanakin. Tarkemmat tiedot päivystyksistä tämän viikon Tejukassa ja kunnan nettisivuilla.
Kunnantalon sulkemisella kahdeksi viikoksi tavoitellaan sitä, että lomia voidaan keskittää. Heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä parina viikkona sen molemmin puolin tulee suurin osa kunnantalon väen lomista pidettyä. Näin olemme lomien takia vajaatehoisia vähemmän aikaa.
Toivon kaikille oikein hyvää, lämmintä ja virkistävää kesää! Palaan kunnalliselämän kummallisuuksien kommentointiin elokuussa.
Kunnantalon sulkemisella kahdeksi viikoksi tavoitellaan sitä, että lomia voidaan keskittää. Heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä parina viikkona sen molemmin puolin tulee suurin osa kunnantalon väen lomista pidettyä. Näin olemme lomien takia vajaatehoisia vähemmän aikaa.
Toivon kaikille oikein hyvää, lämmintä ja virkistävää kesää! Palaan kunnalliselämän kummallisuuksien kommentointiin elokuussa.
torstaina, kesäkuuta 15, 2006
Jatkoaika
Jälleen kerran meni äänestys tiukaksi kouluverkkoasiassa. Nimittäin tiistai-iltana kunnanhallituksessa. Äänet menivät tasan 4 - 4. Puheenjohtajan kanta ratkaisee tasatuloksen sattuessa. Niinpä hallituksen päätökseksi tuli, että tässä vaiheessa kunnanhallitus ei tee valtuustolle esitystä muutoksista nykyiseen kouluverkkoon. Näin ollen myös Horon koulu jatkaa ainakin ensi lukuvuoden.
Hallituksen päätöksen mukaan lokakuun loppuun mennessä tulee laatia perhepoliittinen strategia. Tarkoituksena on huomioida tähänastisia selvityksiä paremmin koulutoimen yhteys muiden perheiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Näitä ovat ainakin esiopetus ja päivähoito, mutta varmaankin myös vanhusten avopalvelut.
Kunnanhallitus nimittänee lähiaikoina työryhmän valmistelemaan näitä uusia selvityksiä. Näkisin, että nyt on erityisen tärkeää, että perustettava työryhmä ottaa samaan pöytään vakavaan keskusteluun seuraavat neljä tahoa: kylätoimikunta, koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Käydään perusteellisesti läpi sektoreitten välisen yhteistyön mahdollisuudet. Tämä koskee kaikkia kyliä, mutta aivan avainasemassa tässä on Horon ja Norin kylien tilanne. Molemmat kylät ovat monella mittarilla elinvoimaisia, niissä on runsaasti yritystoimintaa ja työpaikkoja. Toisaalta näiden kylien oppilasmäärät ovat laskeneet aika pieniksi, ja kylät sijaitsevat vähän kauempana kuntakeskuksesta. Jatkoaika tulee käyttää vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämiseen.
Hallituksen päätöksen mukaan lokakuun loppuun mennessä tulee laatia perhepoliittinen strategia. Tarkoituksena on huomioida tähänastisia selvityksiä paremmin koulutoimen yhteys muiden perheiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Näitä ovat ainakin esiopetus ja päivähoito, mutta varmaankin myös vanhusten avopalvelut.
Kunnanhallitus nimittänee lähiaikoina työryhmän valmistelemaan näitä uusia selvityksiä. Näkisin, että nyt on erityisen tärkeää, että perustettava työryhmä ottaa samaan pöytään vakavaan keskusteluun seuraavat neljä tahoa: kylätoimikunta, koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Käydään perusteellisesti läpi sektoreitten välisen yhteistyön mahdollisuudet. Tämä koskee kaikkia kyliä, mutta aivan avainasemassa tässä on Horon ja Norin kylien tilanne. Molemmat kylät ovat monella mittarilla elinvoimaisia, niissä on runsaasti yritystoimintaa ja työpaikkoja. Toisaalta näiden kylien oppilasmäärät ovat laskeneet aika pieniksi, ja kylät sijaitsevat vähän kauempana kuntakeskuksesta. Jatkoaika tulee käyttää vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämiseen.
tiistaina, kesäkuuta 13, 2006
www
Olemme täydentämässä ja uusimassa kunnan www-sivuja. Anna palautetta nykyisistä! Oikeastaan mielessäni on kaksi kysymystä:
1) Mistä asioista kaipaisit kunnan sivuille lisätietoja? Mitä sieltä etsit, mutta et löydä?
2) Minkä toiminnon sivusto on mielestäsi paras?
Toki muutakin palautetta saa antaa, kaikki asiallinen palaute on tervetullutta! Meillä ei ole isoja resursseja sivustojen laatimiseen ja ylläpitoon, mutta uskon, että monin kohdin voimme parantaa sivujen palvelevuutta pienin lisäyksin.
1) Mistä asioista kaipaisit kunnan sivuille lisätietoja? Mitä sieltä etsit, mutta et löydä?
2) Minkä toiminnon sivusto on mielestäsi paras?
Toki muutakin palautetta saa antaa, kaikki asiallinen palaute on tervetullutta! Meillä ei ole isoja resursseja sivustojen laatimiseen ja ylläpitoon, mutta uskon, että monin kohdin voimme parantaa sivujen palvelevuutta pienin lisäyksin.
