Kunnanhallituksen puolikas (äänin 4 - 4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa) päätti keskeyttää Terveystalon rakentamisen urakkatarjousmenettelyn. Tarjousmenettelyä pidettiin osaa mahdollisia tarjoajia syrjivänä, koska tarjoajilta kysyttiin heidän osaamistaan Terve talo -kriteerein toteutettuun rakentamiseen. Myös hyväksyttävien tarjoajien määrää (2) pidettiin liian pienenä. Väitettiin myös toimitun Teuvan kunnan hankintaohjeiden vastaisesti, koska hankintailmoitusta ei ollut julkaistu Teuvan kunnan internet-sivuilla.
Hämmennystä on tuntunut herättävä erityisesti Terve talo -kriteeristö. Ohessa hieman tietoa asian taustoista Kiinteistöliiton nettisivuilta:
"Terve talo - teknologiaohjelma 1998-2002
Kiinteistöliiton koordinoiman Terve talo -teknologiaohjelman tavoitteena oli rakennuksen sisäilman ja terveysominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa kehitettiin tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyvien prosessien ominaisuuksia ja laatua.
Projektin kuvaus
* Terve talo on rakennus, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että se tarjoaa kilpailukykyisesti terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoitustaan vastaavat olosuhteet siellä asuville tai työskenteleville.
* Terveessä talossa on viihtyvyyttä ja työtehoa parantava hyvä sisäilmasto.
* Terve talo on rakennettu laadukkaaksi, kestäväksi ja taloudelliseksi.
* Rakennusta käytetään ja hoidetaan siten, että sen ominaisuudet säilyvät.
Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu eli Terve talo -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina 1998-2002. Ohjelman vaikutuspiiriin kuuluivat koko kiinteistö- ja rakennusala sekä kiinteästi myös terveydenhuoltosektori. Terve talo -ohjelma rakentui neljästä painopiste-alueesta, joille kullekin on määritelty sisältö ja halutut tulokset:
Terve talo -ohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli, että ohjelman vaikutuksesta sisäilmalle asetettavat vaatimukset tiukentuvat. Ohjelma synnyttää muun muassa kokonaan uusia tuotteita ja niitä valmistavaa teollisuutta sekä nykyisiä korvaavia tuotteita tai ominaisuuksiltaan nykyisiä parempia tuotteita. Se aikaansaa myös lisäarvoa kiinteistötalouteen ja niille toiminnoille, joita kiinteistöt palvelevat.
Ohjelman vaikutukset kansantaloudelle alentuneina terveyskuluina ja parempana työn tuottavuutena on arvioitu ainakin kahdeksi miljardiksi markaksi vuodessa."
Niin, markoista tosiaan puhuvat, mutta tarkoittanevat euroja ;-) Teuvan Terveystalon osalta näitä jo siis aika pitkään käytössä olleita kriteereitä haluttiin tässä hankkeessa korostaa, koska uutta taloa ollaan rakentamassa nimenomaan ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi.
keskiviikkona, helmikuuta 23, 2011
maanantaina, helmikuuta 14, 2011
Maaseutuhallinnon järjestäminen
Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on annettu 30.3.2010. Laki velvoittaa kunnat kokoamaan maaseutuhallintonsa nykyistä suurempiin yksiköihin. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatilaa. Päätökset yhteistoiminta-alueista tulee tehdä kuluvan vuoden vappuun mennessä.
Suupohjan neljä kuntaa (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva) ovat käyneet keskusteluja yhteisen maataloushallinnon muodostamisesta. Alueella on tällä hetkellä noin 1.100 tilaa. Näissä tehtävissä kuntalaisia palvelee alueella kahdeksan henkilöä. Esillä ovat olleet vaihtoehtoina isäntäkuntamalli, jossa toiminta siirtyisi osaksi Kauhajoen kaupungin organisaatiota tai vaihtoehtoisesti maataloushallinnon liittäminen osaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Toiminta uudessa muodossaan alkaisi joko vuoden 2012 tai 2013 alussa.
Suupohjan neljä kuntaa (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva) ovat käyneet keskusteluja yhteisen maataloushallinnon muodostamisesta. Alueella on tällä hetkellä noin 1.100 tilaa. Näissä tehtävissä kuntalaisia palvelee alueella kahdeksan henkilöä. Esillä ovat olleet vaihtoehtoina isäntäkuntamalli, jossa toiminta siirtyisi osaksi Kauhajoen kaupungin organisaatiota tai vaihtoehtoisesti maataloushallinnon liittäminen osaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Toiminta uudessa muodossaan alkaisi joko vuoden 2012 tai 2013 alussa.
tiistaina, helmikuuta 08, 2011
Yhteiskoulun remontti
Yhteiskoulun peruskorjaus alkaa tämän vuoden aikana. Hankkeeseen olemme saaneet valtionosuutta 1,6 miljoonaa euroa. Se, että hankkeen toteutusta myöhennettiin vuodella, mahdollistaa sen, että remontin ensimmäinen osa eli nimenomaan Yhteiskoulun osuus, voidaan tehdä katkotta yhteen putkeen. Näin koulutyölle aiheutuvat haitat remontista jäävät pienemmiksi.
Yhteiskoulun sisäilmaongelmat herättävät huolta. Koulun sisäilmaa on tutkittu vuosien varrella useaan otteeseen, mutta mitään hälyyttävää ei mittauksissa ole ilmennyt. Kuluneen talven aikana on tehty uusia mittauksia, joiden tuloksia emme ole vielä saaneet.
Osa oppilaista ja opettajista kuitenkin on saanut sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Asia on siis syytä ottaa vakavasti. Koululle perustetaan sisäilmatyöryhmä, johon tulee viranomaisten, koulun, opettajien ja vanhempien edustus. Työryhmä saa kaiken asiasta kertyvän tiedon käyttöönsä, mm. joulukuussa laaditun sisäilmakyselyn tulokset. On tärkeää, että tässä(kin) asiassa tieto kulkee kaikkiin suuntiin. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat ratkaisut mm. korvaavien tilojen käyttöön otosta.
Yhteiskoulun sisäilmaongelmat herättävät huolta. Koulun sisäilmaa on tutkittu vuosien varrella useaan otteeseen, mutta mitään hälyyttävää ei mittauksissa ole ilmennyt. Kuluneen talven aikana on tehty uusia mittauksia, joiden tuloksia emme ole vielä saaneet.
Osa oppilaista ja opettajista kuitenkin on saanut sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Asia on siis syytä ottaa vakavasti. Koululle perustetaan sisäilmatyöryhmä, johon tulee viranomaisten, koulun, opettajien ja vanhempien edustus. Työryhmä saa kaiken asiasta kertyvän tiedon käyttöönsä, mm. joulukuussa laaditun sisäilmakyselyn tulokset. On tärkeää, että tässä(kin) asiassa tieto kulkee kaikkiin suuntiin. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat ratkaisut mm. korvaavien tilojen käyttöön otosta.
maanantaina, helmikuuta 07, 2011
Terveydenhuoltolaki
Uusi laki terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä tulee voimaan vappuna. Laki pyrkii häivyttämään rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Laki ottaa myös huomioon monet uudet palvelujen järjestämistavat, kuten yhteistoiminta-alueet. Laki velvoittaa eri tasoilla eri toimijat yhteisiin suunnitelmiin ja toimintojen yhteensovittamiseen. Kokoustamista ja kahvin juontia on siis luvassa paljon. Potilastietoja voidaan käyttää entistä vapaammin, mikäli asiakas ei sitä erikseen kiellä. Samoin asiakas voi entistä vapaammin valita hoitopaikkansa. Sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Tässä joitakin poimintoja lain tuomista muutoksista.
Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Tämä suunnitelma voi käytännössä suppeimmillaan olla nykytilanteen kuvaus, joka ei muuta voimassa olevia käytäntöjä. Mutta parhaimmillaan se voi olla hyvinkin merkittävä paperi, jossa mietitään uusiksi kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välinen työnjako sekä palveluketjut.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat pykälät muodostavat ehkä merkittävimmän haasteen. Lain 11 §:n mukaan kunnan on päätöksiensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Seuraava pykälä velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Selkoa tulee tehdä myös siitä, miten kunnan toimenpitein kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin vastataan. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Sen lisäksi kerran valtuustokaudessa pitää laatia kattava hyvinvointikertomus. Kunnan strategisessa suunnittelussa tulee asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueensa kunnissa.
Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Tämä suunnitelma voi käytännössä suppeimmillaan olla nykytilanteen kuvaus, joka ei muuta voimassa olevia käytäntöjä. Mutta parhaimmillaan se voi olla hyvinkin merkittävä paperi, jossa mietitään uusiksi kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välinen työnjako sekä palveluketjut.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat pykälät muodostavat ehkä merkittävimmän haasteen. Lain 11 §:n mukaan kunnan on päätöksiensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Seuraava pykälä velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Selkoa tulee tehdä myös siitä, miten kunnan toimenpitein kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin vastataan. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Sen lisäksi kerran valtuustokaudessa pitää laatia kattava hyvinvointikertomus. Kunnan strategisessa suunnittelussa tulee asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueensa kunnissa.
perjantaina, tammikuuta 28, 2011
Kinnulan-malli
Teuvan tulevaisuuslautakunta vieraili tänään Kinnulan kunnassa. Varsinainen kiinnostuksen kohde oli malli, jolla Kinnula on hoitanut työllistämistään. Koska työttömyys aiheuttaa kunnalle sekä välittömästi että välillisesti isoja kustannuksia, Kinnula on panostanut siihen, että jokaiselle työttömällle löydetään työpaikka. Kunta palkkaa työttömät, ottaa valtiolta työllistämistuen ja sijoittaa työttömät töihin yrityksiin, maatiloille ja kunnan omiin toimintoihin. Nuorille on työpaja, jossa työelämään tutustutaan ohjatussa ympäristössä.
keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011
Potku
Liikelaitoskuntayhtymässä on alkanut 1.9.2010 POTKU-hanke. Nimi on lyhenne sanoista "Potilas kuljettajan paikalle". Hankkeen tavoitteena on kehittää avoterveydenhuoltoa terveyshyötymallin pohjalta ja kehittää pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa. Lainailen ja lyhentelen tähän hankkeen itse määrittämiä tavoitteita:
Terveyshyötymallissa potilas saa "kuljettajan paikan" ja terveydenhuollon ammattilaisista tulee potilaan valmentajia ja tukijoita. Potilas saa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Hanke on osa laajempaa, koko Väli-Suomen kattavaa hanketta.
Keskeisenä uudistamistavoitteena on kehittää terveyskeskusten toimintaa pitkäaikaissairauksien ehkäisy- ja hoitomallin (Chronic Care Model, Terveyshyötymalli) mukaisesti. Keskeistä on kehittää myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, vastuunottoa ja omahoidon osaamista. Toimiva yhteydensaanti ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisäävät näitä mahdollisuuksia. Tietojärjestelmien käytön tehostaminen parantaa tiedonsaantia ja terveyskeskusten henkilöstön moniammatillisen tiimityön kehittäminen lisää osaamista ja työhyvinvointia.
Terveyshyötymallin mukaisesti toimivassa terveyskeskuksessa pitkäaikaisen sairauden hoito toteutetaan niin, että potilas tuntee hyvin oman sairautensa ja sen hoitomahdollisuudet ja toimii itse aktiivisesti niin, että sairaudesta johtuva haitta on mahdollisimman pieni. Terveyskeskuksessa potilaan tukena toimii valmistautunut, aktiivinen hoitotiimi, jolla on ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja tarvittavat resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia johtamisessa ja työskentelytavoissa ja -välineissä.
Terveyshyötymalli parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden hoidon tuloksia, hallitsee kustannuksia sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Ennaltaehkäisevän, potilaan omaa vastuunottoa tukevan tiimin ja hoitosuunnitelman toivotaan vähentävän ennakoimattomia päivystyskäyntejä. Kansainväliset kokemukset hoitomallista ovat myönteisiä: potilaan saaman hoidon laatu paranee ja sitä kautta saavutetaan paremmat hoitotulokset ja terveyshyöty, sekä hyödynnetään resursseja nykyistä tehokkaammin ja mielekkäämmin.
Terveyshyötymallissa potilas saa "kuljettajan paikan" ja terveydenhuollon ammattilaisista tulee potilaan valmentajia ja tukijoita. Potilas saa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Hanke on osa laajempaa, koko Väli-Suomen kattavaa hanketta.
Keskeisenä uudistamistavoitteena on kehittää terveyskeskusten toimintaa pitkäaikaissairauksien ehkäisy- ja hoitomallin (Chronic Care Model, Terveyshyötymalli) mukaisesti. Keskeistä on kehittää myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, vastuunottoa ja omahoidon osaamista. Toimiva yhteydensaanti ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisäävät näitä mahdollisuuksia. Tietojärjestelmien käytön tehostaminen parantaa tiedonsaantia ja terveyskeskusten henkilöstön moniammatillisen tiimityön kehittäminen lisää osaamista ja työhyvinvointia.
Terveyshyötymallin mukaisesti toimivassa terveyskeskuksessa pitkäaikaisen sairauden hoito toteutetaan niin, että potilas tuntee hyvin oman sairautensa ja sen hoitomahdollisuudet ja toimii itse aktiivisesti niin, että sairaudesta johtuva haitta on mahdollisimman pieni. Terveyskeskuksessa potilaan tukena toimii valmistautunut, aktiivinen hoitotiimi, jolla on ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja tarvittavat resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia johtamisessa ja työskentelytavoissa ja -välineissä.
Terveyshyötymalli parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden hoidon tuloksia, hallitsee kustannuksia sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Ennaltaehkäisevän, potilaan omaa vastuunottoa tukevan tiimin ja hoitosuunnitelman toivotaan vähentävän ennakoimattomia päivystyskäyntejä. Kansainväliset kokemukset hoitomallista ovat myönteisiä: potilaan saaman hoidon laatu paranee ja sitä kautta saavutetaan paremmat hoitotulokset ja terveyshyöty, sekä hyödynnetään resursseja nykyistä tehokkaammin ja mielekkäämmin.
tiistaina, tammikuuta 25, 2011
296.
Taas on Suomen kunnat laitettu järjestykseen. Tällä kertaa toimeksiantajana oli Ilta-Sanomat. Kunnat laitettiin järjestykseen onnettomimmasta onnellisimpaan. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa. Suomen onnettomimmat kunnat ovat tämän listauksen mukaan Kemi, Forssa ja Lahti. Onnellisimmat ovat piskuiset Vårdö, Luoto ja Pedersöre. Teuva on Suomen 342 kunnan joukossa 296:nneksi onnettomin. Tai siis 47:nneksi onnellisin - ihan miten vain.
Eri asia on sitten, miten nuo mittarit oikeasti mittaavat onnellisuutta tai onnettomuutta. Tällaiset tilastotarkastelut lienevät lähinnä kehnon uutispäivän kansanhuvia.
Eri asia on sitten, miten nuo mittarit oikeasti mittaavat onnellisuutta tai onnettomuutta. Tällaiset tilastotarkastelut lienevät lähinnä kehnon uutispäivän kansanhuvia.
maanantaina, tammikuuta 24, 2011
Aloitteet
Kunnan toimintaa koskien voi kuka tahansa kuntalainen tehdä aloitteen. Aloitteen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjeitse tai vaikkapa sähköpostilla. Aloitteita saamme vuosittain muutamia, osa kuntalaisilta, osa valtuutetuilta tai valtuustoryhmiltä. Aloitteet ovat tervetulleita, koska ne heijastavat kuntalaisten näkemyksiä siitä, miten kunnan toimintaa tulisi kehittää. Aloite on kuitenkin yleensä yksittäinen mielipide, joten kaikkia aloitteita ei voida aina toteuttaa.
Olemme huomanneet aloitteiden käsittelyssä puutteita. Toisinaan aloitteen käsittely on ollut kovin hidasta ilman hyväksyttävää syytä. Aloitteen tekijä ei myöskään aina ole saanut tietoa, siitä missä asian suhteen mennään.
Luomme kevään aikana yksinkertaisen mallin, jolla aloitteiden käsittelyä tehostetaan. Ainakin seuraavat ominaisuudet mallissa tulee olla: Kun aloite tulee kuntaan, aloitteen tekijälle ilmoitetaan, kuka vastaa asian valmistelusta, ja missä aikataulussa asiaa käsitellään. Jos aloitteen käsittely vaatii pidemmän selvittelyn, aloitteen tekijää pidetään asian etenemisestä ajan tasalla. Näin hän voi myös asian saamia käänteitä kommentoida. Aloitteista pidetään rekisteriä, josta voi koska tahansa tarkistaa, mitä aloitteita on vireillä, ja missä vaiheessa niiden käsittely on. Tavoitteena on aloitteiden ripeä käsittely laadun siitä kärsimättä.
