Työttömyys laskussa

Elokuussa Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli 5.707 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta työttömien määrä oli laskenut 1.477 henkilöllä eli 20,6 prosentilla. Työttömyysaste oli 6,6 %.

Teuvalla työttömyysaste oli 5,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 126. Vuotta aiemmin Teuvalla oli 171 työtöntä. Vuodessa työttömien määrä on siis laskenut peräti 26 %.

Kehitys on ollut nopeaa, ja kehityksen suunta on ollut sama kaikkialla Suomessa. Edelleen kuitenkin puhutaan suurista luvuista, jos Etelä-Pohjanmaalla on enemmän työttömiä kuin Teuvalla asukkaita.

Lava

Eilen opeteltiin porukalla lapsivaikutusten arviointia. Koolla oli valtuutettuja hyvä joukko sekä päätöksiä valmistelevia virkamiehiä. Asiassa meitä auttoivat ja johdattelivat projektipäällikkö Kati Honkanen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Auli Romppainen Etelä-Pohjanmaan LAPE:sta.

Liikkeelle lähdettiin lasten oikeuksista, jotka on määritelty YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa, jonka Suomi on ottanut osaksi lainsäädäntöään vuonna 1991. Sieltä nousevat neljä yleisperiaatetta: yhdenvertaisuus, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen.

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä,

- miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä,

- millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja

- millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.

Lapsivaikutusten arvioiti ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Ei voida olettaa, että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Molempia tarvitaan.

Saimme siis oppia lapsien oikeuksista, lapsivaikutusten arvioinnista sekä taustalla olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä. Kuulimme kokemuksia jo toteutetuista arvioinneista. Mietimme, minkätyyppisissä asioissa arviointi olisi perusteltua tehdä. Jatkamme 10.10. työstämällä Teuvalle sopivaa menettelytapaa arviointien tekemiseen.

Hyviä kokemuksia aurinkoenergiasta

Viime keväänä Teuvan yhtenäiskoulun katolle asennetuista aurinkopaneeleista on saatu hyviä kokemuksia. Sähkön tuotto on ollut arvioitua suurempaa. Toki olihan kesäkin poikkeuksellisen aurinkoinen, mutta sekin huomioiden tulokset ovat rohkaisevia.  Yhtenäiskoululla aurinkovoimalla tuotettu sähkö on myös pystytty täysimittaisesti hyödyntämään - mm. talon ilmanvaihto tarvitsee luonnollisesti käyttövoimaa läpi vuoden. Omista ja vähän muidenkin toimijoiden kokemuksista innostuneina haluamme lisätä oman aurinkosähkön tuotantoa. Jo ensi vuoden talousarvioon valmistelemme jatkotoimia.

Talousarvion kehys vuodelle 2019

Maanantaina kunnanhallitus hyväksyi ohjeet ensi vuoden talousarvion laatimiselle. Valtionosuudet ennakkotietojen mukaan pienenevät ensi vuonna 0,4 miljoonaa euroa. Verotuloihin sen sijaan on tämän vuoden notkahduksen jälkeen odotettavissa kasvua. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan kasvu olisi jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tähän on syytä suhtautua hieman varauksellisesti.

Palkkauskustannukset nousevat voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaan 2,2 %. Käyttötalousmenoille kunnanhallitus asetti tiukan raamin - 2 % kuluvan vuoden tasosta. Lisäksi tulee toteuttaa säästösuunnitelman mukaiset menovähennykset.

Näillä eväillä tavoitellaan 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäistä talousarviota.. Investointitaso pidetään toistaiseiseksi mahdollisimman alhaisena. Tärkein investointihanke on Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus.

Kaksi kolmannesta

Kunnanhallitus käsitteli eilen kunnan talouden osavuosikatsausta sekä Valtiovarainministeriölle annettavaa raporttia säästöjen toteutumisesta kuluvana vuonna. Osavuosikatsaukset tehdään kolmannesvuosittain, joten nyt oli käsittelyssä toteuma elokuun lopun tilanteen mukaan.

Nykyarvio tämän vuoden lopullisesta taloudellisesta tuloksesta on aavistuksen verran pakkasen puolella, kuitenkin lähellä nollatulosta. Tänä vuonna sote-menot ovat Teuvan osalta pysyneet aika hyvin suunnitelluissa luvuissa, mutta loppuvuosi voi tuoda yllätyksiä suuntaan tai toiseen. Suurin haaste on notkahtaneet verotulot, joka on valtakunnallinen ilmiö. Teuvan osalta kuoppa on n. 0,6 miljoonan euron suuruinen.

Säästötoimien osalta näyttäisi siltä, että olemme kuluvan vuoden tavoitteesta n. 0,2 miljoonaa jäljessä. Suurimmat haasteet ovat kiinteistösuunnitelman toteuttamisen kohdalla.

Kunnan omistamissa yhtiöissä Teakin tulos näyttäisi puolestaan muodostuvan suunniteltua paremmaksi. Kunnan laskelmissahan oli varauduttu Teakin tappiolliseen tulokseen, ja nyt näyttäisi siltä, että pääsemme lähelle nollatulosta sielläkin.

Työmatkaliikenteestä

Vuonna 2015 yhteensä 55 teuvalaista kävi töissä Seinäjoella. Siis täysi linja-autollinen. No, kaikille ei tietenkään matka olisi yhteinen työpaikan tarkemman sijainnin ja työaikojen vuoksi. Vaan löytyisikö pikkubussillinen? Julkisia kulkuvälineitähän olisi hyvä suosia.

No, jos huomenaamulla olisi Teuvalta menossa töihin Seinäjoen keskustaan, ja työnantaja edellyttäisi, että sorvin ääressä pitää olla klo 8 - miten se onnistuisi? Jos lähtee Teuvalta klo 5.05 lähtevällä linja-autolla, on perillä klo 6.30. Jos työnantaja joustaa, ja voit vähän soveltaa liukumaa, voit lähteä klo 6.05 lähtevällä bussilla. Se on Seinäjoen matkakeskuksessa klo 8.15.

Jos työpäivä päättyisi klo 16, lähtisi kyyti jo klo 16.10. Olisit Teuvalla klo 18.30. Aika pitkä tulisi työpäivästä matkoineen. Jos et ehtisi klo 16.10 bussiin, seuraava lähtisi vasta klo 19.30, ja Teuvalla olisit vasta klo 20.55.

Tuttuja juttuja varmaankin Seinäjoen ja Teuvan väliä matkustaville. Mutta olisiko mahdollista saada aikaan toimivaa julkista työmatkaliikennettä kantatie 67:lle?

Kolme aloitetta

Kesäkuun valtuustossa saimme valmisteltavaksi kolme aloitetta. Ensi maanantain kunnanhallitus ottaa niihin kantaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta. Aloitettaan he perustelivat mm. seuraavasti: "Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus." Edelleen aloitteessa korostetaan, että päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnalle ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista.

Esitykseni hallitukselle on, että varhaiskasvatuspalvelut selvittää aloitteen toteuttamisen kustannukset ja vaikutukset.

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti aloitteessaan kuntakohtaisen vaikutusarvion tekemistä sote- ja maakuntauudistuksesta kunnan talouteen. Aloitteen mukaan tulisi selvittää vaikutukset kunnan peruspääomaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Vaikutuksia on syytä peilata myös kriisikuntamenettelyyn.  Aloitteen mukaan vaikutusarvio tulisi laatia seuraavaa osavuosikatsausta tai viimeistään ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Koska sote-uudistus on jälleen ainakin viivästymässä vuodella, esitän hallitukselle, että vaikutusarvio tehtäisiin vasta vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Valtuutettu Irja Harjula toi valtuustolle tiedoksi vanhus- ja vammaisneuvoston tekemän aloitteen penkkien lisäämisestä Teuvan keskustaan. Penkkien sijoittaminen kulkureittien varrelle tukee arkiliikuntaa. Arkiliikunta pitää yllä lihaskuntoa, sosiaalisia suhteita ja henkistä jaksamista. Sijoituspaikkoja voisivat olla tori, Otto Syreenin -talo, Nuorisoseura, vanha hammashoitola, terveyskeskus, matkakeskus.

Esitän hallitukselle, että penkkejä tehdään vuoden 2019 aikana määrärahojen puitteissa.

Päätöksenteon ja johtamisen pelisäännöt

Syyskauden ensimmäinen kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen eettiset pelisäännöt. Niitä on työstetty esimiesten ja valtuutettujen yhteisessä työpajassa. Työpajan tuotoksista ovat kunnan henkilöstö, valtuutetut ja yhteistyökumppanimme antaneet omat kommenttinsa. Ja tämän aineiston pohjalta pelisäännöt on sitten kirjoitettu nyt käsittelyyn tulevaan muotoon. Kaikki tämä, jotta toimisimme reilummin ja palvelisimme paremmin.

Pelisäännöissä arvomme ja periaatteemme on kuvattu näin:

Olemme avoimia ja rehellisiä.

Päätöksentekomme ja toimintamme on aina avointa ja totuudenmukaista. Ymmärrämme kaikki, mitä olemme tekemässä ja mistä päättämässä.

Toimimme asiakaslähtöisesti.

Toimimme aina kuntalaisten etu ja yhteinen etu edellä. Jokainen asiakas on tärkeä.

Olemme oikeudenmukaisia.

Olemme reiluja ja armollisia toisiamme kohtaan. Tunnustamme virheemme ja annamme kiitosta onnistumisista.

Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti.

Emme syrji ketään ja kohtelemme toisiamme tasavertaisesti.

Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on edistää hyvää päätöksenteko- ja työkulttuuria. Haluamme olla vastuullinen toimija, jonka johtaminen, päätöksenteko, hallinto ja muu toiminta perustuu yhteisiin arvoihin. Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on tukea arvojen toteutumista arjen tekoina.

Pelisäännöt on tehty helpottamaan erityisesti eettisesti epäselviä tilanteita, joiden ratkaisemiseen pelisäännöt antavat yhden työkalun ja keskustelualustan. Pelisääntöjen mukaisen toiminnan toteutuminen vaatii kaikilta toimijoilta sitoutumista ja arvojen kautta käytävää keskustelua. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kesken.

1 + 7

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ohjaava poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä on tänään päättänyt, että  Etelä-Pohjanmaan sote-liikelaitoksen ja sote-keskuksen palvelurakenteen ja -verkkojen valmistelua lähdetään viemään eteenpäin niin sanotun 1+7-mallin pohjalta. 

Päätöksen mukaisesti Seinäjoella on maakunnan koottuja (rumasti sanottuna keskitettyjä) palveluja sekä perustason palveluja. Muita aluetoimipisteitä ovat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Näissä on siis täyden palvelun julkinen sote-keskus vuodeosastoineen.

Kymmenkunta kuntaa, Teuva mukaan lukien, jää ilman sote-keskusta. Näiden kuntien palveluvalikoima jatkossa on toistaiseksi hyvin epämääräinen. Käytännössä päätös merkitsee myös Teuvan kuntoutusosaston lakkauttamista.

Päätöksen perusteella teuvalaisten keskeiset sote-palvelut ovat jatkossa Kauhajoella. Valinnanvapaus mahdollistaa tosin myös asioinnin vaikkapa Kristiinankaupungissa tai Närpiössä. Aika myös näyttää, miten ja minne yksityisiä sote-keskuksia tullaan perustamaan.

Työterveyshuolto

Ensi maanantaina kokoontuva kunnanhallitus saa pähkäiltäväkseen esityksen maakunnallisesta työterveyshuoltoyhtiöstä. Oikeastaan kahdesta sellaisesta. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jää ennalleen. Mutta sen asema muuttuu.

Arvioiden mukaan sote-keskuksia ylläpitäville niin yksityisille yrityksille kuin maakunnillekin työterveyshuolto on tärkeä asiakasvirtojen hallinnan kannalta. Työterveyshuollon asiakas on helppo houkutella myös saman firman sote-keskuksen asiakkaaksi. Ja jokaisesta sote-keskuksen asiakkaaksi rekisteröityneestä ihmisestä sote-keskuksen ylläpitäjä saa vuosimaksun.

Kuntien tulee yhtiöittää tuottamansa työterveydenhuollon palvelut ensi vuoden alkuun mennessä. Maakuntaan on siis suunniteltu perustettavan kaksi kuntien ja maakunnan omistamaa työterveyshuollon palveluja tuottavaa yhtiötä. Toinen tuottaisi palveluja vain ja ainoastaan maakunnan ja kuntien henkilöstölle (ns. in-house -yhtiö) ja toinen toimisi avoimilla markkinoilla ja tuottaisi palveluja kaikille työnantajille.

