Teuvan lastausraide

Suupohjan radan säilymisen eteen on tehty aktiivista työtä toistakymmentä vuotta. Viime aikoina toimintaan on tullut uutta ryhtiä Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ja sen aktiivisen ja osaavan toiminnanjohtajan Jorma Vierulan myötä. Radan taloudellisia vaikutuksia selvitetään, henkilöliikenteen mahdollisuuksia tutkitaan ja Teuvalle suunnitellaan lastausraiteen pidentämistä.

Radan ongelmia ovat kunto ja liikenteen vähäisyys. Rata on yli 100 vuotta vanha, ja mm. useat sillat ovat korjauksen tarpeessa. Liikennöinnin ylläpito edellyttää ns. tehostettua kunnossapitoa, joka maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Liikennevirasto harkitsee radan kunnossapidon lakkauttamista. Se tarkoittaa taas käytännössä myös liikenteen lakkaamista.

Viime vuonna radan kuljetusmäärät ovat olleet reilussa kasvussa. Silti kokonaismäärät ovat vielä vaatimattomia. Mutta kasvupotentiaalia on runsaasti. Teuvalta on viime vuonna  ja alkuvuonna 2020 lastattu melkoiset määrät puuta. Metsäyhtiöiden edustajat ovat käyneet tutustumassa lastauspaikkaan ja sen hyväksi havainneet. Suupohjassa metsien hyödyntämisaste on alhainen. Kasvavat lastausmäärät tarkoittavat, että kantarahatuotot kasvavat - sen lisäksi että osa kumipyörillä kuljetetusta puusta kulkee nyt rautateillä.

Puun lastaus ja kuljetus Teuvalta rautateitse on kuitenkin tehotonta ja tämän vuoksi heikosti kannattavaa. Käytännössä pyritään lastaamaan täysiä junia. Jos se ei ole mahdollista, lastataan puolikkaita junia, ja kuljetuksia yhdistellään matkan varrella. Teuvalla ei täyspitkää junaa pysty lastaamaan.

Siksi on suunniteltu lastausraiteen pidentämistä Teuvalla. Jatkoa tarvittaisiin vain noin 100 metrin matka. Kustannuksia tämä tietäisi noin 200.000 euroa. Koska liikennevirasto ei ole valmis tähän satsaukseen, on rautatieyhdistys kerännyt rahoituksen maakunnista. Lähinnä kunnilta ja Kaskisten satamalta, jolle puunkuljetukset on elinehto. Teuvan kunnan osuus rahoituksesta on n. 60.000 euroa. Suunnittelu on tekeillä ja rakentamaan toivotaan päästävän vielä kevään aikana.

Uusia kasvoja

Vuosi 2020 alkaa muutamilla henkilövalinnoilla. Nykyään aika harvoin pääsee uusia työntekijöitä valitsemaan, mutta nyt on kolme merkittävää osaajaa hakusessa. Teknisen johtajan hakuaika jo päättyi, mutta kunnanhallitus päätti jatkaa hakuaikaa. Saimme hyviä hakemuksia, mutta haluamme niitä lisää nyt saapuneiden (vain) kuuden hakemuksen lisäksi.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminta ajetaan alas alkuvuoden aikana. Kukin kunta järjestää elinkeinopalvelut haluamallaan tavalla. Teuvalla elinkeinopalvelujen järjestäminen on päätetty antaa Teak Oy:n tehtäväksi. Niinpä lähiaikoina haetaan elinkeinojohtajaa, joka toimii myös Teak Oy:n toimitusjohtajana.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja Kari Nuuttila saavuttaa eläkeiän tänä vuonna. Niinpä haussa on jo ollut hänen seuraajansa. Siihenkin vakanssiin haetaan lisää hakijoita jatkoajalla. Tehtävä on hyvin tärkeä kannaltamme - niin palvelujen merkittävyyden kuin kustannustenkin osalta.

Tulkoon joulu!

Pitkä syksy kääntyy kohti valon ja toivon juhlaa.

Haluan toivottaa Sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä iloista ja onnellista uutta vuotta!

Kuntoutusosasto

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta päätti 25.11. kuntoutusosaston lakkauttamisesta 28.2.2020 lukien. Päätöspykälän otsikko kuului: ”Kuntoutuksen painopisteen siirtäminen laitoskuntoutuksesta avo- ja kotikuntoutukseen sekä kuntouttavaan intervallihoitoon”. Otsikko on hyvin kuvaava. Tästä on kyse.

Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin perustuen Suupohjassa on perusterveydenhuollon osastopaikkoja viime vuosina järjestelmällisesti vähennetty. Samalla on avohoitoa ja kotihoitoa vahvistettu. Uutena palvelumuotona ikäihmisten palveluissa on kuluvan vuoden helmikuussa aloitettu tehostettu kotikuntoutus. Alueella kotikuntoutusta toteuttaa sekä erillinen tiimi että kotihoidon ja asumispalveluiden oma henkilökunta. Tulokset ovat olleet hyviä. Asiakkaiden toimintakyky on selvästi parantunut. Tehostetun kotikuntoutuksen jakson jälkeinen arkikuntoutus on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi asiakkaan saavuttaman toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Llky:n avofysioterapia on osa kuntouttavaa ja ennalta ehkäisevää  toimintaa. Siihen kuuluu tutkiminen, arviointi, ohjaus, neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakasta ylläpitämään tai palauttamaan fyysinen toimintakyky siten, että hän selviytyy arjesta omassa elinympäristössään yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin.

Teuvan 16-paikkaiselle kuntoutusosastolle on ollut tarkoitus keskittää pääasiassa lonkka- ja polviproteesipotilaiden leikkauksen jälkeinen kuntoutus sekä aivohalvauspotilaiden kuntoutus.  Näiden lisäksi osastolla on hoidettu jonkin verran myös muita, pääosin teuvalaisia potilaita. Osastomuotoisen kuntoutuksen tarve on vähentynyt, koska kuntoutus on yhä enenevässä määrin siirtynyt asiakkaan kotona tapahtuvaksi toiminnaksi.

Uutena palveluna llky:ssä on viime vuosina lisätty kotisairaalatoimintaa. Kotisairaala tarjoaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa  sairaalatasoista hoitoa, joka on vaihtoehto osastohoidolle. Kotisairaala mahdollistaa akuuttien sairauksien hoitoa paitsi kotona myös palveluasumisen yksiköissä. Näin voidaan vähentää ikäihmisiä kuormittavia sairaalasiirtoja.

Kuntoutusosaston toiminnan lakatessa kuntoutuspalvelut järjestetään asiakaskohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella joko palveluasumisen kuntouttavina intervallijaksoina, tehostetun kotikuntoutuksen jaksoina tai avofysioterapian yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin. Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoito järjestetään ensisijaisesti kotisairaalassa tai päiväsairaalassa ja viime kädessä lääketieteellisistä syistä akuuttiosastolla. Palveluasumisen intervallikuntoutusjaksoille ohjataan yksin asuvat, muistisairaat asiakkaat, joilla on leikkauksen takia varauskielto. Lisäksi ko. jaksoille ohjataan asiakkaat, joiden nopea kotiutus ei ole mahdollista. Palveluasumisessa kuntoutus tapahtuu tehostetun kotikuntoutuksen ja avofysioterapian yhteistyönä. Kotona asuvien kotihoidon asiakkaiden kuntoutusjaksot järjestetään tehostetun kotikuntoutuksen yksiköstä käsin. Alueen muun väestön leikkauksen ja aivotapahtuman jälkeisestä kuntoutuksesta vastaa avofysioterapian henkilöstö.

Kyse on luonnollisesti myös rahasta. Kuntoutusosaston lakkautus ja tarvittavat resurssilisäykset kotikuntoutukseen huomioiden vuositasolla arvioidaan säästyvän noin miljoona euroa, josta Teuvan osuus on noin 400.000. Ketään ei irtisanota. Kuntoutusosaston vakinainen henkilöstö siirtyy toisiin tehtäviin llky:ssä. Tehtäviin, jotka tällä hetkellä ovat  tilapäisesti täytettyinä.

Asia on ollut esillä valmistelussa jo pitkään. Muutos palvelurakenteessa on tarpeellinen.  Asiaa on pari kertaa esitelty kunnanhallitukselle. Asian vastustamisen sijaan olemme keskittyneet siihen, että kymmenisen vuotta sitten peruskorjatut kuntoutusosaston tilat eivät jäisi vajaakäytölle. Hyvässä yhteistyössä llky:n johtavien viranhaltijoiden kanssa on siihen löydetty hyviä ratkaisumalleja. Johtokunnan päätöksessä todetaankin, että johtokunta edellyttää, että kuntoutusosaston tiloja käytetään ensisijaisesti asumis-/intervalliasumisen tarpeisiin.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan, että Sansssinkoti puretaan ja rakennetaan uusi rakennus tilalle. Näyttää todennäköiseltä, että Sanssinkodin asukkaat tarvitsevat väistötilat. Ajatuksenamme on, että kuntoutusosasto toimisi noin vuoden ajan väistötilana, jolloin sekä asiakkaat että sen henkilöstö siirtyisivät sinne.

Väistötilana toimimisen jälkeen kuntoutusosastolle siirtyisi Henriikkakoti sen dementiaosastoa lukuun ottamatta.   Tilat soveltuvat siihen erinomaisesti. Osastosta saadaan sisustussuunnittelulla kodikas ja viihtyisä.  Henriikkakodin osin remonttia vaativat nykyiset tilat tulisivat mm. kotihoidon toimiston käyttöön. Sinne siirtyisivät nyös Niittyleinikin asukkaat. Terveyskeskuksen-Henriikkakodin kiinteistö ei suinkaan hiljenisi, vaan se saataisiin tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Sote-toiminta olisi Teuvalla entistä keskittyneempää sinne. Kiinteistökustannuksia pääsisimme pienentämään ainakin Niittyleinikin ja Ailintuvan osalta.

Jouluvaltuusto

Jouluun on monta askelta. Joulunavaukset. Hoosianna kirkossa. Pikkujoulut. Joululeipomiset. Kauneimmat joululaulut. Adventtikalenterit. Joululounaat. Joululahjojen hankinta. Joulukuusen valinta.  Joulukortit. Pihan jouluvalot. Kynttilät. Jouluaskartelut. Pelastusarmeijan joulupadat...

Ehkä tämä ei nyt ihan kuulu joukkoon, mutta minulle kunnanvaltuuston joulukuun kokous on myöskin yksi askel jouluun. Siellä päätetään seuraavan vuoden talousarviosta. Valtuustoryhmät käyttävät aika perusteelliset linjapuheenvuoronsa. Yhdessä syödään joulupuuro. Kokous päättää syksyn pitkän kokousten ketjun.

Eilen valtuusto keskusteli mm. ns. Terveystalo-hankkeen suunnittelukustannusten kuluksi kirjaamisesta.  Kymmenisen vuotta sitten, kun vanhassa neuvolarakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, alettiin suunnitella uusia tiloja mm. neuvolalle ja hammashoitolalle. Suunnitelmia laadittiin ja pariin kertaan kilpailutettiin urakatkin, mutta aina vastaan tuli uusia mutkia. Lopulta hanke päätettiin jättää toteuttamatta, ja hammashoitolalle rakennettiin tilat terveyskeskuksen yhteyteen. Alkuvuodesta 2019 selvisi, että nuo suunnittelukustannukset oli kirjattu hammashoitolainvestoinnin kustannuksiksi. Tilintarkastaja on ollut sitä mieltä, että koska suunniteltua rakennusta ei koskaan toteutettu, tulisi suunnittelukustannukset kirjata kuluksi. Tämä lisäisi kunnan taseessa olevaa alijäämää. Valtuusto päätti äänin 16 - 10 pyytää asiasta lisäselvityksiä.

Talousarvio vuodelle 2020 hyväksyttiin muutoksitta. Tyytyväisiä oltiin talousarvion 1,1 miljoonan ylijäämään. Toisaalta tiedostettiin, että taloudessa on monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vuoden varrella tilannetta muuttaa. Erityisesti verotulojen arviointi on nyt vaikeaa, kun talous on murrosvaiheessa ja verotulojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut rytmin vaihdos.

Valtuusto hyväksyi myös osaltaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen. Tilanne nähtiin seutuyhteistyön kannalta huonona, mutta tilanteessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia.

1959

Viime lauantaina sain olla mukana Teuvan Reserviupseerikerhon 60-vuotisjuhlassa. Tänään puolestaan Teuvan lukion 60-vuotisjuhlassa.

