Teuvan kunta on solmimassa yhteistyösopimusta Lauri Tähkän ja Elonkerjuu -orkesterin kanssa. Idea yhteistyöhön tuli tulevaisuuslautakunnalta. Yhtye on hyvässä nosteessa, uusi levy pian ilmestymässä, ja yhtye on myöskin vahvistanut taustavoimiaan. Sopimusluonnos pitää sisällään mm. sen, että yhtyeen uuteen keikkabussiin tulee koko auton perän kattava kunnan mainos, jonka todennäköisesti ideoi ja toteuttaa Teuvan oma poika Panu Hemminki. Yhtye tuo esiintymisissään ja lehdistötilaisuuksissaan esiin Teuvan kuntaa ja yhtyeen teuvalaisia juuria. Sopimus pitää sisällään myös mm. koulukiertueen, jolla eteläpohjalainen kansanperinne on voimakkaasti esillä. Tietämäni mukaan sopimus on ainutlaatuinen lajissaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen kunta avoimesti sponsoroi rock-yhtyettä.
Kunta ei ole asialla yksin. Tähän hankkeeseen yhdessä kunnan kanssa on lähdössä mukaan Teuvan kärkiyrityksiä. Toistaiseksi kiinnostuksensa ovat ilmoittaneet Betoni-Luoma Oy, Björnsteel Oy, Capell Oy, EP:n Ristikkorakenne Oy, Nipere Oy, Teak Oy, Teuvan Keitintehdas Oy, Teuvan Risteys, Rauta- ja maatalouspiste J. Muotio Ky, Vapaa-ajankeskus Parra Oy ja West Welding Oy. Mikäli jokin yritys tai yhteisö olisi vielä halukas tulemaan joukkoon mukaan tuomaan Teuvaa tunnetuksi, ottakaapa yhteyttä minuun (046 850 7700 tai etunimi.sukunimi@teuva.fi)!
keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006
Tilinpäätös: Menot kasvoivat tuloja nopeammin
Teuvalaisten palveluihin käytettiin viime vuonna 30 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,9 milj. euroa. Kustannusten nousu aiheutui mm. hoitotakuusta, palkkaus- ja eläkemenojen kasvusta sekä kiinteistöjen ylläpitokulujen noususta.
Kun tulot kasvoivat 3,6 %, käyttötalouden menojen kasvu oli lähes kaksinkertainen. Erityisen huolestuttavaa tulopuolella oli se, että verotulot kasvoivat vain vaatimattomat 2,1 %.
Teuvan kunnan tase on terve. Oma pääoma on riittävä, velkaa on vähän, ja kunnan pankkitileilläkin on vielä mukavasti rahaa. Jokainen meistä kuitenkin tietää jo omasta taloudestaan, että jos jokapäiväiset menot ovat tuloja suuremmat, ei niin voi pidemmän päälle elellä - vaikka sattuisi vähän varallisuutta pahan päivän varalle olemaankin.
Palvelutarpeet kasvavat lähivuosina. Valtiolta ei isoja apuja talouden oikaisemiseen ole odotettavissa. Toimintaa on siis tehostettava. Teuvan kunnan tilanne on aika lailla samanlainen kuin muillakin vastaavan rakenteen omaavilla kunnilla. Terveen taseemme turvin voimme tehdä tarvittavat toiminnan tehostamistoimet ilman paniikkia ja hätäilyä. Mutta liian pitkälle ei päätöksiä ole varaa siirtää, sillä ilman sopeutusta tilanne pahenee kuukausi kuukaudelta.
Kun tulot kasvoivat 3,6 %, käyttötalouden menojen kasvu oli lähes kaksinkertainen. Erityisen huolestuttavaa tulopuolella oli se, että verotulot kasvoivat vain vaatimattomat 2,1 %.
Teuvan kunnan tase on terve. Oma pääoma on riittävä, velkaa on vähän, ja kunnan pankkitileilläkin on vielä mukavasti rahaa. Jokainen meistä kuitenkin tietää jo omasta taloudestaan, että jos jokapäiväiset menot ovat tuloja suuremmat, ei niin voi pidemmän päälle elellä - vaikka sattuisi vähän varallisuutta pahan päivän varalle olemaankin.
Palvelutarpeet kasvavat lähivuosina. Valtiolta ei isoja apuja talouden oikaisemiseen ole odotettavissa. Toimintaa on siis tehostettava. Teuvan kunnan tilanne on aika lailla samanlainen kuin muillakin vastaavan rakenteen omaavilla kunnilla. Terveen taseemme turvin voimme tehdä tarvittavat toiminnan tehostamistoimet ilman paniikkia ja hätäilyä. Mutta liian pitkälle ei päätöksiä ole varaa siirtää, sillä ilman sopeutusta tilanne pahenee kuukausi kuukaudelta.
maanantaina, maaliskuuta 20, 2006
Mikä suunta?
Kunnallishallinto elää mielenkiintoista vaihetta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee siten, että kesän korvilla hallitus antanee eduskunnalle puitelakiesityksen siitä, miten asiassa tulee toimia. Useamman ministerin suulla on todisteltu, että kuntien pakkoliitoksia ei tule. Uskottaneen siis se. Mutta nähtävästi kunnat velvoitetaan peruspalvelujen tuottamisessa hyvin pitkälle menevään yhteistyöhön. Tämä yhteistyö taas näyttää hyvin pitkälle suuntaa siihen, mitkä kunnat kuuluvat yhteen. Ei siis ole ollenkaan sama, kenen kanssa liittoudutaan.
Tällä alueella Suupohjan seudun (Kauhajoki, Jurva, Karijoki, Isojoki ja Teuva) kunnilla on jo vakiintunutta yhteistyötä. Alukeskusohjelmaan kuuluva verkostopilotti on siitä hyvä esimerkki, samoin ammatillinen koulutus, seutuverkko sekä elinkeinotoimen kuntayhtymä. Teuvalla ei kuitenkaan kaikilta osin olla yhteistyöhön tyytyväisiä. Kritiikkiä kuulee usein.
Viime aikoina rannikon kunnat Kristiina, Kaskinen ja Närpiö ovat olleet aktiivisia yhteistyöpyrkimyksissä. Yhteisissä tapaamisissa on todettu, että rannikko on perinteinen asiointisuunta, ja moni käy myös nykyisin siellä töissä. Muun muassa muutamat yrittäjät ovat todenneet, että rannikon suunta on se, johon Teuvan kunnan tulee yhteistyötään rakentaa.
Oma kantani on se, että Teuva on osa Suupohjaa, jonka yhteistyökuvioita on mietitty sen verran pitkälle, että meidän kannattaa olla niissä jatkossakin aktiivisesti mukana, mutta puolemme pitäen. Mm. elinkeinotoimen kuntayhtymän toimintaan haluamme lisää tehokkuutta ja tasapuolisuutta. Suupohja on pieni seutukunta (vain noin 30.000 asukasta), joten mahdollisimman monessa asiassa yhteistyötä tulee laajentaa myös rannikon suuntaan.
Mitähän mieltä ovat kuntalaiset?
Tällä alueella Suupohjan seudun (Kauhajoki, Jurva, Karijoki, Isojoki ja Teuva) kunnilla on jo vakiintunutta yhteistyötä. Alukeskusohjelmaan kuuluva verkostopilotti on siitä hyvä esimerkki, samoin ammatillinen koulutus, seutuverkko sekä elinkeinotoimen kuntayhtymä. Teuvalla ei kuitenkaan kaikilta osin olla yhteistyöhön tyytyväisiä. Kritiikkiä kuulee usein.
Viime aikoina rannikon kunnat Kristiina, Kaskinen ja Närpiö ovat olleet aktiivisia yhteistyöpyrkimyksissä. Yhteisissä tapaamisissa on todettu, että rannikko on perinteinen asiointisuunta, ja moni käy myös nykyisin siellä töissä. Muun muassa muutamat yrittäjät ovat todenneet, että rannikon suunta on se, johon Teuvan kunnan tulee yhteistyötään rakentaa.
Oma kantani on se, että Teuva on osa Suupohjaa, jonka yhteistyökuvioita on mietitty sen verran pitkälle, että meidän kannattaa olla niissä jatkossakin aktiivisesti mukana, mutta puolemme pitäen. Mm. elinkeinotoimen kuntayhtymän toimintaan haluamme lisää tehokkuutta ja tasapuolisuutta. Suupohja on pieni seutukunta (vain noin 30.000 asukasta), joten mahdollisimman monessa asiassa yhteistyötä tulee laajentaa myös rannikon suuntaan.