Miksi kunta olisi tällaisessa toiminnassa mukana? Luonnollisesti meitä kiinnostaa, millaiset työterveyshuollon palvelut oma henkilökuntamme saa, ja mitä kunta niistä joutuu maksamaan. Lisäksi meidän intressissä on, miten ja millaisia palveluja alueemme yritykset - mukaan lukien maatilat ja mikroyritykset - saavat käyttöönsä.

Työterveyshuollosta näyttää syntyvän kova kilpailu. Maakunnallinen markkinoilla toimiva yritys on siinä kisassa aika pieni toimija isojen valtakunnallisten, toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten joukossa. Lyhyesti sanottuna riskibisnes, jossa kunnilla ei ole vahvaa osaamista. Niinpä olen esittämässä, että Teuvan kunta taloudellinen tilanteemme huomioon ottaen ei lähtisi tähän mukaan.

Kurkistus tulevaan soteen?

Toteutuvatko sote-uudistuksen 3 miljardin säästötavoitteet? Vaikea sanoa, tuskinpa sitä kukaan tietää. Toimintojen yhdistymisestä aiheutuu joka tapauksessa isoja ns. fuusiokustannuksia. Kun palkkoja, maksuja ja käytäntöjä yhtenäistetään, myös kuluja syntyy. ICT-järjestelmien rakentaminen aiheuttaa isot kulungit myöskin.

Toisaalta uusien maakuntien talous on tiukassa puristuksessa. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, ja lainaakin saa ottaa vain lyhyeksi ajaksi. Näin ollen maakuntien on puristettava toimintansa kulut valtion niille maksamien korvauksien tasolle. Mahdollisuuksiakin menojen rutistamiseen löytyy. Yksityinen palvelutuotanto ja kilpailuasetelma tuonee tehokkuusetuja. Palvelurakennetta voidaan muuttaa. Toisaalta osa palveluista tuodaan lähemmäs kansalaista aina kotiin asti, toisaalta osa palveluista keskitetään yhteen tai muutamaan toimipisteeseen. Avopalvelut korvaavat laitospalveluja.

Vielä voimassa olevan lainsäädännön mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laaditaan neljän vuoden välein. Sen laativat samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Se perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon,  erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Käytännössä suunnitelma valmistellaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden yhteisissä työryhmissä. Sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Sitä ennen kunnilta kysytään lausuntoa tai oikeammin suunnitelman kannattamispäätöstä.

Laadittu suunnitelma ulottuu vuoteen 2021 eli pari vuotta uusien maakuntien toiminta-aikaan. Palvelurakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuodeosastoja maakunnan alueella toimisi vain 5 - 6 kpl. Vaativa kuntoutus toteutettaisiin Seinäjoella. Kuntoutusosastoja jäisi vain toimivien vuodeosastojen yhteyteen. Suuri osa kuntoutuksesta annettaisiin avokuntoutuksena kotona. Päivystys keskitettäisiin yhteen paikkaan keskussairaalaan. Sen sijaan kiirevastaanottoaikoja tarjottaisiin ympäri maakuntaa päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoituksenmukaiset kiirevastaanottojen aukioloajat ja toimipisteet selvitetään vuoden 2018 aikana. Ennakoida voi, että kiirevastaanotot keskittynevät niihin 5 - 6 pisteeseen, joissa on myös vuodeosasto. Röntgen- ja laboratoriotutkimukset pidettäisiin maakunnan omana tuotantona niin ikään vuodeosastojen yhteydessä.

Arviointiryhmän raportti

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina kriisikuntamenettelyn arviointiryhmän loppuraporttia. Mitään uutta mullistavaa paperi ei sisällä. Valtuusto käsittelee sen huhtikuun kokouksessaan.

Valtuusto käsitteli säästöohjelman jo  joulukuun kokouksessaan. Arviointiryhmän esitykset ja näkemykset perustuvat siihen. Arviointiryhmä edellyttää, että hyväksyessään loppuraportin valtuusto tiukasti sitoutuu säästöohjelman tinkimättömään toteuttamiseen.

Kunnan tulee syyskuun loppuun mennessä raportoida valtiovarainministeriölle, miten säästöt ovat alkaneet realisoitua ja miten koko kuntakonsernin talous on kehittynyt. Joudumme näin ollen nyt suhtautumaan kaikkiin menolisäyksiin hyvin tiukasti.

Tietoja viime vuoden tilinpäätöksestä

Viime vuoden luvut on saatu summattua. Tässä poimintoja.

Vuoden 2017 tulos on 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Edellisen kerran ylijäämää on tehty vuonna 2009. Tulos parani vuoden 2016 tasosta 2,7 miljoonaa euroa.

Sote-menot laskivat 3,7 %. Niiden yhteismäärä oli 22,0 miljoonaa euroa. Muut toimintamenot säilyivät edellisen vuoden tasolla 16,8 miljoonassa eurossa.

Verotuloja kilahti kassaan 16,8 miljoonaa euroa. Kasvua oli 0,5 miljoonaa. Valtionosuuksia saimme 18,7 miljoonaa euroa. Kasvua 0,4 miljoonaa.

Velan määrä laski 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa oli 23,2 miljoonaa ja lyhytaikaista lainaa kuntatodistusten muodossa 2,3 miljoonaa.

Konsernin luvut eivät vielä ole käytettävissä. Ne lasketaan, kun tiedot kaikista kunnan omistamista yhtiöistä saadaan.

Hyvinvointikertomus 2017

Ensi maanantaina kokoontuva valtuusto saa käsiteltäväkseen myös viime vuoden hyvinvointikertomuksen. Erittäin hajanaisia poimintoja:

Kertomuksessa on keväällä 2017 8- ja 9-luokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksia. Nuorten kokemus omasta terveydentilastaan on hieman parantunut. Teuvalaisten nuorten ystävätilanne on parempi verrattuna Suupohjan seutuun, Etelä-Pohjanmaahan tai koko maan tilanteeseen. Teuvalaispojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää.

Teuvalaisten nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tupakoijia on kuitenkin enemmän kuin vertailukunnissa, mutta vähemmän kuin Suupohjan kunnissa keskimäärin. Erityisesti tyttöjen tupakointi on Teuvalla vähentynyt. 8 - 9 -luokkalaisten humalahakuinen juominen on edelleen yleistä. 20,8 % nuorista oli humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on vähentynyt (2013 - 2016). Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit alle 12-vuotiaiden osalta vuodesta 2009 vuoteen 2015 ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet ovat tuplaantuneet vuodesta 2011.

Hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten määrä on jonkin verran laskenut. Liikuntaa ei harrasteta joka päivä. Liian monen oppilaan liikunta rajoittuu vain koululiikuntaan. Erikseen ovat ne nuoret, jotka liikkuvat todella paljon.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vastaavasta ikäluokasta on laskenut Teuvalla. Teuva sijoittuu tässä lähelle Etelä-Pohjanmaan tasoa ja alle Suupohjan seudun arvojen. Valtakunnallisesti tarkastellen Teuvan luvut ovat  keskiarvon yläpuolella. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut. Mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkellä olevien osuus on puolestaan pienentynyt. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen osuus on laskussa.

Ikääntyneiden palveluissa on tapahtunyt viime vuosina suuri rakennemuutos. Pitkäaikainen laitoshoito on purettu lähes kokonaan. Tehostettua palveluasumista on sen sijaan lisätty. Kotona teuvalaisista ikäihmisistä asuu 92 %. Kotihoitoa on vahvistettu lisäämällä kotihoidon henkilökuntaa ja ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä kehittämällä kotikuntoutusta.

Sairastavuusindeksi on alhaisempi kuin vertailualueilla. Teuva on vertailualueiden turvallisimpia paikkoja. Tosin kehityssuunta on huolestuttava.

Eettistä johtamista

Jos saamme kuntastrategian pakettiin valtuustossa 12.2., tarkoitus olisi jatkaa johtamisen ja päätöksenteon pelisääntöjen pohtimisella. Tässä meitä auttaa HYVE 2018 -hanke ja BDO. Pelisäännöt tehdään päättäjien ja henkilöstön vuorovaikutteisena yhteistyönä. Ensin yhteinen työpaja, sitten työpajan tuotosten pohjalta kysely henkilöstölle ja päättäjille. Lopuksi tulosten muokkaus pelisääntöjen muotoon.

Ei siksi, että kokisimme meillä olevan suuria ongelmia asiassa. Vaan siksi, että asia on tärkeä, ja eettinen näkökulma on hyvä pohja johtamisen ja päätöksenteon kehittämiselle.

Strategia valtuustoon

Uuden valtuustokauden strategia on käsittelyssä kunnanhallituksessa 5.2. Siitä viikon päästä asian viimeistelee valtuusto. Strategia on aiempia vuosia pelkistetympi. Keskitytään muutamaan asiaan. Strategiset painopisteet ovat

- kunnan talouden tasapainottaminen ja keskeisten palvelujen turvaaminen,
- kunnan vetovoiman ja elinkeinoelämän edistäminen sekä
- lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen.

Kärkihankkeita ovat

- yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa,
- seudullisen markkinoinnin lisääminen,
- yhteistyön tiivistäminen yritysten kanssa,
- harrastusmahdollisuuksien parantaminen,
- vertaistuen mahdollisuudet,
- tukipalveluiden oikea-aikaisuus sekä
- lapsivaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa.

Ideoita

Nettisivuillamme on ideapankki, jonne voi laittaa hyviä ajatuksia paikkakunnan parhaaksi. Etsimme ideoita, joilla voidaan 

- vähentää toimintamenoja tai lisätä tuloja

- juhlistaa Teuvan 150-juhlavuotta
- edistää Teuvan, sen elinkeinoelämän ja kulttuurin monipuolista kehittymistä
- parantaa palvelujen toimivuutta ja luoda uusimuotoisia palveluja
- tehdä Teuvaa tunnetuksi
- parantaa kuntalaisten asuinympäristön viihtyvyyttä ja
- edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja keskinäistä yhteistoimintaa.

Hyvinvointivaliokunta käsittelee ideat.

Siellähän se on ideapankki ollut jo jonkin aikaa, ja aina välillä sinne esityksiä kolahtaa. Uusina kohtina tuohon luetteloon lisäsimme säästöideat ja 150 v -ehdotukset. Säästöjen osalta kaikki pieniltäkin tuntuvat ajatukset ovat tarpeen ja hyödyllisiä. Vaikkapa vain jossain turhan panttina palava lamppu, sekin kannattaa vinkata meille.

2018

Hyvää alkanutta vuotta! Tämä vuosi on Teuvalla erityinen, koska kunta täyttää 150 vuotta. Juhlavuosi tulee näkymään eri vaiheissa ja tilaisuuksissa vuoden mittaan. Juhlavuoden teemoja ovat taide, ruoka ja hyvinvointi.

Alkuvuodesta palvelut paranevat Äystön kylällä, kun uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Monilta muilta osin joudumme tarjoamaan niukkuutta, kun laitamme täytäntöön valtuuston joulukuussa hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa. Kouluverkkoratkaisun vaihtoehtoja suunnitellaan ja kustannuksia vertaillaan. Kriisikuntamenettely päättyy helmikuussa. Loppuraportissa otetaan kantaa, ovatko Teuvan kunnan suunnittelemat ja toteuttamat säästötoimet riittävät ja uskottavat.

Alkuvuodesta valmistellaan myös toimet ja sopimukset, joilla Teakin ja Suomen Yrittäjäopiston koulutustoiminnat yhdistetään.

Seudullisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti alueen elinvoimaan ja viestintään. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Etelä-Pohjanmaalla tiiviinä, ja osallistumme siihen osaltamme aktiivisesti.

Joulukuun valtuusto...

...kokoontuu maanantai-iltana 18.12. Kokouksesta voi povata pitkää. Valtuustoa keskusteluttaa ainakin talouden tasapainottaminen, Teakin toimintojen järjestelyt sekä tuulivoiman suojaetäisyys. Merkittäviä ratkaisuja kaikki kolme. Oman aikansa vie myös Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali, joka toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

Ta18

Vuoden 2018 talousarviossa toimintamenojen arvioidaan laskevan 2,4 %. Toimintatulot näyttäisivät laskevan 4,0 %. Verotulojen arvoidaan kasvavan veronkorotusten myötä 2,2 %. Valtionosuuksissa on laskua 3,4 %. Vuosikate näyttäisi riittävän poistoihin, ja talousarvioesitys onkin noin 100.000 euroa ylijäämäinen.

Investointisuunnitelma on karsittu mahdollisimman pieneksi. Vuosina 2018 - 2019 on kuitenkin tarkoitus toteuttaa Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, jolla tavoitellaan myös toimintamenojen säästöjä. Investointeja vuonna 2018 on esityksen mukaan yhteensä 1,1 miljoonan euron edestä. Velkaantuminen hidastuu, mutta taittuu vasta vuonna 2020.