Olemme huomanneet aloitteiden käsittelyssä puutteita. Toisinaan aloitteen käsittely on ollut kovin hidasta ilman hyväksyttävää syytä. Aloitteen tekijä ei myöskään aina ole saanut tietoa, siitä missä asian suhteen mennään.
Luomme kevään aikana yksinkertaisen mallin, jolla aloitteiden käsittelyä tehostetaan. Ainakin seuraavat ominaisuudet mallissa tulee olla: Kun aloite tulee kuntaan, aloitteen tekijälle ilmoitetaan, kuka vastaa asian valmistelusta, ja missä aikataulussa asiaa käsitellään. Jos aloitteen käsittely vaatii pidemmän selvittelyn, aloitteen tekijää pidetään asian etenemisestä ajan tasalla. Näin hän voi myös asian saamia käänteitä kommentoida. Aloitteista pidetään rekisteriä, josta voi koska tahansa tarkistaa, mitä aloitteita on vireillä, ja missä vaiheessa niiden käsittely on. Tavoitteena on aloitteiden ripeä käsittely laadun siitä kärsimättä.
perjantaina, tammikuuta 21, 2011
Investointien määrä
Viime aikojen poliittisessa keskustelussa olen usein kuullut väitteen, että Teuvalla ei ole investoitu mitään 20 vuoteen. Se on aika eriskummallinen käsitys. Pelkästään viiden viime vuoden aikana (2006 - 2010) olemme investoineet yhteensä 9,3 miljoonan euron edestä. Tämä on tehty käytännössä kokonaan ilman lainanottoa.
maanantaina, joulukuuta 20, 2010
Peruskoulun tuntijakouudistus
Tasavallan hallitus ei päässyt sopuun pitkään valmistellusta peruskoulun tuntijakouudistuksesta, vaan sekin jäi odottamaan monien muiden asioiden kanssa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeistä aikaa. Monia uudistusta valmistelemassa ja lobbaamassa olleita tämä harmittaa. Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Uudistus olisi ollut tässä taloudellisessa tilanteessa aika kallis. Valinnaisuuden lisääminen olisi vaikeuttanut opetuksen järjestämistä pienissä kouluissa. Tätä kautta vaarana olisi ollut myöskin oppilaiden eriarvoisuuden lisääntyminen. Ehkäpä siis tässä asiassa tuumaustauko on paikallaan. Olettaen, että viisaus tuumautessa lisääntyy.
Kun näin jouluviikkkoa aloitellaan, haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja ilon täyttämää jouluaikaa!
Kun näin jouluviikkkoa aloitellaan, haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja ilon täyttämää jouluaikaa!
perjantaina, joulukuuta 17, 2010
Terveystaloa rakentamaan
Valtuusto hyväksyi maanantaina yksimielisesti terveystalon investointi- ja hankesuunnitelman. Kansanvalta on puhunut, ja pulinat pois! KVR-urakkakilpailu järjestetään tammi-maaliskuulla, urakoitsija on tarkoitus valita huhtikuussa. Rakentaminen ajoittuu hyväksytyn aikataulun mukaan heinäkuusta 2011 heinäkuulle 2012.
tiistaina, joulukuuta 14, 2010
Poikkeuksellisesti...
...lainaan minua fiksumpien kirjoituksia. Eli tuohon alle laitan valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen blogikirjoituksen, joka on tänään julkaistu. Siinä on aika vakavaa asiaa maailmanmenosta.
Tosi kysymyksessä
Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaa keskustelua valtiontalouden tasapainottamisesta ja ennen muuta päätöksiä. Hän kirjoittaa, että työelämän kehittämisestä koituu aluksi pikemminkin menoja, esitetyistä veronkorotuksista ei kerry edes yhden vuoden tasapainotustarvetta ja että VM:n laskelmia suuremman talouskasvun odottaminen on itsepetosta.
Maailman rikkaimmatkaan maat eivät näytä pystyvän pitämään valtiontalouksiaan tasapainossa. Japanin ja USA:n budjetit ovat järkyttävän alijäämäisiä. Ranskan julkinen talous oli viimeksi tasapainossa v. 1980. Lähes kaikki euromaat ovat rikkoneet vakaus- ja kasvusopimustaan, osa alusta asti.
Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa? Monet päättäjät tuntuvat kuvittelevan niin. Se nakertaa demokratian perustaa.
Suomen kokonaistuotanto putosi viime vuonna hurjat 8 %. Nyt ollaan nousussa, mutta mennee vuoden 2012 lopulle, ennen kuin edes vuoden 2008 taso saavutetaan. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa 14 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta peräti 25 % pienempi kuin v. 2008.
Valtiontalouteen jysähti laman seurauksena suuri alijäämä. Vaalikauden lopun sosiaalietuuksien korotukset ja indeksisidonnaisuuksien laajennukset lisäävät alijäämää. Sama koskee energia- ja ilmastopolitiikan nimissä tihentyvää tukiaisviidakkoa, joka kaiken huipuksi osin lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Valtionvelan korkomenot kasvavat lähivuosina helposti pari miljardia.
Ja edessä on parin vuosikymmenen tuskien taival, minkä aikana nopeasti heikkenevä huoltosuhde panee valtion ja kuntien taloudet tosi lujille.
Tuomas Sukselaisen johdolla julkistettu arvio julkisen talouden tasapainotustarpeista on päivitetty versio helmikuisesta VM:n raportista. Julkisessa taloudessa on yhä 5 %/ BKT eli 10 mrd euron kestävyysvaje. Suomen Pankin, OECD:n ja IMF:n arviot ovat tätä synkempiä.
VM:n raportin mukaan vaje kurottaisiin umpeen ensisijaisesti karsimalla menoja ja toissijaisesti kiristämällä verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1 ½ mrd euron verran. Loppu 4 mrd hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat jo nyt 10-25 vuotta myöhässä.
Puolitoista miljardia euroa on paljon rahaa. Jos kaikkia arvonlisäveroprosentteja nostetaan kolme yksikköä, saadaan nettona kasaan 1,8 mrd. Mutta mitä tehdään kolmena seuraavana vuonna? Esimerkkejä suuruusluokista, ei ehdotuksia: lapsilisiin menee 1,4 mrd ja kehitysapuun 0,8 mrd. Oikeusministeriön hallinnonalan koko budjetti on 0,8 mrd, sisäasiainministeriön 1,3 mrd ja ympäristöministeriön 0,3 mrd.
Puolueiden puheissa on tarjottu lääkkeeksi talouden kasvua. VM:n laskelmissa on kuitenkin jo mukana kohtuullinen kasvuoletus. Budjettilaskelmien teko sitä suurempien kasvuoletusten varaan on itsepetosta.
Toinen suosittu pehmokonsti on ”työelämän kehittäminen”. Kehitetään pois, mutta ensi alkuun siitä koitunee pikemminkin menojen lisäyksiä. Ja ala taitaa olla etupäässä työmarkkinaosapuolten heiniä.
Verotukiakin halutaan vähentää. Paikalta tosin paetaan, jos joku poistettava tuki pitäisi nimetä.
Puolueiden esittämistä verojen korotuksista ei taida kertyä edes yhden vuoden tasapainotustarvetta, sitä 1 ½ miljardia. Pääomaveroprosentin nostaminen ja suurituloisten lisäverotus eivät näissä talkoissa riitä alkuunkaan.
Menopuolella on keskitytty vannomaan, mitä ei ainakaan saa tehdä tai esittämään menojen lisäyksiä. Lapsiperheet, eläkeläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, pienituloiset, perusturvalla eläjät ja julkisten peruspalvelujen käyttäjät halutaan jättää karsintojen ulkopuolelle. Kun nämä ryhmät ynnätään yhteen, on pian 10 miljoonaa suomalaista turvassa tulevilta kauheuksilta.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien edellä tapahtui ihme. Jukka Pekkarisen johdolla laskettu kestävyysvaje jalostui silloisen valtiovarainministerin huoneeseen matkatessaan jakovaraksi.
Ihmeiden sijasta tarvitaan nyt rehellistä, avointa, faktoihin ja numeroihin pohjautuvaa keskustelua, ehdotuksia ja ennen muuta päätöksiä.