Mitähän mieltä ovat kuntalaiset?
torstaina, maaliskuuta 16, 2006
Parra-ideat
Kiitos ajatuksista ja ideoista, joita olette lähettäneet Parran kehittämisestä! Pari ehdotusta tuli privaatisti tämän palstan ulkopuoleltakin. Mutta lupasin palkita yhden ehdotuksen nimenomaan tähän paikkaan jätetyistä ajatuksista. Valinta on kohtuullisen vaikea, ehdotukset ovat minusta kovin tasaväkisiä. Niiden toteuttamiskelpoisuuteen en ota kantaa - Parran tulevaisuutta miettivä työryhmä saa tehdä sen. Mutta, mutta. Jos T-Bower ilmoittautuu minulle vaikkapa sähköpostitse, toimitan hänelle lupaamani liput rinteeseen. Sähköpostiosoitteenihan on muotoa etunimi.sukunimi@teuva.fi
keskiviikkona, maaliskuuta 15, 2006
Esteettömyys
Paula Muotio toi tämänpäiväisessä Tejukassa esiin vammaisnäkökulmaa Parran kehittämisessä. Parraan kaivattiin mm. BiSki-kelkkaa, jolla liikuntaesteisetkin voisivat harrastaa laskettelua. Idea välittyi lehden kautta varmasti myös Vapaa-ajankeskus Parra Oy:lle, joka Parran laskettelukeskusta ylläpitää. Jos heiltä löytyy asiaan kiinnostusta, olen valmis kehittelemään yhteistyötä asian edistämiseksi.
Paula on joskus tuonut myös esiin ajatuksen siitä, että Teuva julistautuisi esteettömäksi kunnaksi - siis kunnaksi, jossa kaikessa toiminnassa otettaisiin huomioon myös liikuntaesteiset.
Kun rakennamme tänä päivänä toimitiloja ja liikennealueita, tulisi niiden rakenteiden olla hyviä ja toimivia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka emme asettaisi katsettamme kuin 20 tai 30 vuoden päähän, huomaamme että väestörakenne mitä todennäköisimmin on varsin erilainen kuin tänä päivänä. Monet meistä ovat silloin eläkeiässä, ja myös liikkumisen esteet ovat silloin yleisiä. Tämä tulisi tämän päivän suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida.
Esteettömyyden huomioiminen voi toki helposti johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Kunnolla ja varhaisessa vaiheessa suunniteltuina osa ratkaisuista voi olla kuitenkin hyvinkin edullisia. Ja se mikä on hyvää liikuntaesteiselle, on yleensä hyvää ympäristöä meille kaikille.
Miten Teuva profiloituu, miten erottautuu naapureistaan? Kun Teuvan strategiaohjelmaa mietitään, tämä on yksi käytännön kysymys, johon otetaan kantaa.
Paula on joskus tuonut myös esiin ajatuksen siitä, että Teuva julistautuisi esteettömäksi kunnaksi - siis kunnaksi, jossa kaikessa toiminnassa otettaisiin huomioon myös liikuntaesteiset.
Kun rakennamme tänä päivänä toimitiloja ja liikennealueita, tulisi niiden rakenteiden olla hyviä ja toimivia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka emme asettaisi katsettamme kuin 20 tai 30 vuoden päähän, huomaamme että väestörakenne mitä todennäköisimmin on varsin erilainen kuin tänä päivänä. Monet meistä ovat silloin eläkeiässä, ja myös liikkumisen esteet ovat silloin yleisiä. Tämä tulisi tämän päivän suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida.
Esteettömyyden huomioiminen voi toki helposti johtaa kalliisiin ratkaisuihin. Kunnolla ja varhaisessa vaiheessa suunniteltuina osa ratkaisuista voi olla kuitenkin hyvinkin edullisia. Ja se mikä on hyvää liikuntaesteiselle, on yleensä hyvää ympäristöä meille kaikille.
Miten Teuva profiloituu, miten erottautuu naapureistaan? Kun Teuvan strategiaohjelmaa mietitään, tämä on yksi käytännön kysymys, johon otetaan kantaa.
tiistaina, maaliskuuta 14, 2006
Kouluverkkoratkaisua ei voi tehdä vain eurojen pohjalta
Keskustelu kouluverkosta jatkuu. Kyseessä on tärkeä asia, joten siitä on hyvä keskustella perusteellisesti. Ainakin se keskustelu, mitä minä kuulen, on ehkä liikaakin juuttunut euroihin. Totta on, että säästöjä tarvitaan - siitä emme pääse yli emmekä ympäri. Mutta syynä kouluverkon uudelleen arviointiin on taloudellisen ahdingon lisäksi myös oppilasmäärien väheneminen. Ja kunnanhallitus edellytti, että etsitään tuleville vuosille taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista ratkaisua.
Tässä yhteydessä tulisi käydä aktiivista keskustelua siitä, millaiset koulut me haluamme lapsillemme. Minkä tasoisen opetuksen? Minkä tasoiset opetusvälineet? Minkä kokoista koulua pidämme hyvänä ja tavoiteltavana? Minkä kokoiset opetusryhmät ovat mielestämme parhaat? Miten suhtaudumme yhdysluokkiin? Miten pitkä on hyväksyttävä koulumatka ekaluokkalaisella? Entä vähän isommilla? Kuinka pitkäksi koulupäivä matkoineen saa muodostua? Mitä muita palvelutarpeita kyläkoulut voisivat palvella kuin varsinainen koulunkäynti? Pitäisikö säilyttää koulut eri puolilla kuntaa, vai pitäisikö koota oppilaat kirkonkylään ja sen lähikyliin? Minkä kylien kehitys tukee koulun säilymistä? Missä ovat kunnoltaan parhaat ja tiloiltaan toimivimmat koulut?
Jos aiomme saada ratkaisuja aikaan, emme tietenkään voi jäädä loputtomasti pohtimaan näitä kysymyksiä. Mutta turvataksemme hyvät koulupalvelut tulee meidän näitä ja varmaan monia muitakin kysymyksiä ottaa huomioon. Eurot asettavat rajoja sille, mihin meillä on varaa. Niiden rajojen puitteissa meidän on etsittävä toiminnallisesti parasta ratkaisua.
Tässä yhteydessä tulisi käydä aktiivista keskustelua siitä, millaiset koulut me haluamme lapsillemme. Minkä tasoisen opetuksen? Minkä tasoiset opetusvälineet? Minkä kokoista koulua pidämme hyvänä ja tavoiteltavana? Minkä kokoiset opetusryhmät ovat mielestämme parhaat? Miten suhtaudumme yhdysluokkiin? Miten pitkä on hyväksyttävä koulumatka ekaluokkalaisella? Entä vähän isommilla? Kuinka pitkäksi koulupäivä matkoineen saa muodostua? Mitä muita palvelutarpeita kyläkoulut voisivat palvella kuin varsinainen koulunkäynti? Pitäisikö säilyttää koulut eri puolilla kuntaa, vai pitäisikö koota oppilaat kirkonkylään ja sen lähikyliin? Minkä kylien kehitys tukee koulun säilymistä? Missä ovat kunnoltaan parhaat ja tiloiltaan toimivimmat koulut?
Jos aiomme saada ratkaisuja aikaan, emme tietenkään voi jäädä loputtomasti pohtimaan näitä kysymyksiä. Mutta turvataksemme hyvät koulupalvelut tulee meidän näitä ja varmaan monia muitakin kysymyksiä ottaa huomioon. Eurot asettavat rajoja sille, mihin meillä on varaa. Niiden rajojen puitteissa meidän on etsittävä toiminnallisesti parasta ratkaisua.
keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006
Jäädytetyt aloitteet
Teuva-revyyssä kerrottiin osuvasti ja purevasti kunnan "jäädytetyistä aloitteista", joita sitten pakastimesta kaivettiin esiin. Teuvalla on tehty viime vuosina aika paljon aloitteita. Niiden käsittely oli myöskin aika lailla ruuhkautunut. Ruuhkaa olemme viime aikoina yrittäneet purkaa, ja nyt näyttää siltä, että suma liikkuu.
Viime maanantaina kunnanhallitus käsitteli Seppo Kiilin vuosikausia sitten tekemän aloitteen opiskelija-avustuksista. Päädyimme ratkaisuun, jolla yritetään turvata teuvalaisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot. Kunta maksaa näistä työjaksoista työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. Teuvalaisessa yrityksessä tehdystä työstä kunta korvaa yritykselle enintään kahden kuukauden ajalta 50 % em. perusteella lasketusta palkkauskustannuksesta, jos yritys sitoutuu kustantamaan oman osuutensa. Teuvan kuntaa hyödyttävästä opinnäytetyöstä, jonka työsuunnitelman kunta on etukäteen hyväksynyt, kunta korvaa opinnäytetyön virallisen hyväksymisen jälkeen 200 - 300 euroa. Kunta suosittelee alueellaan toimiville yrityksille, että ne noudattaisivat omassa toiminnassaan vastaavaa periaatetta.