Talouden tasapainotusesitys

Noin miljoonan euron säästöpaketti tulee joulukuun valtuuston käsittelyyn.  Kokonaisuus on muotoutunut siten, että johtoryhmältä pyydettiin esityksiä erilaisista säästökohteista. Kunnanhallitus ja valtuustoryhmät ovat esityksiä käsitelleet ja valinneet toteutettavat toimet.

Ensinnäkin, mitä paketti ei sisällä huhuista huolimatta?  Kouluja ei olla tällä esityksellä lakkauttamassa. Uimahallia ei suljeta. Kirjasto ei muutu omatoimiseksi. Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta.

Suurin säästökohde on kiinteistöt. Pyritään eroon neliöistä, jotka eivät toimintamme kannalta ole välttämättömiä. Tämä koostuu suurelta osin o toteutetuista toimista.  Kuljetuksia tehostetaan. Avustuksia järjestöille vähennetään. Pirttilahjat, siivouspalvelusetelit ja henkilöstön hyvinvointisetelit poistuvat käytöstä. Kunnan vastuuta yksityisteiden hoidosta pienennetään. Päivähoidon palveluja keskitetään.


Hallitus käsittelee vielä pakettia joulukuun alussa ja tekee lopullisen esityksensä valtuustolle.

Hei, me lausutaan taas!

Niinpä niin. Uusin sote-lakiesitys on taas lausunnoilla.  Aika montahan näitä on jo ollutkin. Tämän tuoreimman esityksen ovat melkein kaikki arvonsa tuntevat asiantuntijat pyrkineet tyrmäämään.

Esitys sisältää monia hyviä elementtejä.  Lopputulos on kuitenkin näin yleismiehen näkökulmasta monimutkainen, sekava ja vaikeasti hallittava. Ehkä se johtuu osaltaan siitä, että kun esitystä on eri vaiheissa jouduttu useampaan kertaan paikkailemaan, lopputulos ei enää muodosta ehyttä kokonaisuutta, ja alkuperäiset tavoitteet ovat himmenneet.

Toimeenpanon onnistumiseen sisältyy merkittäviä riskejä, joista merkittävimmät liittyvät siihen, että toimivia tietojärjestelmiä tuskin saadaan aikaiseksi vaaditussa ajassa. Jos järjestelmän hallinta karkaa käsistä toimeenpanon alussa vaillinaisten työkalujen vuoksi, asiaa on vaikea korjata myöhemmin.

Sähköinen päätöksentekomenettely

Uusi kuntalaki mahdollistaa ns. sähköisen päätöksentekomenettelyn toimielimissä. Yksinkertaisia, rutiininomaisia päätöksiä voi toimielin tehdä siten, että luottamustoimielimen jäsenet eivät kokoonnu samaan tilaan, vaan heille lähetetään sähköisesti päätösesitykset, ja he ilmoittavat hyväksyvätkö he ne. Jos yksikin jäsenistä on sitä mieltä, että asia vaatii nokikkain keskustelua, sen päättäminen siirtyy seuraavaan kokoukseen.

Osana päätöksentekomenettelymme uudistamista olemme keskustelleet tämän konstin kokeilusta. 3.12. kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitän, että ensi vuoden alusta aloitetaan. Tavoitteena on ripeyttää asioiden etenemistä. Samalla kunnanhallitus voi varsinaisissa kokouksissaan paremmin keskittyä muutamaan tärkeimpään asiaan.

Nuorten syrjäytymisestä

Helsingin Sanomat teki vertailun nuorten syrjäytymisestä. Vertailussa on mukana 176 kuntaa. Kriteereinä on käytetty seuraavia indikaattoreita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24 -vuotiaat, työttömien osuus 18 - 24 -vuotiaasta työvoimasta, depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18 - 24 -vuotiaat, toimeentulotukea saaneet 18 - 24 -vuotiaat, rikoksista epäillyt 15 - 17 vuotiaat sekä rikoksista epäillyt 18 - 20 -vuotiaat.

Huolestuttavin tilanne oli Äänekoskella, Lieksassa, Kotkassa., Outokummussa, Raahessa, Mänttä-Vilppulassa, Heinolassa, Kiuruvedellä ja Orimattilassa. Parhaiten nuorisolla näytti menevän Kruunupyyssä, Ruskossa, Toholammilla, Karijoella, Kauniaisissa, Hailuodossa, Mustasaaressa ja Lappajärvellä. Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että nuorisolla menee paremmin lännessä ja etelässä kuin idässä ja pohjoisessa.

Teuva on vertailussa sijalla 152. Skaala on siis 1 - 176 siten, että mitä suurempi luku sen parempi tilanne kunnassa on. Närpiö yltää sijalle 134, Kristiinankaupunki sijalle 143, Kauhajoki sijalle 23.

Ilma vaihtukoon

Maakuntalehti Ilkka kirjoitteli viikonloppuna näyttävästi kuntien käytännöistä peukaloida ilmanvaihtokoneita. Eli säästösyistä monessa kunnassa edelleenkin kiinteistöjen ilmanvaihtokoneet hiljenevät yöksi ja viikonlopuksi.

Teuvalla ilmanvaihtokoneet ovat pyörineet ja pyörivät 24/7. Toki silloin kun tilat ovat tyhjinä, koneet vanhemmissa kiinteistöissä toimivat puoliteholla ja uudemmissa sitten tarkoitusta varten suunnitellulla ja mitoitetulla teholla. Meillä on sisäilmaongelmia ihan riittävästi. En ole tämänkään alan asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmanvaihdon sulkeminen lisää sisäilmariskejä huomattavasti.

Vuokratalot, osa 2

Valtuusto ei myöntänyt Teuvan  Vuokratalot Oy:lle sen tarvitsemaa 200.000 lisäpääomaa. Sen sijaan valtuusto korosti toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelman laatimista.

Alkuperäinen ajatus oli, että yhtiön talous vakautetaan omistajan sinne sijoittamalla lisärahalla. Sen jälkeen laaditaan keskipitkän tähtäimen suunnitelma jatkosta, jotta uutta lisärahoitustarvetta ei synny. Selvitys siis katsoo tämän hetken kassakriisiä pitemmälle.

Yhtiö selvinnee lähiviikot ilman omistajan lisärahoitusta, mutta ei ilman pankin luottolimiitin tuomia lisäkuluja.

Efektiivinen veroaste

Nimellinen kunnan tuloveroprosentti ei kerro ihan koko totuutta. Verotuksessa verovelvollisille myönnettävät vähennykset mutkistavat asiaa. Ns. efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan kuntien saamia todellisia verotuloja suhteessa ansiotuloihin, eli se on kuntalaisten keskimäärin maksama veroprosentti.

Valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka kunnat ovat viime vuosina nostaneet veroprosenttejaan, on tämä efektiivinen veroaste pysytellyt vakaana. Vuonna 2016 valtakunnallinen efektiivinen veroprosentti oli 14,95.

Kun Eero Laesterä selvitteli Teuvan kunnan talouden kehitystä noin vuosikymmenen ajalta, paljastui mielenkiintoinen seikka. Vuosina 2007 - 2016 Teuvan kunnan veroprosenttia on nostettu 2,75 %-yksikköä  eli 19,25:stä 22,00:een. Samana aikana efektiivinen veroprosentti on noussut vain 0,42 %-yksikköä. Efektiivinen veroaste vuonna 2016 oli Teuvalla 14,42 %.

Näin siis valtaosa veronkorotusten tuotosta on kunnan kannalta haihtunut ilmaan. Toisaalta ilman veronkorotuksia tuotot olisivat huomattavasti pienentyneet.

Tuulivoiman suojavyöhyke, osa 2

Kunnanhallitus totesi omana kantanaan eilisessä kokouksessa, että tuulivoiman suojavyöhykkeen asettamiselle ei ole tarvetta, vaan terveys- ja ympäristövaikutukset voidaan huomioida maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menettelyin.

Koska kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut merkittävä määrä kuntalaisia, ja koska suojavyöhykkeestä päättämisen voidaan perustellusti katsoa kuuluvan kunnanvaltuuston toimialaan, asia tulee vielä valtuuston käsittelyyn joulukuun kokoukseen.

Teuvan Vuokratalot Oy

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana myös Teuvan Vuokratalot Oy:n avustusanomusta. Yhtiössä huoneistojen vuokrausaste on pudonnut noin 70 %:iin, vaikka merkittävästä määrästä asuntoja on jo aiemmin luovuttu. Rahoitustarve on yhtiön hallituksen mukaan 200.000 euroa.

Esitykseni kunnanhallitukselle on, että puuttuva raha annettaisiin oman pääoman ehtoisena. Tällöin sitä käsitellään sijoituksena, eikä se lisää painetta kunnan vuotuisen alijäämän kasvamiseen.

Edelleen esitän, että yhtiölle laaditaan keskipitkän aikavälin talouden ja toiminnan kehittämissuunnitelma.

Ei pakolaisia tässä vaiheessa

Viime maanantaina kunnanhallitus päätti, että tässä vaiheessa Teuvan kunta ei ota vastaan pakolaisia. Asia tuli aikanaan esille Risto Eteläpään tekemän kuntalaisaloitteen kautta. Asiaa valmisteltiin pitkään ja huolella. Kävimme mm. tutustumassa Punkalaitumen ja Vöyrin hyviin kokemuksiin. Saimme sen käsityksen, että pidemmällä aikavälillä asia olisi mitä kannatettavin. Kun kuitenkin kriisikunnaksi ajautuminen pakottaa korottamaan veroja ja etsimään isoja ja pieniä säästökohteita käyttömenoista, ei ajankohta nyt ole  meidän kannaltamme sopiva.

Veroprosentit

Ensi maanantaina kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle ensi vuoden veroprosenteista. Valtuusto päättää prosenteista kokouksessaan 13.11.

Osana talouskuuria esitän veroprosentteihin korotuksia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin lain mukainen vaihteluväli tulee olemaan 0,93 - 2,00 %. Tänä vuonna Teuvan veroprosentti on ollut tasan 1,00 %. Ensi vuodelle ehdotetaan 0,05 %-yksikön korotusta (1,05 %).

Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tänä vuonna Teuvalla 0,55 %. Ensi vuonna esitykseni mukaan 0,60 %.

Ja sitten se tärkein eli kunnan tuloveroprosentti. Tänä vuonna Teuvalla 22,00 %. Ensi vuodelle ehdotan 0,5 %-yksikön korotusta eli 22,50 %. Tänä vuonna Suomen kunnista korkeimmat veroprosentit (22,50) ovat olleet Savonlinnassa ja Jämijärvellä.

Tuottoa näillä veronkorotuksilla pitäisi syntyä 380.000 euroa vuodessa.

Tuulivoiman suojavyöhyke

Peräti 184 kuntalaista on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, jolla vaaditaan valtuustoa asettamaan tuulivoimalle 2 kilometrin suojaetäisyys niin vakituisiin asuntoihin kuin vapaa-ajanasuntoihinkin.

Näin suuren kuntalaisjoukon kannanottoon tulee suhtautua vakavasti. Ymmärrän sitä huolta, joka tuulivoima-alueiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyy. Näen kuitenkin, että valtuuston päättämä aloitteen tarkoittama suojavyöhyke olisi lakiin perustumaton ja näin ollen myös lain vastainen. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt mahdollisuudet ohjata kaavoitusta ja rakentamista. Kunta voi lain nojalla päättää, minne se laatii kaavoja, ja millaista maankäyttöä kaavoissa sallitaan. Tuulivoima-alueiden kaavoitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on sen lisäksi kansalliset ohjeet ja määräykset, mm. raja-arvot voimaloiden melulle.

Ehdotan 6.11. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että erityistä suojavyöhykettä ei määritellä, vaan kunta käyttää maankäyttö- ja rakennuslain sille suomia keinoja terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemisessä.

Arviointiryhmä Teuvalla

Kriisikuntamenettelyn arviointiryhmä pitää seuraavan kokouksensa Teuvalla torstaina 26.10. Vieraamme valtiovarainministeriöstä tutustuvat kuntaan nyt paikan päällä. Arviointiryhmällä on kokouksensa lisäksi yhteinen tilaisuus valtuuston kanssa, jossa käydään läpi niin prosessia kuin käytännön säästösuunnitelmia. Tiedotusvälineiden edustajia arviointiryhmä tapaa myös.

Soten valinnanvapaudesta...