Vuonna  1959 Teuva on ollut varsin edistyksellinen maalaiskunta. Siis silloinkin. Siitä on osoituksena lukion perustaminen. Tuona vuonna tapahtui  toki paljon muutakin. Kansalaiskoulu aloitti toimintansa yksivuotisena päiväkouluna seurakunnalta ostetussa koulun käyttöön kunnostetussa talossa.  Siis Orrelassa. Perälän piirin uusi viisiopettajainen koulutalo valmistui vuoden alussa.  Alkunsa sai ammattikurssikeskus, jonka sittemmin olemme tunteneet Teak Oy:nä. Kunnansairaalaa ei vielä ollut, mutta sitä suunniteltiin kuumeisesti. Kyläteitä otettiin kunnan hoidettaviksi. Ja paljon muuta. Perustetun lukion kannalta merkitystä oli varmaan sillä, että asukkaita oli 8 360. Lapsia syntyi 144, ja kuntalaisia kuoli 63 henkilöä. Muuttoliike sen sijaan jo silloin verotti asukaslukua.

Pääelinkeinona oli maanviljelys. Kasvihuoneviljelys oli kasvussa. Teollisuutta kunnassa oli kunnalliskertomuksen mukaan vähänlaisesti. Huomattavimpia yrityksiä olivat Teuvan Lakkitehdas, Suupohjan Kehruutehdas, Etelä-Pohjanmaan  Villateollisuus, Teuvan Sahayhtymä ja Teuvan Rehukeitintehdas.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Hakala. Kunnanhallitus kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä arkilauantaina. Vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli peräti 670 asiaa.

Kunnanvaltuustoa johti Toivo Mikkilä. Valtuustolla oli vuoden aikana 11 kokousta. Pykäliä kertyi 172. Valtuusto piti 40-vuotisjuhlakokouksensa tammikuussa Paikalla olivat myös läänin maaherra K. G. R. Ahlbäck ja Maalaiskuntien liiton johtaja Aarne Eskola.

Talousarvion loppusumma oli huikeat 225.804.775 markkaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että rahan arvo oli inflaation seurauksena laskenut huimasti. Eli nämä olivat niitä "vanhoja markkoja", joista vanhemmat ihmiset ennen puhuivat. 1.1. 1963 Suomen markkaa uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä ollut 100 markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.

Talousarvio 2020

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla talousarvioesityksen pienin muutoksin investointiosaan. Toimintamenojen arvioidaan ensi vuonna olevan n. 36 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 1,3 % vuoden 2019 talousarviosta. Tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen n. 1,1 miljoonaa euroa.

Ylijäämäisen talousarvioesityksen mahdollistaa kaksi tekijää: Säästöt sote-palveluissa sekä valtionosuuksien huomattava nousu. Vuodesta 2019 valtionosuudet nousevat n. 0,5 miljoonaa euroa. Koska valtionosuuksien maksatusta siirrettiin kuntien heikon taloustilanteen vuoksi vuodelta 2020 jo vuodelle 2019, nousu olisi ilman tuota muutosta tosiasiassa isompi, n. 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien nousu aiheutuu siitä, että valtionosuuksien leikkaukset loppuivat. Vastaavia nousuja ei tule lähivuosina varmasti tapahtumaaan.

Verotulojen ennakoiminen on tällä hetkellä vaikeaa. Verotulojen tilityksissä on tapahtunut ns. rytmihäiriöitä sekä vuonna 2018 että 2019. Kuluvan vuoden verotulokertymä on ollut huomattavasti viimevuotista pienempi, mutta osin tilanne on oikenemassa marras- ja joulukuun tilityksissä. Olemme ensi vuoden verotuloarviossa olleet korostetun varovaisia.

Investointibudjetti on niukka. Kuluvalta vuodelta ensi vuodelle siirtyy päiväkodin rakentaminen. Samoin Suomen Yrittäjäopisto Oy:n osakkeiden osto Teak Oy:ltä. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaarin teollisuushallin laajentaminen näkyy talousarvioehdotuksessa kunnan antolainana kiinteistöosakeyhtiölle.

Osallistuva budetointi jatkuu ensi vuonna korotetuin panoksin. Käytämme testamenttivaroja 30.000 euroa ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin.

Elinkeinoasiat Suupohjassa

Suupohjan kunnat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ovat reilun vuoden ajan selvittäneet yhteisen elinkeinotoimensa uudelleenjärjestelyä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä koettiin liian jähmeäksi organisaatioksi elinkeinoasioiden hoitoon nykymaailmassa. Pitkään tavoitteena oli osakeyhtiön perustaminen, joka olisi jatkanut pääsosin SEKin tehtäviä. Kuluneen syksyn aikana Kauhajoen kaupunki päätyi kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen. Kaupunki haluaa elinkeino- ja elinvoima-asiat omaan organisaatioonsa. Niinpä kaupunki onkin päätynyt esittämään SEKin toiminnan alasajoa nopeassa aikataulussa.

Teuvan kunnalla on valmiudet oman toiminnan aloittamiseen ensi vuoden alkupuolella. Toimijana tulee todennäköisesti olemaan Teak Oy. Yhteistyötä pyrimme aikaansaamaan naapureiden kanssa. Etukäteen ajatellen Isojoki ja Karijoki ovat potentiaalisimmat yhteistyökumppanit.

Mikko Savolan nosto

Suora lainaus Ylen uutisesta:

"Ähtäriläinen kansanedustaja keskustan Mikko Savola haluaisi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistävän voimansa ilmastokysymyksen äärellä. Savola esittäää, että maakunnat muodostaisivat yhdessä alueen, joka tähtää puhtaan energian energiaomavaraisuuteen vuoteen 2030 mennessä."

Minusta Mikko on tässä erinomaisen hyvällä asialla! Alueella on vahvaa alan osaamista ja paljon uusiutuvan energian potentiaalia. Tässä maakunnat voisivat yhdistää voimansa ja harjoittaa yhteistyötä satavarmassa win-win -tilanteessa.

Teuvalla olemme näitä asioita jo  näpräämässä. Paljon voimme tehdä paikallisesti ja seudullisesti, mutta Mikon esittämällä toimintatavalla on eri suuruusluokan mahdollisuudet.

Murenevat tiet

Ely-keskus on ilmoittanut jättävänsä osan päällystetyistä ns. alemman asteen teistä jatkossa paikkaamatta. Perusteluja oli rahan puute ja se, että loputon paikkaaminen ei käytännössä toimi. Näitä teitä on myös Teuvan kunnan alueella, ja osa niistä varsin merkittäviä kannaltamme.

Onhan se autoilijana tullut nähtyä, että ei se pikinen murske kauaa montussa pysy, vaan autojen renkaat lennättävät sen pois. Tai sitten viereen murenee uusi reikä. Nyt tehty ratkaisu kuitenkin jättää tiet murenemaan, ja ennen pitkää liikenneturvallisuus vaarantuu. Pitemmällä tähtäimellä ratkaisu voi johtaa päällysteen kuorimiseen pois ja tien palauttamiseen soratieksi. Ei kuulosta kovin järkevältä.

Kärsimme nyt siitä kehityksestä, johon vuodesta toiseen jatkuneet tiemäärärahojen leikkaukset ovat meidät johtaneet. Jo syntyneiden vahinkojen korjaus tulee kalliiksi. Alueen kuntajohtajien tulee nostaa asia voimakkaasti esille, ja vaatia riittävät määrärahat valtiolta perusinfran ylläpitoon.

Tulos painuu

Kunnanvaltuusto käsitteli maanantaina kuluvan vuoden toista osavuosiraporttia. Kunnan oman toiminnan menot ovat kehittyneet koko lailla suunnitellusti. Talouden sopeuttamistoimet ovat niin ikään pääosin toteutuneet ennakoidussa aikataulussa.

Painetta kuluvan vuoden tulokseen aiheuttaa verotuloennakoiden pienentyminen edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtunee pitkälti verokorttiuudistuksesta, ja verot kertynevät kunnan kassaan ensi vuoden aikana. Mutta samalla tämä vaikeuttaa todellisen verotulokertymän seurantaa: mikä osa johtuu verokorttiuudistuksesta ja mikä osa puolestaan talouden kehityksestä.

Mielenkiintoista on muutes seurata, mikä vaikutus verokorttiuudistuksella on yksityiseen kulutukseen. Mikäli monella palkansaajalla joulukuussa tulee maksuun normaalia enemmän ennakonpidätyksiä, sillä voi olla vaikutuksia myös kauppojen joulumyyntiin. Varsinkin kun veronpalautukset eivät enää ajoitu joulun alle.

Ylitystä kunnan menoissa näyttäisi tulevan sosiaali- ja terveystoimessa. Tässä vaiheessa ylitystä on n. puoli miljoonaa, mutta luku saattaa loppuvuodesta muuttua suuntaan tai toiseen vielä paljonkin. Se muodostaa siis melkoisen epävarmuustekijän koko vuoden tuloksen osalta.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että kuluvan vuoden tulos kahden ylijäämäisen vuoden jälkeen painuu selvästi alijäämäiseksi.

Suunnittelukokous

Kokeilimme uutta työtapaa. Kunnanhallitus piti 23.9. ensimmäisen suunnittelukokouksensa. Eipä siinä nyt sinänsä sen ihmeempiä; Arvioitiin tulevaa ensi juhannukseen asti - millaisia asioita on tulossa käsittelyyn ja suunnilleen missä aikataulussa. Samalla vähän kyseltiin, onko hallituksella sellaisia painotuksia, joita se haluaisi valmisteltavan.

No, eihän asiat mistään tyhjästä tulleet. Osa on vuosittaisia rutiineja niin kuin talousarvio ja tilinpäätös. Itsestäänselvyyksiä.  Osa asioista nousee budjetista ja kuntastrategiasta, osa käytännön tarpeista: osallisuusohjelman laatiminen, kiinteistöstrategian päivitys, hallintosäännön päivitys, mallin laatiminen yritysvaikutusten arviointiin, kunnan markkinointisuunnitelma, energiaomavaraisuuden lisääminen, elinkeinoasioiden organisointi Suupohjassa, Teak Oy:n tuleva toiminta, valtuustoaloitteen mukainen yhdyskuntarakenteen yksityistämisselvitys...

Työperäinen maahanmuutto

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys on 2010-luvulla kääntynyt selkeän negatiiviseksi. Tulevina vuosikymmeninä väestö vanhenee merkittävästi, erityisesti Seinäjoella ja sen lähiympäristössä. Teuvan kaltaisissa maaseutukunnissa väestön vanheneminen on jo pitkälle toteutunut. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, heinäkuussa 2019 Teuvalla oli työttömiä 5,3 %. Suhdannetilanteen muutos tullee lähiaikoina kääntämään työttömyysluvut taas jonkinasteiseen kasvuun. Osaavasta työvoimasta on Teuvalla ja maakunnassa pulaa. Se muodostaa ison esteen yritysten kasvulle. Kunnat virittelevät hankkeita työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni. Merkittävän muuttoliikkeen saaminen suunnattua näille lakeuksille kotimaasta on epätodennäköistä. Kuntien toteuttamat rekry-hankkeet yleensä alkavat suhdannetilanteeseen nähden liian myöhään, näin oletan tapahtuvan nytkin.

Näkisinkin, että emme tarvitse lyhytkestoisia hankkeita, vaan pysyvän toimintamallin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Mallin voisivat toteuttaa yhteistyössä kunnat, kauppakamari, yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto ja ely-keskus. Mallin rakentaminen kannattaisi aloittaa kartoituksesta, millaisia toimia on jo kokeiltu eri puolilla Suomea. Myös muiden maiden käytänteitä olisi hyvä selvittää. Nyt jos heti aloitettaisiin, toimintamalli olisi terässä seuraavan nousukauden alkaessa.

Nyt äänestämään!

Teuvan kunnassa kokeillaan tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistuvaa budjetointia. Prosessi on edennyt äänestysvaiheeseen, joka toteutetaan Teuvan kunnan verkkosivuilla ajanjaksolla 5.-25.8.2019. Jokainen teuvalainen saa äänestää iästä riippumatta.

Äänestyksessä ovat seuraavat vaihtoehdot:

1. Nuorisotoiminnan kehittäminen

Palkataan nuoriso-ohjaaja kehittämään nuorisotoimintaa Teuvalla yhteistyössä seurakuntien ja yhdistysten kanssa.

2. Skeittiparkin parantaminen

Nykyiseen Skeittiparkkiin hankitaan kaksi uutta ramppia ja rakennetaan sadekatos.

3. Kunto-/elämysportaat

Rakennetaan Parraan näköalapaikalle kuntoportaat, joiden jyrkkyys on 33 % ja pituus 70 metriä.

4. Virkistyspaikka ja -reitti jokirantaan

Toteutetaan jokirannan läheisyyteen, keskustan alueelle noin kilometrin pituinen merkitty reitti, jonka varrelle rakennetaan esimerkiksi nuotiopaikka ja oleskelukatos.