On hyvä, että kuntalaiset ja valtuutetut tekevät aktiivisesti aloitteita. Se on hyvä keino saada uusia ajatuksia päätöksentekoon. Tosin kaikkia hyviäkään aloitteita ei voida aina toteuttaa. Kaikkeen ei raha riitä, ja tärkeistä asioista joudutaan usein valitsemaan ne kaikkein tärkeimmät. Mutta kun käsiteltävänä on monia hyviä ideoita, löytyy niiden joukosta varmasti myös kultajyviä.
Valtuutetuilla on monia muitakin mahdollisuuksia saada ideansa esille, kuin tehdä kirjallinen aloite. He voivat esimerkiksi ottaa asian esille lautakunnassa, jossa toimivat. He voivat ottaa kantaa niissä valtuustoseminaareissa, joita eri asioista järjestetään. He voivat myös välittää tietoa tuntemiensa toisten luottamushenkilöiden tai virkamiesten kautta.
Jatkossa käsittelemme aloitteet nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että osa aloitteista hylätään melko pian, kun taas toisia jalostetaan pitemmälle. Kun kuntastrategiat (kunnan pitkän aikavälin tavoitteet) on valmisteltu, aloitteita tarkastellaan myös sitä vasten, miten hyvin ne yhteisesti linjattuja tavoitteita toteuttavat.
Jos Sinä haluat tehdä aloitteen kunnan jonkin toiminnan uudistamiseksi tai kehittämiseksi, voit lähettää vapaamuotoisen kirjeen kunnanhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle. Jos kirje menee väärälle toimielimelle, sen käsittely siirretään sille toimielimelle, jolle asia kuuluu, ja Sinulle ilmoitetaan siirrosta. Kirjeen asemesta voit lähettää myös sähköpostia.
Viime maanantaina kunnanhallitus käsitteli Seppo Kiilin vuosikausia sitten tekemän aloitteen opiskelija-avustuksista. Päädyimme ratkaisuun, jolla yritetään turvata teuvalaisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot. Kunta maksaa näistä työjaksoista työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. Teuvalaisessa yrityksessä tehdystä työstä kunta korvaa yritykselle enintään kahden kuukauden ajalta 50 % em. perusteella lasketusta palkkauskustannuksesta, jos yritys sitoutuu kustantamaan oman osuutensa. Teuvan kuntaa hyödyttävästä opinnäytetyöstä, jonka työsuunnitelman kunta on etukäteen hyväksynyt, kunta korvaa opinnäytetyön virallisen hyväksymisen jälkeen 200 - 300 euroa. Kunta suosittelee alueellaan toimiville yrityksille, että ne noudattaisivat omassa toiminnassaan vastaavaa periaatetta.
On hyvä, että kuntalaiset ja valtuutetut tekevät aktiivisesti aloitteita. Se on hyvä keino saada uusia ajatuksia päätöksentekoon. Tosin kaikkia hyviäkään aloitteita ei voida aina toteuttaa. Kaikkeen ei raha riitä, ja tärkeistä asioista joudutaan usein valitsemaan ne kaikkein tärkeimmät. Mutta kun käsiteltävänä on monia hyviä ideoita, löytyy niiden joukosta varmasti myös kultajyviä.
Valtuutetuilla on monia muitakin mahdollisuuksia saada ideansa esille, kuin tehdä kirjallinen aloite. He voivat esimerkiksi ottaa asian esille lautakunnassa, jossa toimivat. He voivat ottaa kantaa niissä valtuustoseminaareissa, joita eri asioista järjestetään. He voivat myös välittää tietoa tuntemiensa toisten luottamushenkilöiden tai virkamiesten kautta.
Jatkossa käsittelemme aloitteet nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että osa aloitteista hylätään melko pian, kun taas toisia jalostetaan pitemmälle. Kun kuntastrategiat (kunnan pitkän aikavälin tavoitteet) on valmisteltu, aloitteita tarkastellaan myös sitä vasten, miten hyvin ne yhteisesti linjattuja tavoitteita toteuttavat.
Jos Sinä haluat tehdä aloitteen kunnan jonkin toiminnan uudistamiseksi tai kehittämiseksi, voit lähettää vapaamuotoisen kirjeen kunnanhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle. Jos kirje menee väärälle toimielimelle, sen käsittely siirretään sille toimielimelle, jolle asia kuuluu, ja Sinulle ilmoitetaan siirrosta. Kirjeen asemesta voit lähettää myös sähköpostia.
tiistaina, maaliskuuta 07, 2006
Pientä galluppia
Tylsää yksikseen kirjoitella näitä juttuja, joten ajattelin taas kysellä yleisön kommentteja. Kävin elokuvissa ja totesin, että onpa meillä tasokas elokuvateatteri pienellä paikkakunnalla; varsin tuoretta ohjelmistoakin - uutuuksia ei tarvitse kauaa odotella! Muutenkin Teuvan palvelutaso on minusta hyvä; uimahalli, Parra, kansalaisopisto, lukio jne.
Mikä Sinusta on Teuvan paras palvelu? Ota huomioon niin yksityiset palvelut kuin kunnankin järjestämät. Entä missä olet Teuvalla saanut erityisen hyvää ja asiallista palvelua?
Mikä Sinusta on Teuvan paras palvelu? Ota huomioon niin yksityiset palvelut kuin kunnankin järjestämät. Entä missä olet Teuvalla saanut erityisen hyvää ja asiallista palvelua?
keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2006
5 syytä aloittaa yritystoiminta Teuvalla
1. Teuvalla et joudu yrittämään yksin. Pääset hyvään seuraan. Teuvalla on menestyviä, pitkään toimineita, osaavia yrityksiä yhteistyökumppaneiksesi. Osaavat vääntää rautaa, työstää puuta, rakentaa elektroniikkaa - ja vielä markkinoida ne maailmalle. Muun muassa.
2. Teuvan kunta suhtautuu suunnitelmiisi myönteisesti ja tahtoo olla avuksi. Neuvonnassa käytämme apuna ammattilaisia, tarvittaessa rakennamme toimitiloja, investointeihisi voimme myöntää avustusta. Näin pääset juohevasti alkuun.
3. Teuvalla on ahkeraa ja osaavaa työvoimaa. Jos jotain ei osata, oma aikuiskoulutuskeskuksemme Teak Oy kouluttaa osaajat käyttöösi.
4. Sinä ja henkilökuntasi pääsette nauttimaan Teuvan hyvistä palveluista. Kun on kokeillut isompien kylien ruuhkaisia vastaanottoja, osaa arvostaa palvelujen saatavuutta ja ihmisläheisyyttä. Palvelujen tasosta voi esimerkkinä mainita vaikkapa lukion. Venäjää, latinaa, italiaa, espanjaa. Vaikkapa näitä voi nuori valita elämänsä eväiksi.
5. Nopea, euroopan moderneimpiin lukeutuva, laajakaistaverkko on käytettävissäsi edullisesti. Kotonasi ja yrityksessäsi.
Tässähän näitä sijoituspaikkaetuja ihan noin vain malliksi. Soita 046 850 7700, niin keskustellaan, mitkä asiat Sinun yrityksellesi ovat tärkeitä.
2. Teuvan kunta suhtautuu suunnitelmiisi myönteisesti ja tahtoo olla avuksi. Neuvonnassa käytämme apuna ammattilaisia, tarvittaessa rakennamme toimitiloja, investointeihisi voimme myöntää avustusta. Näin pääset juohevasti alkuun.
3. Teuvalla on ahkeraa ja osaavaa työvoimaa. Jos jotain ei osata, oma aikuiskoulutuskeskuksemme Teak Oy kouluttaa osaajat käyttöösi.
4. Sinä ja henkilökuntasi pääsette nauttimaan Teuvan hyvistä palveluista. Kun on kokeillut isompien kylien ruuhkaisia vastaanottoja, osaa arvostaa palvelujen saatavuutta ja ihmisläheisyyttä. Palvelujen tasosta voi esimerkkinä mainita vaikkapa lukion. Venäjää, latinaa, italiaa, espanjaa. Vaikkapa näitä voi nuori valita elämänsä eväiksi.
5. Nopea, euroopan moderneimpiin lukeutuva, laajakaistaverkko on käytettävissäsi edullisesti. Kotonasi ja yrityksessäsi.
Tässähän näitä sijoituspaikkaetuja ihan noin vain malliksi. Soita 046 850 7700, niin keskustellaan, mitkä asiat Sinun yrityksellesi ovat tärkeitä.
maanantaina, helmikuuta 27, 2006
Miten kehittäisit Parraa?
Snow Park Parrassa on kausi parhaimmillaan. Hiihtolomaviikko menossa, rinteet hyvässä kunnossa, ja aurinkokin hymyilee! Rinteet täyttää liikunnan riemu. Ja jos ei uskaltaudu rinteeseen, voi hiihtää vaativassa Parran maastossa, tai suunnata hiihtoretkensä laduille, jotka vievät helpommille kankaille. Puitteet ulkoiluun, liikuntaan ja yhdessä oloon ovat mahtavat.