... on Helsingin kirkolla valmistunut uusi esitys. Näyttäisi siltä, että edelliseen lakiesitykseen on tehty vain ja ainoastaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät täsmennykset. Sote-keskusten palveluvalikko hieman supistuu. Maakunnan ei tarvitse yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan ne voi tuottaa maakunnan liikelaitos. Kirjanpito ja päätöksenteko siis eriytetään. Muutokset lienevät sitä kokoa, että tehty valmistelu maakunnissa pystytään hyvin hyödyntämään. Toivottavasti perustuslaki ei enää muodosta estettä uudistuksen etenemiselle.

150 v

Ensi vuonna Teuvan kunta tulee kunnioitettavaan 150 vuoden ikään. Kunnanhallitus nimesi juhlavuoden tapahtumia valmistelemaan toimikunnan, johon kuuluvat Paula Kaleva, Juha-Matti Kiviluoma, Annukka Käkelä, Pauliina Niemi ja Anne Niemelä. Puheenjohtajana toimii Paula Kaleva. Näihin ihmisiin voit ottaa yhteyttä, jos Sinulla on ideoita asiasta. Toki myös tähän blogiin voi kommentoida.

Minä toivon, että tapahtumia järjestettäisiin yhdessä eri yhteisöjen ja toimijoiden kanssa. Jotakin yhteisöllistä yhdessä tekemistä, jotakin uutta, kulttuuria ristiin rastiin. Musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta, paikallista lähiruokaa...

Aurinkoenergiaa

Tänään kunnanhallitus käsittelee mm. aurinkosähköjärjestelmän hankintaa Yhtenäiskoululle. Ehdotus on, että paikalliselta JTJ-Solar Oy:ltä hankitaan 30.000 euron arvoinen järjestelmä. Tavoitteena säästää sähkökuluissa ja omalta pieneltä osaltamme suosia uusiutuvaa energiaa. Yhdyskuntarakennevaliokunta suhtautui asiaan myönteisesti ja suositti kohteeksi Yhtenäiskoulua. Koulukeskuksessa sähköä tarvitaan myös kesähelteillä mm. ilmanvaihtokoneiden pyörittämiseen. Talotekniikan on toimittava vuoden ympäri.

Talousarvioraami vuodelle 2018

On taas se aika vuodesta. Viimeistään nyt on kunnissa ryhdyttävä tosissaan seuraavan vuoden talousarvion laadintaan. Monet aloittavat meitä aiemmin. Pienessä kunnassa olemme kuitenkin huomanneet, että prosessista saa tehokkaamman, kun laadinnan alkaa siinä vaiheessa, kun tulevasta vuodesta jo ihan oikeasti tietää jotakin. Jos aloittaa kovin aikaisin, joutuu käytännössä tekemään työn useampaan kertaan.

Hallintojohtajan valmistelema budjettiraami vuodelle 2018 on kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina 18.9. Raamin sisään on leivottu menojen vähennyksiä 900.000 euroa. Tavoite on kova, kun tässä vaiheessa ei vielä ole yhteisymmärrystä siitä, mistä nuo leikkaukset löytyvät. Verotuloennuste puolestaan perustuu kunnallisveron korotukseen puolella prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet näyttäisivät pienenevän 800.000. Näillä luvuilla pitäisi päästä parisataatuhatta plussalle.

Valtuustosopimus

Uuden valtuustokauden myötä syksyn ohjelmaan kuuluu kuntastrategian päivitys. Kriisikuntamenettelyn yhteydessä laadimme puolestaan säästöohjelman, jolla taloutta tasapainotetaan. Nämä suunnitelmat on luonnollisesti syytä laatia tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Strategiamme ytimen tulee olla, miten tästä (taloudellisesta tilanteesta) selviämme.

Olemme luonnostelleet mallia, jossa strategian perustuksena olisi valtuustosopimus. Valtuustoryhmät yhdessä valitsisivat n. 3 - 6 asiaa, joita tällä valtuustokaudella pidetään tärkeimpinä toteuttaa. Pohjaa pohdinnalle saamme vanhan valtuuston keväällä pitämästä työpajasta. Tarkoituksenamme on, että 25.9. valtuusto kokoontuisi seminaariin näitä valintoja luotsaamaan.

Kriisikuntamenettely

Valtiovarainministeriö on todennut Teuvan kunnan Kuntalain uusien säännösten mukaisesti ns. kriisikunnaksi. Teuvan kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asettamat raja-arvot vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä.

Tämä tarkoittaa taloudellisen selvitysmenettelyn aloittamista. Selvitystä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Valtiovarainministeriö ehdottaa arviointiryhmän puheenjohtajaksi Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmiä. Valtiovarainministeriön edustaja olisi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen. Teuvan kunnanhallitus nimeää edustajansa ensi maanantaina 14.8.

Tarkoitus on, että selvitys laaditaan 16.2.2018 mennessä. Selvityksessä tutkitaan kunnan edellytykset turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut

Uusi hallitus kokoontuu

Ei se Sipilän uusvanha, vaan Teuvan kunnanhallitus juhannusviikolla.  Esillä on pitkä lista järjestäytymisasioita sekä edustajien valintoja eri yhteisöihin. Tarkoitus olisi saada myöskin ratkaisu Äystön päiväkotiin ja katuvalaisinten hankintaan. Kunnan omistamien yhtiöiden yhtiökokouksia evästetään. Iltakoulussa puhutaan takuuvarmasti säästöistä ja tulevan kuntastratregian laatimisesta.

Toteutuuko yhdenvertaisuus?

Kun palveluja kootaan isompien järjestäjien hartijoille, perusteluna on usein kansalaisten yhdenvertaisuuden saavuttaminen palvelujen saatavuudessa. Näin muun muassa valmisteilla olevassa suuressa sote-uudistuksessa.

Päivän aviisit kertovat, miten yhdenvertaisuus toteutuu poliisipalveluissa. Hädässä kansalainen joutuu Etelä-Pohjanmaalla odottamaan poliisia 43 % pitempään kuin Pohjanmaalla. Siis yhteisen poliisilaitoksen alueella. Ja tämä on vain keskiarvo. Seinäjoen keskustassa poliisi lienee paikalla aika paljon nopeammin kuin Teuvalla tai Evijärvellä. Totta kai maantiede asettaa aina omat rajoitteensa, mutta paljonko on kohtuus?

Lisähaastetta

Ensimmäiset laskelmat ensi vuoden valtionosuuksista ovat valmistuneet. Ne ovat surkeaa luettavaa maaseutukuntien osalta. Teuvan menetys olisi noin 0,8 miljoonaa euroa. Kun kurottavaa taloudessa on muutoinkin noin 1,5 miljoonaa, on tämä kyllä aika kova paukku!

Kohti uutta valtuustokautta

Teuvan kunnan talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Tilannetta on yritetty korjata usealla säästöpaketilla, henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Tulostakin on syntynyt, sillä oman toiminnan menot on saatu pysymään kurissa, monin paikoin myös laskemaan.

Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt. Eero Laesterä selvitti Etelä-Pohjamaan liiton toimeksiannosta maakunnan kuntien talouskehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 (9 vuodessa siis) Teuvan kunnan menot ovat kasvaneet 9,6 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta sote-menojen osuus on ollut 9,1 miljoonaa ja kunnan muiden toimialojen 0,5 miljoonaa. Tämä kuvannee hyvin menopuolen kehitystä. Viime vuosina verotulojen kehitys on veronkorotuksista huolimatta ollut heikkoa.

Ongelma on siis ollut tiedossa, niin palkollisten kuin päättäjienkin. Asian eteen on tehty töitä, mutta se ei ollut riittävää. Toisaalta on haluttu säilyttää palveluja  ja toimia palveluja tarvitsevia kohtaan vastuullisesti.

Kun kuntavaalien alla tilintarkastaja teki sen, mikä hänen tilntarkastajana kuuluukin tehdä, eli nosti asian tarkastusmuistiossaan esiin, sähköistyi vaalikeskustelu. Siihen keskusteluun en halunnut osallistua, koska siihen niin vahvasti kytkeytyi taistelu valtuustopaikoista. Ja koska minun näkökulmastani mitään ratkaisevaa uutta ei ollut tapahtunut.

Teuvalla poliittinen päätöksenteko on mielestäni sujunut jouhevasti. Vaalit ja uhka kriisikunnaksi joutumisesta muuttivat tilannetta. Päätöksenteko jossain määrin lamautui, Osaltaan tämä näkyy vaikeudessa löytää neuvotteluratkaisu keskeisten kuntapäättäjien valitsemiseksi.

Toivon neuvottelujen onnistuvan, koska se antaisi hyvän lähtökohdan uudelle valtuustokaudelle. Eripuraan juuri nyt ei ole varaa. Olemme ottamassa isoa loikkaa päätöksentekokulttuurissamme siirtymällä valiokuntamalliin. Sen toteutus tarvitsee voiteluaineekseen suuren määrän luottamusta. Tätä huomattavasti suurempi haaste on kuitenkin taloudellisten vaikeuksien voittaminen ja kriisikuntaprosessissa teuvalaisten edun ajaminen.

No, entä se kohistu kuntaliitos? Näen sen varteenotettavana vaihtoehtona, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Itsenäisenä kuntana jatkaminen vaatii joka tapauksessa kipeitä leikkauksia palvelutarjontaan.

Valtuuston itsearvio

Vanha valtuusto piti viimeisen kokouksensa maanantai-iltana. Kauden päätteeksi valtuutettuja oli pyydetty arvioimaan mennyttä kautta, toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Pari poimintaa.

Valtuuston toimintakulttuurin osalta näyttäisi, että päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen ja tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa. Petrattavaa olisi siinä, miten strategia ohjaa päätöksentekoa, ja miten yhteisiin pelisääntöihin sitoudutaan.

Valmistelun osalta viranhaltijoiden tekemiä päätösehdotuksia pidetään selkeinä. Lisätietoakin tuntuisi tarvittaessa saavan. Sen sijaan tiedottamisessa kuntalaisille on kehitettävää.

Valtuutetun työssä tärkein työskentelytapa näyttäisi selkeästi olevan oman valtuustoryhmän kokous. Samoin lähetekeskustelut, iltakoulut ja seminaarit ovat tärkeitä.

Tärkeitä asioita tulevalla valtuustokaudella kyselyn mukaan ovat mm. talouden tasapainotus, sote ja elinkeinojen kehittäminen.

Vaaleista

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä, jotka olitte mukana tekemässä vaalityötä Teuvalla! Panoksenne on demokratian toteutumisen kannalta tärkeä. Äänestysprosentti oli Teuvalla lähes 10 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Se on hieno aktiivisuuden osoitus. Lämpimät onnittelut kaikille valituksi tulleille!

Uudessa kesäkuussa kokoontuvassa valtuustossa on 12 uutta valtuutettua. Vaihtuvuus on melkoinen, 44 %. Nykyisen kunnanhallituksen jäsenistä yli puolet ei istu uudessa valtuustossa. Osahan ei lähtenyt enää ehdokkaaksi, osa ei tullut vaalissa valituksi. Muutoksia on siis luvassa myös kunnanhallituksen kokoonpanoon.

Kaikille uuden valtuuston jäsenille on luvassa tärkeä vaikuttamisen paikka. Valiokuntamalliin siirtymisen myötä valtuusto käytännössä jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan. 9 jäsentä pääsee kunnanhallitukseen, 9 hyvinvointivaliokuntaan ja 9 yhdyskuntarakennevaliokuntaan. Valtuuston varapuheenjohtajat toimivat valiokuntien puheenjohtajina.

Vanha valtuusto kokoontuu vielä yhteen kokoukseen 24.4. Mutta jo huomenna valtuustoseminaarissa vanha valtuusto arvioi mennyttä kautta ja antaa eväitä uudelle valtuustolle tulevan strategian pohjaksi.

Alaskirjauksia

Kunnanhallitus saa tänä iltana hyväksyttäväkseen osana tilinpäätöstä esityksen eräiden kiintöjen tasearvojen alaskirjauksista. Yhteissumma on peräti noin 1,0 miljoonaa euroa.

Kyseiset rakennukset on pääosin poistettu palvelukäytöstä. Kirjanpitolain mukaan niiden jäljellä oleva poistamaton tasearvo täytyy alentaa käyväksi markkinahinnaksi. Ja tämä varovaisuuden periaatetta noudattaen, eli arvoksi saa jäädä vain se summa, joka kiinteistöstä suurella todennäköisyydellä myyntitilanteessa saataisiin. Kun näille aika isoille rakennuksille ei juuri markkinoita Teuvalla ole, joudumme niiden arvon kirjaamaan lähelle nollaa. Suurimmat alaskirjaukset tehdään Syreenin koulusta ja Lehtiharjun sairaalasta.