Raimo Sailas
Kirjoittaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri
Tosi kysymyksessä
Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaa keskustelua valtiontalouden tasapainottamisesta ja ennen muuta päätöksiä. Hän kirjoittaa, että työelämän kehittämisestä koituu aluksi pikemminkin menoja, esitetyistä veronkorotuksista ei kerry edes yhden vuoden tasapainotustarvetta ja että VM:n laskelmia suuremman talouskasvun odottaminen on itsepetosta.
Maailman rikkaimmatkaan maat eivät näytä pystyvän pitämään valtiontalouksiaan tasapainossa. Japanin ja USA:n budjetit ovat järkyttävän alijäämäisiä. Ranskan julkinen talous oli viimeksi tasapainossa v. 1980. Lähes kaikki euromaat ovat rikkoneet vakaus- ja kasvusopimustaan, osa alusta asti.
Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa? Monet päättäjät tuntuvat kuvittelevan niin. Se nakertaa demokratian perustaa.
Suomen kokonaistuotanto putosi viime vuonna hurjat 8 %. Nyt ollaan nousussa, mutta mennee vuoden 2012 lopulle, ennen kuin edes vuoden 2008 taso saavutetaan. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa 14 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta peräti 25 % pienempi kuin v. 2008.
Valtiontalouteen jysähti laman seurauksena suuri alijäämä. Vaalikauden lopun sosiaalietuuksien korotukset ja indeksisidonnaisuuksien laajennukset lisäävät alijäämää. Sama koskee energia- ja ilmastopolitiikan nimissä tihentyvää tukiaisviidakkoa, joka kaiken huipuksi osin lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Valtionvelan korkomenot kasvavat lähivuosina helposti pari miljardia.
Ja edessä on parin vuosikymmenen tuskien taival, minkä aikana nopeasti heikkenevä huoltosuhde panee valtion ja kuntien taloudet tosi lujille.
Tuomas Sukselaisen johdolla julkistettu arvio julkisen talouden tasapainotustarpeista on päivitetty versio helmikuisesta VM:n raportista. Julkisessa taloudessa on yhä 5 %/ BKT eli 10 mrd euron kestävyysvaje. Suomen Pankin, OECD:n ja IMF:n arviot ovat tätä synkempiä.
VM:n raportin mukaan vaje kurottaisiin umpeen ensisijaisesti karsimalla menoja ja toissijaisesti kiristämällä verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1 ½ mrd euron verran. Loppu 4 mrd hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat jo nyt 10-25 vuotta myöhässä.
Puolitoista miljardia euroa on paljon rahaa. Jos kaikkia arvonlisäveroprosentteja nostetaan kolme yksikköä, saadaan nettona kasaan 1,8 mrd. Mutta mitä tehdään kolmena seuraavana vuonna? Esimerkkejä suuruusluokista, ei ehdotuksia: lapsilisiin menee 1,4 mrd ja kehitysapuun 0,8 mrd. Oikeusministeriön hallinnonalan koko budjetti on 0,8 mrd, sisäasiainministeriön 1,3 mrd ja ympäristöministeriön 0,3 mrd.
Puolueiden puheissa on tarjottu lääkkeeksi talouden kasvua. VM:n laskelmissa on kuitenkin jo mukana kohtuullinen kasvuoletus. Budjettilaskelmien teko sitä suurempien kasvuoletusten varaan on itsepetosta.
Toinen suosittu pehmokonsti on ”työelämän kehittäminen”. Kehitetään pois, mutta ensi alkuun siitä koitunee pikemminkin menojen lisäyksiä. Ja ala taitaa olla etupäässä työmarkkinaosapuolten heiniä.
Verotukiakin halutaan vähentää. Paikalta tosin paetaan, jos joku poistettava tuki pitäisi nimetä.
Puolueiden esittämistä verojen korotuksista ei taida kertyä edes yhden vuoden tasapainotustarvetta, sitä 1 ½ miljardia. Pääomaveroprosentin nostaminen ja suurituloisten lisäverotus eivät näissä talkoissa riitä alkuunkaan.
Menopuolella on keskitytty vannomaan, mitä ei ainakaan saa tehdä tai esittämään menojen lisäyksiä. Lapsiperheet, eläkeläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, pienituloiset, perusturvalla eläjät ja julkisten peruspalvelujen käyttäjät halutaan jättää karsintojen ulkopuolelle. Kun nämä ryhmät ynnätään yhteen, on pian 10 miljoonaa suomalaista turvassa tulevilta kauheuksilta.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien edellä tapahtui ihme. Jukka Pekkarisen johdolla laskettu kestävyysvaje jalostui silloisen valtiovarainministerin huoneeseen matkatessaan jakovaraksi.
Ihmeiden sijasta tarvitaan nyt rehellistä, avointa, faktoihin ja numeroihin pohjautuvaa keskustelua, ehdotuksia ja ennen muuta päätöksiä.
Raimo Sailas
Kirjoittaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri
perjantaina, joulukuuta 10, 2010
Markkinointiviestinnän työryhmä
Tänään aamutuimaan kokoontui markkinointiviestinnän työryhmä. Taustalla on taannoin yhdessä yrittäjien ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa laadittu markkinointiviestinnän strategia. Asian pihvi on tuoda Teuvaa paikkakuntana esille myönteisessä mutta rehellisessä, aidossa valossa. Eli jos kuva paikkakunnasta on jossain suhteessa huono, pelkkä kuvan kiillottaminen ei riitä, vaan ensin pitää laittaa asiat kuntoon.
Tuossa strategiapaperissa on useita osioita, joita nyt siis työryhmä vie käyntäntöön. Julkisuudessa onkin ollut mukavasti hanke, jolla koulutetaan paikallisia toimijoita ns. sosiaalisen median hyödyntämiseen. Siis Facebookin, Twitterin, Flickr:n, blogien ym. vastaavien. Työryhmä nosti tämänaamuisessa kokouksessaan erityisesti asumiseen ja Teuvan keskustan kehittämiseen liittyvät asiat pöydälle. Tontti- ja asumisvaihtoehdot halutaan selkeämmin esille. Erityisesti myös maaseutukylien tarjoamat vaihtoehdot.
Teuvan keskusta kaipaa siistimistä, kuten paikallislehti Tejukan yleisönosastossakin on useaan otteeseen viime kuukausina todettu. Yleisilmettä voitaisiin lähteä kehittämään suunnitteluhankkeella, joka toteutettaisiin yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Yleissuunnitelmalla luotaisiin linjoja ja annettaisiin vinkkejä siitä, miten yhtenäisempää ja siistimpää ilmettä voitaisiin kehittää. Samalla tulisi myös miettiä jokivarren nykyistä parempi hyödyntäminen. Tällaista yleissuunnitelmaa voitaisiin toteuttaa pieninä paloina, kun kiinteistöillä muutoinkin tehtäisiin muutos- tai perusparannustöitä.
Tuossa strategiapaperissa on useita osioita, joita nyt siis työryhmä vie käyntäntöön. Julkisuudessa onkin ollut mukavasti hanke, jolla koulutetaan paikallisia toimijoita ns. sosiaalisen median hyödyntämiseen. Siis Facebookin, Twitterin, Flickr:n, blogien ym. vastaavien. Työryhmä nosti tämänaamuisessa kokouksessaan erityisesti asumiseen ja Teuvan keskustan kehittämiseen liittyvät asiat pöydälle. Tontti- ja asumisvaihtoehdot halutaan selkeämmin esille. Erityisesti myös maaseutukylien tarjoamat vaihtoehdot.
Teuvan keskusta kaipaa siistimistä, kuten paikallislehti Tejukan yleisönosastossakin on useaan otteeseen viime kuukausina todettu. Yleisilmettä voitaisiin lähteä kehittämään suunnitteluhankkeella, joka toteutettaisiin yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Yleissuunnitelmalla luotaisiin linjoja ja annettaisiin vinkkejä siitä, miten yhtenäisempää ja siistimpää ilmettä voitaisiin kehittää. Samalla tulisi myös miettiä jokivarren nykyistä parempi hyödyntäminen. Tällaista yleissuunnitelmaa voitaisiin toteuttaa pieninä paloina, kun kiinteistöillä muutoinkin tehtäisiin muutos- tai perusparannustöitä.
torstaina, joulukuuta 09, 2010
Vala
Tänään on keskusteltu Tykistöprikaatin kanssa varusmiesten valatilaisuuden järjestämisestä Teuvalla elokuussa 2012. Tilaisuus on mittava, siksi valmistelunkin pitää alkaa hyvissä ajoin. Noin 900 varusmiehen valatilaisuuteen odotetaan yhteensä noin 4.000 henkilöä, joista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti varusmiesten omaiset.