5. Uimahalli- ja kuntosalikäynnit ilmaiseksi alle 18-vuotiaille

Kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan ilmaiseksi sisäänpääsy Teuvan uimahalliin ja kuntosalille, arvioitu käyttöaika noin puoli vuotta.

Teuvalla on varattu vuoden 2019 talousarviossa 10 000 euroa osallistuvaan budjetointiin. Kuntalaiset ideoivat huhti-toukokuussa 47 kappaletta lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ehdotuksia budjetin käytöstä. Teuvan hyvinvointivaliokunta toimi touko- ja kesäkuun kokouksissaan ideoiden käsittelyssä esiraatina. Saapuneista ideoista muokattiin toteuttamiskelpoisia projekteja, jotka ovat nyt edenneet äänestykseen. Kunnanhallitus hyväksyy eniten ääniä saaneen idean toteutettavaksi.

Tuosta kun klikkaat, olet äänestyssivustolla:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSehe21iN-zKEahRTIir_UXC9zNiJxCiJYcmFrf_o784iuFZqQ/viewform

Vaihteeksi sotesta

Antti  Rinteen hallitus aikoo toteuttaa sote-uudistuksen 18 maakunnan pohjalta. Järjestäminen ja tuotanto rakennetaan pääsääntöisesti julkisten toimijoiden varaan. Yksityiset palvelut täydentävät tarjontaa.

Jos saisi toivoa, mitä odottaisin uudelta valmistelulta? Että varataan riittävästi aikaa. Hyödynnetään jo tehtyä valmistelutyötä. Edetään tietojärjestelmät edellä. Tehdään lainsäädäntö väljänä puitelakina, joka mahdollistaa erilaiset toteutukset eri maakunnissa. Vaiheistetaan uudistus. Ei syödä koko norsua kerralla. Vaiheistetaan myös alueellisesti, jolloin ne maakunnat, jotka ovat valmistelussa pisimmällä, voisivat edetä muita nopeammin.

Lukuja konsernista

Kunnan tilinpäätöksen osana laaditaan myös konsernitilinpäätös. Siihen yhdistellään kunnan tilien lisäksi kunnan omistukset yhtiöissä ja yhteisöissä. Teuvan osalta merkittävimmät mukaan otettavat ovat Teak Oy, Teuvan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari ja Teuvan Kaukolämpö Oy sekä kuntayhtymät, joissa Teuvan kunta on jäsenenä.

Konsernituloslaskelma kertoo viime vuodelta mm. että  toimintatuotot pienenivät 1,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut puolestaan pienenivät 1,8 miljoonaa. Näin ollen toimintakate parani 0,7 miljoonaa. Verorahoitus, jolla tässä tarkoitan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää, pieneni 1,5 miljoonaa. Kun vuonna 2017 konserni tuotti 1,5 miljoonaa ylijäämää, nyt jäätiin 0,1 miljoonaa pakkasen puolelle. Pitkäaikaisten lainojen määrä laski 0,7 miljoonaa.

Vaalit...

... lähestyvät. Tai oikeastaan kahdetkin vaalit, mutta noista eurovaaleista on toistaiseksi ollut vähemmän juttua julkisuudessa. Teuvalla niin ennakkoäänestys kuin varsinaisen vaalipäivänkin äänestys ovat Teakin tiloissa. Jonkin verran huolta on herättänyt se, että äänestyspaikka on ydinkeskustan ulkopuolella. Järjestämme varsinaisena äänestyspäivänä kuljetuksia keskustasta Teakiin ja takaisin. Ilmoittelemme näistä tuonnempana TeJuKassa.

Pari poimintaa tilinpäätöksestä

Toimintatuotot pienenivät 0,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2017 toimintatuloja nostivat kiinteistöjen ja metsän myynnit. Vastaavia tuloja ei vuonna 2018 kertynyt.  Toimintakuluissa oli peräti 1,5 miljoonan euron lasku. Hallinto kattoi tuosta alenemasta n. 0,8 miljoonaa (sote), hyvinvointipalvelut 0,2 miljoonaa ja yhdyskuntarakenne 0,4 miljoonaa. Tilikauden tulos muodostui 5.923,47 euroa ylijäämäiseksi.

Lainakantaa saatiin pienennettyä 2,1 miljoonaa euroa. 

Entäs sitten?

Sote-uudistuksen kaaduttua levottomuus leviää. Sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteisiä yhtiöitä, jotka omistaisivat monta sairaalaa, esimerkkinä Pirkanmaan Kahdeksan tähden sairaala -hanke. Yksityiset sote-jätit lähestyvät kuntia aktiivisesti. Useat maakunnat valmistelevat omia ratkaisujaan. Isot kaupungit pyrkivät voimakkaasti lobbaamaan tulevaa sote-mallia. Kuntaliitto haluaa rajata jäsentensä itsehallintoa. Puolueet tuovat kukin keskusteluun oman mallinsa...

Mitä meidän täällä Pohjanmaan perukoilla pitäisi tehdä? Meidän on tärkeää kehittää omaa palvelurakennettamme. Maailma muuttuu, ja kustannuspaineet kasvavat. Tämän kehitystyön tulee nyt tapahtua liikelaitoskuntayhtymässä, jonka budjetti on viime vuosina kasvanut hallitsemattomasti. Tosin Teuvan kehitys on ollut muita osakkaita edullisempaa, mutta kokonaisuus lopulta ratkaisee. Enemmän palveluja kotiin, vähemmän laitospaikkoja, enemmän ennalta ehkäisyä ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista. Tätä kehitystyötä, jota valitettavasti euro konsultoi, on tehtävä linjassa maakunnassa tehdyn valmistelutyön kanssa.

Tarvitaan myös ripeä maakunnallinen valmistelu eteläpohjalaisen sote-mallin toteuttamiseksi. Enää ei ole varaa jäädä odottelemaan, saisiko seuraava hallitus jotakin ensi vaalikaudella aikaan. Pohjatyötä on tehty paljon, ja aineistoa on riittävästi. Homma pitää vain organisoida uudelleen (viidennen tai kuudennen kerran, olen seonnut laskuissa...) ja ottaa olennaiset hyvät ominaisuudet edellisestä valmistelusta käyttöön.

Hyvä vai huono juttu?

Se sote siis kaatui. Niin kuin monet jo pitkään povasivat. Vaan oliko kaatuminen hyvä vai huono asia? Noin niin kuin Teuvan kannalta.

Vaikea sanoa. Itse asiassa hyvin vaikea. Emme oikein tiedä, mitä siitä olisi lopulta tullut, millaiseksi toimeenpano olisi muotoutunut. Emmekä tiedä sitäkään, millainen on tulevaisuus soten kaaduttua. Uudistamisen tarve ei ole kadonnut.

Kaatuneessa sote-uudistuksessa kustannusvastuu olisi siirtynyt pois kunnilta. Uudistus olisi tehty toteutushetkellä kustannusneutraalisti. Sote-menoja vastaava määrä olisi leikattu kunkin kunnan valtionosuuksista ja verotuloista. Väen ikääntyessä sote-menot kuitenkin vääjäämättä kasvavat. Tämä kulujen kasvupaine olisi jäänyt kunnilta pois.

Kuntalaiset olisivat saaneet vapauden valita palvelujensa tuottajan. Etäällä maalikylistä valinnanvapaus olisi voinut jäädä teoreettiseksi. Kuinka hyvin hoivajätit olisivat oman osuutensa hoitaneet? Olisivatko ne päässeet kuorimaan kermaa tulostensa paisuttamiseksi, ja olisivatko 3 miljardin säästötavoitteet jääneet sen myötä saavuttamatta?

Uudistus olisi ollut massiivinen. Näkemättä nyt jäi miten onnistuneesti muutos olisi onnistuttu viemään läpi. Ilman kipua, sähläystä ja säätämistä se ei olisi mennyt, mutta kuinka paljon korjausliikkeitä olisi tarvittu, ei ole tiedossa. Jos katsotaan huomattavasti paljon pienempiä muutosprojekteja, kuten toimeentulotuen siirto Kelalle, niin hiukan hirvittää.

Uudistuksen epäonnistuminen jätti pintaan epävarmuuden tulevasta ja turhauman ainakin osittain hukkaan menneestä työstä.

Uudistustarpeistaa huolimatta Suomessa on toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto. Vaikka uudistus kaatua romahti, palvelut toimivat käytännön tasolla entiseen tapaan. Kenenkään hoitoa tai apua tarvitsevan ei tarvitse sen suhteen olla huolissaan. Terkkarit ovat auki ja sairaalat toimivat.

Ulkoistukset

Viime vuonna Teuvan kunta sai monia yhteydenottoja yksityisiltä sote-yrityksiltä, joissa esitettiin toimintojen yksityistämistä ja/tai kiinteistökauppoja. Keskusteluja käytiin useiden toimijoiden kanssa. Kunnan puolelta motiivina neuvotteluille oli huoli palvelujen ja työpaikkojen säilymisestä sote-uudistuksessa. Neuvottelut eivät johtaneet sopimuksiin tai edes esityksiin kunnanhallitukselle ja valtuustolle.


Valtakunnallisen sote-uudistuksen viime viikolla kaaduttua keskitymme nyt omaehtoisen maakunnallisen ratkaisun valmisteluun Etelä-Pohjanmaalla sekä oman peruspalveluliikelaitoskuntayhtymämme toiminnan edelleen kehittämiseen Suupohjassa. Sote- ja hoivajätit ovat näyttönsä antaneet. Viime viikot ovat paljastaneet, että huono hoito on ollut niille maan tapa. Teuvan kunta ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa suunnittelemassa isoja sote-ulkoistuksia. Nykyisten ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä palveluja tuottavien yksityisten toimijoiden kanssa yhteistyötä jatketaan ja hyvän hoidon toteutumisen valvontaa näiden osalta tehostetaan.

Sote-menot 2016 - 2018

Teuvan kunnan sote-menot olivat vuonna 2016 n. 22,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 ne olivat 21,8 miljoonaa, ja viime vuonna 21,3 miljoonaa. Meidän kohdaltamme menokehitys on ollut varsin myönteinen. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat pienissä kunnissa vuosittain sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Kuitenkin luvuissamme heijastuu myös se kehittämistyö, jota Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on vuosien varrella tehty. Koko yhtymän tasolla tilanne ei ole näin myönteinen, ja paine kuluvan vuoden talousarvioon on suuri. Meidän osaltamme on kuitenkin tunnustuksen ja kiitoksen paikka!

Nollatulos

Viime vuodelta kunta on tekemässä käytännössä nollatuloksen. Muutaman tonnin se jäänee plussalle, mutta sillä ei ole isompaa merkitystä. Tulosta heikentää verotulojen notkahdus viime vuoden aikana.

Kun viime vuoden talousarvio valtuustossa hyväksyttiin joulukuussa 2017, samalla hyväksyttiin myös säästöohjelma. Vuoden 2018 osalta säästöohjelma kirjoitettiin talousarvion sisään. Suunnitellut menojen vähennykset huomioitiin siis määrärahoja myönnettäessä. Toimintakatetavoitteeksi  (toimintatulot - toimintamenot) asettiin -32,7 miljoonaa euroa. Vielä viimeistelyä vaille olevassa tilinpäätöksessä toimintakate näyttäisi asettuvan -32,3 miljoonan kohdalle. Siis noin 0,4 miljoonaa euroa asetettua tavoitetta paremmin.

Laitan tähän vähän vertailua useammalta vuodelta toimintakatteen osalta:

2013                                         -34,6
2014                                         -34,2
2015                                         -34,2
2016                                         -33,8
2017                                         -33,3
2018                                         -32,3

Pikkuhiljaa siis nettomenojen eli toimintakatteen määrää on pystytty pienentämään. Tämä siitä huolimatta, että kustannustaso ja palvelutarpeet ovat monilta osin kasvaneet.

Eikö siis ole syytä huoleen? Kyllä haasteitakin on. Kuntakonsernilla on runsain mitoin katettavaa alijäämää. Lainamäärä on viime vuosien investointien myötä korkea. Kustannuspaine sotessa on korkea. Valtionosuuksien ja verotulojen kehitys on huolestuttava. Siis myös uusia säästötoimia tarvitaan, mutta voimme suunnitella ne rauhassa ja huolella.

Elinvoima 2020

Teak Oy:n koulutustoiminta siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Suomen Yrittäjäopiston toimintaa. Teak-nimi säilyy jatkossakin Yrittäjäopiston aputoiminimenä, ja sitä käytetään erityisesti tuotantopuolen koulutusten markkinoinnissa.