Alaskirjaukset painavat vuoden 2016 tulosta alijäämäisemmäksi. Pidemmällä aikavälillä niillä ei sen sijaan ole vaikutusta. Kyse on vain siitä, mille vuodelle kuluksi kirjaaminen ajoittuu.

Otetaanpa kuvitteellinen esimerkki: Aikoinaan on rakennettu miljoona euroa maksanut rakennus. Vuosittain hankintahintaa on kirjattu kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. 20 vuoden poistoajalla tasapoistoksi tulee 50.000 euroa vuodessa. 12 vuodessa sitä on kirjattu kuluksi 12 x 50.000 eli 600.000 euroa. Poistamaton jäännösarvo on siis nyt 400.000. Rakennus on viime syksynä poistettu palvelukäytöstä. Arvioimme, että myytäessä kiinteistöstä saa enintään 50.000 euroa. Niinpä joudumme tekemään 350.000 euron kertapoiston eli alaskirjauksen. Jos myöhemmin sitten saammekin rakennuksen myytyä 80.000 eurolla, kirjaamme siitä tuolle vuodelle 30.000 euron myyntivoiton.

Tilinpäätös

Vuoden 2016 tilinpäätös on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se on miljoonan huonompi kuin alun perin alijäämäinen budjetti. Alijäämässä on mukana 1,0 miljoonaa kiinteistöjen arvojen alaskirjauksia. Alas tulosta vei myös viime tingassa tullut 0,8 miljoonan euron lisälasku Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Toisaalta tulokseen sisältyy 0,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa teollisuushallikaupasta.

Toimintakulut pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla (-0,4 %). Toimintatuotot kasvoivat 3,1 %. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin lämpölaitos toimi yhtiöitettynä.

Verotulot pienenivät 0,6 miljoonaa euroa (-3,4 %). Valtionosuudet kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa (+2,2 %).

Pitkäaikaisen lainan määrä kasvoi 3,7 miljoonaa euroa. Nyt sen määrä on 22,7 miljoonaa. Kattamatonta alijäämää kunnan taseessa on 5,8 miljoonaa.

Tuulivoimalan kiinteistövero

Kunta voi kiinteistöverolain 14 §:n mukaan asettaa voimalaitoksille oman veroprosentin, joka voi olla enintään 3,10. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho jää alle 10 megavolttiampeerin, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Lakia luetaan siten, että tehoa tarkastellaan erikseen kunkin voimalan osalta. Näin ollen laajakin tuulivoiman tuotantoalue, jolla on vaikkapa kymmeniä tai peräti sata tuulivoimalaa, jää yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan verotettavaksi.

Yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 1,80. Ja jos kunta asettaa tämän veroprosentin korkeaksi, joutuvat kaikki muutkin kiinteistönomistajat maksamaan korkeaa kiinteistöveroa.

Ottaen huomioon, että tuulivoimaloista on omat haittansakin ympäristölle, tulisi tämä vääristymä pikaisesti laista korjata.

Ympäristönsuojelu

Alueuudistuksessa ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakunnan tehtäväksi. Käytännössä tunnemme tätä sarkaa terveystarkastajien työkenttänä. Sen sijaan ympäristönsuojelu jää uudistuksen ulkopuolelle. Suupohjassa nämä kaksi alaa ovat toimineet tiiviissä työyhteydessä osana peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa.

Jos maakunnan kunnat ovat asiasta yksimielisiä, ne voivat yhteisellä sopimuksella siirtää myös ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan maakunnan tehtäviksi. Etelä-Pohjanmaalla tätä yksimielisyyttä ei näytä syntyvän. Niinpä Suupohjassa joudutaan miettimään uusia tapoja (ainakin) ympäristönsuojelun järjestämiseksi.

Työttömyys tammikuussa

Työttömyys on alueellamme edelleen korkealla tasolla: Etelä-Pohjanmaa 10, 4 %, Suupohja 10, 4 % ja Teuva 10,4 %. Aika tasaistakin siis.

Tammikuussa työttömien työnhakijoiden määrä laski kaikissa kunnissa, joista suhteellisesti eniten Vimpelissä, Kauhajoella ja Evijärvellä. Teuvalla työttömyys väheni joulukuusta 32 henkilöllä ja vuoden 2016 tilanteesta 43 henkilöllä.  Maakunnan alimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Evijärvellä, Kauhavalla ja Kuortaneella.

Huolestuttavaa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä alenee varsin hitaasti.

Hanke putkeen

Tänään vietettiin Närpiön ja Teuvan yhteisen siirtoviemärin vihkiäisiä. Oy Aqua Botnica Ab:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi leikkasi sinivalkoisen nauhan linjan avaamisen merkiksi.

Tämä on ollut monipolvinen hanke, jota on suunniteltu ja toteutettu reilut kymmenen vuotta. Kuntien välinen yhteistyö on ollut esimerkillisen hyvää ja onnistunutta. Lopputulos on kestävä niin taloudellisesti kuin ekologisesti. Kahden kunnan jätevedet johdetaan Kaskisiin Metsä Boardin jäteveden puhdistamolle puhdistettavaksi. Investoinnin kustannusarvio oli 12 miljoonaa euroa. Kustannusarvio alitettiin lähes kolmanneksella. Kokonaiskustannukset jäävät hieman reiluun 8 miljoonaan euroon. Valtiolta saatiin hankkeeseen avustusta 3,1 miljoonaa. Mikäli hanketta ei olisi saatu toteutettua, sekä Närpiö että Teuva olisivat joutuneet investoimaan omiin puhdistamoihinsa.

Sidonnaisuusrekisteri

Toissa vuonna säädetyn Kuntalain mukaan (§ 84) johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmoittaa pitää myös merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo velvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa.

Säännöksen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Lisäksi pyritään turvaamaan kuntalaisten luottamusta hallinnon riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Ilmoitusvelvollisuudella pyritään estämään ennalta tilanteita, joissa luottamus viranhaltijan tai luottamushenkilön toimintaan voi vaarantua.

Ensimmäiset ilmoitukset tehdään kuntavaalien jälkeen uuden valtuustokauden alkaessa ensi kesänä.

Yhdessä...

... on Suomi 100 -juhlavuoden teema. 100-vuotista Suomea juhlitaan vuoden 2017 aikana hyvin monimuotoisesti eri tapahtumissa. Lähestyn asiaa nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta.  Voisimmeko me tehdä jotakin arjen tekoja juhlan kunniaksi.

Taannoin järjestin Kunnalle kumppaniksi -illan, jossa pohdittiin, mitä yritykset, yhdistykset, kuntalaiset ja kunta voisivat yhdessä toimien saada aikaan. Tuon keskustelun innoittamana tulevaisuuslautakunta on esittänyt, että vanhuksille ryhdyttäisiin kehittämään ystävärinkiä.

Ainakin SPR:llä on Teuvalla jo tällaista toimintaa. Toiminta voisi kuitenkin olla laajempaakin, jos saisimme mukaan toimintaan uusia voimia.

Minusta yksi tällainen Suomi 100 -teko voisi olla yksinäisyyden helpottaminen ja turvallisuuden lisääminen näille ihmisille, jotka ovat pitkällä elämäntyöllään meille tätä hyvinvointi-Suomea olleet rakentamassa.

Nyt alkuvuodesta aionkin kutsua eri toimijoita kehittämään tätä tulevaisuuslautakunnan generoimaa ideaa. Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat olla jollain lailla mukana, laita sähköpostia:

veli.nummela(at)teuva.fi.

Juhlan aika

Haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa! Saakoon joulun sanoma meitä kaikkia koskettaa.

Keilahalli

Teuvalle on suunnitteilla keilahalli entiseen Aspocompin teollisuushalliin. Mutta eikös semmoinen tule kovin kalliiksi? Kunnalla lienee muitakin rahareikiä...

Hanke on yksityinen. Hankkeen kustannusarvio on 273.000 euroa. Keskeisessä roolissa on ely-keskuksen myöntämä hanketuki, joka on 60 % kustannuksista. Ilman sitä hanke ei olisi realistinen. Elyn tuen ehtona on se, että kunta myöntää tukea 15 %. Kunnan kukkarolle tultaisiin vain 41.000 euron suuruisella avustuksella. Lisäksi kunta takaisi toimintaa pyörittävän yhtiön lainaa 68.000 euron edestä.

Eli kunnan kannalta varsin edullisesti saataisiin paikkakunnalle yksi uusi aktiviteetti. Kriittiset kysymykset hankkeen suhteen ovat: 1. Riittääkö talkootyövoimaa hallin pyörittämiseen? ja 2. Riittävätkö vuotuiset maksutulot toiminnan pyörittämiseen ja lainan takaisinmaksuun?.

Kunnalla on tiukka kiinteistöohjelma, jonka toteutuessa harrastustoimintaan käytettävissä olevat tilat ovat vähenemässä. Aspocompin halliin voitaisiin rakentaa keilaratojen lisäksi muitakin tarpeellisia harrastustiloja kohtuullisen edullisesti.

Oikeus hyviin palveluihin

Kun tässä taannoin tapasin ikäihmisiä, he kertoivat siitä, että heitä harmittaa, kun heistä puhutaan usein vain taakkana ja kustannuksina. Tuon tapaamisen jälkeen olen seurannut tiedotusvälineissä käytävää keskustelua tästä näkökulmasta ja tullut siihen tulokseen, että tällaista aika paljon ilmenee. On sitten kyse vanhuksista tai vaikkapa harvinaisista sairauksista.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota. Palveluja tulee kehittää niin, että niihin sijoitetut veroeurot ovat mahdollisimman järkevästi käytetyt.  Kustannukset ovat Suomen julkisen talouden kannalta niin suuret, että asialle on tehtävä jotain.

Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus hyviin palveluihin niitä tarvitsemme. Elämä on hauras, eikä kukaan meistä tiedä, minä päivänä tarvitsemme vaikkapa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Se ainakin on varmaa, että kukin meistä vanhenee joka päivä. Palveluja tarvitsevia ei saa syyllistää. Tämä olisi syytä ottaa herkällä korvalla huomioon, kun pidetään puheita tai kirjoitetaan lööppejä.

Myyntityö kunniaan

Eilen juhlistimme vielä Etelä-Pohjanmaan maakunnallista yrittäjäpalkintoa paikallisesti. Joimme kakkukahvit Suomen Lämpöpuu Oy:n työntekijöiden kanssa. Kahveilla pukkasi vahvasti mieleen taannoiset kirjoittelut Turun telakasta. Julkisuudessa iloittiin siitä, että telakka sai uusia risteilijätilauksia. Joku sitten kommentoi näitä kirjoituksia, että ei niitä niin vain saatu, vaan jotkut ovat tehneet todella onnistunutta myyntityötä. Itsestään selvä asia, joka jää turhan usein varjoon. Emme ehkä riittävästi arvosta osaavaa myyntityötä. Suomen Lämpöpuunkin kohdalla taitavilla myyntiponnistuksilla on keskeinen vaikutus yrityksen menestykseen. Varsinkin kun tuotetta viedään nyt laajasti eri puolille maailmaa.

Pihlajalinnasta

Liittymistä Kuusiokuntien yhteistoiminta-alueeseen ja yhteisyritystä Pihlajalinnan kanssa selvitettiin aktiivisesti syksyllä 2015. Suupohjan neljän kunnan oli tarkoitus selvityksen pohjalta tehdä samansisältöiset päätökset. Oli sovittu, että yhteistyö toteutuu vain ja jos kaikki kunnat tekevät myönteisen päätöksen. Valtuustojen kokoukset oli tarkoitus pitää samanaikaisesti joulukuussa 2015.

Selvitys kuitenkin vähän viivästyi vuoden 2016 puolelle. Kauhajoen kaupunki pyysi Kuntaliitolta sopimuspatteristosta lausunnon. Oli tarkoitus siirtää päätöksentekoa siihen asti, kunnes lausunto tulisi. Isojoen kunta vei kuitenkin päätöksen valtuuston käsittelyyn, ja hyväksyi diilin. Teuva jäi Kauhajoen kanssa odottamaan lausuntoa.

Lausuntoa saimme odotella useamman kuukauden. Kun se lopulta tuli, oli se varsin kriittinen arvioidessaan menettelyn laillisuutta. Tämän johdosta Teuvan valtuusto teki kielteisen päätöksen.

Kauhajoki ei vienytkään asiaa kesällä päätöksentekoon, vaan halusi seurata sote-uudistuksen etenemistä. Ilmoitin tällöin jo kesäkuussa, että olemme päätöksemme tehneet, mutta jos jotain merkittävää uutta asiassa ilmenee, olemme aina valmiit  näinkin merkittävästä asiasta keskustelemaan.