Kesäaika Parrassa on hiljaisempi. Mökit, leirintäalue, uimaranta ja vaellusreitit Parramajaa ja Pauli Nevala -salia unohtamatta antavat monia mahdollisuuksia myös kesäaktiviteetteihin. Onhan jo pelkästään Parran luonto upea elämys täällä lakeuden laidalla! Teuvan kunta on yhteistyössä Teuvan Rivakan ja muutamien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa aloittamassa kehittämissuunnitelman laatimisen alueelle.
Olisiko Sinulla ajatuksia ja ideoita alueen kehittämiseksi? Hiihtoputkea tai curling-hallia emme ole rakentamassa. Mieluummin otan vastaan ajatuksia, joiden avulla voimme hyödyntää kaikkea sitä hyvää palveluvarustusta, jota alueella jo on. Rytmiryhmää asian pohdintaan ei ole vielä nimetty. Kiinnostaisiko Sinua tulla mukaan ryhmään ideoimaan?
Muutes, parhaasta maaliskuun puoliväliin mennessä tälle palstalle ilmestyvästä toteuttamiskelpoisesta kehittämisideasta lupaan tarjota kahden hengen päiväliput Parran rinteen hisseihin.
Kesäaika Parrassa on hiljaisempi. Mökit, leirintäalue, uimaranta ja vaellusreitit Parramajaa ja Pauli Nevala -salia unohtamatta antavat monia mahdollisuuksia myös kesäaktiviteetteihin. Onhan jo pelkästään Parran luonto upea elämys täällä lakeuden laidalla! Teuvan kunta on yhteistyössä Teuvan Rivakan ja muutamien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa aloittamassa kehittämissuunnitelman laatimisen alueelle.
Olisiko Sinulla ajatuksia ja ideoita alueen kehittämiseksi? Hiihtoputkea tai curling-hallia emme ole rakentamassa. Mieluummin otan vastaan ajatuksia, joiden avulla voimme hyödyntää kaikkea sitä hyvää palveluvarustusta, jota alueella jo on. Rytmiryhmää asian pohdintaan ei ole vielä nimetty. Kiinnostaisiko Sinua tulla mukaan ryhmään ideoimaan?
Muutes, parhaasta maaliskuun puoliväliin mennessä tälle palstalle ilmestyvästä toteuttamiskelpoisesta kehittämisideasta lupaan tarjota kahden hengen päiväliput Parran rinteen hisseihin.
tiistaina, helmikuuta 21, 2006
Teuvalaisilla yrityksillä menee hyvin
Tänä lyhyenä aikana, jonka olen Teuvalla ollut (vasta vajaat viisi kuukautta), olen pyrkinyt käymään yrityksissä aina, kun aika antaa myöten. Olen saanut sellaisen varsin myönteisen vaikutelman, että teuvalaisilla yrityksillä menee hyvin! Tilauskirja on täynnä ja kapasiteetti käytössä. Laajentamissuunnitelmiakin on monella mielessä. Uusia suunnitelmia takataskussa. Lähinnä kiire toimitusten maailmalle saattamisessa estää heti viemästä kaikkia suunnitelmia käytäntöön. Monella tuntuvat myös seinät tulleen omassa yrityksessä vastaan.
Varmaankaan kaikkien yritysten tilanne ei voi olla näin ruusuinen. Otokseni on pieni, eikä siitä voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Se sai minut kuitenkin ajattelemaan, että kun elinkeinopoliittista ohjelmaa olemme tekemässä, olisiko hyvä toteuttaa teuvalaisissä yrityksissä jonkinlainen barometri-tyyppinen kysely? Kyseltäisiin yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja investointisuunnitelmista, tilatarpeista, toiveista kunnan ja elinkeinokuntayhtymän suuntaan. Vastata voisi tietysti luottamuksellisesti.
Kyllähän näitä kaiken maailman kyselyitä tietysti yritykseen tulee muutoinkin liikaa, mutta luulenpa että tästä kyselystä voisimme saada paikallisesti arvokasta tietoa. Barometrin voisi tehdä oppilaitosyhteistyönä tai SEK:n toteuttamana.
Mitäs olette yrittäjät asiasta mieltä?
Varmaankaan kaikkien yritysten tilanne ei voi olla näin ruusuinen. Otokseni on pieni, eikä siitä voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Se sai minut kuitenkin ajattelemaan, että kun elinkeinopoliittista ohjelmaa olemme tekemässä, olisiko hyvä toteuttaa teuvalaisissä yrityksissä jonkinlainen barometri-tyyppinen kysely? Kyseltäisiin yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja investointisuunnitelmista, tilatarpeista, toiveista kunnan ja elinkeinokuntayhtymän suuntaan. Vastata voisi tietysti luottamuksellisesti.
Kyllähän näitä kaiken maailman kyselyitä tietysti yritykseen tulee muutoinkin liikaa, mutta luulenpa että tästä kyselystä voisimme saada paikallisesti arvokasta tietoa. Barometrin voisi tehdä oppilaitosyhteistyönä tai SEK:n toteuttamana.
Mitäs olette yrittäjät asiasta mieltä?
keskiviikkona, helmikuuta 15, 2006
Kouluverkosta keskustellaan
Kouluverkkotyöryhmä aloitti tänään työnsä. Niin kuin oli odotettavissakin, aihe herättää voimakasta kiinnostusta kuntalaisissa. Oman koulun puolesta on moni huolissaan. Tässä asiassa tulee testattua, miten asialliseen ja toisemme huomioivaan tapaan olemme Teuvalla päätöksenteossa valmiit - niin poliitikot, virkamiehet kuin tavan kuntalaisetkin.
Tosiasia on se, että oppilasmäärät ovat voimakkaasti laskeneet, ja ne laskevat vielä tulevaisuudessakin. On tarpeen suunnitella, miten parhaiten koulunkäynnin järjestämme tulevina vuosina. Minusta tärkeintä on opetuksen sisältö ja ne edellytykset, jotka koulutyöhön voimme antaa. Tämä täytyisi sitten tehdä myös taloudellisesti järkevällä ja tehokkaalla tavalla.
Teuvan maaseutukylät ovat vahvoja. Kylillä on yleensä monia muitakin keskeisiä palveluja kuin koulu. Monelta kylältä löytyy kauppa, asiamiesposti, pankinkin konttori ynnä muuta. Kylillä toimii myös menestyviä yrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja kyläläisille ja usein kauempaakin tuleville. Nämä seikat puoltavat kyläkoulujen säilyttämistä. Samoin se yhteisöllisyys, joka pienen koulun ympärille on Teuvan kylissä rakentunut.
Teuvalla kylien väliset etäisyydet eivät ole pitkiä, ja tiet ovat kohtuullisessa kunnossa. Oppilasmäärien laskiessa oppilaskohtaiset kustannukset luonnollisesti kasvavat. Yksi opettaja joutuu opettamaan useampaa ikäluokkaa. Samanikäisten luokkakavereiden määrä pienenee. Koulun resurssit opetuksen kehittämisessä käyvät kapeiksi. Nämä seikat mielestäni puoltavat koulujen määrän vähentämistä. Tosin esimerkiksi yhdysluokkien hyödyllisyydestä on myöskin olemassa näyttöä ja hyviä kokemuksia.
Asia ei siis missään nimessä ole yksioikoinen eikä mustavalkoinen. Kouluverkkotyöryhmällä onkin vaikea tehtävä sorvata esitys, johon laajasti voitaisiin olla tyytyväisiä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää kuntalaisten kuulemista ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Kylillä ei ole jääty passiivisina odottelemaan tulevaa, vaan on lähdetty miettimään asioita ja tekemään rakentavia esityksiä. Toivottavasti niistä löytyy sellaisia ideoita, että voimme Teuvalla olla tekemässä jotakin uutta ja kokeilevaa koulutoimessa.
Joka tapauksessa, minusta kouluverkkokeskustelun tulisi rakentua siten, että vaikka joissakin asioissa olisimme eri mieltä, emme juuttuisi hyödyttömään eipäs-juupas -väittelyyn, vaan antaisimme arvoa toistemme näkemyksille. En usko, että tässäkään asiassa on vääriä mielipiteitä. Lopulta on kyse siitä, miten asioita arvotamme ja millaisia valintoja teemme. Tehtävien selvitysten jälkeen siitä, kuinka monta koulua Teuvalla tulevaisuudessa on, ja mistä niihin tarvittavat rahat otetaan, päättää teuvalaisten valitsema kunnanvaltuusto.