Teak Oy jatkaa myös toimintaansa. Se omistaa Teakin kiinteistön, ja vuokraa tiloja Yrittäjäopistolle, Teuvan kunnalle ja yrityksille. Teak Oy:n on tarkoitus toimia jatkossa myös Teuvan elinvoimaa lisäävänä kehitysyhtiönä. Yhtiön nimi tulee tämän vuoden aikana muuttumaan tulevaa tehtävää paremmin kuvaavaksi.

Suupohjassa on menossa selvitys, jossa pohditaan elinkeinotoimen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Eräänä vaihtoehtona on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän korvaaminen osakeyhtiöllä. Tavoitteena on saada selvitys maaliin kesään mennessä  ja mahdollinen uusi järjestämistapa käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä ketterämpää ja tehokkaampaa toimintaa. Selvityksen tässä vaiheessa on vielä avoinna, mitkä kaikki tehtävät mahdolliselle uudelle toimijalle siirretään ja miltä osin kunnat ottavat vastuuta elinkeinotoimesta. Koska meillä suunnitelmat Teak Oy:n tulevasta toiminnasta ovat vielä kesken, pystymme tarpeen mukaan ottamaan enemmän tai vähemmän roolia elinkeinopolitiikassa. Seudullista ja paikallista suunnitelmaa tehdään siis rinta rinnan.

Poimintoja henkilöstöraportista

Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen vuoden 2018 henkilöstöraportin. Tässä raapaisuja siitä:

Vuoden päättyessä vakinaisen henkilökunnan määrä oli 155. Vuoden aikana määrä väheni 14:llä. Kaiken kaikkiaan vakituisia, määräaikaisia niin osa- kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä ja viranhaltijoilta oli vuoden lopussa 237 eri henkilöä.  Vuoden aikana solmittiin yhteensä 618 palvelussuhdetta. Tässä on siis mukana lyhyetkin sijaisuudet. Eläkkeelle jäi vuonna 2018 yhteensä 9 henkilöä. Luku on vuosittain aika vakaa, se pyörii kymmenen molemmin puolin.

Lisä- ja ylitöiden määrä on vähentynyt. Yhdyskuntarakenteen puolella sitä kuitenkin on vielä liikaa.

Sairauspoissaoloja oli vakituista työntekijää kohden 9 päivää. Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäivien määrä aleni kolmanneksella.

Kun henkilöstömenot vielä vuonna 2013 olivat 10,7 miljoonaa euroa, ne olivat vuonna 2017 enää 9,3 miljoonaa ja viime vuonna 9,1 miljoonaa.

Otto Syreeni

Teuvan kunnalla on taloudellisista syistä tarve vähentää käytössään olevien kiinteistöjen määrää. Aika moni kohde on ollut jo myynnissä. Tällä hetkellä huutokaupat.comissa on myynnissä ainakin Lehtiharjun sairaala ja Otto Syreenin talo eli entinen kunnantalo.

Erityisesti mietin tuon entisen kunnantalon tulevaisuutta. Talo on komea, niin keskeisellä paikalla kuin olla voi, ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Netissä aikaa jättää tarjouksia on vielä runsaasti jäljellä, ja toivonkin että joku yrittäjä näkee tässä mahdollisuuden.

Vaan jos kiinnostusta ei löydy, tai se ei jalostu euroiksi - pitää miettiä myös muita vaihtoehtoja. Löytäisimmekö paikkakunnalla yhteisymmärryksen talon pelastamiseksi? Voisiko tästä tulla jonkinlainen "Teuvan toimintojen talo"? Kotipesä eri yhdistysten ja toimijoiden käyttöön? Tällaiseen toimintaan talo on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Kunnan intressissä on päästä eroon käyttökustannuksista. Ehkäpä ne jollain toimintamallilla saataisiin porukalla katettua. Palataan tähän ajatukseen tammikuun 2019 loppupuolella, jos kunnon tarjouksia ei ala talosta tulemaan.

Vaan nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Iloitaan joulun ihmeestä ja ladataan akkuja tulevaa vuotta varten!

Yhdyskuntarakenne talousarviossa

Ennen muinoin kutsuimme näitä palveluja nimellä tekninen toimi. Menot vuonna 2019 ova talousarvion mukaan 4,7 miljoonaa, tulot 2,8 miljoonaa.

Keskeinen ensi vuoden ja lähivuosien tavoite on kunnan kiinteistökannan mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen käyttöastetta nostetaan tai niistä luovutaan. Tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan joko myymällä, purkamalla tai kylmilleen jättämällä.

Toisena keskeisenä tavoitteena on löytää kunnalle uusia yhteistyöyrityksiä ja uusia toimijoita. Yritysten tarjontaan ja toimintaan perehdytään mm. yritysvierailujen kautta.

Uimahallin viihtyisyyttä ja kustannustehokkuutta on tarkoitus vuoden aikana parantaa.

Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Teuvalla selvitetään. Aurinkopaneeleja hankitaan lisää kunnan kiinteistöihin. Bioenergiaa jalostavan yksikön perustamista selvitetään.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisiä ja hyvinvointia edistäviä sekä oikein mitoitettuja palveluja.

Kouluruokailussa tavoitteena on saada erityisesti yläkouluikäisten osallistuminen ruokailuun paranemaan. Yhteistyössä koulun kanssa pyritään kehittämään toimintaa niin, että voimme hakea Kouluruoka-diplomia. Diplomi myönnetään koululle tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Se on osoitus siitä, että koulussa huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Tunnustuksen saaminen kertoo myös hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Puhtauspalveluissa tavoitteena on siivottavien kohteiden ja sitä myötä henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen ja oikea resurssointi.

Tavoitteena on myös varmistaa ammatillista osaamista kannustamalla henkilöstöä osallistumaan entistä enemmän koulutukseen.

Hyvinvointipalvelut kunnan talousarviossa

Menot 7,5 miljoonaa, tulot 0,6 miljoonaa.

Kuntastrategian painopisteeksi valittu lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen toteutuu vuodelle 2019 valittujen toimenpiteiden kautta. Talousarviovuonna keskitytään erityisesti harrastusmahdollisuuksien edesauttamiseen, vertaistuen toimijoiden kartoitukseen, tukipalveluiden oikea-aikaisuuden parantamiseen sekä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoon.

Vertaistuen tarvitsijoita kartoitetaan sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn perusteella etsitään vertaisryhmätoiminnalle toteuttajia.

Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa edesautetaaan lisäkoulutuksin ja toteutetaan vuoden mittaan päätöksenteon yhteydessä soveltuvin osin.

Erityisesti perusopetuksen tavoitteena on psykologipalveluiden ja yleensä perheneuvolan palveluiden saatavuuden parantaminen siten, että lapset ja nuoret saavat asiantuntevan tuen riittävän ajoissa. Lisäksi nuorisotyötä  jalkautuu oppilaiden pariin arkipäivän koulutyöhön, ja samalla rakennetaan linkki koulusta vapaa-ajalle.

Vertaistuelle luodaan mahdollisuuksia myös vertaissovittelukoulutuksen ja vertaissovittelutoiminnan käynnistämisen kautta perusopetuksessa.

Niin perusopetuksessa kuin lukiossakin oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään edelleen. Keskitymme erityisesti yhteisölliseen oppilashuoltoon ja tarjoamme tukea elämänhallinnassa. Myös lukiolla huolehditaan psykologipalveluiden oikea-aikaisesta saatavuudesta ja toimivuudesta.

Lukion myönteistä imagoa vahvistetaan markkinoinnin lisäämisellä ja aktivoimalla nuoria Instagramin ylläpitäjinä.

Varhaiskasvatuksessa tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja osallisuuden lisääminen, tilaratkaisujen eteenpäin vieminen ja kehittäminen sekä liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistäminen.

Kirjaston tavoitteena on edistää lasten lukemista sekä tehostaa kirjaston markkinointia.

Kansalaisopiston tavoitteena on sellainen kurssitarjonta, joka vastaa ajankohtaisiin toiveisiin ja tarpeisiin huomioiden myös vertaistukitoiminnan toteuttamisen.

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa tavoitteena on harrastusmahdollisuuksien edesauttamisen ohella asiakasmäärien ja -kontaktien määrän kasvu.

Hulevedet

Vuonna 2014 vesihuoltolakiin liitettiin uusi hulevesiä koskeva luku. Lähtökohtana laissa on kielto johtaa hulevesiä viemäriin. Poikkeamismahdollisuuksiakin tästä pääsäännöstä laissa on mainittu.

Teuvalla hulevesiä tulee viemäriin huomattava määrä. Tämä lisää jäteveden pumppaus- ja käsittelykustannuksia sekä haittaa käsittelyprosessia. Jätevesimaksu peritään puhtaan veden käytön mukaan, joten kustannuksetkaan eivät kohdistu aivan oikein.

Koska Teuvalla on kovin tasaista, ja erillisiä hulevesiviemäreitä ei ole, on näiden katoilta ja ränneistä kertyvien vesien johtaminen viemäriin ollut aika yleistä. Edellä mainituista syistä muutosta tähän tilanteeseen kuitenkin nyt haetaan. Nyt alkuvaiheessa kartoitetaan ilmiön laajuutta kiinteistönomistajille suunnatulla kyselyllä.

Tuhkarokko

Lainaan tähän Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tiedotetta:

"Ylen 8.12.2018 julkaisemassa uutisessa oli Teuvan kunnan rokotuskattavuutta koskeva virhe. MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko – rokotteen on saanut noin 97 % vuonna 2015 syntyneistä teuvalaisista lapsista. Korkea rokotuskattavuus tarjoaa laumasuojaa, kun riittävän suuri joukko on rokotettu ja vastustuskykyinen jotain tautia vastaan. Näin myös rokottamattomien riski sairastua pienenee. Rokotuskattavuuden on oltava esimerkiksi tuhkarokolta suojautumisessa 95 prosenttia.

THL on julkaissut MPR-rokotteiden kattavuuslukuja eri kunnissa. Julkaistut tiedot kertovat kuinka suuri osuus vuonna 2015 syntyneistä lapsista on saanut ensimmäisen MPR- rokotteen kunnissa. Kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet voivat olla rokotusrekisterin lukuja korkeampia (THL 5.12.2018)."      

Uusi päiväkoti

Vuonna 2016 hyväksytyssä Teuvan kunnan palvelustrategiassa linjattiin, että varhaiskasvatuspalvelut on tarkoituksenmukaista koota kirkonkylässä yhteen päiväkotiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa asia on muodossa Sipilän päiväkodin saneeraus ja laajennus.

Valmistelussa on vertailtu eri vaihtoehtoja. Esitykseen uuden päiväkodin rakentamisesta on päädytty mm. seuraavista syistä:

- Saneeraus ja laajennus maksaa yhtä paljon kuin uudisrakennus.
- Vanhaa saneerattaessa vastaan tulee usein yllätyksiä ja sen myötä kustannusarvion ylityksiä.
- Uutta rakennettaessa tilat voidaan optimoida käytön tarpeisiin.
- Saneerausvaihtoehdossa tarvittaisiin väistötiloja remontin ajaksi.

Päiväkodille on mietittty eri tonttivaihtoehtoja. Hallituksen hyväksymässä hankesuunnitelmassa on päädytty päiväkodin sijoittamiseen entisen Syreenin koulun alueelle. Vanha koulu purettaisiin, samoin toinen liikuntasaleista. Näin saisimme tiivistettyä yhdyskuntarakennettamme. Oma etunsa on myös siitä, että päiväkoti, eskari ja koulut ovat lähellä toisiaan.

Kotouttamisohjelma

Suupohjan seudun kotouttamisohjelma on laadittu vuonna 2013. Ohjelma on päivitetty viimeksi vuonna 2017.  Kunnanvaltuusto saa uuden päivityksen käsittelyynsä 17.12.2018.

Kotouttamisohjelma on lakisääteinen. Kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka sisältää suunnitelman kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioonottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä  suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Suupohjan kotouttamisohjelman tavoitteiksi on määritelty:

- Suupohjan seudulle tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleiksi.
- Ohjelma antaa kokonaiskuvan siitä, mitä Suomeen kotouttaminen tarkoittaa.
- Selvittää Suupohjan alueella asuvien maahanmuuttajien  lukumäärän ja alkuperän.
- Helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä kuvaamalla heidän omaa osuuttaan prosessissa sekä tarjoamalla yhteystiedot käytettäviksi.
- Palveluiden asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus sekä prosessien toimivuus ja tehokkuus.

Valtuuston käsittelyn jälkeen kotouttamisohjelma julkaistaan Teuvan kunnan internet-sivuilla.

Teuvan kunta hankkii (edelleen) vuonna 2019 maahanmuuttajien kotouttamispalvelut Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän organisoimasta Kansainvälisyyskeskus INKA:sta.