No, mitään keskustelua tai neuvottelua ei tarjoutunut. Kauhajoki teki oman ratkaisunsa nyt joulukuussa.

Eli kokonaisuus ei arvioni mukaan mennyt ihan kuin Strömsössä.

Nyt tilanne näyttää varsin lukkiutuneelta. Minkään kunnan ei ole helppo peruutella valtuustonsa tekemiä päätöksiä. Seutukunnan etu kuitenkin on, että yhteinen ratkaisu saadaan sorvattua.

Harrastustakuu

Kokoomuksen ja Kristillisdmokraattien valtuustoryhmä teki lokakuussa esityksen, että Teuvalla kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Teuvan kunta käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Hyvä asia. Vaan taasko kunnalle lisätehtäviä, kun entisissäkin on tekemistä...?

Yhdessä järjestöjen kanssa se voi onnistua. Kunnanhallitus ottaa maanantaina kantaa, lähdetäänkö tätä porukalla selvittämään.

Ei sentään halpuuteta,,,

... mutta melkein. Nyt näyttäis nimittäin siltä, että ensi vuonna veden hinta ei Teuvalla nouse. Ei puhtaan eikä likaisen. Vaan valtuustohan tuosta jouluviikolla päättää...

TA2017

Ensi vuoden budjetti on taas kasassa. Valmiina hallituksen käsittelyyn. Käyttömenot pienenevät 0,4 % tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintatulot kasvavat 0,6 %. Verorahoitus (valtionosuudet + kunnan omat verotulot) kasvaa 0,5 %. Muutokset siis marginaalisia. Toimeentulotuen siirto Kelan kustannukseksi pienentää menojamme edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosikate ei riitä poistoihin, vaan talousarvioesitys on 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Investointitahti laantuu. Vaikkakin niitä on edelleenkin paljon, yhteensä 3,4 miljoonaa. Rakennamme uuden teollisuusalueen kunnallistekniikkaa ja teemme hallin kovassa vedossa olevalle Suomen Lämpöpuu Oy:lle. Äystön päiväkoti hankitaan vuokraamalla.

Lainakantamme kasvaa 3,5 miljoonalla. Asukasta kohti niitä on ensi vuoden lopussa jo yli 6.000 euroa.

Lapsiperheiden etuudet jatkuvat

Vaikka kunnan talous on tiukalla, lapsiperheiden etuudet Teuvan kunnassa jatkuvat myös vuonna 2017. Tätä mieltä oli yksimielinen kunnanhallitus.

Teuvan kuntahan lahjoittaa 150 euron suuruisen lahjakortin jokaisen syntyvän vauvan perheelle. Nimensä mukaisesti tällä vaipparahalla saa ostaa paikallisista liikkeistä vaippoja tai tekotarpeita kestovaippoihin.

Lapsen syntymää seuraavan kalenterivuoden alussa järjestettävässä tilaisuudessa lahjoitetaan 200 euron lahjakortti, mikäli perhe edelleen asuu Teuvalla.

Etuudet ovat pieniä vastaantuloja lapsiperheiden arkeen. Teuvalla ne ovat saaneet kuntalaisilta hyvän vastaanoton.

HYVE 2018

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla Teuvan osallistumisen HYVE 2018 - Johtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan. Kyseinen ohjelma tukee kunnan elinvoimaisuutta, hyvinvoinnin edistämistä ja kuntalaisten osallistamista. Nämä ovat asioita, joita pidämme tärkeinä kunnan toiminnassa, erityisesti kun sote siirtyy maakuntien vastuulle. Näemme myös, että tämä valtakunnallinen ohjelma tukee meitä hyvin siinä työssä, jonka aloitimme jo reilu vuosi sitten, kun aloimme työstää palvelustrategiaa.

Kunnat voivat itse vaikuttaa ohjelman sisältöön, joten ohjelman pääteemat nousevat osallistujakuntien tarpeista. Ohjelman ydin muodostuu johtamisen kehittämisestä. Sen teemoja ovat hyvinvointi, elinvoima, osallisuus, kuntastrategia, riskienhallinta, johtamisjärjestelmä, tasapainoinen talous, verkostot ja yhteistyö. Mukana olevat kunnat oppivat toinen toistensa kehittämistyöstä.

Teema, jota Teuva tulee nostamaan ohjelmatyössä esiin, on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Kunnalle kumppaniksi

Viime viikon torstaina järjestimme Kulttuuritalo Orrelassa tilaisuuden, jossa yritysten ja yhdistysten edustajat saivat ideoida yhdessä kunnan viranhaltijoiden kanssa uusia yhteistoiminnan muotoja. Ainakin asia kiinnosti, sillä paikalla oli 27 yritysten ja yhteisöjen edustajaa sekä kunnan väki päälle. Kiitos kaikille mukaan ehtineille!

Mitään yhtä suurta viisautta emme löytäneet, eikä se ollut tavoitteenakaan. Esiin nousseita asioita, joita jatkossa kehitetään oli ainakin:

Vesimittareiden lukeminen
Liikuntapaikkojen hoito
Nurmikoiden leikkaus
Kunnan sisäisen postin jakaminen
Eri tapahtumien järjestelyt
Työttömien palkkaaminen Palvelukeskus Trillan kautta lyhyisiin työtehtäviin ja
Perhekeskustoiminta.

Sellainen isompi kunnan ja yhdistysten yhteinen projekti voisi olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Valoa

Ensi maanantaina kunnanhallitus päättää katuvalaisinten siirtämisestä led-aikaan. Kyse on noin tuhannen valaisimen hankinnasta.

Säästötoimena on osa kylien valaisimista ollut viime vuodet pimeänä. Kun valaisimet uusitaan, niiden sähkön kulutus on niin pieni, että merkittävää säästöä ei lamppujen pimeänä pitämisellä enää saavuteta. Lienee siis perusteltua sytyttää kaikki valot.

Kiinteistöistä, poistoista ja tasearvoista

Teuvan kunnan kiinteistösuunnitelma etenee. Tavoitteena on luopua suurehkosta määrästä neliöitä kustannusten pienentämiseksi. Huolta tuntuvat kuitenkin aiheuttavan kiinteistöjen tasearvot, ja niiden alaskirjaukset.

Ajattelin vääntää tähän rautalangasta. Useimmille tämä on tuttu juttu, mutta jospa tästä olisi toisille iloa. Voi olla, että mutkat menevät tässä suoriksi, ja termit ovat sinne päin, mutta toivottavasti ydin on oikein. Näin sen näen:

Kaikki menot kirjataan kuluiksi vaikutusaikanaan. Kerran. Ja vain kerran. Kiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa sitten esimerkiksi tätä. Sähkö, joka valaisee lamppua, kirjataan kuluksi heti. Palkka, joka maksetaan siivoajalle päivittäisestä siistimisestä, kirjataan kuluksi heti. Laite, joka ostetaan kiinteistön hoitoon, kirjataan kuluksi vaikutusaikanaan. Eli vaikkapa kymmenen vuoden aikana. Kun kiinteistö rakennetaan, sen rakennuskustannukset kirjataan kuluksi niin ikään niiden vaikutusaikana. Voidaan ajatella, että rakennuksen taloudellinen käyttöaika on vaikkapa 30 vuotta.

Jospa meillä olisi vaikkapa koulurakennus, jota ei enää kouluna tarvita. Sen rakentamiskustannuksesta olisi vielä poistamatta 100.000 euroa. Kun sitä ei enää kouluna tarvita, meidän tulee tarvittaessa tehdä ylimääräinen poisto, jotta tasearvoksi tulisi sen käypä arvo. Jos arvioimme, että siitä myytäessä voisi saada vain 30.000 euroa, meidän tulee siis tehdä 70.000 euron suuruinen ylimääräinen poisto. Kun sitten myöhemmin saammekin myytyä sen 40.000 eurolla, voimme kirjata 10.000 euron voiton.

Kunnissa ei aina ole tehty noita ylimääräisiä poistoja rakennuksen poistuessa tuotantokäytöstä. Niinpä sitten taseessa saattaa olla turhan iso summa kiinteistöä myytäessä. "Vahinko" on kuitenkin tapahtunut jo aiemmin.

Poistot ovat siis aitoja kuluja ja vaikuttavat kunnan tulokseen (yli- tai alijäämän muodostumiseen). Poistoja kirjattaessa ei kunnan pankkitililtä kuitenkaan lähde yhtään rahaa. Ne laskuthan on maksettu jo paljon aiemmin (esim. rakennuksen rakennusvaiheessa). Sen sijaan rakennuksen käyttökulut (sähkölasku ja siivoajan palkka yms.) maksetaan selvällä rahalla. Minusta on nyt paljon tärkeämpää kiinnittää huomio näihin viimeksi mainittuihin.

Valoa

Kunnanhallitus käsitteli myös katuvalaisimien kilpailutusta. Kyse on yhteensä tuhannen valaisimen hankinnasta tänä ja ensi vuonna. Siirrytään siis ledeihin. Joku voisi perustellusti kysyä, että miksi vasta nyt. No, on odoteltu tekniikan kehittymistä ja kai vähän hintojen laskuakin. Hankinnalle tulee arvoa noin 250.000 euroa. Säästöä syntyy sitten käyttökustannuksista.

Raami

Kunnanhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion laadintaohjeet. Luvut ovat kovin miinusmerkkisiä. Menojen pitäisi laskea 1,1 miljoonaa euroa eli 2,7 % kuluvan vuoden tasosta. Tulojen arvioidaan alenevan 0,8 miljoonaa (16,9 %). Budjetissa on sekä menoja että tuloja pienentäviä rakenteellisia muutoksia, joten luvut eivät aivan sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntien menoista poistuu toimeentulotuki, kun se siirtyy Kelan maksettavaksi. Samalla sitä vastaava käyttötalouteen tuloksi kirjattu valtionosuus poistuu.

Verotulojen arvioidaan laskevan 0,1 miljoonaa (0,9 %). Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 0,5 miljoonaa (2,8 %).

Talousarvioraami on tulokseltaan 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sote-lausunnot

Se on kunnanhallitusta taas tänään. Esillä monenmoista. Muun muassa lausuntoja uusista sote- ja maakuntalaeista.

Noin tiivistettynä esitän niistä maltillisia kommentteja:

Huolta palvelujen keskittymisestä.
Epäilyksiä kolmen miljardin säästöjen toteutumisesta.
Maakuntien itsehallinto jää turhan kapeaksi.
Kaikissa maakunnissa resurssit eivät tule riittämään.
Valtion ohjaus on turhan tiukkaa.
Yhtiöittäminen ja asiakkaan valinta voivat johtaa yllättäviin seurauksiin.

Vääristymä

Kun se kuuluisa sote nyt sitten vuoden 2019 alusta siirtyy maakuntien kontolle, kuntien veroprosentteja leikataan, ja uusi valtionosuusjärjestelmä perustuu kuntien vastuulle jääviin palveluihin. Kuntakohtaiset voitot ja tappiot olisivat rajuja, joten niitä erikseen tasataan. Mikään kunta ei aluksi häviä tai voita enempää kuin 25 euroa/asukas eikä siirtymäkauden jälkeenkään enempää kuin 100 euroa asukasta kohden.

On tietysti hyvä, että kunnat eivät joudu uudistuksen toteutuessa kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mutta eikö valtionosuuksien tulisi perustua kulloisiinkin palveluihin ja niiden tarvetekijöihin? Eikö ole kestämätöntä sitoa valtionosuuksia pysyvästi vanhoihin rakenteisiin?

Valiokuntamalli jalostuu

Olemme edelleen jatkaneet uuden organisaatiomallimme valmistelua. Tavoitteena on ottaa se käyttöön valtuustokauden alussa eli kesäkuussa 2017. Valmistelemme mallia, jossa kaksi valtuutetuista valittua valiokuntaa korvaisi nykyiset lautakunnat. Toinen niistä vastaisi pitkälle nykyisten sivistyslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialasta. Toinen taas teknisen puolen asioista. Muitakin valiokuntamalleja on ollut esillä, mutta tämä perinteiseen toimialajakoon perustuva malli tuntuu saavan eniten kannatusta.

Valiokunnat eivät nykyisten lautakuntien tapaan tekisi päätöksiä yksittäisissä asioissa. Sen sijaan niiden tehtävänä olisi antaa poliittista ohjausta toimialallaan. Niiden tulisi siis ottaa kantaa siihen, miten toimialan toimintoja kehitetään. Ratkaisut eivät perustuisi virkamiesten tekemiin esityksiin, vaan ne työstettäisiin kokouksissa yhteistyönä. Tarkoitus on, että valtuutetut pääsisivät vaikuttamaan merkittävämmin ja varhaisemmassa vaiheessa valmisteluun.