Tosiasia on se, että oppilasmäärät ovat voimakkaasti laskeneet, ja ne laskevat vielä tulevaisuudessakin. On tarpeen suunnitella, miten parhaiten koulunkäynnin järjestämme tulevina vuosina. Minusta tärkeintä on opetuksen sisältö ja ne edellytykset, jotka koulutyöhön voimme antaa. Tämä täytyisi sitten tehdä myös taloudellisesti järkevällä ja tehokkaalla tavalla.
Teuvan maaseutukylät ovat vahvoja. Kylillä on yleensä monia muitakin keskeisiä palveluja kuin koulu. Monelta kylältä löytyy kauppa, asiamiesposti, pankinkin konttori ynnä muuta. Kylillä toimii myös menestyviä yrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja kyläläisille ja usein kauempaakin tuleville. Nämä seikat puoltavat kyläkoulujen säilyttämistä. Samoin se yhteisöllisyys, joka pienen koulun ympärille on Teuvan kylissä rakentunut.
Teuvalla kylien väliset etäisyydet eivät ole pitkiä, ja tiet ovat kohtuullisessa kunnossa. Oppilasmäärien laskiessa oppilaskohtaiset kustannukset luonnollisesti kasvavat. Yksi opettaja joutuu opettamaan useampaa ikäluokkaa. Samanikäisten luokkakavereiden määrä pienenee. Koulun resurssit opetuksen kehittämisessä käyvät kapeiksi. Nämä seikat mielestäni puoltavat koulujen määrän vähentämistä. Tosin esimerkiksi yhdysluokkien hyödyllisyydestä on myöskin olemassa näyttöä ja hyviä kokemuksia.
Asia ei siis missään nimessä ole yksioikoinen eikä mustavalkoinen. Kouluverkkotyöryhmällä onkin vaikea tehtävä sorvata esitys, johon laajasti voitaisiin olla tyytyväisiä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää kuntalaisten kuulemista ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Kylillä ei ole jääty passiivisina odottelemaan tulevaa, vaan on lähdetty miettimään asioita ja tekemään rakentavia esityksiä. Toivottavasti niistä löytyy sellaisia ideoita, että voimme Teuvalla olla tekemässä jotakin uutta ja kokeilevaa koulutoimessa.
Joka tapauksessa, minusta kouluverkkokeskustelun tulisi rakentua siten, että vaikka joissakin asioissa olisimme eri mieltä, emme juuttuisi hyödyttömään eipäs-juupas -väittelyyn, vaan antaisimme arvoa toistemme näkemyksille. En usko, että tässäkään asiassa on vääriä mielipiteitä. Lopulta on kyse siitä, miten asioita arvotamme ja millaisia valintoja teemme. Tehtävien selvitysten jälkeen siitä, kuinka monta koulua Teuvalla tulevaisuudessa on, ja mistä niihin tarvittavat rahat otetaan, päättää teuvalaisten valitsema kunnanvaltuusto.
tiistaina, helmikuuta 14, 2006
Lossanmäki herättää kiinnostusta
Nopeat syövät hitaat. Vasta eilen valtuusto päätti ainutlaatuisesta tarjouksesta Lossanmäen alueen tonteista. Rajoitetun ajan myymme nuo hyvällä rakennusmaalla Kirkonkylän palvelujen läheisyydessä sijaitsevat tontit yhden euron kauppahintaan. Samaan hintaan tulevat vielä niin tontin puusto kuin vesi- ja jätevesiliittymäkin! Siinä on monelle nuorelle parille elämänsä tilaisuus oman kodin rakentamiseksi, sillä tontteja on tarjolla peräti 25 kappaletta. Lopullisia kauppakirjoja voimme tehdä vasta, kun valtuuston päätös on lainvoimainen, eli maaliskuun lopulla. Mutta alustavia varauksia voimme ottaa jo vastaan. Katsopa, mikä tontti sopisi Sinun kotisi paikaksi! Ensimmäinen varaus tehtiin jo tänään.
Niin - tontteja voi kysellä Rantakosken Erkiltä - parhaiten hänet tavoittaa matkapuhelimesta 0500 286 115.
Niin - tontteja voi kysellä Rantakosken Erkiltä - parhaiten hänet tavoittaa matkapuhelimesta 0500 286 115.
tiistaina, helmikuuta 07, 2006
Vierailuja
Näin vuoden alussa ovi on käynyt tiuhaan. Olemme Teuvan kunnassa saaneet isännöidä niin Närpiön, Kaskisten kuin Kristiinankaupunginkin virahaltija- ja luottamushenkilöjohdon vierailuja. Osaltaan varmaankin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on aktivoinut näitä tapaamisia.
Tilanne on ollut minulle hyvin mieluinen, koska näin olen tiiviissä aikataulussa uutena miehenä voinut tutustua naapuriemme päättäjiin. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Yhteistyö rannikon suuntaan ei ole niin laajaa kuin suomenkielisen Suupohjan kuntien kesken. Monia yhteisiä toimintoja kuitenkin on, ja muutamia uusia yhteistyön muotoja on selvittelyn alla.
Keskusteluissa on käsitelty mm. Selkämeren sairaalan tulevaisuutta, Lehtiharjun sairaalan käytön laajentamista rannikon kunnissa, ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhanketta, mahdollisuutta johtaa jatkossa Jurvan ja Teuvan jätevedet Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamoon (selvittely menossa, valmistuu kevään aikana), seutuverkon kytkemistä rannikon vastaaviin hankkeisiin, kouluyhteistyötä jne.
Vaikka rannikolla puhutaankin kahta kieltä, vaikka maakuntaraja kulkeekin välissämme, ja vaikka suomenkielisen Suupohjan kuntien yhteistyö onkin jo vakiintuneempaa, kannattaa meidän jatkossa kaikissa merkittävissä kuntien yhteistyöhankkeissa ottaa huomioon myöskin nämä rannikon naapurimme. Suomenkielinen Suupohja on jatkossa monissa asioissa väestöpohjaltaan liian pieni alue järkevän yhteistyökokonaisuuden rakentamiseksi. Kaksikielisyys voidaan kääntää rikkaudeksi. Esimerkiksi kouluissa yhteistyö naapureiden kanssa voi motivoida omia nuoriamme ruotsin kielen opiskelussa.
Tilanne on ollut minulle hyvin mieluinen, koska näin olen tiiviissä aikataulussa uutena miehenä voinut tutustua naapuriemme päättäjiin. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Yhteistyö rannikon suuntaan ei ole niin laajaa kuin suomenkielisen Suupohjan kuntien kesken. Monia yhteisiä toimintoja kuitenkin on, ja muutamia uusia yhteistyön muotoja on selvittelyn alla.
Keskusteluissa on käsitelty mm. Selkämeren sairaalan tulevaisuutta, Lehtiharjun sairaalan käytön laajentamista rannikon kunnissa, ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhanketta, mahdollisuutta johtaa jatkossa Jurvan ja Teuvan jätevedet Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamoon (selvittely menossa, valmistuu kevään aikana), seutuverkon kytkemistä rannikon vastaaviin hankkeisiin, kouluyhteistyötä jne.
Vaikka rannikolla puhutaankin kahta kieltä, vaikka maakuntaraja kulkeekin välissämme, ja vaikka suomenkielisen Suupohjan kuntien yhteistyö onkin jo vakiintuneempaa, kannattaa meidän jatkossa kaikissa merkittävissä kuntien yhteistyöhankkeissa ottaa huomioon myöskin nämä rannikon naapurimme. Suomenkielinen Suupohja on jatkossa monissa asioissa väestöpohjaltaan liian pieni alue järkevän yhteistyökokonaisuuden rakentamiseksi. Kaksikielisyys voidaan kääntää rikkaudeksi. Esimerkiksi kouluissa yhteistyö naapureiden kanssa voi motivoida omia nuoriamme ruotsin kielen opiskelussa.
keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006
Elinkeinopoliittinen ohjelma valmisteilla
Yrittäjät ja Teuvan kunta laativat yhdessä elinkeinopoliittista ohjelmaa. Tavoitteena on löytää keinot, jiolla yrittämisen edellytyksiä paikkakunnalla parannetaan. Tärkeää on myös selkeiden pelisääntöjen kokoaminen siitä, millä tavoin kunta tukee yritystensä kehittämistä, ja millä porkkanoilla uusia yrityksiä houkutellaan.
Yrittäjien ja kunnan yhteinen työryhmä on kokoontunut pari kertaa, ja ohjelman kulmakivet alkavat hahmottua. Kunnan vetovoimaa ja uutta kuntakuvaa rakennetaan kolmen keskeisen teeman perustalle. Ne ovat yrittäjyys, infrastruktuuri ja tekemisen meininki.
Yrittäjyys pitää sisällään mm. yrittäjien yhteistyön kehittämisen, yrittäjien aktiivisen osallistumisen paikkakunnan kehittämiseen, kunnan merkittävimpien yrityksien näkyvyyden sekä yritystukiperiaatteet.