Osallistuva budjetointi

Teuvan kunnan talousarvioehdotus vuodelle 2019 sisältää määrärahan osallistuvaan budjetointiin. Mitä se on? Lainaan Kuntaliiton opasta aiheesta:

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää. Sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Osallistuva budjetointi on

* demokraattinen prosessi: se on avointa keskustelua, vuoropuhelua ja intressien yhteensovittamista sekä yhteistyötä asukkaiden, ryhmien ja organisaatioiden kesken. Osallistuvaan budjetointiin kuuluu budjetin avoimuus ja talousasioiden ymmärrettävä esittäminen.

 * keskustelua rahasta ja resursseista, myös niukkuudesta. Se on kompromissien ja ratkaisujen etsimistä yhdessä, todellisten tarpeiden tunnistamista.

 * vaikeiden ongelmien ratkaisemista yhdessä. Se on keskustelua arvovalinnoista.

 * uudenlainen tapa ajatella ja suhtautua yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun. Hallinto ja poliitikot ottavat asukkaat aidosti mukaan suunnittelemaan ja päättämään asioista.

* keino parantaa valmistelun ja päätöksenteon laatua ja avoimuutta sekä vahvistaa kansalaisten osallisuutta ja luottamusta hallintoa ja päätöksentekoa kohtaan.

 * keino motivoida asukkaita osallistumaan ja ottamaan myös itse vastuuta.

Olemme varanneet ensi vuodelle tähän tarkoitukseen 10.000 euroa. Mikäli valtuusto määrärahan hyväksyy kunnanhallitus määrittää alkuvuodesta pelisäännöt ja käytön rajaehdot. Tarkoitus ei ole käyttää rahaa turhuuteen, vaan kuntastrategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Kuntalaisilta tullaan pyytämään ehdotuksia määrärahan käytöstä eri hankkeille.  Ehdotusten pohjalta kutsumme kuntalaiset äänestämään lopulliset käyttökohteet.

Budjetista poimittua

Kunnanhallitus hyväksyi budjettiesityksen yksimielisesti. Valtuusto sanoo sanansa 17.12.

Budjetissa on pyritty satsaamaan strategian kärkihankkeisiin. Tässä muutamia nostoja:

Lapsivaikutusten arviointia aletaan käytännössä toteuttaa. Yritysvaikutusten arviointiin päivitetään oma menettelytapansa. Talouden tasapainottamisohjelmaa toteutetaan, ja tarvittaessa osoitetaan korvaavia säästötoimenpiteitä. Toiminnassa korostetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suurin investointi on uuden päiväkodin rakentaminen kuntakeskukseen. 95-vuotias Kulttuuritalo Orrela maalataan ja sen peltikattoa korjataan. Kunnan markkinointisuunnitelma päivitetään. Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Harrastusmahdollisuuksia edesautetaan, vertaistuen tarvitsijoita kartoitetaan ja tukipalveluiden oikea-aikaisuutta parannetaan.

Isokyrö

Isokyrö haluaa siirtyä Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaata. Asia on noussut erityisen akuutiksi alueuudistuksen myötä. Reformiministerityöryhmä on hyväksynyt asian jo vuonna 2016. Asia on pitkittynyt alueuudistuksen pitkittymisen myötä. Isollakyröllä on jo ennestään paljon yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan kanssa, kuuluhan kunta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, ja sillä on yhteistoiminta-alue Seinäjoen kaupungin kanssa perusterveydenhuollossa.

Valtiovarainministeriö pyytää alueen kunnilta lausuntoa asiasta. Teuvan kunnanhallitus toivottaa Isonkyrön tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.

Liukkauden estoa

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki marraskuun kokouksessa aloitteen liukuesteiden jakamisesta ilmaiseksi vanhusväestölle. Esitystä perustellaan mm. sillä, että jo yhden lonkkamurtuman hoitokulut ensimmäisenä vuonna ovat 20.000 euroa.

Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä oli syyskuussa ollut samalla asialla. Työryhmä oli päättänyt tarjota liukuesteitä kaikille yli 75-vuotiaille.

Nämä kaksi asiaa kohtaavat illan kunnanhallituksessa. Esitän, että tarjoamme liukuesteitä aloitteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneille, kotona asuville kuntalaisille sekä sairauden tai vamman takia niitä tarvitseville.

Yritetään pysyä pystyssä!

Teemavuosia

Tänä vuonna monet kunnat tulivat kunnioitettavaan 150 vuoden ikään. Niin myös Teuva. Monipuolisia synttäreitä juhlittiin pönöttämättä Teakissa lokakuussa.

Juhlittavaa riittää myös vuodelle 2019. Teuvan kunnanvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kirjasto on kuntaakin vanhempi kulttuurilaitos, se on palvellut meitä jo 170 vuotta. Kunnan oma lukio puolestaan täyttää 60 vuotta.

Budjettiesitys valmistui

Vuoden 2019 talousarvion laadintaa ovat leimanneet monet haasteet. Viime joulukuussa valtuuston hyväksymän säästöohjelman toteutus on kesken. Osa säästötoimista on toteutunut hyvin, mutta osan kohdalla olemme aikataulusta jäljessä. Kuluvana vuonna kuntien verotulot ovat yllättäen nousukaudesta huolimatta notkahtaneet. Kyseessä lienee kuitenkin ns. verotulotilitysten rytmihäiriö, joka  tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla. Ensi vuonna puolestaan valtionosuudet pienenevät. Palkkojen nousu aiheuttaa kustannuspaineita. Pitkään valmisteltu sote-uudistus odottaa vielä eduskunnan ratkaisua.

Talousarvioesityksen käyttötalousmenot ovat 1,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin tilinpäätöksen 2017 vastaavat menot. Sosiaali- ja terveydenhuollon  osalta menot pienevät 0,7 miljoonaa euroa. Rankka karsinta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän budjettia laadittaessa tosin sisältää omat riskinsä toteutusvaiheessa.

Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) pienenee vuodesta 2017 n.  0,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarvio on 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Uuden, entistä kompaktimman kuntastrategian jalkautus ja käytännön toteutus ovat keskeisiä asioita vuoden 2019 toiminnassa. Tämä on pyritty ottamaan korostetusti huomioon toimialojen talousarviotavoitteita asetettaessa. Samalla säästöohjelman toteutusta jatketaan vuonna 2019, ja tarvittaessa taloustilanteen kehittymiseen reagoidaan nopeasti uusia säästökohteita etsimällä.

Tärkein investointi on aiemmin palvelustrategiassa hyväksytty keskustan päiväkodin toimitilaratkaisu. Tätä kirjoitettaessa on vielä ratkaisematta, tehdäänkö Sipilän päiväkotiin palvelustrategian mukainen peruskorjaus ja laajennus, vai rakennetaanko kokonaan uusi.

Talousarviolainojen määrä on suuri, tämän vuoden lopussa n. 23,3 miljoonaa euroa eli 4.405 euroa/asukas. Vuonna 2019 pystymme päiväkoti-investoinnista huolimatta pienentämään  lainamäärää n. 0,6 miljoonalla.

Teakilla

Täällä sitä nyt ollaan. Virallisesti ensimmäistä päivää. Lainaan virallista tiedotetta: "

Teuvan kunnan hallinto ja asiointipiste (ent. yhteispalvelupiste) avasivat ovensa asiakkaille 1.11.2018 klo 9.00 alkaen Teakin tiloissa osoitteessa Rasintie 1 A. Palvelut ovat nyt saman katon alla yhdyskuntarakenteen toimistojen kanssa.

Asiointipisteestä löytyy kunnan, Kelan ja oikeusaputoimiston palveluita sekä TE-toimiston asiakaspääte. Aukioloaikoihin ei ole tullut muutoksia eli ne ovat ma-to klo 9 -15, pe klo 9-14.

Asiointipiste löytyy Teakin pääaulasta. Aukioloaikojen ulkopuolella postia ja hakemuksia voi jättää pääoven läheisyydessä olevaan postilaatikkoon.

Avoimet ovet pidetään lähiviikkojen aikana jouluglögien merkeissä."

Työttömyys laskussa

Elokuussa Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli 5.707 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta työttömien määrä oli laskenut 1.477 henkilöllä eli 20,6 prosentilla. Työttömyysaste oli 6,6 %.

Teuvalla työttömyysaste oli 5,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 126. Vuotta aiemmin Teuvalla oli 171 työtöntä. Vuodessa työttömien määrä on siis laskenut peräti 26 %.

Kehitys on ollut nopeaa, ja kehityksen suunta on ollut sama kaikkialla Suomessa. Edelleen kuitenkin puhutaan suurista luvuista, jos Etelä-Pohjanmaalla on enemmän työttömiä kuin Teuvalla asukkaita.

Lava

Eilen opeteltiin porukalla lapsivaikutusten arviointia. Koolla oli valtuutettuja hyvä joukko sekä päätöksiä valmistelevia virkamiehiä. Asiassa meitä auttoivat ja johdattelivat projektipäällikkö Kati Honkanen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Auli Romppainen Etelä-Pohjanmaan LAPE:sta.

Liikkeelle lähdettiin lasten oikeuksista, jotka on määritelty YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa, jonka Suomi on ottanut osaksi lainsäädäntöään vuonna 1991. Sieltä nousevat neljä yleisperiaatetta: yhdenvertaisuus, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen.

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä,

- miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä,

- millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja

- millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.

Lapsivaikutusten arvioiti ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Ei voida olettaa, että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Molempia tarvitaan.

Saimme siis oppia lapsien oikeuksista, lapsivaikutusten arvioinnista sekä taustalla olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä. Kuulimme kokemuksia jo toteutetuista arvioinneista. Mietimme, minkätyyppisissä asioissa arviointi olisi perusteltua tehdä. Jatkamme 10.10. työstämällä Teuvalle sopivaa menettelytapaa arviointien tekemiseen.

Hyviä kokemuksia aurinkoenergiasta

Viime keväänä Teuvan yhtenäiskoulun katolle asennetuista aurinkopaneeleista on saatu hyviä kokemuksia. Sähkön tuotto on ollut arvioitua suurempaa. Toki olihan kesäkin poikkeuksellisen aurinkoinen, mutta sekin huomioiden tulokset ovat rohkaisevia.  Yhtenäiskoululla aurinkovoimalla tuotettu sähkö on myös pystytty täysimittaisesti hyödyntämään - mm. talon ilmanvaihto tarvitsee luonnollisesti käyttövoimaa läpi vuoden. Omista ja vähän muidenkin toimijoiden kokemuksista innostuneina haluamme lisätä oman aurinkosähkön tuotantoa. Jo ensi vuoden talousarvioon valmistelemme jatkotoimia.

Talousarvion kehys vuodelle 2019

Maanantaina kunnanhallitus hyväksyi ohjeet ensi vuoden talousarvion laatimiselle. Valtionosuudet ennakkotietojen mukaan pienenevät ensi vuonna 0,4 miljoonaa euroa. Verotuloihin sen sijaan on tämän vuoden notkahduksen jälkeen odotettavissa kasvua. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan kasvu olisi jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tähän on syytä suhtautua hieman varauksellisesti.

Palkkauskustannukset nousevat voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaan 2,2 %. Käyttötalousmenoille kunnanhallitus asetti tiukan raamin - 2 % kuluvan vuoden tasosta. Lisäksi tulee toteuttaa säästösuunnitelman mukaiset menovähennykset.

Näillä eväillä tavoitellaan 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäistä talousarviota.. Investointitaso pidetään toistaiseiseksi mahdollisimman alhaisena. Tärkein investointihanke on Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus.

Kaksi kolmannesta

Kunnanhallitus käsitteli eilen kunnan talouden osavuosikatsausta sekä Valtiovarainministeriölle annettavaa raporttia säästöjen toteutumisesta kuluvana vuonna. Osavuosikatsaukset tehdään kolmannesvuosittain, joten nyt oli käsittelyssä toteuma elokuun lopun tilanteen mukaan.

Nykyarvio tämän vuoden lopullisesta taloudellisesta tuloksesta on aavistuksen verran pakkasen puolella, kuitenkin lähellä nollatulosta. Tänä vuonna sote-menot ovat Teuvan osalta pysyneet aika hyvin suunnitelluissa luvuissa, mutta loppuvuosi voi tuoda yllätyksiä suuntaan tai toiseen. Suurin haaste on notkahtaneet verotulot, joka on valtakunnallinen ilmiö. Teuvan osalta kuoppa on n. 0,6 miljoonan euron suuruinen.

Säästötoimien osalta näyttäisi siltä, että olemme kuluvan vuoden tavoitteesta n. 0,2 miljoonaa jäljessä. Suurimmat haasteet ovat kiinteistösuunnitelman toteuttamisen kohdalla.