Päätöksiä tekisivät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat. Päätöksiä tehtäessä erityisesti viranhaltijoiden tulisi noudattaa valiokuntien linjauksia. Kunnanhallitus voisi tehdä päätöksiään kokousten lisäksi myös ns. sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Tällöin päätösesitys, joka toimitettaisiin hallituksen jäsenille sähköisesti, tulisi hyväksytyksi, jos kukaan jäsenistä ei sitä vastustaisi. Näin voitaisiin ratkaista vaikutuksiltaan pienempiä ja rutiiniluontoisia asioita. Hallitus voisi kokouksissaan keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin.

Pormestari

En ole ollut mitenkään innostunut pormestarimallin käyttöön otosta Suomen kunnissa. Näin siksi, että olen nähnyt nykyisen vastuunjaon luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken toimivana ratkaisuna.

Teuvalla on mietitty jo reilun vuoden ajan, millainen on uusi kunta, kun sote on siitä irroitettu. Olemme päätyneet valiokuntamallin kehittelyyn Kempeleen kokemusten pohjalta. Tämä näyttäisi toteutuvan, ja hyvä niin.

Uudella kunnalla 1.1.2019 lukien on vähemmän palveluita tuotettavana, mutta enemmän edunvalvontatehtäviä sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistä. Maakunnista tulee merkittäviä vallan käyttäjiä, ja niiden päätöksentekoon pieni kunta saa korkeintaan yhden edustajansa.

Olisiko uudessa tilanteessa perusteltua panostaa yksiäänisyyteen, kasvollisuuteen ja poliittiseen valtuutukseen? Mielestäni monen pienen kunnan kannattaisi uudelleen miettiä pormestarimallin edut ja haitat. Tämä pohdinta voisi tähdätä reilun neljän vuoden päästä pidettäviin kuntavaaleihin ja niitä seuraavaan valtuustokauteen.

Pesänselvitystä

Jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat, koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy 1.1.2019 lukien kunnilta maakuntien vastuulle. Näillä mennään, ja tärkeää on keskittyä uuden mallin suunnitteluun.

Jotenkin kuitenkin kaipaisin myös kriittistä pohdiskelua siitä, kuinka tässä näin kävi? Sosiaali- ja terveystoimi ovat perusopetuksen ohella suomalaisen kunnallishallinnon ydintä. Uudistuksen jälkeen pieniin kuntiin jää kovin vähän toimintoja, vaikka kuinka yrittäisimme viritellä positiivisia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Toisaalta taas tuntuu oudolta ajatella, että suuret kaupungit eivät ole kykeneviä hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan, vaan niiden rinnalle tarvitaan  iso rinnakkaisorganisaatio, jonka kanssa muodostuu merkittäviä rajapintoja.

Onko edunvalvontamme ollut onnistunutta? Onko yhteistyökykymme ollut riittävää? Vastaako uudistumiskykymme nykypäivän haasteita? Aika mennyt ei palaa, eikä tarvitsekaan, mutta virheistä on tärkeää oppia.

Kotisivut

Kunnan verkkosivut uudistetaan. Moni varmaan toteaa, että on jo aikakin. Nykyiset ovat palvelleet pitkään ja uskollisesti. Ajan myötä rakenne rapautuu, kun vanhaan rakenteeseen lisätään uusia sivuja. Työkalutkin ovat vuosien kuluessa kehittyneet. Ja vielä: skaalautuvuus eri laitteille on nykyisin tärkeää, etsiihän moni meistä tietoa esimerkiksi matkapuhelimella tai tabletilla.

Elinkeinoasiamies

Teuvalla on pari vuotta ollut oma elinkeinoasiamies käytettävissään kahtena päivänä viikossa. Aluksi tehtävää hoiti Pekka Soini, nyttemmin Sakari Varala.  Elinkeinoasiamies on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän palkkalistoilla, mutta Teuvan kunta maksaa kuluista tuon 40 %:n työosuuden. Järjestely on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Pitkältihän tämä on henkilökysymys. Sakari tuntee teuvalaiset yritykset sekä yrittämisen haasteet ja menestymisen eväät. Niinpä kunnanhallitus päätti vakinaistaa järjestelyn.

Aloite pakolaisista

Kunnanhallitus käsitteli eilen Risto Eteläpään tekemää aloitetta pakolaisten vastaanottamisesta Teuvan kuntaan. Asiasta keskuteltiin vilkkaasti, mutta päätöstä puoleen tai toiseen ei tehty. Kunnanhallitus haluaa lisätietoja asiasta; miten kustannukset korvataan, miten kotoutus järjestetään, miten palvelut järjestetään. Selvitys koskee nimenomaan turvapaikan saaneiden pakolaisten kuntapaikkoja.

Lex Kittilä

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja kuntalain muuttamisesta. Laissa säädettäisiin poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Lisäksi säädettäisiin tarkemmin kunnan velvollisuudesta pidättää luottamushenkilö luottamustoimestaan sekä hallinnon järjestämisestä poikkeustilanteissa.

Lakiesityksen valmisteluun lienee aiheen antanut Kittilän kunnan solmuun ajautunut päätöksenteko. Valitettavasti tällaistakin sääntelyä umpisolmujen avaamiseksi tarvitaan.

SLP

Kesän aikana on käyty keskusteluja Suomen Lämpöpuu Oy:n toimitilatarpeista. Yritys elää vahvaa kasvun kautta. Lähes koko liikevaihto tulee viennistä. Yritys työllistää Teuvalla ja Kristiinankaupungissa yhteensä 35 henkilöä.

Yrityksen tulevan kehittämisen kannalta on keskeistä, että toiminta saadaan keskitettyä Teuvan toimipisteeseen. Lisätilaa tarvitaan pintakäsittelyä varten. Yritys panostaa voimakkaasti laitekantansa uudistamiseen, joten järjestely, jossa kunta rakennuttaa toimitilat, ja vuokraa ne yritykselle, on hyvin tarpeellinen.

Esitän maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle 1.500 m2:n suuruisen hallin rakentamista. Kustannusarvio on 770.000 euroa. Yritys maksaa vuokrana kunnalle aiheutuvat pääomakulut. Näin tuemme oman paikkakunnan työllisyyttä.

Mitä syksy tuo tullessaan?

Ainakin sateita ja tulvia. Onneksi vesi on nyt laskemassa. Toivotaan hyviä säitä, jotta edes osa sadosta säästyisi.

Kunnassa syksyn myötä alkaa aina seuraavan vuoden talousarvion laatiminen. Niukoissa raameissa sitä sorvataan tänäkin vuonna. Sote-menot näyttävät tänä vuonna ylittävän budjetin noin puolella miljoonalla eurolla. Ja kun budjetti on jo alunperinkin alijäämäinen, asettaa se paineita ensi vuoden suunnitelmiin.

Teuvalla valmistellaan uudenlaista päätöksentekojärjestelmää. Suunnitelmissa on, että uuden valtuustokauden aloittaessa ensi kesänä Teuvalla siirryttäisiin ns. valiokuntamalliin. Lautakunnat lakkaisivat ja tilalle tulisivat valtuutetuista koostuvat valiokunnat, jotka eivät niinkään nuijisi yksittäisiä päätöksiä vaan ohjaisivat kunnan kehittämistä.

Mietimme myös uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kaikki ideat ovat tervetulleita.

Veroprosentti 2019

Maakunta-soten myötä kunnalta poistuu suuri määrä tehtäviä. Vastaavasti valtionosuudet pienenevät. Myös kuntien veroprosenttien tulee pienentyä. Nykyisten kaavailujen mukaan kaikkien kuntien veroprosenttia alennettaisiin 12,30 %-yksikköä. Näin Teuvan uusi veroprosentti olisi 9,70.

600 sivua

Eilen julkistettiin vielä keskeneräisiä maakunta- ja sote-lakiesityksiä. Virkamiehet ovat olleet ahkerina... Vaatii perehtymistä ja sulattelua. Mitään suuria yllätyksiä julkistukseen ei näyttänyt liittyvän. Myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että hallitus pyrkii tosissaan siihen, että myös pienet sote-tuottajat pääsisivät markkinoille. Jopa yksittäiset ammatinharjoittajat. Niinpä Brommelsin työryhmän esitystä ei olla aivan sellaisenaan toteuttamassa.

Valaistusta tuli myös kuntien rahoitukseen uudistuksen jälkeen. Siinä näyttäisi muodostuvan järjestelmä, joka turvaisi sen, että mikään kunta ei joutuisi kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Pahoinvointi ja sen kustannukset

Olin viime viikolla seminaarissa Seinäjoen keskussairaalassa, jossa käsiteltiin hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti esillä oli ehkäisevän päihdetyön ja mielen hyvinvoinnin näkökulma. Lainaan tähän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Markkulan esityksestä muutaman faktan:

Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski on nelinkertainen.

Tupakointi on edelleen yksi suurimmista väestöryhmien terveyseroja aiheuttavista tekijöistä.

Viimeisen 20 vuoden aikana jotain huumausainetta elämänsä aikana käyttäneiden osuus on kolminkertaistunut.

Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.

Kustannukset näistä neljästä ongelmasta ovat yhteiskunnalle yli 2 miljardia euroa vuodessa. Jos teuvalaisilla olisi näistä haittoja yhtä paljon kuin maassa keskimäärin, Teuvan kustannukset olisivat suuruusluokkaa 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuulimme myös esimerkkejä siitä, miten näitä haittoja on pystytty määrätietoisella työllä ehkäisemään. Uuden soten rakentamisessa näiden asioiden tulisi olla keskiössä.

Kuntaliiton lausunto

Kauan kaivattu Kuntaliiton lausunto case Pihlajalinnasta ehti kuin ehtikin ennen kunnanhallituksen esityslistan postittamista. Paperia on melkein kymmenen sivua, mutta ydin lienee tämä:

Kuntaliitto katsoo, että Kuusiokuntien ja Kuusiolinna Oy:n välisen sopimuksen laajentaminen koskemaan myös Suupohjan kuntia sisältää riskin siitä, että laajentaminen katsotaan hankintalain näkökulmasta laittomaksi suorahankinnaksi.

Kiinteistöt

Eilen sain tietoa Eskoon kuntayhtymän rohkeasta kiinteistöstrategiasta. Vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan vastaamaan nykyistä palvelutarvetta.

Meillä Teuvalla on kiinteistöjen tulevaisuutta pähkäilty myöskin jo pitkään. Monen luottamushenkilön mielestä jo turhankin pitkään. Asia on kuitenkin vaikea ja merkittävä. Meillä on iso tarve vähentää kiinteistökuluja, ja parhaiten se onnistuu käytössä olevia neliöitä vähentämällä. Kiinteistökannassa on myös merkittäviä peruskorjaustarpeita.

Lähestymme nyt asiaa siitä näkökulmasta, että jaamme kunnan omistamat kiinteistöt neljään koriin:

1. pidettävät; kunto hyvä, käyttötarve merkittävä
2. jalostettavat; kunto hyvä, käyttötarkoitus tulee miettiä uusiksi
3. korjattavat; kunto heikko, käyttötarve merkittävä
4. myytävät; kunto heikko, käyttötarve vähäinen

Esteetöntä liikkumista

Teuvan vanhus- ja vammaisneuvosto on tehnyt aloitteen sähköisesti avautuvien ovien asentamisesta Henriikkakotiin.  Perusteluina neuvosto esittää, että nykyiset ovet ovat esteelliset ja raskaasti avattavat vanhuksille ja vammaisille, jotka kulkevat ovista fysioterapiaan, apuvälinelainaamoon ja liikuntaryhmiin. Iso osa asiakkaista käyttää liikkumiseen erilaisia apuvälineitä, jolloin nykyisen oven avaaminen on vaikeaa. Liikelaitoskuntayhtymä puoltaa aloitetta. Ovien raskaus aiheuttaa ongelmia myös Henriikkakodin asukkaiden ja omaisten liikkumiseen.

Toteutusvastuu kuuluu kiinteistön omistajalle eli Teuvan kunnalle. Selvitetään, mitä maksaa, ja laitetaan toimeksi.

Soten strategioita

Tänään on liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan kokous. Esityslistalla komeilevat mm. yhtymän keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ensi vuodelle sekä suunnitelmavuosille 2017 - 2019. Näitä strategisia linjauksia on pöllytetty positiivisesti. Parit vapaat lainaukset:

"Asiakas saa tietoa palveluista ja kuntayhtymän kehittämistoimista selkokielisesti.

Asiakkaiden omia voimavaroja, toimijuutta, kuntoutumista, osallisuutta ja omaa vastuuta hyödynnetään ja tuetaan kaikissa asiakkaan palveluissa elämänkaarimallin mukaisesti.