Valatilaisuus sopii hyvin Teuvalla järjestettäväksi. Suurin osa teuvalaisista nuorista miehistä ja naisista suorittaa asepalveluksensa juuri Niinisalon varuskunnassa. Valatilaisuuksista on tullut hyvin suosittuja, ja sijaintipaikka saa paljon myönteistä huomiota. Näyttävä tilaisuus on osaltaan kohottamassa maanpuolustushenkeä. Tavoitteenamme on myös niveltää tilaisuus osaksi kyseisen koulupäivän toimintaa, jolloin voimme hyödyntää sitä koulun kasvatustehtävässä.
Valatilaisuus sopii hyvin Teuvalla järjestettäväksi. Suurin osa teuvalaisista nuorista miehistä ja naisista suorittaa asepalveluksensa juuri Niinisalon varuskunnassa. Valatilaisuuksista on tullut hyvin suosittuja, ja sijaintipaikka saa paljon myönteistä huomiota. Näyttävä tilaisuus on osaltaan kohottamassa maanpuolustushenkeä. Tavoitteenamme on myös niveltää tilaisuus osaksi kyseisen koulupäivän toimintaa, jolloin voimme hyödyntää sitä koulun kasvatustehtävässä.
keskiviikkona, joulukuuta 08, 2010
Varhaiskasvatusta
Kunnan johtoryhmä perehtyi tänään varhaiskasvatuksen toimialaan. Tuo uudissanahan pitää sisällään päivähoidon ja esiopetuksen. Päivähoidon osalta on erityisesti Äystön kylällä rakentunut myönteinen haaste. Päivähoitoon tulevien lasten määrä nimittäin kasvaa, ja kylän osalta joudutaan miettimään uusia tilaratkaisuja ja palkkaamaan myös uusia hoitajia. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen esityksen, miten näihin tarpeisiin vastataan.
Äystön kylän sijainti on hyvä. Myös työllisyystilanne kylällä on hyvä, sillä kylän yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Kylältä on hyvät yhteydet käydä töissä myös esimerkiksi Kauhajoella. Kylätoimikunta toimii aktiivisesti, ja uusia tupia on noussut asuntoalueelle mukavasti. Niinpä voi hyvällä syyllä olettaa, että päivähoidon tarve alueella on luonteeltaan aika pysyvää.
Äystön kylän sijainti on hyvä. Myös työllisyystilanne kylällä on hyvä, sillä kylän yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Kylältä on hyvät yhteydet käydä töissä myös esimerkiksi Kauhajoella. Kylätoimikunta toimii aktiivisesti, ja uusia tupia on noussut asuntoalueelle mukavasti. Niinpä voi hyvällä syyllä olettaa, että päivähoidon tarve alueella on luonteeltaan aika pysyvää.
perjantaina, joulukuuta 03, 2010
Tuulivoimaa
Tänään pidetyssä neuvottelussa EPV Tuulivoima Oy:n kanssa päätettiin vauhdittaa Teuvan tuulivoimapuiston kaavoitusta. Esitämme kunnanhallitukselle menettelyä, jossa EPV hoitaa kaavoituksen, ja kunta tekee tarvittavat päätökset. Helpotamme tällä teknisen toimen työtilannetta. Toki kunnan ja kuntalaisten etua kaavoitusprosessissa tarkasti seurataan ja valvotaan. Tavoitteena on saada yleiskaava alueelle vuoden 2011 aikana.
keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010
Biokaasua
Kokeilen matkapuhelimella bloggaamista. Kirjoitan tätä Kauhajoella Logistiassa, meneillään on biokaasuseminaari. Jos tekstissä on normaalia enemmän painovirheitä, se saattaa osaltaan juontua nokialaisen näppäimistöstä;-)
Potentiaalia energiantuotantoon tuntuisi Suupohjassa olevan. Jopa niin paljon, että tavoitteena on, että "energiakauppataseemme" on vuonna 2010 positiivinen. Se tarkoittaa sitä, että tuottaisimme alueella enemmän energiaa uusiutuvilla energialähteillä, kuin mitä energiaa käytämme. Suunnitelmissa on sekä liikennepolttoaineen että sähkön tuotantoa.
Suurimmat mahdollisuudet energian tuotannossa alueella näyttäisi olevan olkien, metsän hakkuutähteiden, kantojen, ruokohelpin sekä lannan ja lietteen hyödyntämisessä.
Tuulienergian osalta Teuva on pisimmällä alueen kunnista. Paskoonharjun tuulivoimapuiston kaavoitus alkanee aivan alkuvuodesta.
Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikelle toiminnalle isoja sopeutumispaineita. Toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.
Potentiaalia energiantuotantoon tuntuisi Suupohjassa olevan. Jopa niin paljon, että tavoitteena on, että "energiakauppataseemme" on vuonna 2010 positiivinen. Se tarkoittaa sitä, että tuottaisimme alueella enemmän energiaa uusiutuvilla energialähteillä, kuin mitä energiaa käytämme. Suunnitelmissa on sekä liikennepolttoaineen että sähkön tuotantoa.
Suurimmat mahdollisuudet energian tuotannossa alueella näyttäisi olevan olkien, metsän hakkuutähteiden, kantojen, ruokohelpin sekä lannan ja lietteen hyödyntämisessä.
Tuulienergian osalta Teuva on pisimmällä alueen kunnista. Paskoonharjun tuulivoimapuiston kaavoitus alkanee aivan alkuvuodesta.
Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikelle toiminnalle isoja sopeutumispaineita. Toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.
tiistaina, marraskuuta 30, 2010
Eriävä mielipide
Tässä pitkä ja vakavamielinen teksti. Se on eriävä mielipiteeni eiliseen kunnanhallituksen päätökseen. Koitan siinä perustella, miksi investointiohjelmaa tulisi karsia, ja ensi vuoden osalta ns. terveystalon rakentamisesta luopua.
ERIÄVÄ MIELIPIDE KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN § 199/ 29.11.2010 TERVEYSTALON INVESTOINTI- JA HANKESUUNNITELMA
Yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen taloudellisen taantuman jäljiltä vielä epävakaa. Kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuuksia, jotka johtuvat lähinnä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyvystä, alijäämämaiden finanssipolitiikasta sekä rakenteellisesta työttömyydestä. Tätä kirjoitettaessa Euroopan Unionin maat ovat juuri pelastaneet Irlannin kansantalouden rahoitus- ja pankkikriisiltä valtavalla 85 miljardin euron laina- ja takauspaketilla. Yleisesti epäillään Portugalin liittyvän seuraavaksi avunsaajamaiden joukkoon. On vielä epävarmaa, pystytäänkö kansainväliset rahoitusmarkkinat rauhoittamaan edes näillä toimenpiteillä.
Suomen julkinen talous kärsi muita Euroopan maita enemmän maailmantalouden taantumasta. Julkinen talous on reilusti alijäämäinen myös vuoden 2011 jälkeen siinäkin tapauksessa, että talouskasvu on verraten hyvää ja työllisyys paranee. Valtion velkaantumisen kierre jatkuu, ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa vuonna 2012 runsaaseen 50 %:iin.
Maailmantalouden taantuman vuoksi Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat elvyttäneet voimakkaasti. Valtion velan kasvun vuoksi tämä tie on käytetty loppuun, ja ensi vuoden eduskuntavaalienjälkeen valittava uusi hallitus joutuu poliittisesta kokoonpanostaan riippumatta puuttumaan voimakkaasti julkisen talouden alijäämäongelmaan. Kuntatalous ei niissä talkoissa jää erilliseksi saarekkeeksi, vaan paineita kuntasektorille tulee varmasti ainakin valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kustannuspaineet kuntataloudessa ovat suuret. Näin on erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Väestön ikääntyminen, yhä kalliimpien hoitomuotojen kehittyminen, palvelutasovaatimusten kasvaminen, valtakunnan tasolla annetut poliittiset lupaukset ja yleisen pahoinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa pitävät tästä huolen. Haasteista ei selvitä ilman palvelurakenteeseen tehtäviä merkittäviä muutoksia.
Teuvan osalta investointeihin olennaisesti vaikuttavia palvelurakenteen muutostarpeita on erityisesti koulutoimessa sekä ikäihmisten palveluissa. Teuvan kunta on tehnyt merkittävän kouluverkkoratkaisun, jonka toteuttaminen edellyttää koulukeskuksen peruskorjausta. Peruskorjaus on välttämätön myös rakennuksen nykykunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjaukseen on saatu merkittävä valtionosuus, joka meidän tulee hyödyntää täysimääräisesti . Suunnitteluvalmius ja valtionosuuspäätösten ehdot sanelevat hankkeen toteutusaikataulun.