Kunnan omistamissa yhtiöissä Teakin tulos näyttäisi puolestaan muodostuvan suunniteltua paremmaksi. Kunnan laskelmissahan oli varauduttu Teakin tappiolliseen tulokseen, ja nyt näyttäisi siltä, että pääsemme lähelle nollatulosta sielläkin.

Työmatkaliikenteestä

Vuonna 2015 yhteensä 55 teuvalaista kävi töissä Seinäjoella. Siis täysi linja-autollinen. No, kaikille ei tietenkään matka olisi yhteinen työpaikan tarkemman sijainnin ja työaikojen vuoksi. Vaan löytyisikö pikkubussillinen? Julkisia kulkuvälineitähän olisi hyvä suosia.

No, jos huomenaamulla olisi Teuvalta menossa töihin Seinäjoen keskustaan, ja työnantaja edellyttäisi, että sorvin ääressä pitää olla klo 8 - miten se onnistuisi? Jos lähtee Teuvalta klo 5.05 lähtevällä linja-autolla, on perillä klo 6.30. Jos työnantaja joustaa, ja voit vähän soveltaa liukumaa, voit lähteä klo 6.05 lähtevällä bussilla. Se on Seinäjoen matkakeskuksessa klo 8.15.

Jos työpäivä päättyisi klo 16, lähtisi kyyti jo klo 16.10. Olisit Teuvalla klo 18.30. Aika pitkä tulisi työpäivästä matkoineen. Jos et ehtisi klo 16.10 bussiin, seuraava lähtisi vasta klo 19.30, ja Teuvalla olisit vasta klo 20.55.

Tuttuja juttuja varmaankin Seinäjoen ja Teuvan väliä matkustaville. Mutta olisiko mahdollista saada aikaan toimivaa julkista työmatkaliikennettä kantatie 67:lle?

Kolme aloitetta

Kesäkuun valtuustossa saimme valmisteltavaksi kolme aloitetta. Ensi maanantain kunnanhallitus ottaa niihin kantaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta. Aloitettaan he perustelivat mm. seuraavasti: "Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus." Edelleen aloitteessa korostetaan, että päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnalle ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista.

Esitykseni hallitukselle on, että varhaiskasvatuspalvelut selvittää aloitteen toteuttamisen kustannukset ja vaikutukset.

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti aloitteessaan kuntakohtaisen vaikutusarvion tekemistä sote- ja maakuntauudistuksesta kunnan talouteen. Aloitteen mukaan tulisi selvittää vaikutukset kunnan peruspääomaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Vaikutuksia on syytä peilata myös kriisikuntamenettelyyn.  Aloitteen mukaan vaikutusarvio tulisi laatia seuraavaa osavuosikatsausta tai viimeistään ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Koska sote-uudistus on jälleen ainakin viivästymässä vuodella, esitän hallitukselle, että vaikutusarvio tehtäisiin vasta vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Valtuutettu Irja Harjula toi valtuustolle tiedoksi vanhus- ja vammaisneuvoston tekemän aloitteen penkkien lisäämisestä Teuvan keskustaan. Penkkien sijoittaminen kulkureittien varrelle tukee arkiliikuntaa. Arkiliikunta pitää yllä lihaskuntoa, sosiaalisia suhteita ja henkistä jaksamista. Sijoituspaikkoja voisivat olla tori, Otto Syreenin -talo, Nuorisoseura, vanha hammashoitola, terveyskeskus, matkakeskus.

Esitän hallitukselle, että penkkejä tehdään vuoden 2019 aikana määrärahojen puitteissa.

Päätöksenteon ja johtamisen pelisäännöt

Syyskauden ensimmäinen kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen eettiset pelisäännöt. Niitä on työstetty esimiesten ja valtuutettujen yhteisessä työpajassa. Työpajan tuotoksista ovat kunnan henkilöstö, valtuutetut ja yhteistyökumppanimme antaneet omat kommenttinsa. Ja tämän aineiston pohjalta pelisäännöt on sitten kirjoitettu nyt käsittelyyn tulevaan muotoon. Kaikki tämä, jotta toimisimme reilummin ja palvelisimme paremmin.

Pelisäännöissä arvomme ja periaatteemme on kuvattu näin:

Olemme avoimia ja rehellisiä.

Päätöksentekomme ja toimintamme on aina avointa ja totuudenmukaista. Ymmärrämme kaikki, mitä olemme tekemässä ja mistä päättämässä.

Toimimme asiakaslähtöisesti.

Toimimme aina kuntalaisten etu ja yhteinen etu edellä. Jokainen asiakas on tärkeä.

Olemme oikeudenmukaisia.

Olemme reiluja ja armollisia toisiamme kohtaan. Tunnustamme virheemme ja annamme kiitosta onnistumisista.

Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti.

Emme syrji ketään ja kohtelemme toisiamme tasavertaisesti.

Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on edistää hyvää päätöksenteko- ja työkulttuuria. Haluamme olla vastuullinen toimija, jonka johtaminen, päätöksenteko, hallinto ja muu toiminta perustuu yhteisiin arvoihin. Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on tukea arvojen toteutumista arjen tekoina.

Pelisäännöt on tehty helpottamaan erityisesti eettisesti epäselviä tilanteita, joiden ratkaisemiseen pelisäännöt antavat yhden työkalun ja keskustelualustan. Pelisääntöjen mukaisen toiminnan toteutuminen vaatii kaikilta toimijoilta sitoutumista ja arvojen kautta käytävää keskustelua. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kesken.

1 + 7

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ohjaava poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä on tänään päättänyt, että  Etelä-Pohjanmaan sote-liikelaitoksen ja sote-keskuksen palvelurakenteen ja -verkkojen valmistelua lähdetään viemään eteenpäin niin sanotun 1+7-mallin pohjalta. 

Päätöksen mukaisesti Seinäjoella on maakunnan koottuja (rumasti sanottuna keskitettyjä) palveluja sekä perustason palveluja. Muita aluetoimipisteitä ovat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Näissä on siis täyden palvelun julkinen sote-keskus vuodeosastoineen.

Kymmenkunta kuntaa, Teuva mukaan lukien, jää ilman sote-keskusta. Näiden kuntien palveluvalikoima jatkossa on toistaiseksi hyvin epämääräinen. Käytännössä päätös merkitsee myös Teuvan kuntoutusosaston lakkauttamista.

Päätöksen perusteella teuvalaisten keskeiset sote-palvelut ovat jatkossa Kauhajoella. Valinnanvapaus mahdollistaa tosin myös asioinnin vaikkapa Kristiinankaupungissa tai Närpiössä. Aika myös näyttää, miten ja minne yksityisiä sote-keskuksia tullaan perustamaan.

Työterveyshuolto

Ensi maanantaina kokoontuva kunnanhallitus saa pähkäiltäväkseen esityksen maakunnallisesta työterveyshuoltoyhtiöstä. Oikeastaan kahdesta sellaisesta. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jää ennalleen. Mutta sen asema muuttuu.

Arvioiden mukaan sote-keskuksia ylläpitäville niin yksityisille yrityksille kuin maakunnillekin työterveyshuolto on tärkeä asiakasvirtojen hallinnan kannalta. Työterveyshuollon asiakas on helppo houkutella myös saman firman sote-keskuksen asiakkaaksi. Ja jokaisesta sote-keskuksen asiakkaaksi rekisteröityneestä ihmisestä sote-keskuksen ylläpitäjä saa vuosimaksun.

Kuntien tulee yhtiöittää tuottamansa työterveydenhuollon palvelut ensi vuoden alkuun mennessä. Maakuntaan on siis suunniteltu perustettavan kaksi kuntien ja maakunnan omistamaa työterveyshuollon palveluja tuottavaa yhtiötä. Toinen tuottaisi palveluja vain ja ainoastaan maakunnan ja kuntien henkilöstölle (ns. in-house -yhtiö) ja toinen toimisi avoimilla markkinoilla ja tuottaisi palveluja kaikille työnantajille.

Miksi kunta olisi tällaisessa toiminnassa mukana? Luonnollisesti meitä kiinnostaa, millaiset työterveyshuollon palvelut oma henkilökuntamme saa, ja mitä kunta niistä joutuu maksamaan. Lisäksi meidän intressissä on, miten ja millaisia palveluja alueemme yritykset - mukaan lukien maatilat ja mikroyritykset - saavat käyttöönsä.

Työterveyshuollosta näyttää syntyvän kova kilpailu. Maakunnallinen markkinoilla toimiva yritys on siinä kisassa aika pieni toimija isojen valtakunnallisten, toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten joukossa. Lyhyesti sanottuna riskibisnes, jossa kunnilla ei ole vahvaa osaamista. Niinpä olen esittämässä, että Teuvan kunta taloudellinen tilanteemme huomioon ottaen ei lähtisi tähän mukaan.

Kurkistus tulevaan soteen?

Toteutuvatko sote-uudistuksen 3 miljardin säästötavoitteet? Vaikea sanoa, tuskinpa sitä kukaan tietää. Toimintojen yhdistymisestä aiheutuu joka tapauksessa isoja ns. fuusiokustannuksia. Kun palkkoja, maksuja ja käytäntöjä yhtenäistetään, myös kuluja syntyy. ICT-järjestelmien rakentaminen aiheuttaa isot kulungit myöskin.

Toisaalta uusien maakuntien talous on tiukassa puristuksessa. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, ja lainaakin saa ottaa vain lyhyeksi ajaksi. Näin ollen maakuntien on puristettava toimintansa kulut valtion niille maksamien korvauksien tasolle. Mahdollisuuksiakin menojen rutistamiseen löytyy. Yksityinen palvelutuotanto ja kilpailuasetelma tuonee tehokkuusetuja. Palvelurakennetta voidaan muuttaa. Toisaalta osa palveluista tuodaan lähemmäs kansalaista aina kotiin asti, toisaalta osa palveluista keskitetään yhteen tai muutamaan toimipisteeseen. Avopalvelut korvaavat laitospalveluja.

Vielä voimassa olevan lainsäädännön mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laaditaan neljän vuoden välein. Sen laativat samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Se perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon,  erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Käytännössä suunnitelma valmistellaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden yhteisissä työryhmissä. Sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Sitä ennen kunnilta kysytään lausuntoa tai oikeammin suunnitelman kannattamispäätöstä.

Laadittu suunnitelma ulottuu vuoteen 2021 eli pari vuotta uusien maakuntien toiminta-aikaan. Palvelurakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuodeosastoja maakunnan alueella toimisi vain 5 - 6 kpl. Vaativa kuntoutus toteutettaisiin Seinäjoella. Kuntoutusosastoja jäisi vain toimivien vuodeosastojen yhteyteen. Suuri osa kuntoutuksesta annettaisiin avokuntoutuksena kotona. Päivystys keskitettäisiin yhteen paikkaan keskussairaalaan. Sen sijaan kiirevastaanottoaikoja tarjottaisiin ympäri maakuntaa päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoituksenmukaiset kiirevastaanottojen aukioloajat ja toimipisteet selvitetään vuoden 2018 aikana. Ennakoida voi, että kiirevastaanotot keskittynevät niihin 5 - 6 pisteeseen, joissa on myös vuodeosasto. Röntgen- ja laboratoriotutkimukset pidettäisiin maakunnan omana tuotantona niin ikään vuodeosastojen yhteydessä.

Arviointiryhmän raportti

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina kriisikuntamenettelyn arviointiryhmän loppuraporttia. Mitään uutta mullistavaa paperi ei sisällä. Valtuusto käsittelee sen huhtikuun kokouksessaan.

Valtuusto käsitteli säästöohjelman jo  joulukuun kokouksessaan. Arviointiryhmän esitykset ja näkemykset perustuvat siihen. Arviointiryhmä edellyttää, että hyväksyessään loppuraportin valtuusto tiukasti sitoutuu säästöohjelman tinkimättömään toteuttamiseen.

Kunnan tulee syyskuun loppuun mennessä raportoida valtiovarainministeriölle, miten säästöt ovat alkaneet realisoitua ja miten koko kuntakonsernin talous on kehittynyt. Joudumme näin ollen nyt suhtautumaan kaikkiin menolisäyksiin hyvin tiukasti.

Tietoja viime vuoden tilinpäätöksestä

Viime vuoden luvut on saatu summattua. Tässä poimintoja.

Vuoden 2017 tulos on 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Edellisen kerran ylijäämää on tehty vuonna 2009. Tulos parani vuoden 2016 tasosta 2,7 miljoonaa euroa.

Sote-menot laskivat 3,7 %. Niiden yhteismäärä oli 22,0 miljoonaa euroa. Muut toimintamenot säilyivät edellisen vuoden tasolla 16,8 miljoonassa eurossa.