Hankehumppaa
Jorma Havula kirjoitteli kolumnissaan maanantain Ilkassa Suupohjan näkymistä. Esiin jutussa nousi mm. Kauhajoen tyytymättömyys projektien tuloksiin. Tähän aiheeseenhan lehtitietojen mukaan otti taannoin kantaa myöskin Kauhajoen kaupungin tarkastuslautakunta. Kyse ei ole kuitenkaan yksin Kauhajoen murheesta. Projektien tuloksien perään on käsittääkseni kyselty jo pitkään ainakin Teuvalla ja Jurvassa. On myönteistä, että asia on nostettu pöydälle nyt myös Kauhajoella.
Aluekehittäminen tehdään nykyisin käytännössä EU-osarahoitteisten hankkeiden kautta. Suupohja on monelta osin toiminut tässä kehittämistyössä aivan valtakunnan tason eturintamassa. Aluekeskusohjelman Verkostopilotilla, Leader-ohjelmalla ja monilla hyvillä hankkeilla seudulle on saatu huomattavia summia rahaa kehittämistyöhön. Näkyviä tuloksia on syntynyt: Logistia, FoodPark, Nikkarikeskus, TEAK:in hankkeet. Myös työpaikkoja on syntynyt.
Uuden EU-ohjelmakauden alkaessa on kuitenkin syytä miettiä hankkeiden vaikuttavuutta. Mitkä ovat ne hankkeet, joilla parhaiten hankitaan työtä ja toimeentuloa seudulle? Mitä hankkeita alueen yritykset ovat valmiit hyödyntämään? Mitkä hankkeet aidosti nousevat yritysten tarpeista kehittää toimintaansa, ja mitkä hankkeet puolestaan perustuvat toissijaisille intresseille? Mielestäni hyvin tärkeitä kysymyksiä. Tässä kuntien kesken tuskin syntyy isoja eturistiriitoja.
Hankkeiden kokonaismäärä tulee uudella ohjelmakaudella varmuudella vähenemään. Niinpä on entistä tärkeämpää miettiä tarkkaan, mihin projekteihin euronsa sijoittaa. Tässä asiassa tulee kuulla herkällä korvalla yrityskentän mielipidettä.
Aluekehittäminen tehdään nykyisin käytännössä EU-osarahoitteisten hankkeiden kautta. Suupohja on monelta osin toiminut tässä kehittämistyössä aivan valtakunnan tason eturintamassa. Aluekeskusohjelman Verkostopilotilla, Leader-ohjelmalla ja monilla hyvillä hankkeilla seudulle on saatu huomattavia summia rahaa kehittämistyöhön. Näkyviä tuloksia on syntynyt: Logistia, FoodPark, Nikkarikeskus, TEAK:in hankkeet. Myös työpaikkoja on syntynyt.
Uuden EU-ohjelmakauden alkaessa on kuitenkin syytä miettiä hankkeiden vaikuttavuutta. Mitkä ovat ne hankkeet, joilla parhaiten hankitaan työtä ja toimeentuloa seudulle? Mitä hankkeita alueen yritykset ovat valmiit hyödyntämään? Mitkä hankkeet aidosti nousevat yritysten tarpeista kehittää toimintaansa, ja mitkä hankkeet puolestaan perustuvat toissijaisille intresseille? Mielestäni hyvin tärkeitä kysymyksiä. Tässä kuntien kesken tuskin syntyy isoja eturistiriitoja.
Hankkeiden kokonaismäärä tulee uudella ohjelmakaudella varmuudella vähenemään. Niinpä on entistä tärkeämpää miettiä tarkkaan, mihin projekteihin euronsa sijoittaa. Tässä asiassa tulee kuulla herkällä korvalla yrityskentän mielipidettä.
keskiviikkona, toukokuuta 31, 2006
Lossanmäki rakentuu
Tältä epäilyistä huolimatta vahvasti tällä hetkellä näyttää. Olemme myynneistä saaneet vasta yhden euron kassaan ;-) , mutta tuon yhden toteutuneen kaupan lisäksi tontteja on varattu jo neljä kappaletta. Oman kodin rakentaminen on asia, joka vaatii kypsyttelyä ja vaihtoehtojen vertailua, joten pidän kampanjamme alkua rohkaisevana. Alustavasti on keskusteltu myöskin mahdollisuudesta rakentaa alueelle ensi kesänä rivitalo.
Useatkin tontin kyselijät ovat pitäneet aikatauluamme liian tiukkana. Maanantain 5.6. kunnanhallituksessa esitämme kampanjan mukaiselle rakentamiselle vuoden lisäaikaa. Eli jos hallitus ja valtuusto esityksen hyväksyvät, aikaa rakentaa olisi vuoden 2008 loppuun.
Useatkin tontin kyselijät ovat pitäneet aikatauluamme liian tiukkana. Maanantain 5.6. kunnanhallituksessa esitämme kampanjan mukaiselle rakentamiselle vuoden lisäaikaa. Eli jos hallitus ja valtuusto esityksen hyväksyvät, aikaa rakentaa olisi vuoden 2008 loppuun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)