Ikäihmisten palveluissa ongelmana on se, että Teuvalla on liikaa laitospaikkoja sekä tavallisen palveluasumisen paikkoja. Sen sijaan tehostetun palveluasumisen (hoiva 24 h/vrk, 7 päivää/viikko) paikoista on huutava puute. Nykyiset palvelukodit ovat sellaisia, että pääsääntöisesti niiden muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Lähinnä kyseeseen voi tulla Mäntyniemen laajennus ja/tai uuden palvelukodin rakentaminen. Samalla voidaan ratkaista tarvittavien dementiapaikkojen sijoitus.
Suunnitteilla on terveyskeskuksen vuodeosaston saneeraus. ESBL-bakteerilöydös on aiheuttanut kiireisen suunnittelutyön, jotta tartunnan saaneet voidaan eristää niistä, joilla tartuntaa ei ole. Bakteerin leviämisen estämisessä keskeisiä asioita ovat hyvä hygienia, koulutus ja soveltuvat tilat. Teuvan terveyskeskuksen vuodeosaston osalta ongelmana ovat usean hengen yhteiset huoneet sekä yhteiskäytössä olevat wc- ja suihkutilat. ESBL-bakteerilöydökset tekevät muutostöistä kiireellisiä. Vuodeosaston modernisointi olisi kuitenkin joka tapauksessa ollut välttämätön ennen pitkää. Muutoksia tehdessä kannattaa toteuttaa samalla perusteellinen peruskorjaus, jotta asiaan ei heti jouduta palaamaan.
Terveystalo on sinänsä hyvä ja hyödyllinen hanke. Sitä on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Matkan varrella valtuustokin on ehtinyt asiasta tehdä monenlaisia päätöksiä. Neuvolarakennus on purettu rakennuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja neuvola toimii nyt väliaikaisissa vuokratiloissa. Hammashuoltolassa on ollut sisäilmaongelmia, joiden johdosta rakennusta on remontoitu. Olen ollut terveystalo-hankkeen vankka kannattaja. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kun terveystalon suunnittelu aloitettiin, koulukeskuksen peruskorjaus oli vain haave kaukaisessa tulevaisuudessa. Ja vuodeosaston saneeraus ei ollut investointilistoilla millään lailla.
Tilanteen johdosta on käyty keskusteluja liikelaitoskuntayhtymän johdon kanssa. Heidän selkeä näkemyksensä on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminnan ja palvelutarjonnan kannalta tärkein ja kiireellisin hanke on vuodeosaston peruskorjaus. Seuraavaksi kiireellisin asia on puolestaan tehostetun palveluasumisen paikkojen rakentaminen.
Kunnalla on myös muita merkittäviä investointitarpeita. Lähivuosina on ratkaistava jätevesien asianmukainen käsittely. Vanhenevia, vuotavia verkostoja tulee korjata kohtuullisia määriä vuosittain. Kunnalla tulee olla valmiudet myös teollisuustilojen rakentamiseen tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla, mikäli Metsä-Botnian lakkautusta korvaavia työpaikkoja olisi paikkakunnalle tarjolla. Paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvia yrityksiä etsitään koko ajan aktiivisesti NBB2-projektin voimavaroin.
Usean miljoonaluokan investoinnin aloittaminen lyhyen ajan sisällä sekä mittavia taloudellisia resursseja vaativien pitkäntähtäimen investointien suunnittelu samanaikaisesti ei ole toiminnallisesti, taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kunnan teknisellä toimella on tällä hetkellä toteutettavanaan varsin työllistävä Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaushanke, joka jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Vuodeosaston saneeraus on suunnittelussa hyvin kiireellisenä, kuten edellä on käynyt ilmi. Myös koulukeskuksen suunnittelu on koko ajan työn alla.
Näiden lisäksi vuoden 2011 alussa tullaan aloittamaan mittavan Rannikko-Suupohjan jäteveden yhteispuhdistamohankkeen jatkoneuvottelut ja tulevaisuuden jätevesiratkaisuun liittyvien suunnitelmien laadinta. Teknisellä toimella on alkamassa myös Paskoonharjun tuulipuiston kaavoitustyö, ja vaikka kaavoitustyö ostettaisiin kokonaan konsulttipalveluna, vaatii se merkittävää teknisen toimen panostusta kaavoitusprosessin ohjauksessa ja päätöksenteon valmistelun eri vaiheiden osalta.
Rakentamisen osalta tilanne on seuraava vuonna 2011: Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaus jatkuu. Kustannusarvioltaan 3 miljoonan euron terveystalon rakentaminen alkaa, 1,5 – 2,0 miljoonan arvoinen vuodeosaston saneeraus toteutetaan, ja koulukeskuksen yhteensä n. 11 miljoonan euron suuruisen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa. Näiden lisäksi teknisellä toimella on hoidettavanaan jätevesiratkaisun suunnittelun jatkaminen, tuulipuiston kaavoitusprosessi, mittavat jätevesiverkoston saneeraustyöt sekä kaikki muu kiinteistöjen ja infran normaalit kunnossapitoinvestoinnit sekä mahdollisesti tulevat muut äkilliset korjaustarpeet, joiden arviointi ennakkoon on hyvin vaikeaa.
Teuvan kunnan tekninen toimi ei ole resurssoitu toteuttamaan normaalien perusvelvoitteiden rinnalla näin mittavaa investointisumaa. Asiantuntemusta ja lisätyövoimaa voidaan toki rajatussa määrin ostaa, mutta se ei yksistään ratkaise ongelmaa, sillä vastuu tehtävien johtamisesta sekä onnistumisesta on kuitenkin viimekädessä vakinaisessa toimessa olevilla viranhaltijoilla. Olen vakavasti huolissani siitä, miten tekninen toimi tästä tehtävästä suoriutuu. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä Teuvan kannalta tärkeät ja voimavaroihimme nähden valtavat investoinnit voitaisiin suunnitella huolella ja toteuttaa kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Virheet suunnittelussa ja resurssipula hankkeiden ohjauksessa, valvonnassa sekä toteutuksessa voivat aiheuttaa mittavia ennakoimattomia lisäkustannuksia, jotka lisäävät investointikustannuksia entisestään. Pahimmassa tapauksessa lopulliset investointimenot voivat kasvaa jopa useilla kymmenillä prosenteilla.
Useiden massiivisten rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen ei voi olla vaikuttamatta urakkahintoihin paikkakunnalla. Vaikutukset ulottuvat näihin kunnan miljoonahankkeisiin mutta myöskin yksityisten yritysten omiin toimitilahankkeisiin.
30 miljoonan euron investointiohjelma viidelle vuodelle on taloudellisesti liian raskas Teuvan kunnan kantokyvylle. Varsinkin kun samaan aikaan on kovin vähän valmiuksia saada aikaan talouden tehostamistoimia käyttötaloudessa. Terveystalo ei ole ainoa investointi, jota tulee arvioida kriittisesti. Näin joudumme tekemään vielä jokaisen investoinnin kohdalla.
Tässä taloudellisessa tilanteessa uusien tilojen rakentamisesta tulisi pidättäytyä mahdollisimman pitkälle. Poikkeuksena voivat olla lähinnä tuloa tuottavat investoinnit ja olennaisia käyttötalousmenojen säästöjä aiheuttavat investoinnit. Jokaisesta uudesta neliöstä aiheutuu merkittäviä käyttötalousmenoja. Palvelurakenneratkaisujen myötä meillä on jäämässä käsiin koko joukko tyhjiä tiloja, joiden käyttö tulee kaikessa rauhassa ja kokonaisvaltaisesti suunnitella.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
ERIÄVÄ MIELIPIDE KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN § 199/ 29.11.2010 TERVEYSTALON INVESTOINTI- JA HANKESUUNNITELMA
Yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen taloudellisen taantuman jäljiltä vielä epävakaa. Kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuuksia, jotka johtuvat lähinnä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyvystä, alijäämämaiden finanssipolitiikasta sekä rakenteellisesta työttömyydestä. Tätä kirjoitettaessa Euroopan Unionin maat ovat juuri pelastaneet Irlannin kansantalouden rahoitus- ja pankkikriisiltä valtavalla 85 miljardin euron laina- ja takauspaketilla. Yleisesti epäillään Portugalin liittyvän seuraavaksi avunsaajamaiden joukkoon. On vielä epävarmaa, pystytäänkö kansainväliset rahoitusmarkkinat rauhoittamaan edes näillä toimenpiteillä.