Infrastruktuuri muodostuu mm. asunnoista ja tonteista, yritystiloista, hyvistä liikenneyhteyksistä, koulutuksesta, kulttuurista sekä peruspalveluista.
Tekemisen meininkiä edustaa mm. ripeä (etten sanoisi rivakka) päätöksenteko, toiminnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä asukkaiden ja yrittäjien tuki yhdessä valitulle linjalle.
Ehkä kaikkein keskeisimmäksi teemaksi elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa on nousemassa yhdessä tekeminen. Ohjelmasta ei ole tulossa vain kunnan elinkeinopoliittista julistusta, vaan voimat kokoava yrittäjien ja kunnan yhteinen toimintaohjelma.
Yrittäjien ja kunnan yhteinen työryhmä on kokoontunut pari kertaa, ja ohjelman kulmakivet alkavat hahmottua. Kunnan vetovoimaa ja uutta kuntakuvaa rakennetaan kolmen keskeisen teeman perustalle. Ne ovat yrittäjyys, infrastruktuuri ja tekemisen meininki.
Yrittäjyys pitää sisällään mm. yrittäjien yhteistyön kehittämisen, yrittäjien aktiivisen osallistumisen paikkakunnan kehittämiseen, kunnan merkittävimpien yrityksien näkyvyyden sekä yritystukiperiaatteet.
Infrastruktuuri muodostuu mm. asunnoista ja tonteista, yritystiloista, hyvistä liikenneyhteyksistä, koulutuksesta, kulttuurista sekä peruspalveluista.
Tekemisen meininkiä edustaa mm. ripeä (etten sanoisi rivakka) päätöksenteko, toiminnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä asukkaiden ja yrittäjien tuki yhdessä valitulle linjalle.
Ehkä kaikkein keskeisimmäksi teemaksi elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa on nousemassa yhdessä tekeminen. Ohjelmasta ei ole tulossa vain kunnan elinkeinopoliittista julistusta, vaan voimat kokoava yrittäjien ja kunnan yhteinen toimintaohjelma.
tiistaina, tammikuuta 31, 2006
Teuva luottaa seutuyhteistyöhön
Teuvan kunnanhallitus antoi eilen lausuntonsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelusta maakunnan liitolle. Teuvalla ei uskota kuntaliitoksiin vaan seutuyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyölle luontaisin perusta on Suupohjan seutu (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Kunnilla onkin jo monenmoista järkevää yhteistyötä, mm. yhteinen elinkeinotoimi, toisen asteen ammatillinen koulutus ja uusimpana nykyaikainen laajakaistaverkko.
Teuva toivoo seutuyhteistyöhön entistä enemmän mukaan myöskin rannikon kuntia, Kristiinankaupunkia, Kaskista ja Närpiötä. Olemme viime syksyn ja alkaneen vuoden aikana keskustelleet paljonkin näiden läntisten naapuriemme kanssa, ja maakunta- ja kielirajasta huolimatta vilpitöntä kiinnostusta ja innostusta yhteistyöhön on olemassa. Rannikko on ainakin teuvalaisille monella tapaa perinteinen asiointisuunta. Myös yhteinen historiaa nivoo Teuvaa länteen.
Esitetyistä kunta- ja palvelurakennemalleista Teuva pitää ehdottomasti parhaana peruskuntamallia. Sitä voidaan toteuttaa joko yhdistämällä nykyisiä kuntia entistä elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi tai rakentamalla itsenäisten kuntien kesken verkostomaista yhteistyötä. Piirimalli ei saa kannatusta, mutta jos siihen kaikesta huolimatta päädyttäisiin, sopiva alue olisi Etelä-Pohjanmaan maakunta. Aluekuntamalli on huonoin vaihtoehto. Siinä valta ja rahat siirtyisivät isoille aluekunnille, ja lähikuntien asema jäisi varsin heikoksi.
Mikäli valtiovalta päätyisi kuntien pakkoliitoksiin, Teuvan kunnanhallitus näkee kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin uuden kunnan voisi muodostaa Suupohjan seutukunta. Toinen mahdollisuus olisi, että tätä vahvistettaisiin rannikon kolmella kunnalla. Kolmas vaihtoehto olisi Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Teuvan muodostama kaksikielinen kunta.
Teuvan kunnanhallitus vastustaa Etelä-Pohjanmaan liiton esitystä maakunnallisten kuntayhtymien kokoamisesta maakuntavaltuuston alaisuuteen. Maakunnallisen byrokratian laajentamista ei pidetä perusteltuna. Maakunnalliset palvelut turvataan parhaiten nykyisten kuntayhtymien toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä sekä erityisesti peruskuntien omistajaohjausta vahvistamalla.
Teuva toivoo seutuyhteistyöhön entistä enemmän mukaan myöskin rannikon kuntia, Kristiinankaupunkia, Kaskista ja Närpiötä. Olemme viime syksyn ja alkaneen vuoden aikana keskustelleet paljonkin näiden läntisten naapuriemme kanssa, ja maakunta- ja kielirajasta huolimatta vilpitöntä kiinnostusta ja innostusta yhteistyöhön on olemassa. Rannikko on ainakin teuvalaisille monella tapaa perinteinen asiointisuunta. Myös yhteinen historiaa nivoo Teuvaa länteen.
Esitetyistä kunta- ja palvelurakennemalleista Teuva pitää ehdottomasti parhaana peruskuntamallia. Sitä voidaan toteuttaa joko yhdistämällä nykyisiä kuntia entistä elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi tai rakentamalla itsenäisten kuntien kesken verkostomaista yhteistyötä. Piirimalli ei saa kannatusta, mutta jos siihen kaikesta huolimatta päädyttäisiin, sopiva alue olisi Etelä-Pohjanmaan maakunta. Aluekuntamalli on huonoin vaihtoehto. Siinä valta ja rahat siirtyisivät isoille aluekunnille, ja lähikuntien asema jäisi varsin heikoksi.
Mikäli valtiovalta päätyisi kuntien pakkoliitoksiin, Teuvan kunnanhallitus näkee kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin uuden kunnan voisi muodostaa Suupohjan seutukunta. Toinen mahdollisuus olisi, että tätä vahvistettaisiin rannikon kolmella kunnalla. Kolmas vaihtoehto olisi Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Teuvan muodostama kaksikielinen kunta.
Teuvan kunnanhallitus vastustaa Etelä-Pohjanmaan liiton esitystä maakunnallisten kuntayhtymien kokoamisesta maakuntavaltuuston alaisuuteen. Maakunnallisen byrokratian laajentamista ei pidetä perusteltuna. Maakunnalliset palvelut turvataan parhaiten nykyisten kuntayhtymien toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä sekä erityisesti peruskuntien omistajaohjausta vahvistamalla.
perjantaina, tammikuuta 27, 2006
Miten parantaisit lapsiperheiden arkea?
Aiempien kirjoituksieni otsikot näyttävät ilman sen suurempaa suunnittelua tulleen kysymysten muotoon. Siitä juontui mieleeni, että koska tätä palstaa on lukijoiden helppo kommentoida, tässä voisi myös kysellä kuntalaisten ja miksei muidenkin näkemyksiä. Teuvalla mietitään tällä hetkellä kuumeisesti, mistä ja miten uusia kuntalaisia. Erityisesti lapsiperheet kiinnostavat, koska lapsissa on tulevaisuus. Työryhmä miettii kunnanhallitukselle esitystä, miten voisimme paikallisilla toimilla helpottaa lapsiperheiden elämää. Millä toimilla voisimme rohkaista lapsiperheitä muuttamaan Teuvalle?
Kerro Sinä, mikä olisi parhain tapa parantaa lapsiperheiden arkea! Miten kunta voisi toimia, jotta Teuva olisi entistä parempi paikka perheille?
Niin Teuvan kunnan kuin muidenkin kuntien voimavarat ovat tänä päivänä varsin rajalliset. Eli joudumme tarkkaan miettimään, millaisiin lisäpanostuksiin meillä on varaa. Mutta kaikki ideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Niistä sitten päättäjät voivat valita mielestään toteuttamiskelpoisimmat.
Kerro Sinä, mikä olisi parhain tapa parantaa lapsiperheiden arkea! Miten kunta voisi toimia, jotta Teuva olisi entistä parempi paikka perheille?
Niin Teuvan kunnan kuin muidenkin kuntien voimavarat ovat tänä päivänä varsin rajalliset. Eli joudumme tarkkaan miettimään, millaisiin lisäpanostuksiin meillä on varaa. Mutta kaikki ideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Niistä sitten päättäjät voivat valita mielestään toteuttamiskelpoisimmat.
torstaina, tammikuuta 26, 2006
Herrojen haaveita?
Suupohjan seudun kunnat ovat aloittelemassa yhteistä strategiatyötä. Seudullisten pohdintojen pohjalta mietitään myös kuntakohtaiset strategiat. Visiot, skenaariot, strategiat – tällaisia sanoja siellä vilahtelee – onko näillä mitään tekemistä arkielämän kanssa?
Kyse on hyvin yksinkertaisesta ja arkisesta asiasta. Strategiatyössä laaditaan yhteiset tavoitteet. Määritellään millaista tulevaisuutta porukalla tavoitellaan. Teuvalta strategia – ainakin yhteisesti hyväksytty – on puuttunut. Se on omalta osaltaan aiheuttanut hämmennystä. Kun strategia puuttuu, puuttuu toiminnalta linja, etenemiseltä selkeä suunta. Joku onkin sattuvasti sanonut, että on huomattavasti helpompi löytää perille, jos tietää minne on menossa.
On tietysti tärkeää, millaiset yhteiset tavoitteet asetamme, mikä on lopullisen strategiapaperin sisältö. Mutta vielä tärkeämpää on se prosessi, jolla sen laadimme. On tärkeää, että eri poliittiset ryhmät, virkamiehet, henkilöstön edustajat ja eri intressiryhmien edustajat tekevät sen yhdessä. Näin valmisteluun saadaan mahdollisimman laaja osaaminen ja paljon erilaisia näkemyksiä. Yhteisessä keskustelussa muokataan yhteinen linja, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat.
Jos meillä teuvalaisilla on yhteinen näkemys siitä, millainen paikkakunta tästä Teuvasta tulisi tehdä, ja toimimme yhteistyössä sen mukaisesti, meillä on paljon suurempi mahdollisuus onnistua. Haasteita tulee siitä huolimatta riittämään.
Strategian laatiminen on valintojen tekemistä. Usein kuntien strategioihin pyritään kirjaamaan kaikki maailman hyvät asiat. Se on luonnollista, koska mukana on kovin monia eturyhmiä. Toimiva strategia kuitenkin keskittyy joihinkin asioihin, yleensä paikkakunnan luontaisiin vahvuuksiin. Jotta saisi jotain aikaiseksi, on voimat keskitettävä.
Strategiatyössä on edellä mainitun maailmaa syleilevyyden lisäksi muitakin kompastuskiviä. Liian usein strategiat ovat jääneet kunnantalon arkistohyllylle pölyttymään. Hienot toiminta-ajatukset on jaksettu yhdessä vääntää ja päämäärät asetella, mutta käytännön toimenpiteisiin eivät voimat enää olekaan riittäneet. Kuka tekee, mitä tekee, milloin ja millä rahalla? Miten tuloksia seurataan? Sen kummempia eivät avainkysymykset strategian jalkauttamisessa ole. Kunnan henkilöstön tulisi omista vuotuisista tulostavoitteistaan suoraan nähdä yhteys kunnan kokonaistavoitteisiin.
Kun strategia on tehty, erillisiä päätöksiä ei voi enää kunnassa tehdä siitä irrallaan. Niitä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne toteuttavat valittua strategiaa. Tämä antaa poliittisille päättäjille hyvän johtamisen ja seurannan välineen. Tietysti silloin, kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, täytyy strategiaa tarkistaa, eikä jatkaa härkäpäisesti kerran päätetyllä linjalla.
Toivonkin, että Teuvalla päästään pikkuasioilla politikoinnista suuntaamaan voimavarat tulevaisuuden miettimiseen ja varsinaisten linjapäätösten tekemiseen.
Kyse on hyvin yksinkertaisesta ja arkisesta asiasta. Strategiatyössä laaditaan yhteiset tavoitteet. Määritellään millaista tulevaisuutta porukalla tavoitellaan. Teuvalta strategia – ainakin yhteisesti hyväksytty – on puuttunut. Se on omalta osaltaan aiheuttanut hämmennystä. Kun strategia puuttuu, puuttuu toiminnalta linja, etenemiseltä selkeä suunta. Joku onkin sattuvasti sanonut, että on huomattavasti helpompi löytää perille, jos tietää minne on menossa.
On tietysti tärkeää, millaiset yhteiset tavoitteet asetamme, mikä on lopullisen strategiapaperin sisältö. Mutta vielä tärkeämpää on se prosessi, jolla sen laadimme. On tärkeää, että eri poliittiset ryhmät, virkamiehet, henkilöstön edustajat ja eri intressiryhmien edustajat tekevät sen yhdessä. Näin valmisteluun saadaan mahdollisimman laaja osaaminen ja paljon erilaisia näkemyksiä. Yhteisessä keskustelussa muokataan yhteinen linja, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat.
Jos meillä teuvalaisilla on yhteinen näkemys siitä, millainen paikkakunta tästä Teuvasta tulisi tehdä, ja toimimme yhteistyössä sen mukaisesti, meillä on paljon suurempi mahdollisuus onnistua. Haasteita tulee siitä huolimatta riittämään.
Strategian laatiminen on valintojen tekemistä. Usein kuntien strategioihin pyritään kirjaamaan kaikki maailman hyvät asiat. Se on luonnollista, koska mukana on kovin monia eturyhmiä. Toimiva strategia kuitenkin keskittyy joihinkin asioihin, yleensä paikkakunnan luontaisiin vahvuuksiin. Jotta saisi jotain aikaiseksi, on voimat keskitettävä.
Strategiatyössä on edellä mainitun maailmaa syleilevyyden lisäksi muitakin kompastuskiviä. Liian usein strategiat ovat jääneet kunnantalon arkistohyllylle pölyttymään. Hienot toiminta-ajatukset on jaksettu yhdessä vääntää ja päämäärät asetella, mutta käytännön toimenpiteisiin eivät voimat enää olekaan riittäneet. Kuka tekee, mitä tekee, milloin ja millä rahalla? Miten tuloksia seurataan? Sen kummempia eivät avainkysymykset strategian jalkauttamisessa ole. Kunnan henkilöstön tulisi omista vuotuisista tulostavoitteistaan suoraan nähdä yhteys kunnan kokonaistavoitteisiin.
Kun strategia on tehty, erillisiä päätöksiä ei voi enää kunnassa tehdä siitä irrallaan. Niitä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne toteuttavat valittua strategiaa. Tämä antaa poliittisille päättäjille hyvän johtamisen ja seurannan välineen. Tietysti silloin, kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, täytyy strategiaa tarkistaa, eikä jatkaa härkäpäisesti kerran päätetyllä linjalla.
Toivonkin, että Teuvalla päästään pikkuasioilla politikoinnista suuntaamaan voimavarat tulevaisuuden miettimiseen ja varsinaisten linjapäätösten tekemiseen.
keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006
Miten käy palveluiden?
Teuvan kunnan talousarvio on valtuuston tekemien lisäysten jälkeen 400.000 euroa alijäämäinen. Tämä on uusi tilanne Teuvalla. Budjetin hyväksymisen yhteydessä päätettiin siitä, että alijäämä on kurottava umpeen vuoden 2006 alkupuolella tehtävillä rakenteellisilla ratkaisuilla.
Teuvan kunnan talous kulkee aivan samaan suuntaan kuin muidenkin kuntien talous. Valtion kuristusote toimii tehokkaasti. Teuvalla on takanaan hyviä tilinpäätöksiä, mutta vuosi vuodelta ne ovat heikentyneet. Teuva ei ole kriisissä, sillä on vielä taloudessaan puskureita, mutta muutoksia on tehtävä – mieluummin nopeasti – jotta kamreerin kirstu ei alkaisi ammottaa tyhjyyttään.
Mitä ne kuuluisat rakenteelliset muutokset ovat? Ja miksei niitä sitten ole jo tehty? Kun julkisen talouden vauraina vuosina kunnallisia palveluja on pala palalta rakennettu, on päädytty toiminnan järjestämisessä ratkaisuihin, jotka eivät varmaankaan enää ole parhaita mahdollisia. Kyse on siis asioiden ja toimintatapojen uudelleen ajattelusta. Tätähän avoimilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat tekemään koko ajan. Se ei välttämättä ole helppoa. Totutuille tavoille ei aina nähdä vaihtoehtoja. Eivätkä usein asiakkaatkaan pidä muutoksista. Kyse ei ole vain koulujen määrästä, vaan toivottavasti paljon syvemmälle menevästä palvelujen uudistamisesta.
Kunta on olemassa kuntalaisiaan varten. Ensimmäisenä ei siis saa olla mielessä palvelujen vähentäminen eikä niiden saavutettavuuden olennainen heikentäminen. Usein auttaa osaamisen keskittäminen ja vastuiden selkeyttäminen. On myös keskityttävä siihen, mikä asiakkaan kannalta on olennaisinta. Myös jonkinlaisten kilvoittelun elementtien tuominen toimintaan piristää. Meidän kaikkien tulisikin toimia kunnassa, niin kuin tekisimme tuottamamme palvelun myyntiin. Meidän tulisi toimia niin tehokkaasti ja laadukkaasti – vaikka kyse olisikin ilmaispalvelusta – kuin meidän olisi pystyttävä myymään tuote kannattavaan hintaan ja paremmin ehdoin kuin kilpailijat.