Ennakointi, varhainen puuttuminen ja palvelutarpeen syntymisen ehkäisy ovat ensisijaisia toimintatapoja kaikessa palvelutoiminnassa.

LLKY osallistuu aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan SOTEN valmisteluun.

Läpäisevinä periaatteina suunnitelmallisuus, taloudellisuus, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus ja ennakkoluulottomuus.

..."


Hyviä asioita. Näitä vaan käytäntöön.

PohjaBotten16

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella järjestetään PohjaBotten16-niminen valmiusharjoitus marraskuussa. Harjoituksessa testataan kriisitilanteiden ja poikkeusolojen valmiussuunnitelmia sekä viranomaisten ja eri toimijoiden yhteistyötä. Teemoina ovat erityisesti kyberuhkat, laaja maahanmuutto ja hybridisodankäynti.

Muiden kuntien mukana myös Teuva osallistuu harjoitukseen. Harjoitus on oikeastaan pitkä prosessi, jota tänään johtoryhmä aloitteli tutkailemalla omaa valmiuttaan ja vastaamalla aluehallintoviraston tekemiin ennakkotehtäviin.

Valiokuntamalli

Teuvan kunta pohtii organisaationsa ja päätöksentekonsa uudistamista. Palvelustrategian laadinnassa pintaan nousi ns. valiokuntamalli. Siinähän lautakunnat korvataan valiokunnilla, joiden jäsenet ovat valtuutettuja. Valiokunnille voi uuden kuntalain mukaan siirtää päätösvaltaa, mutta ne voivat myös toimia poliittisia linjauksia valmistelevina toimieliminä. Tämä olisi keino saada valtuutetut vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

Rajoituksia

Valtioneuvostossa on valmisteltu lakiehdotus, jolla rajoitettaisiin kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia investoida sote-kiinteistöihin ja tehdä ns. palvelujen kokonaisulkoistuksia.

Lakia on osattu odottaa. Investointien osalta rajoitukset olisivat yllättävän tiukat. Pääsääntöiseti yli viiden miljoonan euron investointeja ei saisi tehdä. Poikkeamislupaa voisi toki hakea hyvin perustein.

Palvelujen ulkoistuksia voisi tehdä (ehkä vähän yllättäen) entiseen tapaan, kunhan sopimuksiin otettaisiin lain edellyttämät irtisanomislausekkeet. Näin maakunnat voisivat halutessaan purkaa epäedullisiksi katsomansa sopimukset.

Pieni askel...

...läpinäkyvyyden ja avoimuuden suuntaan: Kunnanhallitus päättänee ensi maanantaina, että Teuvan kunnan virkamiesten tekemät päätökset julkaistaan netissä kunnan sivuilla samaan tapaan kuin valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntienkin tekemät päätökset. Poikkeuksena tietysti salassa pidettävät asiat. Näitähän ovat esimerkiksi yksittäistä kuntalaista koskevat asiat, joissa yksityisyyden suoja tulee huomioida. Viranhaltijapäätösten julkaisemiseen päädyttiin siksi, että viranhaltijoille on siirretty merkittävää päätösvaltaa, jonka käyttöä tulee kuntalaisten myöskin voida seurata.

Miksei päätöstä tule?

Viime syksynä päätettiin tehdä selvitys Pihlajalinna-yhteistyöstä. Valtuuston piti saada asia päätettäväkseen joulukuussa. Asialle annettiin kuitenkin lisää valmisteluaikaa, koska selvitettäviä asioita oli paljon.

Kun sitten talvella raportti yhteistyön mahdollisuuksista  valmistui, Kauhajoen kaupunki päätti pyytää järjestelystä Kuntaliiton lausunnon ja tehdä päätöksensä vasta sen jälkeen. Pihlajalinna-yhteistyö toteutuu vain, jos kaikki neljä kuntaa (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) tekevät samansisältöiset myönteiset päätökset. Totesimme Teuvalla, että koska asia ei ratkea, ennen Kauhajoen päätöstä, odotamme mekin tuon lausunnon valmistumista.

Lausunto kuitenkin viipyy ja viipyy. Syitä on varmasti useita. Pyydetty lausunto on aika laaja-alainen. Siihen vastaaminen vaatinee aika paljon valmistelutyötä. Toisaalta Kuntaliiton juristit lienevät varsin työllistettyjä mm. sote- ja maakuntauudistusten valmistelun vuoksi.

TP15

Kunnan viime vuoden tilinpäätös on 562.000 euroa alijäämäinen. Viime vuosina alijäämää on pystytty vuosittain pienentämään, mutta edelleen töitä siis riittää. Vuonna 2015 sote-menot olivat 0,4 miljoonaa edellisvuotta pienemmät. Kunnan oman toiminnan menot laskivat myös noin 0,4 miljoonaa. Verotulot pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Valtionosuuksissa oli laskua 0,5 miljoonaa, mutta tässä tulee ottaa huomioon, että vuonna 2014 kunta sai vielä hakinnanvaraista rahoitusavustusta 0,8 miljoonaa.

Investointibuumi jatkui 6,8 miljoonalla. Merkittävimpiä investointeja olivat suun terveydenhuollon tilojen rakentaminen, Eskaritalo ja kirjaston remontti. Lainamäärä kasvoi 19 miljoonaan.

Enää vuosi

Seuraavat kuntavaalit ovat jo  vuoden päästä huhtikuussa.  Eli ei aikaakaan, kun poliittiset ryhmät alkavat aktiivisesti etsiä ehdokkaita. Nyt onkin mielenkiintoinen vaihe tulla mukaan kunnan päätöksentekoon. Muuttaahan maakuntien perustaminen pelikenttää melkoisesti. Kunnat hakevat uudessa tilanteessa uutta rooliaan. Yhteisöllisyys ja paikkakunnan elinvoiman edistäminen yhdessä koulutus- ja vapaa-ajanpalvelujen kanssa nousevat keskiöön.

Raiteilla

Valtakunnallinen sote-ratkaisun valmistelu etenee kuulemma kuin juna raiteillaan. Näin kauempaa asiaa seuraava ryhtyy miettimään, ovatko raiteet kuitenkin vaihtuneet.

Näyttää siltä, että asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä ja yksityisten sote-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta on tullut uudistuksen keskeisin tavoite. Tämä toteutunee palveluintegraation ja palveluketjujen eheyden kustannuksella.

Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan ovat myönteisiä asioita, mutta toteutus saattaa lisätä byrokratiaa. Jos tilaajasta ei pystytä tekemään vahvaa, jää palveluista päättäminen yhtiöille. Julkisten palvelujen yhtiöittäminen tuo kaivattua läpinäkyvyyttä, mutta se myös voi pirstaloida palveluketjuja. Julkisen vallan käytön siirtämistä osakeyhtiölle ei nykyinen lainsäädäntömme mahdollista.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät yleensä pysty hyödyntämään valinnanvapautta. Juuri heidän tilannettaan uudistuksen toivoisi parantavan.

Kysely

Muistuttelisin vain, että kunnan kotisivuilla on avoinna kysely Teuvan kaupallisista palveluista. Mielipidettäsi kaivataan. Eikä vie paljoa aikaa. Vastaajien kesken arvomme lahjakortteja paikallisissa yrityksissä käytettäväksi.

Valinnanvapaus

Mats Brommelsin johtama selvityshenkilöryhmä jätti tänään väliraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sote-uudistuksessa. Työryhmä esittelee useita vaihtoehtoja, joissa kussakin on omat ongelmansa. Hämmentävää on se, että valinnanvapaus saattaa jopa kaventua nykyisestä.

Todennäköiseltä vaikuttaa malli, jossa valtion hyväksymät yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat tarjoaisivat asiakkaille palveluita samoilla ehdoilla kuin julkisetkin toimijat. Näin ainakin peruspalveluissa sekä joissakin erikoissairaanhoidon palveluissa. Kelan sairaanhoitokorvausta yksityisen palvelun käytöstä ei enää maksettaisi. Asiakkaat valitsisivat toimijan, jota käyttävät, todennäköisesti määräajaksi.

Kelan sairaanhoitokorvaukset kattavat tällä hetkellä enää keskimäärin 15 % yksityisen terveydenhuollon palvelujen kustannuksista, ja loppuosa jää potilaan itsensä maksettavaksi. Jos nämä asiakkaat siirtyvät edellä mainitulla tavalla julkisen rahoituksen piiriin, kustannukset kai vääjäämättä kasvavat. Haasteena on myös löytää sellainen korvaustaso palveluntuottajille, joka toisaalta houkuttelee yksityisiä toimijoita ja toisaalta hillitsee kustannusten kasvua.

Kuntien tehtävien vähentäminen

Hallitus asetti ohjelmassaan 1 miljardin euron säästötavoitteen kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Tehtävä on osoittautunut vaikeaksi. Tähän mennessä karsittavaa on löytynyt 400 miljoonan edestä, ja nekin toteutuisivat vasta pitkällä aikavälillä.

Säästötavoitetta laajennetaankin nyt koko julkiseen sektoriin. Siis toisin sanoen kuntien tehtäviä ei vähennetäkään miljardilla.

Lakeja on kuitenkin käyty läpi tiukalla kammalla, ja velvoitteita yritetty vähentää. Tässä joitakin esimerkkejä. Kuntien vastuuta terveyteen liittyvistä lausunnoista vähennetään silloin, kun ne eivät liity suoraan potilaan hoitoon. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennetään. Pelastustoimea koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Toteutetaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistus. Vanhuspalvelulain mukaisia tehtäviä kevennetään. Kunnat saavat aiempaa vapaammin päättää, miten palvelut tuotetaan. Kuntien toimintaa ohjaavia suosituksia puretaan.

Kyllä tässä ihan yrittämisen maku on. Normien purkua vaikeuttaa se tosiasia, että toisaalta ei pitäisi haavoittuvassa ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien asiakasryhmien oikeuksia olennaisesti vaarantaa. Toivon norminpurkajille menestystä vaativassa työssään!

Ahdinko

Traktorit vyöryvät tänään Helsinkiin. Ajatukseni ovat mielenilmaisijoiden matkassa ja myötätuntoni heidän puolellaan. Maatalous on yritystoimintaa. Nykyään varsin mittavia investointejakin vaativaa. Mutta se on myös paljon muuta. Suomalaista puhdasta ruokaa. Huoltovarmuutta. Elinympäristöämme. Paikallista elinkeinoelämää. Maaseudun elinvoimaisuuutta.

Nyt tarvitaan sekä hätätoimia, jotta tilat eivät kaatuisi että kannattavuutta pitemmällä aikavälillä lisääviä toimia. Ongelmien kasaantuminen on ollut nähtävissä jo pitkään. Toimilla on nyt kiire.

3.000.000.000 €

Maamme hallitus tavoittelee sote-uudistuksella 3 miljardin euron vuotuista säästöä. Kuten aiemmin on tullut todettua, Teuvan luvut noin karkeasti edustavat yhtä promillea valtakunnan vastaavista. Kyse olisi siis Teuvan mittakaavassa noin kolmen miljoonan euron vuotuisista säästöistä. Pärjäisimme aika hyvin, jos sote-menomme olisivat 22 miljoonan asemesta 19 miljoonaa.

Ihan tätä tuo hallituksen tavoite ei kuitenkaan tarkoita. Uuden sote-ratkaisun on tarkoitus toteutua 1.1.2019 alkaen. Vuosina 2019 - 2029 sote-menojen reaalisen kasvun arvioidaan olevan 2,4 % vuodessa. Jos kasvu tuolla kymmenvuotiskaudella saadaan painettua 0,9 %:iin/vuosi, tuo 3 miljardin tavoite saavutetaan vuonna 2029. Menot eivät siis pienene, vaan kasvavat vähemmän kuin on oletettu.

Aikalisä

Hiihtoloman jälkeen työt alkoivat Suupohjan seudullisen johtoryhmän kokouksella Orrelassa. Ryhmään kuuluvat Isojoen, Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan valtuuston puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtajat ja kuntajohtajat sekä Llky:n, Sekin ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän johtajat.

Seudullista strategiaa pukkaa. Myös Pihlajalinnasta puhuttiin. Kauhajoen kaupunki on sopimuskokonaisuudesta pyytänyt lausunnon Kuntaliitolta. Kauhajoki käsittelee asian vasta lausunnon saatuaan. Teuvan oli tarkoitus käsitellä asiaa kunnanhallituksessa 14.3. ja valtuustossa 21.3. Nyt lienee kuitenkin järkevää odottaa tuo pyydetty lausunto, koska asia kuitenkin ratkeaa vasta, kun kaikki kunnat ovat tehneet päätöksensä.