Suomen julkinen talous kärsi muita Euroopan maita enemmän maailmantalouden taantumasta. Julkinen talous on reilusti alijäämäinen myös vuoden 2011 jälkeen siinäkin tapauksessa, että talouskasvu on verraten hyvää ja työllisyys paranee. Valtion velkaantumisen kierre jatkuu, ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa vuonna 2012 runsaaseen 50 %:iin.
Maailmantalouden taantuman vuoksi Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat elvyttäneet voimakkaasti. Valtion velan kasvun vuoksi tämä tie on käytetty loppuun, ja ensi vuoden eduskuntavaalienjälkeen valittava uusi hallitus joutuu poliittisesta kokoonpanostaan riippumatta puuttumaan voimakkaasti julkisen talouden alijäämäongelmaan. Kuntatalous ei niissä talkoissa jää erilliseksi saarekkeeksi, vaan paineita kuntasektorille tulee varmasti ainakin valtionosuusjärjestelmän kautta.
Kustannuspaineet kuntataloudessa ovat suuret. Näin on erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Väestön ikääntyminen, yhä kalliimpien hoitomuotojen kehittyminen, palvelutasovaatimusten kasvaminen, valtakunnan tasolla annetut poliittiset lupaukset ja yleisen pahoinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa pitävät tästä huolen. Haasteista ei selvitä ilman palvelurakenteeseen tehtäviä merkittäviä muutoksia.
Teuvan osalta investointeihin olennaisesti vaikuttavia palvelurakenteen muutostarpeita on erityisesti koulutoimessa sekä ikäihmisten palveluissa. Teuvan kunta on tehnyt merkittävän kouluverkkoratkaisun, jonka toteuttaminen edellyttää koulukeskuksen peruskorjausta. Peruskorjaus on välttämätön myös rakennuksen nykykunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjaukseen on saatu merkittävä valtionosuus, joka meidän tulee hyödyntää täysimääräisesti . Suunnitteluvalmius ja valtionosuuspäätösten ehdot sanelevat hankkeen toteutusaikataulun.
Ikäihmisten palveluissa ongelmana on se, että Teuvalla on liikaa laitospaikkoja sekä tavallisen palveluasumisen paikkoja. Sen sijaan tehostetun palveluasumisen (hoiva 24 h/vrk, 7 päivää/viikko) paikoista on huutava puute. Nykyiset palvelukodit ovat sellaisia, että pääsääntöisesti niiden muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Lähinnä kyseeseen voi tulla Mäntyniemen laajennus ja/tai uuden palvelukodin rakentaminen. Samalla voidaan ratkaista tarvittavien dementiapaikkojen sijoitus.
Suunnitteilla on terveyskeskuksen vuodeosaston saneeraus. ESBL-bakteerilöydös on aiheuttanut kiireisen suunnittelutyön, jotta tartunnan saaneet voidaan eristää niistä, joilla tartuntaa ei ole. Bakteerin leviämisen estämisessä keskeisiä asioita ovat hyvä hygienia, koulutus ja soveltuvat tilat. Teuvan terveyskeskuksen vuodeosaston osalta ongelmana ovat usean hengen yhteiset huoneet sekä yhteiskäytössä olevat wc- ja suihkutilat. ESBL-bakteerilöydökset tekevät muutostöistä kiireellisiä. Vuodeosaston modernisointi olisi kuitenkin joka tapauksessa ollut välttämätön ennen pitkää. Muutoksia tehdessä kannattaa toteuttaa samalla perusteellinen peruskorjaus, jotta asiaan ei heti jouduta palaamaan.
Terveystalo on sinänsä hyvä ja hyödyllinen hanke. Sitä on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Matkan varrella valtuustokin on ehtinyt asiasta tehdä monenlaisia päätöksiä. Neuvolarakennus on purettu rakennuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja neuvola toimii nyt väliaikaisissa vuokratiloissa. Hammashuoltolassa on ollut sisäilmaongelmia, joiden johdosta rakennusta on remontoitu. Olen ollut terveystalo-hankkeen vankka kannattaja. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kun terveystalon suunnittelu aloitettiin, koulukeskuksen peruskorjaus oli vain haave kaukaisessa tulevaisuudessa. Ja vuodeosaston saneeraus ei ollut investointilistoilla millään lailla.
Tilanteen johdosta on käyty keskusteluja liikelaitoskuntayhtymän johdon kanssa. Heidän selkeä näkemyksensä on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminnan ja palvelutarjonnan kannalta tärkein ja kiireellisin hanke on vuodeosaston peruskorjaus. Seuraavaksi kiireellisin asia on puolestaan tehostetun palveluasumisen paikkojen rakentaminen.
Kunnalla on myös muita merkittäviä investointitarpeita. Lähivuosina on ratkaistava jätevesien asianmukainen käsittely. Vanhenevia, vuotavia verkostoja tulee korjata kohtuullisia määriä vuosittain. Kunnalla tulee olla valmiudet myös teollisuustilojen rakentamiseen tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla, mikäli Metsä-Botnian lakkautusta korvaavia työpaikkoja olisi paikkakunnalle tarjolla. Paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvia yrityksiä etsitään koko ajan aktiivisesti NBB2-projektin voimavaroin.
Usean miljoonaluokan investoinnin aloittaminen lyhyen ajan sisällä sekä mittavia taloudellisia resursseja vaativien pitkäntähtäimen investointien suunnittelu samanaikaisesti ei ole toiminnallisesti, taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kunnan teknisellä toimella on tällä hetkellä toteutettavanaan varsin työllistävä Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaushanke, joka jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Vuodeosaston saneeraus on suunnittelussa hyvin kiireellisenä, kuten edellä on käynyt ilmi. Myös koulukeskuksen suunnittelu on koko ajan työn alla.
Näiden lisäksi vuoden 2011 alussa tullaan aloittamaan mittavan Rannikko-Suupohjan jäteveden yhteispuhdistamohankkeen jatkoneuvottelut ja tulevaisuuden jätevesiratkaisuun liittyvien suunnitelmien laadinta. Teknisellä toimella on alkamassa myös Paskoonharjun tuulipuiston kaavoitustyö, ja vaikka kaavoitustyö ostettaisiin kokonaan konsulttipalveluna, vaatii se merkittävää teknisen toimen panostusta kaavoitusprosessin ohjauksessa ja päätöksenteon valmistelun eri vaiheiden osalta.
Rakentamisen osalta tilanne on seuraava vuonna 2011: Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaus jatkuu. Kustannusarvioltaan 3 miljoonan euron terveystalon rakentaminen alkaa, 1,5 – 2,0 miljoonan arvoinen vuodeosaston saneeraus toteutetaan, ja koulukeskuksen yhteensä n. 11 miljoonan euron suuruisen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa. Näiden lisäksi teknisellä toimella on hoidettavanaan jätevesiratkaisun suunnittelun jatkaminen, tuulipuiston kaavoitusprosessi, mittavat jätevesiverkoston saneeraustyöt sekä kaikki muu kiinteistöjen ja infran normaalit kunnossapitoinvestoinnit sekä mahdollisesti tulevat muut äkilliset korjaustarpeet, joiden arviointi ennakkoon on hyvin vaikeaa.
Teuvan kunnan tekninen toimi ei ole resurssoitu toteuttamaan normaalien perusvelvoitteiden rinnalla näin mittavaa investointisumaa. Asiantuntemusta ja lisätyövoimaa voidaan toki rajatussa määrin ostaa, mutta se ei yksistään ratkaise ongelmaa, sillä vastuu tehtävien johtamisesta sekä onnistumisesta on kuitenkin viimekädessä vakinaisessa toimessa olevilla viranhaltijoilla. Olen vakavasti huolissani siitä, miten tekninen toimi tästä tehtävästä suoriutuu. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä Teuvan kannalta tärkeät ja voimavaroihimme nähden valtavat investoinnit voitaisiin suunnitella huolella ja toteuttaa kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Virheet suunnittelussa ja resurssipula hankkeiden ohjauksessa, valvonnassa sekä toteutuksessa voivat aiheuttaa mittavia ennakoimattomia lisäkustannuksia, jotka lisäävät investointikustannuksia entisestään. Pahimmassa tapauksessa lopulliset investointimenot voivat kasvaa jopa useilla kymmenillä prosenteilla.