Verotuloja kilahti kassaan 16,8 miljoonaa euroa. Kasvua oli 0,5 miljoonaa. Valtionosuuksia saimme 18,7 miljoonaa euroa. Kasvua 0,4 miljoonaa.

Velan määrä laski 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa oli 23,2 miljoonaa ja lyhytaikaista lainaa kuntatodistusten muodossa 2,3 miljoonaa.

Konsernin luvut eivät vielä ole käytettävissä. Ne lasketaan, kun tiedot kaikista kunnan omistamista yhtiöistä saadaan.

Hyvinvointikertomus 2017

Ensi maanantaina kokoontuva valtuusto saa käsiteltäväkseen myös viime vuoden hyvinvointikertomuksen. Erittäin hajanaisia poimintoja:

Kertomuksessa on keväällä 2017 8- ja 9-luokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksia. Nuorten kokemus omasta terveydentilastaan on hieman parantunut. Teuvalaisten nuorten ystävätilanne on parempi verrattuna Suupohjan seutuun, Etelä-Pohjanmaahan tai koko maan tilanteeseen. Teuvalaispojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää.

Teuvalaisten nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tupakoijia on kuitenkin enemmän kuin vertailukunnissa, mutta vähemmän kuin Suupohjan kunnissa keskimäärin. Erityisesti tyttöjen tupakointi on Teuvalla vähentynyt. 8 - 9 -luokkalaisten humalahakuinen juominen on edelleen yleistä. 20,8 % nuorista oli humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on vähentynyt (2013 - 2016). Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit alle 12-vuotiaiden osalta vuodesta 2009 vuoteen 2015 ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet ovat tuplaantuneet vuodesta 2011.

Hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten määrä on jonkin verran laskenut. Liikuntaa ei harrasteta joka päivä. Liian monen oppilaan liikunta rajoittuu vain koululiikuntaan. Erikseen ovat ne nuoret, jotka liikkuvat todella paljon.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vastaavasta ikäluokasta on laskenut Teuvalla. Teuva sijoittuu tässä lähelle Etelä-Pohjanmaan tasoa ja alle Suupohjan seudun arvojen. Valtakunnallisesti tarkastellen Teuvan luvut ovat  keskiarvon yläpuolella. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut. Mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkellä olevien osuus on puolestaan pienentynyt. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen osuus on laskussa.

Ikääntyneiden palveluissa on tapahtunyt viime vuosina suuri rakennemuutos. Pitkäaikainen laitoshoito on purettu lähes kokonaan. Tehostettua palveluasumista on sen sijaan lisätty. Kotona teuvalaisista ikäihmisistä asuu 92 %. Kotihoitoa on vahvistettu lisäämällä kotihoidon henkilökuntaa ja ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä kehittämällä kotikuntoutusta.

Sairastavuusindeksi on alhaisempi kuin vertailualueilla. Teuva on vertailualueiden turvallisimpia paikkoja. Tosin kehityssuunta on huolestuttava.

Eettistä johtamista

Jos saamme kuntastrategian pakettiin valtuustossa 12.2., tarkoitus olisi jatkaa johtamisen ja päätöksenteon pelisääntöjen pohtimisella. Tässä meitä auttaa HYVE 2018 -hanke ja BDO. Pelisäännöt tehdään päättäjien ja henkilöstön vuorovaikutteisena yhteistyönä. Ensin yhteinen työpaja, sitten työpajan tuotosten pohjalta kysely henkilöstölle ja päättäjille. Lopuksi tulosten muokkaus pelisääntöjen muotoon.

Ei siksi, että kokisimme meillä olevan suuria ongelmia asiassa. Vaan siksi, että asia on tärkeä, ja eettinen näkökulma on hyvä pohja johtamisen ja päätöksenteon kehittämiselle.

Strategia valtuustoon

Uuden valtuustokauden strategia on käsittelyssä kunnanhallituksessa 5.2. Siitä viikon päästä asian viimeistelee valtuusto. Strategia on aiempia vuosia pelkistetympi. Keskitytään muutamaan asiaan. Strategiset painopisteet ovat

- kunnan talouden tasapainottaminen ja keskeisten palvelujen turvaaminen,
- kunnan vetovoiman ja elinkeinoelämän edistäminen sekä
- lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen.

Kärkihankkeita ovat

- yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa,
- seudullisen markkinoinnin lisääminen,
- yhteistyön tiivistäminen yritysten kanssa,
- harrastusmahdollisuuksien parantaminen,
- vertaistuen mahdollisuudet,
- tukipalveluiden oikea-aikaisuus sekä
- lapsivaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa.

Ideoita

Nettisivuillamme on ideapankki, jonne voi laittaa hyviä ajatuksia paikkakunnan parhaaksi. Etsimme ideoita, joilla voidaan 

- vähentää toimintamenoja tai lisätä tuloja

- juhlistaa Teuvan 150-juhlavuotta
- edistää Teuvan, sen elinkeinoelämän ja kulttuurin monipuolista kehittymistä
- parantaa palvelujen toimivuutta ja luoda uusimuotoisia palveluja
- tehdä Teuvaa tunnetuksi
- parantaa kuntalaisten asuinympäristön viihtyvyyttä ja
- edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja keskinäistä yhteistoimintaa.

Hyvinvointivaliokunta käsittelee ideat.

Siellähän se on ideapankki ollut jo jonkin aikaa, ja aina välillä sinne esityksiä kolahtaa. Uusina kohtina tuohon luetteloon lisäsimme säästöideat ja 150 v -ehdotukset. Säästöjen osalta kaikki pieniltäkin tuntuvat ajatukset ovat tarpeen ja hyödyllisiä. Vaikkapa vain jossain turhan panttina palava lamppu, sekin kannattaa vinkata meille.

2018

Hyvää alkanutta vuotta! Tämä vuosi on Teuvalla erityinen, koska kunta täyttää 150 vuotta. Juhlavuosi tulee näkymään eri vaiheissa ja tilaisuuksissa vuoden mittaan. Juhlavuoden teemoja ovat taide, ruoka ja hyvinvointi.

Alkuvuodesta palvelut paranevat Äystön kylällä, kun uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Monilta muilta osin joudumme tarjoamaan niukkuutta, kun laitamme täytäntöön valtuuston joulukuussa hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa. Kouluverkkoratkaisun vaihtoehtoja suunnitellaan ja kustannuksia vertaillaan. Kriisikuntamenettely päättyy helmikuussa. Loppuraportissa otetaan kantaa, ovatko Teuvan kunnan suunnittelemat ja toteuttamat säästötoimet riittävät ja uskottavat.

Alkuvuodesta valmistellaan myös toimet ja sopimukset, joilla Teakin ja Suomen Yrittäjäopiston koulutustoiminnat yhdistetään.

Seudullisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti alueen elinvoimaan ja viestintään. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Etelä-Pohjanmaalla tiiviinä, ja osallistumme siihen osaltamme aktiivisesti.

Joulukuun valtuusto...

...kokoontuu maanantai-iltana 18.12. Kokouksesta voi povata pitkää. Valtuustoa keskusteluttaa ainakin talouden tasapainottaminen, Teakin toimintojen järjestelyt sekä tuulivoiman suojaetäisyys. Merkittäviä ratkaisuja kaikki kolme. Oman aikansa vie myös Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali, joka toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

Ta18

Vuoden 2018 talousarviossa toimintamenojen arvioidaan laskevan 2,4 %. Toimintatulot näyttäisivät laskevan 4,0 %. Verotulojen arvoidaan kasvavan veronkorotusten myötä 2,2 %. Valtionosuuksissa on laskua 3,4 %. Vuosikate näyttäisi riittävän poistoihin, ja talousarvioesitys onkin noin 100.000 euroa ylijäämäinen.

Investointisuunnitelma on karsittu mahdollisimman pieneksi. Vuosina 2018 - 2019 on kuitenkin tarkoitus toteuttaa Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, jolla tavoitellaan myös toimintamenojen säästöjä. Investointeja vuonna 2018 on esityksen mukaan yhteensä 1,1 miljoonan euron edestä. Velkaantuminen hidastuu, mutta taittuu vasta vuonna 2020.

Talouden tasapainotusesitys

Noin miljoonan euron säästöpaketti tulee joulukuun valtuuston käsittelyyn.  Kokonaisuus on muotoutunut siten, että johtoryhmältä pyydettiin esityksiä erilaisista säästökohteista. Kunnanhallitus ja valtuustoryhmät ovat esityksiä käsitelleet ja valinneet toteutettavat toimet.

Ensinnäkin, mitä paketti ei sisällä huhuista huolimatta?  Kouluja ei olla tällä esityksellä lakkauttamassa. Uimahallia ei suljeta. Kirjasto ei muutu omatoimiseksi. Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta.

Suurin säästökohde on kiinteistöt. Pyritään eroon neliöistä, jotka eivät toimintamme kannalta ole välttämättömiä. Tämä koostuu suurelta osin o toteutetuista toimista.  Kuljetuksia tehostetaan. Avustuksia järjestöille vähennetään. Pirttilahjat, siivouspalvelusetelit ja henkilöstön hyvinvointisetelit poistuvat käytöstä. Kunnan vastuuta yksityisteiden hoidosta pienennetään. Päivähoidon palveluja keskitetään.


Hallitus käsittelee vielä pakettia joulukuun alussa ja tekee lopullisen esityksensä valtuustolle.

Hei, me lausutaan taas!

Niinpä niin. Uusin sote-lakiesitys on taas lausunnoilla.  Aika montahan näitä on jo ollutkin. Tämän tuoreimman esityksen ovat melkein kaikki arvonsa tuntevat asiantuntijat pyrkineet tyrmäämään.

Esitys sisältää monia hyviä elementtejä.  Lopputulos on kuitenkin näin yleismiehen näkökulmasta monimutkainen, sekava ja vaikeasti hallittava. Ehkä se johtuu osaltaan siitä, että kun esitystä on eri vaiheissa jouduttu useampaan kertaan paikkailemaan, lopputulos ei enää muodosta ehyttä kokonaisuutta, ja alkuperäiset tavoitteet ovat himmenneet.

Toimeenpanon onnistumiseen sisältyy merkittäviä riskejä, joista merkittävimmät liittyvät siihen, että toimivia tietojärjestelmiä tuskin saadaan aikaiseksi vaaditussa ajassa. Jos järjestelmän hallinta karkaa käsistä toimeenpanon alussa vaillinaisten työkalujen vuoksi, asiaa on vaikea korjata myöhemmin.

Sähköinen päätöksentekomenettely

Uusi kuntalaki mahdollistaa ns. sähköisen päätöksentekomenettelyn toimielimissä. Yksinkertaisia, rutiininomaisia päätöksiä voi toimielin tehdä siten, että luottamustoimielimen jäsenet eivät kokoonnu samaan tilaan, vaan heille lähetetään sähköisesti päätösesitykset, ja he ilmoittavat hyväksyvätkö he ne. Jos yksikin jäsenistä on sitä mieltä, että asia vaatii nokikkain keskustelua, sen päättäminen siirtyy seuraavaan kokoukseen.

Osana päätöksentekomenettelymme uudistamista olemme keskustelleet tämän konstin kokeilusta. 3.12. kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitän, että ensi vuoden alusta aloitetaan. Tavoitteena on ripeyttää asioiden etenemistä. Samalla kunnanhallitus voi varsinaisissa kokouksissaan paremmin keskittyä muutamaan tärkeimpään asiaan.

Nuorten syrjäytymisestä

Helsingin Sanomat teki vertailun nuorten syrjäytymisestä. Vertailussa on mukana 176 kuntaa. Kriteereinä on käytetty seuraavia indikaattoreita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24 -vuotiaat, työttömien osuus 18 - 24 -vuotiaasta työvoimasta, depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18 - 24 -vuotiaat, toimeentulotukea saaneet 18 - 24 -vuotiaat, rikoksista epäillyt 15 - 17 vuotiaat sekä rikoksista epäillyt 18 - 20 -vuotiaat.

Huolestuttavin tilanne oli Äänekoskella, Lieksassa, Kotkassa., Outokummussa, Raahessa, Mänttä-Vilppulassa, Heinolassa, Kiuruvedellä ja Orimattilassa. Parhaiten nuorisolla näytti menevän Kruunupyyssä, Ruskossa, Toholammilla, Karijoella, Kauniaisissa, Hailuodossa, Mustasaaressa ja Lappajärvellä. Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että nuorisolla menee paremmin lännessä ja etelässä kuin idässä ja pohjoisessa.