Vuonna 2006 mietitään myös kuntarajoja ja kuntien välistä yhteistyötä. Tällä seudulla keskityttäneen jälkimmäiseen. Kunnat ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään. Mutta paljon on parantamisen varaakin. Uusi tekniikka, kuntalaisten muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, muutokset alueen väestön ikärakenteessa ja tiukentuva rahoituskehys edellyttävät muutoksia myös seudun yhteistyössä. Olemme sopineet naapurien kanssa, että lähestymme kunta- ja palvelurakenneuudistusta nimenomaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Emme ensimmäiseksi ala piirrellä organisaatiokaavioiden laatikoita, vaan mietimme millainen kinkeripiiri ja millaiset toteuttamistavat olisivat minkin palvelun osalta jatkossa parhaat mahdolliset. Tätä varten aivan alkuvuodesta alkaa kuntien yhteinen strategiatyö, jossa näitä asioita mietitään.
Kaikkien yhteinen tavoite kuitenkin on, että hyvinvointipalvelut säilytetään laadukkaina. Täällä Suupohjan seudulla ne tärkeimmiltä osin ovat huomattavasti paremmat kuin monissa kaupunkikeskuksissa. Tähän tosiasiaan voi tutustua vaikkapa viettämällä aikaa jonkin ison kaupungin terveyskeskuksen päivystysjonossa tai yrittämällä saada asiaansa ajetuksi ison organisaation byrokratiassa. Muutoksia tulevaisuus tuo palveluihin ja niiden järjestämistapoihin, palvelujen tuottajakin voi muuttua, mutta palvelujen tasosta pyritään pitämään kiinni. Se on meidän tärkeimpiä kilpailuvalttejamme.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
Teuvan kunnan talous kulkee aivan samaan suuntaan kuin muidenkin kuntien talous. Valtion kuristusote toimii tehokkaasti. Teuvalla on takanaan hyviä tilinpäätöksiä, mutta vuosi vuodelta ne ovat heikentyneet. Teuva ei ole kriisissä, sillä on vielä taloudessaan puskureita, mutta muutoksia on tehtävä – mieluummin nopeasti – jotta kamreerin kirstu ei alkaisi ammottaa tyhjyyttään.
Mitä ne kuuluisat rakenteelliset muutokset ovat? Ja miksei niitä sitten ole jo tehty? Kun julkisen talouden vauraina vuosina kunnallisia palveluja on pala palalta rakennettu, on päädytty toiminnan järjestämisessä ratkaisuihin, jotka eivät varmaankaan enää ole parhaita mahdollisia. Kyse on siis asioiden ja toimintatapojen uudelleen ajattelusta. Tätähän avoimilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat tekemään koko ajan. Se ei välttämättä ole helppoa. Totutuille tavoille ei aina nähdä vaihtoehtoja. Eivätkä usein asiakkaatkaan pidä muutoksista. Kyse ei ole vain koulujen määrästä, vaan toivottavasti paljon syvemmälle menevästä palvelujen uudistamisesta.
Kunta on olemassa kuntalaisiaan varten. Ensimmäisenä ei siis saa olla mielessä palvelujen vähentäminen eikä niiden saavutettavuuden olennainen heikentäminen. Usein auttaa osaamisen keskittäminen ja vastuiden selkeyttäminen. On myös keskityttävä siihen, mikä asiakkaan kannalta on olennaisinta. Myös jonkinlaisten kilvoittelun elementtien tuominen toimintaan piristää. Meidän kaikkien tulisikin toimia kunnassa, niin kuin tekisimme tuottamamme palvelun myyntiin. Meidän tulisi toimia niin tehokkaasti ja laadukkaasti – vaikka kyse olisikin ilmaispalvelusta – kuin meidän olisi pystyttävä myymään tuote kannattavaan hintaan ja paremmin ehdoin kuin kilpailijat.
Vuonna 2006 mietitään myös kuntarajoja ja kuntien välistä yhteistyötä. Tällä seudulla keskityttäneen jälkimmäiseen. Kunnat ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään. Mutta paljon on parantamisen varaakin. Uusi tekniikka, kuntalaisten muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, muutokset alueen väestön ikärakenteessa ja tiukentuva rahoituskehys edellyttävät muutoksia myös seudun yhteistyössä. Olemme sopineet naapurien kanssa, että lähestymme kunta- ja palvelurakenneuudistusta nimenomaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Emme ensimmäiseksi ala piirrellä organisaatiokaavioiden laatikoita, vaan mietimme millainen kinkeripiiri ja millaiset toteuttamistavat olisivat minkin palvelun osalta jatkossa parhaat mahdolliset. Tätä varten aivan alkuvuodesta alkaa kuntien yhteinen strategiatyö, jossa näitä asioita mietitään.
Kaikkien yhteinen tavoite kuitenkin on, että hyvinvointipalvelut säilytetään laadukkaina. Täällä Suupohjan seudulla ne tärkeimmiltä osin ovat huomattavasti paremmat kuin monissa kaupunkikeskuksissa. Tähän tosiasiaan voi tutustua vaikkapa viettämällä aikaa jonkin ison kaupungin terveyskeskuksen päivystysjonossa tai yrittämällä saada asiaansa ajetuksi ison organisaation byrokratiassa. Muutoksia tulevaisuus tuo palveluihin ja niiden järjestämistapoihin, palvelujen tuottajakin voi muuttua, mutta palvelujen tasosta pyritään pitämään kiinni. Se on meidän tärkeimpiä kilpailuvalttejamme.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
maanantaina, tammikuuta 16, 2006
Tonttisekoilua Teuvalla?
Joulukuinen valtuuston päätös, jolla R.A-Oil Oy Ab:n tonttikauppa palautettiin kunnanhallituksen valmisteluun, on herättänyt jonkin verran hämmennystä. Onhan se aika yllättävää, että lähes unohdetun parkkipaikan kulma yhtäkkiä herättää niin paljon kiinnostusta.
Minusta oli aivan perusteltua ottaa aikalisä, kun alueen suhteen ilmeni useampia suunnitelmia, eikä myynnistä olisi yksimielistä päätöstä tässä vaiheessa syntynyt. Itsestään selvänä pidän sitä, että Teuvalta löytyy hyvä tontti huoltoasemayritykselle. Joko tämä tai jokin toinen. Kyllä Teuvalla lääniä riittää. Eikä kunnan tehtävänä ole kilpailua rajoittaa. Minäkin ostaisin mielelläni halvempaa bensaa…
Kun tuon kiistanalaisen parkkipaikan, jota paikallisesti olen kuullut kutsuttavan punaiseksi toriksi, käyttöä suunnitellaan, tulee muistaa, että se ei ole tontti lainkaan. Voimassa olevassa kaavassa se on määritelty parkkipaikaksi, eikä sillä lähtökohtaisesti ole ollenkaan rakennusoikeutta. R.A-Oilin aluetta kysyessä arvelimme, että se saattaisi olla soveltuva paikka kylmälle asemalle. Poikkeamislupaa sekin vaatii, ja lupa harkitaan hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien pohjalta. Jos alueelle aletaan suunnitella isompia rakennelmia, asia vaatii aivan uuden tarkastelun.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
Minusta oli aivan perusteltua ottaa aikalisä, kun alueen suhteen ilmeni useampia suunnitelmia, eikä myynnistä olisi yksimielistä päätöstä tässä vaiheessa syntynyt. Itsestään selvänä pidän sitä, että Teuvalta löytyy hyvä tontti huoltoasemayritykselle. Joko tämä tai jokin toinen. Kyllä Teuvalla lääniä riittää. Eikä kunnan tehtävänä ole kilpailua rajoittaa. Minäkin ostaisin mielelläni halvempaa bensaa…
Kun tuon kiistanalaisen parkkipaikan, jota paikallisesti olen kuullut kutsuttavan punaiseksi toriksi, käyttöä suunnitellaan, tulee muistaa, että se ei ole tontti lainkaan. Voimassa olevassa kaavassa se on määritelty parkkipaikaksi, eikä sillä lähtökohtaisesti ole ollenkaan rakennusoikeutta. R.A-Oilin aluetta kysyessä arvelimme, että se saattaisi olla soveltuva paikka kylmälle asemalle. Poikkeamislupaa sekin vaatii, ja lupa harkitaan hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien pohjalta. Jos alueelle aletaan suunnitella isompia rakennelmia, asia vaatii aivan uuden tarkastelun.
Veli Nummela
kunnanjohtaja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)