Useiden massiivisten rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen ei voi olla vaikuttamatta urakkahintoihin paikkakunnalla. Vaikutukset ulottuvat näihin kunnan miljoonahankkeisiin mutta myöskin yksityisten yritysten omiin toimitilahankkeisiin.
30 miljoonan euron investointiohjelma viidelle vuodelle on taloudellisesti liian raskas Teuvan kunnan kantokyvylle. Varsinkin kun samaan aikaan on kovin vähän valmiuksia saada aikaan talouden tehostamistoimia käyttötaloudessa. Terveystalo ei ole ainoa investointi, jota tulee arvioida kriittisesti. Näin joudumme tekemään vielä jokaisen investoinnin kohdalla.
Tässä taloudellisessa tilanteessa uusien tilojen rakentamisesta tulisi pidättäytyä mahdollisimman pitkälle. Poikkeuksena voivat olla lähinnä tuloa tuottavat investoinnit ja olennaisia käyttötalousmenojen säästöjä aiheuttavat investoinnit. Jokaisesta uudesta neliöstä aiheutuu merkittäviä käyttötalousmenoja. Palvelurakenneratkaisujen myötä meillä on jäämässä käsiin koko joukko tyhjiä tiloja, joiden käyttö tulee kaikessa rauhassa ja kokonaisvaltaisesti suunnitella.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
TA2011
Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla ensi vuoden budjettiesityksen. Valtuuston käsittelyyn 13. joulukuuta menee kirja, jossa toimintakuluja on 35,2 miljoonaa euroa. Nuukasti laadittu, sillä kasvua kuluvasta vuodesta on vain 1,6 %. Tosin liikelaitoskuntayhtymän kanssa vielä keskustellaan, miten he omaan raamiinsa pääsevät. Isoja toiminnallisia muutoksia budjettiesitys ei sisällä.
Valtionosuuksia ja verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Se on 4,8 % enemmän, kuin tänä vuonna arviodaan karttuvan. Verotulot kasvavat, kun veroprosenttikin nousee. Verojen osuus tuloista on 16,1 miljoonaa. Suunnilleen saman verran pistää palveluihin kruunu valtionosuuksina, eli 16,3 miljoonaa.
Erilaisia käyttömaksuja ja myyntituloja arvioidaan saatavan 4,7 miljoonaa euroa. Kun laskennallisia poistoja käyttöomaisuudesta joudutaan kirjailemaan kuluksi n. 1,3 miljoonan edestä, jää tilikauden tulos vielä 0,6 miljoonaa plussan puolelle.
Investointeja on suunnitelmissa ensi vuodelle peräti 8,4 miljoonaa euroa. Vuodeosaston peruskorjaus, terveystalon rakentaminen, koulukeskuksen peruskorjaus; siinä ne suurimmat. Kun vielä valmistaudutaan teollisuustilojen rakentamiseen yrityksille ja palveluasuntojen rakentamiseen vanhuksille, alkaakin investointiohjelmassa olla haastetta jo liikaakin. Omassa esityksessäni lähdin siitä, että tässä tilanteessa terveystaloa ei rakenneta, mutta hallitus päätti hankkeen eteenpäin viemisestä äänin 8 - 1.
Valtionosuuksia ja verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Se on 4,8 % enemmän, kuin tänä vuonna arviodaan karttuvan. Verotulot kasvavat, kun veroprosenttikin nousee. Verojen osuus tuloista on 16,1 miljoonaa. Suunnilleen saman verran pistää palveluihin kruunu valtionosuuksina, eli 16,3 miljoonaa.
Erilaisia käyttömaksuja ja myyntituloja arvioidaan saatavan 4,7 miljoonaa euroa. Kun laskennallisia poistoja käyttöomaisuudesta joudutaan kirjailemaan kuluksi n. 1,3 miljoonan edestä, jää tilikauden tulos vielä 0,6 miljoonaa plussan puolelle.
Investointeja on suunnitelmissa ensi vuodelle peräti 8,4 miljoonaa euroa. Vuodeosaston peruskorjaus, terveystalon rakentaminen, koulukeskuksen peruskorjaus; siinä ne suurimmat. Kun vielä valmistaudutaan teollisuustilojen rakentamiseen yrityksille ja palveluasuntojen rakentamiseen vanhuksille, alkaakin investointiohjelmassa olla haastetta jo liikaakin. Omassa esityksessäni lähdin siitä, että tässä tilanteessa terveystaloa ei rakenneta, mutta hallitus päätti hankkeen eteenpäin viemisestä äänin 8 - 1.
maanantaina, marraskuuta 29, 2010
Jätevesisoppa
En laita lusikkaani tähän soppaan muutoin, kunhan vain ihmettelen tilannetta, jossa nyt olemme. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen perustuslain vastaiseksi. Moni varmaan sanoo, että "mitäs minä olen jo kauan sanonut". Onhan asetus aiheuttanut kiistelyä koko olemassaolonsa ajan.
Olemme siis seitsemän vuoden ajan toteuttaneet perustuslain vastaista säädöstä. Moni on joutunut rakentamaan kalliin puhdistusjärjestelmän tontilleen. Osa järjestelmistä on osoittautunut käytännössä toimimattomiksi. Osa kunnista on tehnyt isoja päätöksiä, joilla haja-asutusalueiden viemäröintiä on edistetty. On päätöksiä, joilla hankkeita on tuettu, on hankkeita jotka neuvovat ja edistävät ratkaisujen toteutuksessa. Kuka korvaa aiheutetut kustannukset?
Nyt on siirrytty odotteluvaiheeseen. Odotellaan, milloin asetus kumotaan, ja millaista uutta lainsäädäntöä tulee tilalle. Tilanne on sekavan tuntuinen, mutta asiassa on yksi hyvä puoli. Perustuslakivaliokunta on osoittanut toimivuutensa. Se on todennut, että säädös on kohtuuton. Tosin, jos meillä olisi perustuslakituomioistuin, asian toteamiseen ei ehkä olisi mennyt seitsemää vuotta :-)
Mitä tapahtuu jatkossa? Asiasta valmistellaan uudet pykälät. Niistä ainakin osa kirjoitetaan eduskunnan antamaan lakiin. Toivottavasti ne tällä kertaa valmistellaan hyvin ja huolella. Jätevesiä täytyy puhdistaa jatkossakin. Kenellekään siitä ei kuitenkaan saa tulla saatuun hyötyyn nähden kohtuutonta kustannusta. Poikkeuksia pääsääntönä olevaan velvoitteeseen ja sitä kautta myös rajatapauksia ja niiden käsittelystä aiheutuvia valituksia voisi veikata syntyvän paljon. Siirtymäaikaa tarvittaneen aika paljon lisää...
Olemme siis seitsemän vuoden ajan toteuttaneet perustuslain vastaista säädöstä. Moni on joutunut rakentamaan kalliin puhdistusjärjestelmän tontilleen. Osa järjestelmistä on osoittautunut käytännössä toimimattomiksi. Osa kunnista on tehnyt isoja päätöksiä, joilla haja-asutusalueiden viemäröintiä on edistetty. On päätöksiä, joilla hankkeita on tuettu, on hankkeita jotka neuvovat ja edistävät ratkaisujen toteutuksessa. Kuka korvaa aiheutetut kustannukset?
Nyt on siirrytty odotteluvaiheeseen. Odotellaan, milloin asetus kumotaan, ja millaista uutta lainsäädäntöä tulee tilalle. Tilanne on sekavan tuntuinen, mutta asiassa on yksi hyvä puoli. Perustuslakivaliokunta on osoittanut toimivuutensa. Se on todennut, että säädös on kohtuuton. Tosin, jos meillä olisi perustuslakituomioistuin, asian toteamiseen ei ehkä olisi mennyt seitsemää vuotta :-)
Mitä tapahtuu jatkossa? Asiasta valmistellaan uudet pykälät. Niistä ainakin osa kirjoitetaan eduskunnan antamaan lakiin. Toivottavasti ne tällä kertaa valmistellaan hyvin ja huolella. Jätevesiä täytyy puhdistaa jatkossakin. Kenellekään siitä ei kuitenkaan saa tulla saatuun hyötyyn nähden kohtuutonta kustannusta. Poikkeuksia pääsääntönä olevaan velvoitteeseen ja sitä kautta myös rajatapauksia ja niiden käsittelystä aiheutuvia valituksia voisi veikata syntyvän paljon. Siirtymäaikaa tarvittaneen aika paljon lisää...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)