Teuva on vertailussa sijalla 152. Skaala on siis 1 - 176 siten, että mitä suurempi luku sen parempi tilanne kunnassa on. Närpiö yltää sijalle 134, Kristiinankaupunki sijalle 143, Kauhajoki sijalle 23.

Ilma vaihtukoon

Maakuntalehti Ilkka kirjoitteli viikonloppuna näyttävästi kuntien käytännöistä peukaloida ilmanvaihtokoneita. Eli säästösyistä monessa kunnassa edelleenkin kiinteistöjen ilmanvaihtokoneet hiljenevät yöksi ja viikonlopuksi.

Teuvalla ilmanvaihtokoneet ovat pyörineet ja pyörivät 24/7. Toki silloin kun tilat ovat tyhjinä, koneet vanhemmissa kiinteistöissä toimivat puoliteholla ja uudemmissa sitten tarkoitusta varten suunnitellulla ja mitoitetulla teholla. Meillä on sisäilmaongelmia ihan riittävästi. En ole tämänkään alan asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmanvaihdon sulkeminen lisää sisäilmariskejä huomattavasti.

Vuokratalot, osa 2

Valtuusto ei myöntänyt Teuvan  Vuokratalot Oy:lle sen tarvitsemaa 200.000 lisäpääomaa. Sen sijaan valtuusto korosti toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelman laatimista.

Alkuperäinen ajatus oli, että yhtiön talous vakautetaan omistajan sinne sijoittamalla lisärahalla. Sen jälkeen laaditaan keskipitkän tähtäimen suunnitelma jatkosta, jotta uutta lisärahoitustarvetta ei synny. Selvitys siis katsoo tämän hetken kassakriisiä pitemmälle.

Yhtiö selvinnee lähiviikot ilman omistajan lisärahoitusta, mutta ei ilman pankin luottolimiitin tuomia lisäkuluja.

Efektiivinen veroaste

Nimellinen kunnan tuloveroprosentti ei kerro ihan koko totuutta. Verotuksessa verovelvollisille myönnettävät vähennykset mutkistavat asiaa. Ns. efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan kuntien saamia todellisia verotuloja suhteessa ansiotuloihin, eli se on kuntalaisten keskimäärin maksama veroprosentti.

Valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka kunnat ovat viime vuosina nostaneet veroprosenttejaan, on tämä efektiivinen veroaste pysytellyt vakaana. Vuonna 2016 valtakunnallinen efektiivinen veroprosentti oli 14,95.

Kun Eero Laesterä selvitteli Teuvan kunnan talouden kehitystä noin vuosikymmenen ajalta, paljastui mielenkiintoinen seikka. Vuosina 2007 - 2016 Teuvan kunnan veroprosenttia on nostettu 2,75 %-yksikköä  eli 19,25:stä 22,00:een. Samana aikana efektiivinen veroprosentti on noussut vain 0,42 %-yksikköä. Efektiivinen veroaste vuonna 2016 oli Teuvalla 14,42 %.

Näin siis valtaosa veronkorotusten tuotosta on kunnan kannalta haihtunut ilmaan. Toisaalta ilman veronkorotuksia tuotot olisivat huomattavasti pienentyneet.

Tuulivoiman suojavyöhyke, osa 2

Kunnanhallitus totesi omana kantanaan eilisessä kokouksessa, että tuulivoiman suojavyöhykkeen asettamiselle ei ole tarvetta, vaan terveys- ja ympäristövaikutukset voidaan huomioida maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menettelyin.

Koska kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut merkittävä määrä kuntalaisia, ja koska suojavyöhykkeestä päättämisen voidaan perustellusti katsoa kuuluvan kunnanvaltuuston toimialaan, asia tulee vielä valtuuston käsittelyyn joulukuun kokoukseen.

Teuvan Vuokratalot Oy

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana myös Teuvan Vuokratalot Oy:n avustusanomusta. Yhtiössä huoneistojen vuokrausaste on pudonnut noin 70 %:iin, vaikka merkittävästä määrästä asuntoja on jo aiemmin luovuttu. Rahoitustarve on yhtiön hallituksen mukaan 200.000 euroa.

Esitykseni kunnanhallitukselle on, että puuttuva raha annettaisiin oman pääoman ehtoisena. Tällöin sitä käsitellään sijoituksena, eikä se lisää painetta kunnan vuotuisen alijäämän kasvamiseen.

Edelleen esitän, että yhtiölle laaditaan keskipitkän aikavälin talouden ja toiminnan kehittämissuunnitelma.

Ei pakolaisia tässä vaiheessa

Viime maanantaina kunnanhallitus päätti, että tässä vaiheessa Teuvan kunta ei ota vastaan pakolaisia. Asia tuli aikanaan esille Risto Eteläpään tekemän kuntalaisaloitteen kautta. Asiaa valmisteltiin pitkään ja huolella. Kävimme mm. tutustumassa Punkalaitumen ja Vöyrin hyviin kokemuksiin. Saimme sen käsityksen, että pidemmällä aikavälillä asia olisi mitä kannatettavin. Kun kuitenkin kriisikunnaksi ajautuminen pakottaa korottamaan veroja ja etsimään isoja ja pieniä säästökohteita käyttömenoista, ei ajankohta nyt ole  meidän kannaltamme sopiva.

Veroprosentit

Ensi maanantaina kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle ensi vuoden veroprosenteista. Valtuusto päättää prosenteista kokouksessaan 13.11.

Osana talouskuuria esitän veroprosentteihin korotuksia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin lain mukainen vaihteluväli tulee olemaan 0,93 - 2,00 %. Tänä vuonna Teuvan veroprosentti on ollut tasan 1,00 %. Ensi vuodelle ehdotetaan 0,05 %-yksikön korotusta (1,05 %).

Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tänä vuonna Teuvalla 0,55 %. Ensi vuonna esitykseni mukaan 0,60 %.

Ja sitten se tärkein eli kunnan tuloveroprosentti. Tänä vuonna Teuvalla 22,00 %. Ensi vuodelle ehdotan 0,5 %-yksikön korotusta eli 22,50 %. Tänä vuonna Suomen kunnista korkeimmat veroprosentit (22,50) ovat olleet Savonlinnassa ja Jämijärvellä.

Tuottoa näillä veronkorotuksilla pitäisi syntyä 380.000 euroa vuodessa.

Tuulivoiman suojavyöhyke

Peräti 184 kuntalaista on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, jolla vaaditaan valtuustoa asettamaan tuulivoimalle 2 kilometrin suojaetäisyys niin vakituisiin asuntoihin kuin vapaa-ajanasuntoihinkin.

Näin suuren kuntalaisjoukon kannanottoon tulee suhtautua vakavasti. Ymmärrän sitä huolta, joka tuulivoima-alueiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyy. Näen kuitenkin, että valtuuston päättämä aloitteen tarkoittama suojavyöhyke olisi lakiin perustumaton ja näin ollen myös lain vastainen. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt mahdollisuudet ohjata kaavoitusta ja rakentamista. Kunta voi lain nojalla päättää, minne se laatii kaavoja, ja millaista maankäyttöä kaavoissa sallitaan. Tuulivoima-alueiden kaavoitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on sen lisäksi kansalliset ohjeet ja määräykset, mm. raja-arvot voimaloiden melulle.

Ehdotan 6.11. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että erityistä suojavyöhykettä ei määritellä, vaan kunta käyttää maankäyttö- ja rakennuslain sille suomia keinoja terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemisessä.

Arviointiryhmä Teuvalla

Kriisikuntamenettelyn arviointiryhmä pitää seuraavan kokouksensa Teuvalla torstaina 26.10. Vieraamme valtiovarainministeriöstä tutustuvat kuntaan nyt paikan päällä. Arviointiryhmällä on kokouksensa lisäksi yhteinen tilaisuus valtuuston kanssa, jossa käydään läpi niin prosessia kuin käytännön säästösuunnitelmia. Tiedotusvälineiden edustajia arviointiryhmä tapaa myös.

Soten valinnanvapaudesta...

... on Helsingin kirkolla valmistunut uusi esitys. Näyttäisi siltä, että edelliseen lakiesitykseen on tehty vain ja ainoastaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät täsmennykset. Sote-keskusten palveluvalikko hieman supistuu. Maakunnan ei tarvitse yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan ne voi tuottaa maakunnan liikelaitos. Kirjanpito ja päätöksenteko siis eriytetään. Muutokset lienevät sitä kokoa, että tehty valmistelu maakunnissa pystytään hyvin hyödyntämään. Toivottavasti perustuslaki ei enää muodosta estettä uudistuksen etenemiselle.

150 v

Ensi vuonna Teuvan kunta tulee kunnioitettavaan 150 vuoden ikään. Kunnanhallitus nimesi juhlavuoden tapahtumia valmistelemaan toimikunnan, johon kuuluvat Paula Kaleva, Juha-Matti Kiviluoma, Annukka Käkelä, Pauliina Niemi ja Anne Niemelä. Puheenjohtajana toimii Paula Kaleva. Näihin ihmisiin voit ottaa yhteyttä, jos Sinulla on ideoita asiasta. Toki myös tähän blogiin voi kommentoida.

Minä toivon, että tapahtumia järjestettäisiin yhdessä eri yhteisöjen ja toimijoiden kanssa. Jotakin yhteisöllistä yhdessä tekemistä, jotakin uutta, kulttuuria ristiin rastiin. Musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta, paikallista lähiruokaa...

Aurinkoenergiaa

Tänään kunnanhallitus käsittelee mm. aurinkosähköjärjestelmän hankintaa Yhtenäiskoululle. Ehdotus on, että paikalliselta JTJ-Solar Oy:ltä hankitaan 30.000 euron arvoinen järjestelmä. Tavoitteena säästää sähkökuluissa ja omalta pieneltä osaltamme suosia uusiutuvaa energiaa. Yhdyskuntarakennevaliokunta suhtautui asiaan myönteisesti ja suositti kohteeksi Yhtenäiskoulua. Koulukeskuksessa sähköä tarvitaan myös kesähelteillä mm. ilmanvaihtokoneiden pyörittämiseen. Talotekniikan on toimittava vuoden ympäri.

Talousarvioraami vuodelle 2018

On taas se aika vuodesta. Viimeistään nyt on kunnissa ryhdyttävä tosissaan seuraavan vuoden talousarvion laadintaan. Monet aloittavat meitä aiemmin. Pienessä kunnassa olemme kuitenkin huomanneet, että prosessista saa tehokkaamman, kun laadinnan alkaa siinä vaiheessa, kun tulevasta vuodesta jo ihan oikeasti tietää jotakin. Jos aloittaa kovin aikaisin, joutuu käytännössä tekemään työn useampaan kertaan.

Hallintojohtajan valmistelema budjettiraami vuodelle 2018 on kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina 18.9. Raamin sisään on leivottu menojen vähennyksiä 900.000 euroa. Tavoite on kova, kun tässä vaiheessa ei vielä ole yhteisymmärrystä siitä, mistä nuo leikkaukset löytyvät. Verotuloennuste puolestaan perustuu kunnallisveron korotukseen puolella prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet näyttäisivät pienenevän 800.000. Näillä luvuilla pitäisi päästä parisataatuhatta plussalle.

Valtuustosopimus

Uuden valtuustokauden myötä syksyn ohjelmaan kuuluu kuntastrategian päivitys. Kriisikuntamenettelyn yhteydessä laadimme puolestaan säästöohjelman, jolla taloutta tasapainotetaan. Nämä suunnitelmat on luonnollisesti syytä laatia tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Strategiamme ytimen tulee olla, miten tästä (taloudellisesta tilanteesta) selviämme.

Olemme luonnostelleet mallia, jossa strategian perustuksena olisi valtuustosopimus. Valtuustoryhmät yhdessä valitsisivat n. 3 - 6 asiaa, joita tällä valtuustokaudella pidetään tärkeimpinä toteuttaa. Pohjaa pohdinnalle saamme vanhan valtuuston keväällä pitämästä työpajasta. Tarkoituksenamme on, että 25.9. valtuusto kokoontuisi seminaariin näitä valintoja luotsaamaan.

Kriisikuntamenettely

Valtiovarainministeriö on todennut Teuvan kunnan Kuntalain uusien säännösten mukaisesti ns. kriisikunnaksi. Teuvan kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asettamat raja-arvot vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä.

Tämä tarkoittaa taloudellisen selvitysmenettelyn aloittamista. Selvitystä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Valtiovarainministeriö ehdottaa arviointiryhmän puheenjohtajaksi Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmiä. Valtiovarainministeriön edustaja olisi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen. Teuvan kunnanhallitus nimeää edustajansa ensi maanantaina 14.8.

Tarkoitus on, että selvitys laaditaan 16.2.2018 mennessä. Selvityksessä tutkitaan kunnan edellytykset turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut