Viiatti uusiksi

Mitä pitää tehdä, jos käy ilmi, että on tullut tehtyä huono päätös? No, se pitää nöyrästi korjata.

Kunnanhallitus päätti taannoin toimenpidekiellosta Viiatin alueelle yleiskaavoituksen ajaksi. Päätös on aiheuttanut paljon keskustelua, ja ainakin osa alueen maanomistajista pitää ratkaisua perusteettomana. Hyvä tarkoitus oli varjella kaavan laadintaa ja antaa siihen työrauha. Nyt on käymässä kuitenkin aivan päinvastoin. Päätös aiheuttaa tyytymättömyyttä ja mahdollisesti tukun valituksia, jotka pitkittävät kaavan laadintaa. Vakuuttelut siitä, että luvat hakkuisiin myönnettäisiin nopeasti ja ilman turhaa byrokratiaa eivät ole vakuuttaneet. On myös käynyt ilmi, että Teuvan menettely asiassa on ollut poikkeuksellinen. Kun osayleiskaavoja on laadittu tavoitteena tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen, yleensä kunnat ovat määränneet vain rakennuskiellon alueelle.

Asia pääsi vähän politisoitumaankin, kun asiasta kunnanhallituksessa äänestettiin. Lienee syytä korostaa, että mikään poliittinen ryhmä ei sinänsä vaatinut toimenpidekieltoa alueelle. Myöskään Megatuuli Oy ei ole sitä vaatinut. Kyllä se oli meidän virkamiesten ajatus. Jos joku on mokannut, se olin minä esittelijänä.

Teuvalle on tärkeää, että voimme olla kehittämässä alueelle tuulivoimaa. Haluamme, että meillä on asian suhteen hyvä maine. Esitän 8.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Viiatin alueen toimenpidekieltoa muutetaan siten, että se ei koske tavanomaista metsätaloutta. Pyydän anteeksi kaikilta maanomistajilta aiheuttamaamme mielipahaa.

Toimenpidekielto

Kunnanhallitus päätti asettaa Viiatin yleiskaavoitettavalle alueelle rakennus- ja toimenpidekiellon kaavan laatimisen ajaksi. Menettelyn tarkoituksena on estää toiminta, joka estää tai haittaa kaavan laatimista.

Toimenpidekielto tekee mm. puiden kaatamisesta ja maa-ainesten ottamisesta luvanvaraista. Puututaanko tässä liikaa yksityiseen omistusoikeuteen?

Kaavoituksella puututaan AINA yksityisten maanomistajien oikeuksiin käyttää aluettaan. Sillä myös luodaan uusia oikeuksia käyttää alueita. Kaavoitushan on maankäytön suunnittelua. Kaavoituksessa myös aina yhteensovitetaan erilaisia maankäytön tarpeita. Tässäkin puheena olevassa kaavassa sovitetaan yhteen mm. maa- ja metsätalouden, asumisen, liikenteen, virkistyskäytön, vapaa-ajanasumisen ja tuulivoimarakentamisen intressejä.

No, miksei sieltä saa kaataa puita? Paremminhan siellä tuulee, jos pistetään metsät sileäksi! Vastaus liittyy edellä mainittuun. Kaavoituksella yhteensovitetaan eri maankäyttötarpeita, toimenpiteiden luvanvaraisuudella halutaan estää kaavan laatimista ja toteuttamista vaikeuttavat toimet. Voi vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta, mutta kokemus on osoittanut, että konstit on monet...

Käytännössä luvat metsän myyntiin ja soranottoon myönnetään nopeasti ja ilman byrokratiaa. Paskoonharjun osalta on aikoinaan tehty samansisältöinen kaavoituspäätös toimenpidekieltoineen. En ole kuullut, että asiasta olisi tullut minkään sortin ongelmaa. On myös oikein, että samantyyppisissä ratkaisuissa maanomistajia kohdellaan samalla tavalla.

Vastuukuntaa pukkaa

Tänään on vihdoinkin julkistettu virkamiestyöryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisalueista. Etelä-Pohjanmaanmaalle ehdotetaan koko maakunnan kattavaa yhteistoiminta-aluetta. Palvelut järjestäisi Seinäjoen kaupunki ns. vastuukuntamallilla. Tämä on hallitusohjelman linjausten mukaista. Maakunnassa mallia kannattaa vain Seinäjoki, muut kunnat haluaisivat palvelut järjestettävän kuntayhtymässä. Olennaista asiassa on kuitenkin se, millaisin sopimuksin ja järjestelyin hallinto ja johtaminen järjestettäisiin.

Lakkaisiko sitten Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän taival? Sitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Esitys on vasta esitys, ja sekin koskee palvelujen järjestämisvelvollisuutta. Maakunnan alueella voi olla silti useita palvelujen tuottajia. Sitäkin on tässä vaiheessa vaikea sanoa, muuttuuko järjestelmä yksinkertaisemmaksi vai monimutkaisemmaksi. Tuoreeltaan esitystä arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska tuntui pelkäävän, että mennään kohti monimutkaisempaa järjestelmää.

Saunamaan Viiatti

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy pyytää kunnanhallitusta päättämään osayleiskaavan laatimisesta Viiatin alueelle Norinkylän liepeille. Tavoitteena on yhdeksän tuulivoimalan rakentaminen. Yhtiön omistaa Megatuuli Oy, joka on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueella vuodesta 2011. Megatuulella on pari samansuuruista hanketta vireillä myös Kurikan puolella.

Tuulivoima on tervetullutta Teuvalle, kunhan ympäristöhaitat minimoidaan ja maanomistajia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Esitän kunnanhallitukselle, että kaavoitus aloitetaan pikaisesti. Kunta ja yhtiö toimivat asiassa yhteistyössä, yhtiö vastaa kustannuksista. Hankkeessa toimitaan myös tiiviissä yhteistyössä Kurikan kaupungin kanssa.

Konklaavi...

... on tänään kokoontunut valitsemaan katoliselle kirkolle uutta paavia. Kardinaalien kokousta tarkoittava sana tulee kuulemma latinan kielen sanoista cum clavi ("avaimen kanssa"), joka viittaa valintaan suljettujen ovien takana.

Suupohjan seutukuntakin tarvitsisi nyt jonkinlaista konklaavia. Ei valitsemaan uutta johtajaa, vaan miettimään seudun suuntaa. Kinastelun sijaan tarvitaan yhteistyötä. Ja yhteistä näkemystä siitä, miten seutua kehitetään. Pikkuasioista kinastellessa elinvoima karkaa maaseutukeskukseen.

Kunnissa on uudet päättäjät, ja se on aina mahdollisuus uuteen alkuun. Näin myös seutuyhteistyössä. Kinastelussa on paljon toinen toistemme ohi puhumista ja kasapäin epäilyksiä ja väärinkäsityksiä. Yhteisen suunnan löytämiseksi voisi seudun politiikan nokkamiehet ja -naiset koota yhteiseen tilaan, jonka oven lukko avattaisiin vasta, kun valkoinen savu nousisi takasta sovinnon ja yhteisen ratkaisun löytymisen merkiksi.

Taistelu röntgenistä

Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta päätti eilen parin äänestyksen lopputulemana, että Teuvan terveyskeskuksen oma röntgentoiminta jatkuu. Näin ainakin toistaiseksi. Päätökseen kirjattiin myös maininta, että Teuvan kunta maksaa kaikki tästä päätöksestä aiheutuvat kustannukset.

Asiaa on käsitelty moneen kertaan eri yhteyksissä. Asia on noussut Teuvalla ehkä vähän todellista merkitystään suurempaankin rooliin. Kun pari vuotta sitten kaikki Teuvan valtuustoryhmät allekirjoittivat yhteisen vetoomuksen Teuvan röntgentoimintojen säilyttämisestä ja röntgenlaitteen digitalisoimisesta, eikä vetoomus päätynyt edes liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan käsittelyyn, asia muuttui myös periaatteelliseksi kiistaksi. Myöhemmin digitalisoinnista sovittiin. Viime vuonna laadittu konsulttiselvitys olisi poistanut osittain uudistetun laitteen käytöstä vuonna 2014.

Eilinen yhteistoimintalautakunta hyväksyi myös Teuvan toimintakeskuksen toiminnan jatkumisen. Muilta osin Teuvan valtuuston kannanotot eivät saavuttaneet lautakunnan enemmistössä vastakaikua.

Tunnusteluja

Valtuusto päätti eilisessä kokouksessaan "perustaa työryhmän, joka ryhtyy tunnustelemaan ja selvittämään SOTE-palvelujen tuottamista ja kuntayhteistyön tiivistämistä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (K5) osakaskuntien Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskunnan Kurikan kaupungin kanssa..."

Huomionarvoista lienee, että työryhmän toimeksianto on kaksijakoinen: Pöydällä ovat toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut, toisaalta kuntayhteistyön tiivistäminen. Neuvotteluja käydään ensisijaisesti mainittujen naapurikuntien kanssa, ei palveluja tuottavien kuntayhtymien kanssa.

Mahdollinen maakauppa

Maaliskuun alussa valtuusto saa käsiteltäväkseen lähes parinkymmenen hehtaarin maa-alueen ostamisesta Kafia vastapäätä kantatie 67:n varrelta. Asia on herättänyt keskustelua. Kuntahan etsii säästöjä kaikesta toiminnastaan. Yt-menettely on käynnissä. Tarvitseeko kunta välttämättä lisämaata? Onko nyt oikea aika ostaa? Olisiko teollisuutta alueelle tulossa?

Hyviä kysymyksiä. Onhan kuitenkin kyse aika isosta rahasummasta (290.000 euroa). Kunnan on kuitenkin järkevää ostaa maata silloin, kun sitä hyvällä paikalla on kohtuuhintaan kaupan. Jos esimerkiksi tämä kyseinen alue myydään nyt jollekin maanviljelijälle viljelytarkoitukseen (mikä sinänsä on erinomainen käyttötarkoitus sekin), ei alue ehkä hyvinkin pitkään aikaan ole kunnalle ostettavissa. Hinnasta täytyy todeta, että viljelymaata on kovin vaikea ostaa ainakaan alle peltomaan käyvän arvon. Teollisuusyrityksiä ei ole Teuvalle jonossa pyrkimässä, se on totta. Mutta uskon, että vuosien mittaan Teuvalla tullaan edelleen teollisuustonttejakin tarvitsemaan. Aika ajoin meiltä kysytään teollisuustonttia nimenomaan kantatien varresta. Tähän asti meillä on ollut siihen huonot valmiudet vastata. Mikäli alue ostetaan, se kaavoitetaan. Se vie aina oman aikansa. Siihen asti, kun alueelle ruvetaan rakentamaan, voimme vuokrata aluetta paikallisten viljelijöiden käyttöön. Koska maa on hyvää viljelysmaata, vuokra kattaa kyllä sitoutuneen pääoman korkokulun.

Säästää pitää, mutta tulevaisuuttakin pitää turvata.

Aikansa elänyt

Sosiaali- ja terveystoimeen yritetään Suomessa laajaa kokonaisuudistusta puuttumatta (ainakaan tässä vaiheessa) rahoitusjärjestelmään. Se on kuitenkin aikansa elänyt ja ajan myötä vinoutunut. Julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa pyöritetään kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tuotanto on jo nyt suurelta osin kuntayhtymillä, kunnat maksavat laskut. Kela maksaa yksityisten palvelujen kustannuksia asiakkaille. Sen lisäksi Kela korvaa lisäksi mm. sairauden hoitoon liittyviä matkoja ja lääkkeitä. Kela-korvaukset ovat ajan myötä jääneet jälkeen kustannuskehityksestä. Erikseen on vielä järjestetty työterveydenhuollon rahoitus työnantajien ja Kelan kautta. Alkuperäinen hyvä tarkoitus on johtanut siihen, että työssä käyvien terveydenhuoltopalvelut ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi työttömien tai eläkeläisten.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan EU:n potilasdirektiivi. Sen mukaan EU-kansalainen voi hakeutua hoitoon mihin tahansa jäsenmaahan samoilla ehdoilla kuin saisi hoidon kotimaassaan. Kukaan ei tunnu vielä tietävän, mitä se Suomen osalta tarkoittaa: Onko se yksityisestä hoidosta maksettavan Kela-korvauksen suuruinen vai julkisessa suomalaisessa sairaalassa maksettavan hoitomaksun mukainen. Ei kai meiltä mitään suurta joukkoa ihmisiä heti hakeudu ulkomaille hoitoon, mutta tämäkin yksityiskohta paljastaa järjestelmämme sekavuuden.

Rahaa tulee siis monesta tuutista palvelujärjestelmään. Ja niukkoina aikoina kukin toimija pyrkii optimoimaan oman taloutensa. Siinä kokonaisuus kärsii.

Kun nyt mietitään uutta tapaa järjestää palvelut, pitäisi samalla miettiä, miten rahoitus järjestetään parhaalla tavalla.

Kuulemistilaisuus

Eilen järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kuntien kuulemistilaisuus Seinäjoella. Selvityshenkilöt halusivat kuulla kuntien kantoja, miten ne aikovat sotensa järjestää tulevien lakipykälien edellyttämällä tavalla. Tavoitteenahan on vähintään 50.000 asukkaan muodostamat yhteistoiminta-alueet. Kuultujen kommenttien pohjalta näyttäisi siltä, että suurin osa kuntavaikuttajista haluaa Etelä-Pohjanmaalle koko maakunnan kokoisen sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän, joka hoitaisi niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin palvelut. Seinäjoki toki haluaisi hoitaa asian ns. vastuukuntamallilla, jossa muut kunnat ostaisivat tarvitsemansa palvelut Seinäjoen kaupungilta. Keskustelu asiasta jatkuu jo huomenna kuntajohdon (valtuustojen puheenjohtajat, hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat) kokouksessa.

Investointien ohjaus

Uusi kunnanhallitus valitsi eilen toimikuntia ja työryhmiä. Viime valtuustokaudella oli työryhmä, jonka nimenä oli investointien ohjausryhmä. Nimensä mukaisesti ryhmä ohjasi isojen investointiemme valmistelua, niin suunnittelua kuin rakennuttamistakin. Nyt vastaavaa ryhmää ei nimetty, vaan kunnanhallitus päätti korostaa teknisen lautakunnan roolia investointiasioissa. Lautakunta valmistelee investointeihin liittyvät päätösesitykset kunnanhallitukselle.

Lausunto kuntarakennelaista

Valtuusto ottaa kantaa Kuntarakennelaki-luonnokseen kokouksessaan 4.3. Hallitus käsittelee asiaa 18.2.

Esityksessäni kunnanhallitukselle lähden siitä, että lakiluonnoksessa esitetyt selvitysperusteet ovat sinänsä pääosin oikeansuuntaisia. Selvitysvelvollisuuden sisältö, eli mitä asioita kuntaliitosselvityksessä pitää selvittää, on ihan tarkoituksenmukainen ja järkevä. Sen sijaan selvitysten pakollisuutta pidän kuntien itsehallinnollista asemaa loukkaavana. Pakkoselvityksillä tuskin myöskään käytännössä päästään hyvään lopputulokseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjaukset ovat pahasti keskeneräiset. Kunnilla ei ole tosiasiallista tietoa siitä, millaiseen palvelurakenteeseen ollaan siirtymässä. Näin ollen kunnille asetettu lausuntojenantoaikataulu on kohtuuton. Käytettävissä olevat valtioneuvoston tekemät linjaukset asiasta ovat pääsääntöisesti oikean suuntaiset. Erityisen kannatettava on tavoite sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltamisesta. Järjestämisvelvollisuuden rajaaminen yli 20.000 asukkaan kuntiin ei ole perusteltu. Se on myös ristiriidassa kuntien itsehallinnollisen aseman kanssa.

Myönteisenä on pidettävä sitä, että valtioneuvoston yleistä toimivaltaa pakkoliitoksiin ei lakiesityksessä laajenneta. Esitykset erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelystä, kuntajakoselvityksestä ja valtioneuvoston toimivallasta näissä tilanteissa ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Esitykset yhdistymisavustusten ehdoista ja määrästä ovat myös perustellut ja tarkoituksenmukaiset - eli ns. porkkanrahoja on jatkossakin mahdollista saada.

Poimintoja

Mitä se sellainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma pitää sisällään? Monia hyviä asioita. Tässä ihan mielivaltaisesti oman mielen mukaan tehtyjä poimintoja suunnitelman yhteisistä tavoitteista:

"Potilas on hoidon keskiössä. Paras hoitotulos saavutetaan, kun potilas sitoutuu sairauksiensa hoitoon ja ehkäisyyn. Tähän hän tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen tuen." Valmistaudutaan vuoden 2014 alusta voimaan tulevaan asiakkaan oikeuteen hakeutua hoitoon haluamaansa terveyskeskukseen.

"Terveyden edistäminen on osa hoitoa. Potilasta tuetaan terveyttä edistävissä valinnoissa."

Varmistetaan erikoissairaanhoidon laaja-alaisen päivystystoiminnan jatkuminen Y-talossa Seinäjoella. Terveyshyötymalliin sitoudutaan. Terveyskeskuksissa vastaanottotoimintaa kehitetään lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Kutsujärjestelmän käyttöä lisätään terveyskeskuksissa. Erikoislääkäreiden konsultaatioita terveyskeskuksissa lisätään.

Henkilöstön rekrytointia kehitetään maakunnallisena kokonaisuutena. "Tuetaan keskussairaalassa ja terveyskeskuksissa toteutettavaa lääkäreiden peruskoulutusta... Tavoitteena on, että terveyskeskusten virkalääkäreistä valtaosa olisi tulevaisuudessa yleislääketieteen erikoislääkäreitä."

Toiminnan laatuun ja potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Samoin järjestelmälliseen asiakaspalautteen hankkimiseen.

"Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kiinteistöstrategia tukemaan palvelutoiminnan kehittämistä."

Yhteistyötä tehdään joka suuntaaan. Kehittämishankkeissa pyritään suureen kokoon, vähintään maakunnalliseen tasoon.

Yksityistä palvelutuotantoa käytetään lähinnä täydentämään julkisia palveluja. Painopiste on julkisen palvelutuotannon kehittämisessä.

"Tehdään selvitys terveyskeskusten päivystystoiminnan kehittämistarpeista... Vähennetään ostopalvelulääkäreiden käyttöä... Lisätään päivystävien sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa."

"Vuodeosastotoiminta tulisi järjestää maakunnassa siten, että lääkinnällinen kuntoutus saadaan turvattua myös viikonloppuisin."

Vuoden 2013 aikana selvitetään tukipalveluiden tarkoituksenmukainen järjestäminen koko maakunnassa: radiologia, lääkehuolto, välinehuolto ja tietohallinto.

Töihin

Uusi valtuusto aloitti työnsä eilen. Valtuuston tekemät valinnat menivät ns. käsikirjoituksen mukaan. Poliittiset ryhmät olivat päässeet ennen kokousta hyvään sopuun valinnoista, ja esitykset voitiin kokouksessa todeta päätöksiksi. Onnea kaikille valituille!

Valtuusto joutui jo ensimmäisessä kokouksessaan merkittävän ratkaisun linjaajaksi. Annettiinhan nyt lausunto liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Asian tiimoilta jouduttiin pitämään neuvottelutauko, mutta yhteinen sävel löytyi lopuksi. Tämä on hyvä. Teuvan lausunnolla on enemmän painoarvoa, kun se on yksimielisen päätöksen tulos.

Uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran 4.2.2013. Sen esityslistaa tässä valmistellaan. Uusi hallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi poikkesi juuri siihen perehtymässä. Perinteisesti meillä on ollut sellainen tapa, että ennen kuin kunnanhallituksen esityslista postitetaan, minä ja hallituksen puheenjohtaja käymme sen yhdessä läpi. Puheenjohtajan on hyvä tietää asioiden taustoja jo ennen listan lähettämistä. Samoin minun on hyvä tietää hänen kantojaan keskeisiin kysymyksiin.

Ensi maanantaina kunnanhallitus valitsee vielä suuren joukon päättäjiä eri tehtäviin; kunnan edustajat eri yhteisöihin, hallituksen henkilöstöjaoston, elinkeinopoliittisen toimikunnan, hallituksen edustajat lautakuntiin... Hallitus saa käsiteltäväkseen myös Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Se on uuden Terveydenhuoltolain edellyttämä suunnitelma siitä, miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirin alueella. Sitä ovat valmistelleet perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ja sairaanhoitopiiri. Peruskunnat ottavat nyt kantaa, hyväksytäänko suunnitelma vaiko ei.

Pian on käsittelyyn tulossa myös lausunnon antaminen uudesta Kuntarakennelaista. Valtuutetut saivat materiaalia asiasta jo eilisen kokouksen yhteydessä. Hallitus käsittelee asiaa 18.2., ja valtuusto sanoo painavan sanansa 4.3.

Olisi hyväksi, että uusilla päättäjillä olisi enemmän aikaa perehtyä tehtäväänsä ennen suuria linjauksia. Nyt tilanne on meistä riippumattomista syistä kuitenkin sellainen, että töihin on käytävä heti.

Johtajasopimus

Aika ajoin tiedotusvälineet kiinnostuvat kuntajohtajien johtajasopimuksista. Johtajasopimuksen keskeisenä elementtinä ovat niin sanotut kultaiset kädenpuristukset eli erorahat siinä tapauksessa, että johtaja irtisanotaan esimerkiksi luottamuspulan vuoksi. Lähinnä näistä sopimuskohdista tutkivat toimittajatkin ovat kiinnostuneita.

Minun johtajasopimuksessani ei ole mainintaa erorahasta, en ole pitänyt sitä tarpeellisena. Mutta mielestäni monta muuta tärkeää asiaa siellä on. Siinä sovitaan kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen yhteistyöstä ja työnjaosta, niistä pelisäännöistä, joilla yhdessä toimitaan. Hallitus asettaa vuosittain tavoitteita minun työlleni, ja hallitus niiden toteutumista vuosittain myös arvioi. Edelleen siellä on määräyksiä matkustamisesta, koulutuksesta ja työnohjauksesta.

Yt etenee

Niin kuin lehdet ovat kertoneet, maanantaina kunnanhallitus hyväksyi yhteistoimintamenettelyn aloittamisen henkilöstöjärjestöjen kanssa. Päätös oli yksimielinen, vaikka kriittisiäkin puheenvuoroja esitettiin. Ensi viikolla kokoontuu yhteistoimintaryhmä (jossa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus) keskustelemaan periaatteista ja käytännöistä, joita menettelyssä noudatetaan.

Eilen aiheesta syntyi keskustelua Teuvan Yrittäjien järjestämässä Lupauksien paneeli -illassa Orrelassa. Illassa oli kaiken kaikkiaan hyvää keskustelua, vaikka keskustelu välillä vähän lainehti ylikin, mutta se on politiikassa sallittua ja jopa tarpeellista. Aika useissa puheenvuoroissa tiukkojen säästötoimien tarve tunnustettiin, mutta myös huolta kannettiin henkilöstön asemasta.

Näkisin, että alkavissa neuvotteluissa meidän tulee tutkia asioita rinnan ainakin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin, löydämmekö jotain yhteisiä toimia henkilöstömenojen tilapäiseksi pienentämiseksi. Tällaisiahan tyypillisimmin ovat lomarahojen leikkaukset ja lomautukset. Näillä keinoilla tuskaa voidaan jakaa kaikkien kannettavaksi. Toinen tutkittava asia on miten eri yksiköissä voidaan löytää henkilöstömenosäästöjä. Yksiköittäin voidaan miettiä toiminnan rajaamista, aukioloaikojen muuttamista tai toiminnan määräaikaista keskeyttämistä. Kolmas asia on sitten se, miten voimme löytää yhteisin toimin muita säästöjä kuin henkilöstösäästöjä. Mitä asioita voimme tehdä taloudellisemmin ja fiksummin. Kaikkia näitä keinoja tarvitaan.

50.000

Eripurainen palvelurakennetyöryhmä jätti raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille perjantaina. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riippuen vähintään 50.000 - 100.000 asukasta.

Voimme iloita siitä, että vaatimus 200.000 asukkaan väestöpohjasta ei toteutunut. Vaan asialla on kääntöpuolensa. Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jättämässä eriävässä mielipiteessä todetaan, 50.000 asukkaan väestöpohja on kovin pieni erikoissairaanhoidon järjestämiseen.

Mitä siis tapahtuu maakunnissa? Pienet seutukaupungit naapureineen saavat kokoon vaadittavat 50.000 asukasta. Ne alkavat järjestellä erikoissairaanhoitoa alueellaan, rakentaa sairaaloita ja houkutella erikoislääkäreitä. Sairaanhoitopiirejä puretaan, keskussairaaloiden toimintoja hajautetaan? Samalla erikoisen vaativa erikoissairaanhoito päivystystoimintoineen edelleen etääntyy yhä harvempiin sairaaloihin. Tämä on poliittisen kompromissin mahdollistama yksi kehityssuunta.

Toivottavasti järki kuitenkin voittaa. Etelä-Pohjanmaalla on Aulis Ranta-Muotion vetämän työryhmän toimesta aloitettu merkittävä oman maakunnallisen mallin pohdinta. Työ jatkunee kuluvan kevään aikana. Tavoitteena tulee olla matalaan organisaatioon perustuva maakunnallinen yhteistyön malli, jossa myös Seinäjoen sairaalanmäen tuoreet investoinnit hyödynnetään täysimääräisesti.

Mitä menetämme?

Lausunto raportista liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi on tulossa tämän kuun lopussa uuden valtuuston käsittelyyn. Raportti sisältää monenlaisia kehittämisehdotuksia. Kokosin tähän lyhyesti sellaisia, jotka jollain lailla näkyvät asiakkaalle joko nousevina kustannuksina tai etääntyvinä palveluina:

- kotihoidossa tehtävien rajausta
- kauppa-asiointi maksulliseksi
- kotihoidon tukipalvelujen maksuihin korotus
- palveluasumiseen vuokrankorotus
- kylien neuvolat lakkaavat
- röntgen- ja ultraäänitutkimuksia vain Kauhajoella vuodesta 2014 alkaen
- laboratorionäytteet otetaan niin kuin ennenkin, mutta analyysit tehdään yhdessä paikassa
-keskusvarasto ja välinehuolto keskitetään Kauhajoelle
- asiakkaita ei enää avusteta eläinlääkärien matkakuluista
- ympäristöterveydenhuollon taksaa korotetaan
- lastensuojelu keskitetään yhteen paikkaan
- Teuvan toimintakeskuksen toiminta siirretään Kauhajoelle

Edellä mainituista lastensuojelun keskittämisestä on jo käytännössä luovuttu. Teuvan toimintakeskuksen siirtoa Kauhajoelle Teuvan kunta hyvin yksimielisesti vastustaa.

Hammashoitola-neuvola

Joulukuun valtuustossa äänestettiin siitä, varataanko talousarvioon rahat hammashoitolan rakentamiseen vai hammashoitola-neuvolan rakentamiseen. Mielestäni äänestys oli hieman ennenaikainen, koska eri vaihtoehtoja vielä selvitetään.

Kun syksyllä kävi selväksi, että hammashoitola ei voi sisäilmaongelmien vuoksi jatkaa entisissä tiloissaan, hankittiin toiminnalle väistötilat ja ryhdyttiin miettimään, mikä olisi pysyvä ratkaisu. Kunnanhallituksen iltakoulussa keskusteltiin siitä, että hammashoitolalle rakennettaisiin uudet tilat. Samalla mietittiin, olisiko tarkoituksenmukaista sijoittaa samaan yhteyteen myös neuvolan tiloja, koska yhteisissä tiloissa toimimisesta olisi käytännön hyötyjä. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty monessa kunnassa.

Aiemmin suunnitellun Terveystalon oli tarkoitus olla 1.900 m2:n suuruinen rakennus. Nyt ajateltiin hammashoitola-neuvola suunnitella noin 500 m2:n kokoiseen rakennukseen. Kyse on siis hyvin eri suuruusluokkaa olevasta hankkeesta. Nuo neliöt eivät mahdollista neuvolankaan osalta kaikkia niitä tiloja, jotka Terveystalo-suunnitelmassa olivat mukana.

Väistötilat

Puheeseemme on vakiintunut - ainakin minulle - vähän uusi termi: väistötilat. Kun jonkin palveluyksikkömme toimitiloissa esiintyy pikaista korjausta vaativia ongelmia, ja tila tulee remontin tai uusien tilojen hankinnan ajaksi tyhjentää, siirrytään väistötiloihin. Meillä on sisäilmaongelmia valitettavan monessa kiinteistössä, uusia tapauksia tulee esiin aika ajoin.

Ainakin kahden väistötilan hankinta on aiheuttanut kritiikkiä. Varmaan kritiikki on osaltaan aiheellista, sitä en yritä kieltää, mutta haluan lyhyesti kuvata, miten erilaisia tapauksia ne keskenään ovat.

Koulukeskukseen hankittiin väistötila, johon sijoitettiin remontin ajaksi keittiö, ruokala ja kotitalousluokat. Erityisesti laitoskeittiö asettaa tilapäisellekin rakennukselle sekä sen ilmastoinnille omat vaatimuksensa. Ajatuksena oli myös, että koulukeskuksen remontin jälkeen rakennusta voidaan käyttää toimintakeskuksen uusina tiloina. Sekin kun oli joutunut siirtymään väistötiloihin. Haluttiin siis laadukkaasti rakennettu, mutta siirrettävä rakennus, joka ostettiin omaksi.

Viime syksynä jouduimme etsimään hammashoitolalle kiireellä väistötiloja, kun nykyiseen hammashoitolaan tehdyt muutostyöt eivät olleet toivotulla tavalla sisäilman laatua parantaneet. Koska hammashoitolan työntekijät olivat vuosien ajan sisäilman epäpuhtauksille altistuneet, halusimme että parakkivaiheesta tulisi mahdollisimman lyhyt, ja uudet varsinaiset tilat rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti. Näin hankintakriteereiksi tässä tapauksessa tulivat toimitusnopeus ja tilojen edullisuus. Tilat päätettiin vuokrata.

Llky:n kehittäminen

Uusi valtuusto antaa ensimmäisessä kokouksessaan lausunnon raportista, joka on laadittu Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän kehittämisestä. Vaativa aikataulu, mutta näin se nyt menee. Vanha hallitus tekee asiasta esityksen uudelle valtuustolle 14.1.

Esitän lausuntoluonnoksessa, että liikelaitoskuntayhtymä muutettaisiin normaaliksi kuntayhtymäksi. Tämä siksi, että liikelaitoksena toimimisesta ei ole saatu olennaista hyötyä. Hallintomalli yksinkertaistuisi huomattavasti, jos siirryttäisiin perinteiseen kuntayhtymään. Säästöäkin siitä syntyisi.

Raportin esitykset ovat oikeansuuntaisia, mutta kuntien talouden tila huomioon ottaen riittämättömiä. Toimintaa tulee saneerata esitettyä voimakkaammin. Myös henkilöstömenoja tulee saada vähennettyä.

Yritysyhteistyötä ja kolmannen sektorin hyödyntämistä palvelutuotannossa tulee lisätä. Siitä pitää saada aikaiseksi tulevat lähivuodet kattava selkeä suunnitelma. Päättää tulee mm. siitä, mikä osa kasvavasta palvelutarpeesta täytetään kunnallisesti tuotetuin palveluin, ja mikä osa ostetaan yrityksiltä.

Yt

Kuten hallituksen puheenjohtaja Teijo Toivonen jo viime vuoden puolella lehtihaastattelussa totesi, Teuvan kunnan taloudellinen tilanne on niin vakava, että joudumme etsimään säästöjä myös henkilöstömenoista. Olen ensi maanantain kunnanhallitukselle esittämässä yhteistoimintamenettelyn aloittamista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on 700.000 euron vuotuisten säästöjen aikaansaaminen henkilöstömenoissa. Tässä vaiheessa kaikki keinot ovat mahdollisia: määräaikaisten työsuhteiden päättäminen, lomarahojen leikkaus, osa-aikaistaminen, lomautukset ja irtisanomiset. Ratkaisut eri yksiköissä voivat olla erilaisia. Tarkoituksena olisi saattaa yhteistoimintamenettely päätökseen toukokuun loppuun mennessä.

Tiedän, että Teuvan kunnan päättäjien keskuudessa tästä asiasta on erilaisia mielipiteitä. Aihettahan sivuttiin jo joulukuun valtuuston kokouksessa. Katson velvollisuudekseni saattaa asian kunnanhallituksen ratkaistavaksi.

Lehtiharju ja Mäntyniemi

Hyvää alkanutta vuotta 2013!

Palaan vielä vähän joulukuun valtuuston tunnelmiin. Siellä keskusteltiin kovasti Mäntyniemen laajennuksesta. Siinä oltiin ihan oikealla asialla. Tarvitsemme kipeästi lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja vanhuksillemme. Siis sellaisia hoitopaikkoja, joissa henkilökunta on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan päätöksellä Mäntyniemi muutettiin tehostetuksi yksiköksi. Sellaisenaan se on siihen kuitenkin liian pieni yksikkö.

Tarkoituksenamme on kehittää Lehtiharjun ja Mäntyniemen aluetta kokonaisuutena. Tähän kehittämiseen Teuvan päättäjät ovat hyvin sitoutuneita. Tavoitteena on seudullinen palveluyksikkö, jolla turvataan Lehtiharjun toiminnan jatkuminen ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen saaminen.

Molemmat rakennukset ovat aikaa nähneitä ja osin vaikeasti uusiin vaatimuksiin muokattavissa. Siksi myös uudisrakentamista tarvitaan. Selvitämme mahdollisuutta rakentaa uudisosan Mäntyniemen viereen, johon sitten nykyisiä toimintoja voidaan siirtää. Uudesta Mäntyniemestä muodostuisi reilun 30 asukkaan tehostetun palvelun yksikkö. Lehtiharjua saneerattaisiin avopalveluihin ja yksilölliseen asumiseen soveltuvaksi.

Viimeinen valtuusto

Kauden viimeinen valtuusto oli puhelias. Keskustelua syntyi erityisesti tiukasta taloustilanteesta. Kokous jatkui pitkälle iltaan, lähes klo 23:een.

Kokouksen lopussa oli yllätys: Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten valtuustoryhmät tekivät aloitteen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä eroamisesta.

No, asiaa nyt sitten selvitellään. Ymmärrän aloitteen tekijöitä. Onhan tyytymättömyyttä toimintaan ja erityisesti kustannuskehitykseen ollut koko yhteisen matkan ajan. Toisaalta vaihtoehdot eivät ole helppoja. Valtioneuvosto on linjannut, että se ei tule hyväksymään Paras-yhteistoiminta-alueiden purkuja. Vielä tuoreempi linjaus kertoo, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei jatkossa olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta lainkaan. Nämä asiat siis päättäisivät muut puolestamme. Vaikka näistä esteistä selvittäisiin, jäisi vielä jäljelle se kysymys, keiden kanssa ja millä ehdoilla pystyisimme jatkossa palvelut järjestämään.

Näitäkin pohditaan ensi vuonna. Vaan nyt on aika mielet virittää joulun sanomaan. Toivotankin kaikille oikein rauhallista ja samalla virkistävää joulun aikaa!

10 terveyskeskusta?

Jatkan tuosta eilisestä aiheesta, kun päivän Ilkka siitä myöskin uutisoi: "Sote-malli lupaa palveluiden keskittämistä". Palveluiden järjestäminen maakuntamallilla ei kuitenkaan edellytä palvelujen keskittämistä. Joitakin palveluja joudutaan varmaankin kustannussyistä ja osaamisen varmistamiseksi hoitamaan jatkossa nykyistä keskitetymmin. Peruspalvelujen tulee kuitenkin olla käyttäjiä lähellä.

Sairaanhoitopiirin työryhmä esittää 10 terveysyksikön mallia. Nykyisin terveyskeskuksia on parikymmentä maankunnan alueella. Tämän mallin toteutus veisi pienten kuntien terveyspalvelut liian kauaksi asukkaista.

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimi

Parikin työryhmää selvittää alueemme sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä tulevaisuudessa. Valtioneuvosto on nimennyt selvityshenkilöt kaikille viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle. Etelä-Pohjanmaahan kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan alueeseen. Anna-Kaisa Pusa taas on vetänyt Etelä-Pohjanmaalla oman sairaanhoitopiirimme asettamaa hanketta, jonka tavoitteena on löytää eteläpohjalainen malli palvelujen tuottamiseksi.

Maakunnallinen malli lienee tavoiteltava. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, kannattaisi toiminta siirtää samoilla omistussuhteilla hallinnoitavaan kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirien omaisuus on suuri, ja on vaarana että omistuspohjan muuttuessa ajaudutaan melkoisiin kiistoihin omistuksen arvostuksesta. Meidän kohdallamme tämä olisi turhaa, sillä Etelä-Pohjanmaa muodostaa sopivan kokoisen kokonaisuuden palvelujen järjestämiseen.

Erityisvastuualueiden (yliopistollisten sairaaloiden) rooli ei uudistuksessa saa nousta liian suureksi, mutta toisaalta suurta erityisosaamista edellyttäviä palveluja kannattaa keskittää valtakunnallisesti.

Järjestelmän tulisi yksinkertaistua eikä monimutkaistua. On kiusaus edetä uudistuksessa helpoimman mukaan: Annetaan palvelujen järjestämisvastuu maakunnalliselle toimijalle, mutta nykyiset yhteistoiminta-alueet (mm. oma llky:mme) jatkavat palvelujen tuottajina. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna koordinaatio lisääntyy, mutta niin lisääntyy byrokratiakin.

Tarvitsemme siis aika radikaalin uudistuksen, jonka tuloksena on yksinkertainen palvelujärjestelmä.

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.

"Laissa asetettaisiin kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan olisi tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua olisi lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan tulisi varata riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä olisi oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta näihin tarkoituksiin. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. Kunnan olisi järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen.

Laissa määriteltäisiin iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisessa noudatettavat yleiset periaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen olisi oltava laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut olisi toteutettava niin, että ne tukevat hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Hoito ja huolenpito toteutettaisiin ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa voitaisiin järjestää pääsääntöisesti vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet. Palvelut olisi toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille puolisoille olisi järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Hoitojärjestelyn pysyvyys olisi turvattava, jollei sitä ole aiheellista muuttaa erityisestä syystä.

Laissa säädettäisiin myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Vaihtoehdoista olisi neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä olisi kirjattava. Iäkkäälle henkilölle olisi nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelut olisi järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.

Laki sisältäisi perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Ne koskevat henkilöstöä, johtamista ja toimitiloja. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen olisi vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Toimintayksikössä olisi toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä olisi kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä."

Paljon hyviä asioita. Toivottavasti myös resursseja osoitetaan kunnille riittävästi.

Laitoshoidon henkilöstömitoitusta ei sitten kirjattu lakiin. Käytännössä kuitenkin suosituksesta tulee sitova, sillä jos vuonna 2014 tehtävässä tarkastelussa yksikin laitos Suomessa alittaa mitoituksen, säädetään asiasta asetuksella.

Vanhusneuvostot tulevat lakimääräisiksi, ja niiden merkitys entisestään korostuu.
Hoivatakuu: Kiireellinen hoiva heti, kiireetön kolmessa kuukaudessa. Vastuutyöntekijä nimetään jokaiselle vanhukselle. Huomionarvoista on myös se, että laitoshoito määritetään selvästi toissijaiseksi hoivamuodoksi. Siihen tulee olla lääketieteelliset perustelut. Hyvää on myös pyrkimys hoitopaikan pysyvyyteen sekä puolisoiden yhdessä asumiseen.

Maaseutuhallinto

Maaseutuhallinto muuttuu vuoden alusta seudulliseksi. Kun alueen kunnat eivät päässeet asiasta keskinäiseen sopuun, valtioneuvosto päätti, että maataloushallinnon alueella järjestää jatkossa Kauhajoen kaupunki. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva - tämä tuttu neljän joukko. Käytännön järjestelyistä sovitaan kuntien välisellä sopimuksella, jonka joulukuun valtuustot hyväksyvät.

Palvelupiste Teuvalla jatkaa entiseen tapaan, ja maaseutuasioissa teitä palvelevat edelleen Antti ja Päivi.

Melkein sata miljoonaa

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi ensi vuoden budjettinsa. Menojen yhteismääräksi on arvioitu 98,5 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat 83,8 miljoonaa euroa. Teuvan maksuosuudeksi on budjetoitu Teuvan kunnanhallituksen raamilinjauksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa. Menot ja maksuosuudet sisältävät myös keskussairaalalta ostettavat erikoissairaanhoidon palvelut.

Kuntien maksuosuudet ovat keskimäärin 3.523 euroa asukasta kohti. Kustannusrasite on suurin Isojoen kohdalla, 4.306 euroa/asukas (22 % yli keskiarvon). Kauhajoki pääsee halvimmalla, 3.424 eurolla/asukas (3 % alle keskiarvon). Teuva (3.461 euroa/asukas) ja Karijoki (3.495 euroa/asukas) sijoittuvat lähelle Kauhajoen lukuja.

Budjetti 2013

Ensi vuoden talousarvioehdotus on valmistunut. Kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina 10.12. ja valtuusto viimeistelee keskiviikkona 19.12.

Kirja ei sisällä isoja yllätyksiä. Talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Silti liikelaitoskuntayhtymän budjettiesityksessä on menoja meille arvioitu 0,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä olemme omaan budjettiimme hyväksyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että talouden sopeutustoimia jatketaan vuonna 2013, talousarvioon tehdään tiukennuksia vielä vuoden varrella.

Investointeihin on ensi vuodelle varattu 10,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät yksittäiset investointikohteet ovat koulukeskuksen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattaminen, hammashoitola-neuvolan rakentaminen sekä Henriikkakodin muutostyöt.

Vähän helpottaa

Valtioneuvosto myönsi Teuvan kunnalle harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta kuluvalle vuodelle 780.000 euroa. Olimme anoneet kahta miljoonaa.

Summa on merkittävä, se vastaa yli yhden veroprosentin tuottoa. Toisaalta se on kertaluonteinen avustus, ja helpottaa näin ollen vain tämän vuoden tilannetta. Likelaitoskuntayhtymän tämän vuoden arvioitu budjettiylitys on 1,5 miljoonaa euroa.

Toimintakeskus

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelurakenneselvitys sisältää esityksen Teuvan toimintakeskuksen toiminnan siirtämisestä Kauhajoelle. Teuvan edustajat hankkeen ohjausryhmässä (Aulis Ranta-Muotio, Teijo Toivonen ja minä) suhtautuivat esitykseen kriittisesti. Se voidaan toteuttaa, jos löydetään toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä käytännön ratkaisu.

Ensinnäkin, Kauhajoella oleviin tiloihin tulee tehdä merkittäviä muutoksia. Tiloista täytyy tulla sellaiset, että toimintakeskuksen asiakkaiden on niissä hyvä ja miellyttävä työskennellä. Kuljetukset tulee voida järjestää siten, että työpäivä ei veny liian pitkäksi. Myös osa-aikainen työskentely tulee edelleen mahdollistaa. Toiminnan järjestelyt eivät saa pudottaa pois nyt työtoiminnassa mukana olevia. Jotta muutos olisi perusteltu, täytyy myöskin syntyä merkittäviä taloudellisia säästöjä. Ja tietysti asianosaisten eli palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä kanssa täytyy asiasta keskustella ennen päätöksentekoa.

Toistaiseksi tällaiset kriteerit sisältävää suunnitelmaa ei ole esitetty.

Asiakaspalvelu 2014

Hallitusohjelman mukaan koko maassa luodaan kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Lisäksi selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin.

Tätä asiaa valmisteleva hanke on hyvässä vauhdissa. Hankkeen selvitysten pohjalta on linjattu mm. seuraavaa: Uuden yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen tapahtuu pääsääntöisesti säädösperusteisesti. Yhteisen asiakaspalvelun sisältö, yhteiseen asiakaspalveluun aina osallistuvat julkisen hallinnon palveluntuottajat sekä yhteisessä asiakaspalvelussa aina annettavat palvelut määritetään lainsäädännössä. Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen säädetään kuntien tehtäväksi. Yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan aina poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kansaneläkelaitoksen palveluita tarjotaan laajasti sopimukseen perustuen.

Teuvalla yhteispalvelu on toiminut jo hyvän aikaa. Yhteispalvelupisteemme on mukana hankkeessa, jolla pilotoidaan erityisesti etäpalvelua. Teuvan osalta yllämainitut valtakunnalliset linjaukset tarkoittavat lähinnä sitä, että yhteispalvelupisteen toiminta vakiintuu ja kehittyy, sähköiset palvelut paranevat ja palveluvalikko ajan myötä laajenee.

Kylien yhteistyöryhmä

Uuden valtuustokauden kynnyksellä kannattaa miettiä uusia toimintatapoja. Yritetään kylissä -seminaarista, joka pidettiin elokuussa Päntäneellä, jäi mieleen Ilmajoella käytössä oleva kylien ja kunnan yhteistyöryhmä. Se on toiminut järjestäytyneesti vuodesta 2005 alkaen. Yhteistyöryhmä koostuu kylien edustajista ja kunnanhallituksen valitsemista edustajista, ja se kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ryhmän näkemykset otetaan huomioon kuntasuunnittelussa.

Tämä voisi olla yksi keino lisätä tiedonkulkua kylien ja kunnan päättäjien kesken. Samalla varmaan myös kylien keskinäinen yhteistyö viriäisi ja saisi uusia tuulia.

Valiokuntia?

Viime vuosina kunnan organisaatio on muuttunut huomattavasti, kun yhä useammat tehtävät on siirretty tuotettaviksi kuntien yhteistoimintana. Merkittävin muutos on luonnollisesti koko sosiaali- ja terveystoimen siirto liikelaitoskuntayhtymälle.

Lautakuntarakenteemme saattaa edelleen tyydyttävästi vastata tarpeeseen palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Mutta monet keskeiset ongelmat, haasteet ja kehittämiskohteet eivät hallintokuntarajoja noudata.

Mielestäni meillä voisi alkavalla valtuustokaudella olla vaikkapa valtuutetuista koostuvia valiokuntia, jotka paneutuisivat näihin yli sektorirajojen meneviin asioihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, maaseudun kehittäminen ja kunnan elinvoiman vahvistaminen. Asetettuja tavoitteita voitaisiin sitten ajaa läpi mm. kuntien yhteistoiminnassa.

Tämä olisi yksi keino terävöittää demokratiaa ja lisätä valtuutettujen suoraa osallistumista asioiden valmisteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Saa tulittaa

Kunnanhallitus päätti eilen illalla, että ilotulituksesta uutena vuotena ei määrätä rajoituksia eikä anneta suosituksia. Kunta ei osoita ilotulittamiseen erillistä aluetta. Eli entinen käytäntö jatkuu.

Llky säästää

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä ja tehostamisesta on laadittu konsulttiavusteinen selvitys, joka on tänään julkaistu. Keskittämistä (päivystys, röntgen, laboratorionäytteiden analysointi, lastensuojelu, toimintakeskus, neuvolat, keskusvarasto, välinehuolto..), keskittymistä perustehtävään (kotipalvelu), avopalveluihin panostamista (ikäihmisten palvelut), nykyteknologian hyödyntämistä (kotipalvelu, työkokoukset...) palvelusetelien käytöönottoa...

Miljoonasäästöjä haetaan, koska minkään jäsenkunnan talous ei kestä nykykehitystä. Useimmat keinot ovat kuitenkin sellaisia, että ne tuottavat kaivattua säästöä vasta useamman vuoden määrätietoisen toteutuksen tuloksena. Selvitys on luettavissa llky:n nettisivuilla:

http://www.llky.fi/files/867/LLKY_Ohjausryhman_tiedotus_20121119.pdf

On kansalaiskeskustelun aika. Kuntien valtuustoille selvitys esitellään joulukuun alussa. Teuvan tilaisuus on 4.12. Mukaan kutsutaan sekä vanhat että uudet valtuutetut.

Rakennelait

Ministerit Virkkunen ja Guzenina-Richardson esittelivät eilen hallituksen linjauksia kuntarakenteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen.

Kuntarakenneuudistuksesta uutta kerrottiin lähinnä tarkentunut aikataulu. Kunnat antavat lausuntonsa kuntarakennelakiluonnoksesta 7.3.2013 mennessä. Marraskuun loppuun 2013 mennessä pitää ilmoittaa, minkä kuntien kanssa yhdistymistä suunnitellaan. Selvitykset ja esitykset kuntaliitoksista tulee olla valmiina aprillipäivään 2014 mennessä.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta jäi vielä paljon epäselvää. Linjauksissa puhutaan 20.000 asukkaan väestöpohjasta, mutta samalla todetaan, että se ei riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Jatkovalmisteluun valtioneuvosto asettaa selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöt käyvät alueittain läpi olemassa olevat yhteistoimintamallit ja erityispiirteet. Tämä viittaisi siihen, että maan eri osiin saatettaisiin sallia erilaisia ratkaisuja. On siis hyvä, että asiaan on Etelä-Pohjanmaalla tartuttu, ja oma malli on suunnitteilla.

Valtuustotyön arviointi

Valtuutetut arvioivat omaa työskentelyään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan heille tehdyssä kyselyssä. Kyselyn tuloksia esiteltiin 12.11. valtuuston kokouksessa. Vastausprosentti oli heikko, sillä vain 10 valtuutettua 27:stä osallistui kyselyyn. Asiaan varmaan vaikutti se, että Kuntaliiton muotoilema kysely oli pitkä ja monipolvinen.

Jatkossa huomiota tulee valtuustotyön edellytysten osalta kiinnittää ainakin seuraaviin asioihin:

- valtuutettujen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa,
- luottamushenkilökoulutuksen riittävyys ja
- riittävä apu ja tuki valtuustoryhmien toiminnalle.

Yhteistyön toimivuuden osalta parannettavaa olisi

- valtuuston ja lautakuntien välillä,
- valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä,
- valtuuston ja seudun muiden kuntien välillä sekä
- valtuuston ja kunnassa toimivien järjestöjen välillä.

Viranhaltijavalmistelun osalta parannettavaa näyttäisi olevan

- riittävän käsittelyajan varaamisessa
- asioiden valmistelun avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä sekä
- valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä tiedottamisessa.

Valtuuston toimintakulttuurin osalta tärkein kehittämiskohde näyttäisi olevan, että tärkeimmille asioille pitäisi varata enemmän käsittelyaikaa.

Valtuustotyön tärkeimpinä toimintamuotoina pidettiin oman valtuustoryhmän kokouksia sekä kokousten yhteydessä pidettäviä info-tilaisuuksia ja seminaareja.

Saako tulittaa?

Uuteen vuoteen on puolitoista kuukautta. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on laatinut ehdotuksen ilotulitteiden käytön rajoittamisesta. Kunnilta on pyydetty lausuntoa asiasta. 1-riskialueilla ei ehdotuksen mukaan saisi raketteja ampua. Tämä ei koske Teuvaa, koska näitä 1-riskialueita ei meillä ole. Muiden alueiden osalta ehdotetaan, että kunnat osoittaisivat alueeltaan turvallisen paikan ilotulitteiden ampumista varten ja antaisivat suosituksen siitä, että raketit ammuttaisiin siellä.

Teuvalla tällaiseksi alueeksi ollaan esittämässä uimahallin pysäköintialuetta ja sen viereistä peltoaluetta.

Kyseessä on siis suositus, ei mikään ehdoton määräys. Tärkeintä on, että ilotulitteita käsiteltäessä noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja siivotaan jäljet seuraavana aamuna.

Ettei tulisi kiire

Haja-asutuksen (sinänsä aika hassu sanonta) jätevesisäädökset uusiutuivat maaliskuussa 2011. Velvoitteisiin tuli lievennyksiä ja muutoksiin saatiin jatkoaikaa. Lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, eli uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä 15.3.2016 mennessä. Jatkoaika oli tarpeen, koska suuri osa kiinteistöjen järjestelmistä oli tekemättä, ja niiden toteutus olisi ruuhkautunut määräajan päättymisen painaessa päälle.

Suupohjan jätevesi-info toimii asiassa aktiivisesti. Takana on juuri laaja kiertue seudun kylissä. Monet kylät ovatkin asiassa aktivoituneet. Voi tuntua, että maaliskuuhun 2016 on paljon aikaa. Olisi kuitenkin tärkeää, että hankkeet etenisivät hyvissä ajoin, eikä kaikkien toteutus jäisi parille viimeiselle vuodelle.

Taksat

Eilen kunnanhallitus passitti vesi-, jätevesi- ja kaukolämpötaksojen korotukset teknisen lautakunnan käsittelyyn. Lieneekin oikein ja kohtuullista, että tekninen lautakunta saa ottaa kantaa näihin oman alansa keskeisiin asioihin.

Suurin korotuspaine on kaukolämmän kulutusmaksussa. Kun megawattitunnin hinta on nyt 51,40 € (+ arvonlisävero), olisi korotusesityksen mukainen uusi hinta maaliskuun alusta 60,00 euroa. Nousua olisi siis peräti 16,7 %. Korotuspaineita hintaan ovat tuoneet polttoaineiden hintojen kohoaminen, turpeen heikko saatavuus ja sen heikko laatu (johtuu sateisesta kesästä) sekä turpeen energiaveron nousu. Veron nousun osuus hinnankorotuksesta on 3,00 euroa/MWh.

13,2

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien jäsenmaksuosuudet nousevat ensi vuonna 13,2 % tälle vuodelle budjetoidusta. Kustannuksia nostaa mm. Y-talona tunnettu keskussairaalan laajennusosa. Talossa toimii mm. uusi päivystyskeskus. Y-talon lisäksi kertarysäyksellä kustannuksia nostaa ensihoito (Suomeksi: sairaankuljetus), joka ensi vuoden alussa siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnoksi.

Vaikka sairaanhoitopiirillä on takanaan monta tiukkaa budjettivuotta, ensi vuoden menokehitys huolettaa peruskuntia. Edellä mainittu kustannusnousu on keskimääräinen. Keskussairaalan käyttö luonnollisesti määräytyy sen mukaan, minkä verran ja mitä kuntalaiset sairastavat. Yksittäisen kunnan maksuosuus siis voi nousta tuota lukua huomattavasti vähemmän tai enemmän.

Sopeutusta

Kauhajoen kaupunki julkaisi maanantaina talouden tasapainotuspakettinsa. 38-sivuinen PowerPoint-nivaska on luettavissa Kauhajoen kotisivuilla. Vastaavantyyppistä konsulttiavusteista leikkauslistaa on kesän ja syksyn aikana laadittu myös liikelaitoskuntayhtymään. Sen piti valmistua jo ennen vaaleja kriittiseen kansalaiskeskusteluun, mutta hanke sai jatkoaikaa. Se julkistettaneen tämän kuun puolivälissä.

Teuvalla hallitus ja valtuusto harvensivat merkittävästi sinänsä riittämätöntä leikkauslistaa. Veroprosentista päätetään valtuustossa maanantaina 12.11.

Teuvalla säästötoimiin joudutaan palaamaan vielä monta kertaa. Seuraava vääntö on torstaina 8.11., kun johtoryhmä kokoontuu asiaa pohtimaan ja ensi vuoden budjettia hahmottelemaan.

21,25

Eilen istunut kunnanhallitus esittää valtuustolle (äänin 5 - 3), että ensi vuoden veroprosentiksi laitettaisiin 21,25. Oma esitykseni oli 22. On aika poikkeuksellista esittää 1,5 %-yksikön korotusta veroprosenttiin kertarysäyksellä. Vaan poikkeuksellinen on tilanteemmekin. Vaje on syvä. Talouden tasapainottamiseksi joudutaan käyttämään kaikkia mahdollisia jäljellä olevia keinoja. Valtuustohan sulki keinovalikoimasta pois mm. koulujen lakkauttamisen ja yksityisteiden kunnossapidosta luopumisen.

Uusi valtuusto

Teuvalla vaaleissa paikkamuutokset poliittisten ryhmien kesken jäivät lopulta pieniksi. Sen sijaan monet kasvot vaihtuvat; 27 valtuutetusta 12 on uusia. Se on melkoisen suuri muutos yhdellä kertaa. Tarkistuslaskenta on tätä kirjoitettaessa vielä kesken, eli joitain muutoksia voi olla vielä tulossa.

Ilahduttava asia on, että valtuustossa on aiempaa enemmän nuoria ja nuorehkoja edustajia. Jonkinlaista sukupolvenvaihdosta on selvästi tapahtumassa. Naisten määrä, ehkä vähän yllättäen, laskee yhdeksästä kahdeksaan.

Teuvalla äänestysprosentti oli selvästi valtakunnallista prosenttia korkeampi. Hyvä me! Vaan silti, huolestuttavaa on, että niin moni ei löytänyt sitä oikeaa ehdokasta, tai ei muutoin halunnut vaaliin osallistua.

Kiinnostavatko vaalit?

Kuntarakennemyllerryksen on pelätty vähentävän kiinnostusta kuntavaaleja kohtaan. Eri poliittiset ryhmät ovat kertoneet, että ehdokkaiden löytäminen ei ollut ihan helppoa. Teuvan osalta lopputulos ehdokashankinnassa näyttää kuitenkin hyvältä. Kuntalainen voi vaalissa valita isosta ja monipuolisesta ehdokasjoukosta.

Tulevalla valtuustokaudella tehdään merkittäviä päätöksiä. Uudet valtuutetut ottavat kantaa kuntarakenteeseen sekä siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnassa tuotetaan. Kiristyvä kuntatalous vaatii myös reippaita toimenpiteitä. Päätökset eivät ole helppoja, mutta ne ovat tärkeitä. Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa.

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS)on tutkinut, mitä kansalaiset tulevilta valtuutetuilta odottavat. Arvostetuimmaksi piirteeksi kyselyssä vastaajat määrittelivät sen, että valtuutetun tulisi olla itsenäisesti ajatteleva. Toiseksi tärkein ominaisuus oli, että valtuutettu ajaa koko kunnan etua ääniä kalastelematta. Myös vahvaa kokemusta valtuustotyöstä ja kuntapolitiikasta pidettiin etuna.

Palvelut auki!

"Herrojen Eva" eli Elinkeinoelämän Valtuuskunta on julkaissut pamfletin "Palvelut auki! Viisi vaatimusta kuntauudistukselle". Kyseessä on reippaaseen tyyliin kirjoitettu raportti, jossa vaaditaan julkisten palvelujen rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Esitetty avoimien julkisten palveluiden malli rakentuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tiiviin yhteistyön varaan. Avoimen mallin periaatteet ovat valinnan vapaus, palvelutuotannon moninaisuus, päätöksenteon hajauttaminen, reiluus ja tilivelvollisuus.

Raportin voi ladata osoitteesta

http://www.eva.fi

Hägringen perinteinen

Perinteeksi muodostuneeseen tapaan kunnanhallitus ja johtoryhmä kokoontuvat näin syyskuussa yhteiseen palaveriin kunnan mökille Hägringeen. Yleensä tässä kokoontumisessa valmistellaan seuraavan vuoden talousarvion suuntaviivoja. Näin tälläkin kertaa. Tänä vuonna haasteet talousarvion laatimisessa ovat erityisen suuret. Käyttötalouden vaje on iso, ja toimintaa joudutaan sopeuttamaan voimakkaasti. Veroja ja maksuja jouduttaneen korottamaan. Pitkää investointilistaamme käydään myös hyvin kriittisesti läpi.

Ministeri Kyllösen vierailu

Liikenneministeri Merja Kyllönen vieraili Suupohjan kunnissa 11.9. Vierailun aihe oli Suupohjan rataan tutustuminen. Radan varren kunnat olivat valmistautuneet vierailuun yhdessä ja valmistelleet ministerille tuhdin tietopaketin Suupohjan satavuotiaan radan perusparannuksen tarpeellisuudesta. Tietopaketti esiteltiin ja luovutettiin ministerille Kaskisissa.

Teuvalla halusimme ministerille esitellä Teak Oy:n toimintaa. Onhan Teakin asema puu- ja huonekalualan koulutukseen erikoistuneena aikuiskoulutuskeskuksena ainutlaatuinen. Ministeri oli selvästikin vaikuttunut saamastaan tiedosta.

Teuvalla ministerin kanssa lounasti edustava joukko Teuvan kunnan päättäjiä. Lounaalla keskustelimme edellä jo mainitusta Suupohjan radan perusparannuksesta, alemman tieverkon kunnosta, liikenneturvallisuusinvestoinneista (erityisesti kevyen liikenteen väylien rakentamisesta), tienpidon määrärahojen riittävyydestä ja luonnollisesti myös ajankohtaisesta kuntarakenneuudistuksesta.

Teuvan Vuokratalot Oy

Kunnanhallitus evästi eilen Teuvan Vuokratalot Oy:n yhtiökokousta. Yhtiö omistaa kaiken kaikkiaan 167 vuokra-asuntoa Teuvalla. Yhtiön osuus Teuvan kunnan vuokra-asuntokannasta on 65 %. Yhtiö on kunnan kokonaan omistama.

Yhtiön taloutta on viime vuosina saatu tervehdytettyä. Kuitenkin asuntojen käyttöaste on laskenut huolestuttavasti (87,8 % vuonna 2011). Useat vuokratalot kaipaavat kipeästi peruskorjausta. Kiinteistöjen vanhetessa yhtiön lainojen lyhennykset kasvavat. Tämä on hankala yhtälö.

Kunnanhallitus velvoitti yhtiön hallituksen laatimaan suunnitelman vuokra-asuntokannan kehittämisestä. Kunnanhallitus haluaa myös vielä kuluvan vuoden aikana järjestettäväksi työseminaarin vuokra-asuntopalvelujen kehittämisestä. Vuokrataloyhtiön tulee laatia selkeä suunnitelma siitä, miten tulevien vuosien haasteista selvitään.

Vanhuspalvelulaki

Ministerit kinaavat, tuleeko lakiin kirjata hoitajamitoitus. Molemmille näkemyksille löytyy perusteita. Tosiasia lienee, että jos kunnat olisivat asiansa vuosien varrella hyvin hoitaneet, ei tästä asiasta nyt tarvitsisi tällaista keskustelua käydä. Hoito on hyvin erilaista eri puolilla maata. Eikä hoidon taso ole aina kunnan koosta tai vakavaraisuudesta kiinni, vaan ihan jostain muusta.

Lakiin kirjattu hoitajamitoitus on aika kankea ja karkea ohjaustapa. Vanhainkoteja ja palvelukoteja on kovin erilaisia. Myös vanhusten hoidon tarve vaihtelee. Samassakin yksikössä se voi olla tänään ja ensi vuonna aika erilainen. Järkeä ja inhimillisiä arvoja tulisi soveltaa.

Taloudellisesti tiukkana aikana minimistä voi tulla myös maksimi. Se voi johtaa siihen, että kunnan toisessa palvelukodisssa joudutaan pitämään hoidon todelliseen tarpeeseen nähden jopa liikaa henkilökuntaa toisen jäädessä liian vähälle. Turha ei myöskään ole se pelko, että kun kunnissa joudutaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa laitoksiin, kotihoidon resursseja joudutaan leikkaamaan.

Jos olisin laista päättämässä, laittaisin kyllä mitoituksen pykäliin. Kuitenkin vähän nykyistä esitystä loivemmin. En kiinnittyisi yhteen lukuun, erityyppisissä yksiköissä mitoituksen pitäisi olla erilainen. Hoidon tarpeen arviointiin on olemassa hyviä menetelmiä. Siirtymäajankin antaisin kunnille asian kuntoon laittamiseen. Niin, ja riihikuivaa rahaakin siihen toki tarvittaisiin.

Sote

Eilisessä sairaanhoitopiirin valtuuston seminaarissa käsiteltiin mm. tulevaa sosiaali- ja terveystoimen uudistusta. Isompiin piireihin ollaan menossa. Lähipalvelut halutaan säilyttää. Sairaanhoitopiirit hallinnollisina yksikköinä lakkaavat, mutta keskussairaalat säilyvät ennallaan. Järjestämis- ja rahoitusvastuu kokonaisuudesta halutaan sälyttää yhdelle ja samalle taholle.

Etelä-Pohjanmaan osalta realistisia vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: Sairaanhoitopiirin nykyiset jäsenkunnat perustavat yhteisen sote-alueen (kuntayhtymä), joka hoitaa käytännössä koko sosiaali- ja terveystoimen. Tai sitten Seinäjoen kaupunki ottaa tehtävät hoitaakseen isäntäkuntana koko maakunnan alueella.

Näistä kuntayhtymämalli lienee kannaltamme selvästi parempi. Ministeri Risikko kehotti eilen puheessaan maakunnan päättäjiä ottamaan aloitteen omiin käsiin, ja miettimään miten asia Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan.

Vaihekaava

Etelä-Pohjanmaalle on laadittu 1. vaihemaakuntakaava, joka täydentää vuonna 2005 laadittua kokonaismaakuntakaavaa osoittamalla maakunnalliset tuulivoiman tuontantoon soveltuvat alueet. Tavoitteena on tuulivoiman tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima-alueiden yleispiirteinen koko ja sijainti.

Kaavoitus kulkee tuulivoiman osalta vähän jälkijunassa. Useat tuulivoimayhtiöt ovat kilvan varanneet alueita ja tehneet selvityksiä alueiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Hankkeita on tosi paljon, ja niistä todennäköisesti vain osa toteutuu.

Tuulivoiman toteutusmahdollisuuksiin vaikuttavat olennaisesti maanomistajien ja alueen asukkaiden valmiudet vuokrata alueitaan tuulivoimayhtiöiden käyttöön. Tuulivoimaa tulee voida sijoittaa myös nyt tehdyn karttaharjoituksen ulkopuolisille alueille, kunhan haitat luonnolle, maisemalle ja ihmisille eivät ole esteenä. Tuulivoimaa tulee voida tuottaa myös pienissä 1 - 3 tuulivoimalan yksiköissä erityisesti syrjäisillä, metsäisillä alueilla, joissa ympäristöhaitat eivät korostu.

Harkinnanvaraista

Tänä iltana kunnanhallitus keskustelee talouden sopeutustoimista. Esillä on myös harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen.

Viime vuonnan teimme alijäämää 2,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tulosennuste on -3 miljoonaa euroa. Näillä luvuilla tarvitsisimme harkinnanvaraista valtionosuutta kipeästi. Aika näyttää, saammeko sitä. Viime vuoden lopussa taseemme oli vielä kohtuullisen terve; lainamäärä pieni ja edellisten vuosien ylijäämistä nokare jäljellä. Valtiolla rahaa on jaossa vain 20 miljoonaa, ja tarvitsijoiden lista on pitkä...

Järkivihreää

Termi "järkivihreä" ponnahti tietoisuuteen Vihreiden tämän kesän puoluekokouksen keskusteluista. Tässä en kuitenkaan viittaa puoluepolitiikkaan, vaan mielessäni on Forssan seudulla jo pitkään tehty uraa uurtava elinkeinopoliittinen työ. "Järkivihreä Forssan seutu" pyrkii olemaan edelläkävijä ympäristöliiketoiminnan kehittämisessä.

Ilmastonmuutos, uusiutumattomien energiavarojen ja luonnonvarojen ehtyminen, luonnon saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen johtavat siihen, että vihreä talous on lähivuosikymmeninä voimakkaasti kasvava ala.

Maaseudulla on vahvuutensa ympäristöliiketoiminnan kehittämisessä. Uusiutuvan energian tuottaminen (tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) avaavat uusia mahdollisuuksia. Niin ikään kierrätykseen perustuvat liikeideat ovat jatkossa tavoiteltuja. Uusia tekniikoita, uusia laitteita tarvitaan, jotta voimme vastata kiristyviin ympäristövaatimuksiin.

Kyse on myös imagosta. Haluammeko profiloitua seutuna, joka pyrkii vastuullisuuteen ja korkeaan osaamiseen ympäristöasioissa? Suupohjassa meillä on jo valmiina monia elementtejä, joita systemaattisesti kehittämällä voisimme olla vihreän talouden osaajia.

Turvallisempi huominen

Valtioneuvoston 14.6. tekemä periaatepäätös kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta kantaa yllämainittua nimeä. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi.

Tässä joitakin hajapoimintoja, jotka eivät missään nimessä anna kunnollista kokonaiskuvaa ohjelmasta:

Syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet

Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä väkivallan ja onnettomuuksien taustalla. Alkoholi on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista liikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin.

Hukkuneista nuorista noin 70 prosenttia ja vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleista noin puolet on päihtyneitä onnettomuushetkellä. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi ja itsensä tosihumalaan juovien osuus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2009 terveystapatutkimuksen mukaan kuukausittain tosihumalaan asti juovia oli 14-18-vuotiaista pojista 22 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia.

Suomalaisen väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Tavallisin suomalainen henkirikoksen tekijä on syrjäytynyt mies, työtön ja päihteiden väärinkäyttäjä ja joka on tekohetkellä vahvassa humalassa. Väkivallan
uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä. Suomessa väkivalta kasaantuu voimakkaasti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista ei koe koskaan väkivaltaa. Vastaavasti yhteen prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 prosenttia kaikesta väkivallasta. Samat taustatekijät liittyvät usein myös lähisuhde-ja perheväkivaltaan.

Syrjäytyneiden nuorten määrä on vuonna 2012 julkaistun raportin3 mukaan kasvanut viime vuosina vain vähän. Heidän määränsä on vaihdellut 1990-luvun alun 9 prosentista vuoden 2011 lopun noin viiteen prosenttiin. Syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 51 300. Näistä 32 500 on syrjäytymisen kovassa ytimessä. He eivät näy missään tilastoissa eikä ole tietoa siitä, missä he ovat ja mitä he tekevät. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljänneksellä on maahanmuuttajatausta ja joka kolmas
kouluttamaton vieraskielinen nuori on syrjäytynyt. Syrjäytymisriskissä on suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Somalia puhuvista 15–29 vuotiaista nuorista yli 40prosenttia on syrjäytyneitä.

Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Kotiympäristössä tapahtuu noin kolmannes tapaturmista ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana. Kotitapaturmia tapahtuu miehille eniten huolto-, korjaus- ja rakennustöissä ja naisille eniten ruuanlaiton ja kotona liikkumisen yhteydessä. Yleisin kotitapaturman sattumistapa on kaatuminen.

Asumisen ja kodin lähiympäristön turvallisuus

Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Iäkkäät asuvat yhä pidempään kotona ja yksin asuvien iäkkäiden määrä lisääntyy. Iäkkäille tapahtuu paljon tapaturmia kotona, ja yleisimpiä näistä ovat kaatumiset ja matalat putoamiset. Kotona asuvista joka kolmas ja palvelukodeissa ja laitoksissa asuvista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Kerran kaatuneella on suuri riski kaatua uudelleen, ja kerran kaatuneista noin puolet kaatuu uudestaan. Tapaturman seuraukset ovat usein vakavat johtuen iäkkään yleisestä hauraudesta. Iäkkäillä kotiympäristön turvallisuuden parantamisen ohella keskeistä on liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen.

Katuturvallisuus

Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mukaan lähes puolittunut kolmessakymmenessä vuodessa. Iäkkäisiin kadulla ja kodin lähiympäristössä kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosina. Varkauksia tekevät usein nuoret syrjäytyneet henkilöt. Joukossa on myös ulkomailta tulleita ryhmiä, jotka valitsevat kohteekseen
iäkkäitä ihmisiä.

Suomessa tapahtuu noin 200 000 haittaan tai vammaan johtavaa liukastumista vuosittain. Niiden määrä onkasvanut noin 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liukastumista arvioidaan koituvan noin 200 miljoonan euron suorat kustannukset kansantaloudelle vuosittain.

Oppilaitosten turvallisuus

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista häirintää oli kokenut 49 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä, 44 prosenttia lukiolaistytöistä ja 55 prosenttia ammattikoulussa opiskelevista tytöistä. Seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä, kuten huorittelua, oli kokenut yläkoululaisista tytöistä 40 prosenttia, lukiolaistytöistä 31 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 45 prosenttia. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua internetissä tai puhelimessa oli viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kohdannut noin kolmasosa tytöistä. Pojista noin 6-7 prosenttia oli kokenut häirintää internetissä tai puhelimitse. Vuoden 2008 Lapsiuhritutkimuksen mukaan 9. -luokkalaisista tytöistä seksuaalista häirintää ja
ehdottelua internetissä viimeisen vuoden aikana oli kohdannut hieman yli viidennes.

Liikkumisen turvallisuus

Liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi 1970-luvulta lähtien. Nopeusrajoitusten käyttöönotto oli keskeinentekijä, joka vaikutti kehitykseen. Turvallisuutta ovat lisänneet myös entistä paremmin suunnitellut tiet ja uuden teknologian käyttöönotto, joka on parantanut autojen turvallisuutta, sekä turvalaitteet. Vuonna 2009 Euroopan unionin alueella kuoli tieliikenteessä keskimäärin 70 henkilöä miljoonaa asukasta kohden, Suomessa vastaava luku oli 52.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet laskivat henkilöauto-onnettomuuksia nopeammin. Raskaan liikenteen tieliikennekuolemat ovat vähentyneet vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät lähes puolella.

Tieliikenteessä kuolleiden lasten määrä on laskenut viidesosaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suurin syy kehityksen taustalla on lisääntynyt turvalaitteiden käyttö.

Nuorten, 15-24-vuotiaiden, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 kaikista tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista joka neljäs oli nuori. Nuorista 74 prosenttia menehtyi henkilöautoonnettomuuksissa ja menehtyneistä yli puolet oli kuljettajia. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista
rattijuopoista vuonna 2009 32 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Nuoria miehiä menehtyy liikenneonnettomuuksissa seitsemän kertaa useammin kuin nuoria naisia.

Tieliikennekäytössä olevien mopojen ja kevyiden nelipyöräisten ajoneuvojen, ml. mopoautot, määrä on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan mopo on vaarallisin ajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Viime vuosina on Suomessa kuollut vuosittain keskimäärin 10 mopoilijaa. Loukkaantuneita on vuosittain noin tuhat. Viritetyt mopot ovat mukana useimmissa mopo-onnettomuuksissa. Mopoja virittävät nuorten lisäksi myös näiden vanhemmat.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana iäkkäiden liikennekuolemat ovat vähentyneet 20 prosenttia.

Vuosittain liikenteessä kuolee noin 50 jalankulkijaa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Auton alle jäämistä suurempi riski jalankulkijalle on loukkaantuminen kaatumisen ja liukastumisen yhteydessä. Iäkkäiden riski kuolla jalankulkijoina on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna suhteutettuna ikäluokan
kokoon. Tieliikenteessä suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista kaksi kolmesta on iäkkäitä.

Vaalisyksy

Lokakuun 28. päivä äänestetään taas Teuvallekin uusi valtuusto. Toivottavasti vaaleihin löytyy runsaasti hyviä ehdokkaita.

Olemme isoissa vaikeuksissa. Tai haasteiksihan niitä nykyään sanotaan. Teuvan kunnan talous on voimakkaasti alijäämäinen erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineitten vuoksi. Valtiovalta patistelee kuntia (aivan vapaaehtoisiin) kuntaliitoksiin. Ja maailmantalouden laineet eurokriiseineen luovat omat uhkakuvansa.

Vaan juuri silloin, kun on vaikeuksia, tarvitaan hyviä ja lahjomattomia päättäjiä. Jotka osaavat nähdä pitkälle ja hahmottaa kokonaisuuksia. Silloin on tärkeintä vaikuttaa, kun suurimpia muutoksia suunnitellaan.

Teuvalla joudutaan merkittäviä ratkaisuja tekemään toki jo ennen vaalejakin. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa arvioimaan on palkattu konsultti, ja tuon työn pohjalta tulee varmaan isojakin säästöesityksiä syys-lokakuussa. Omasta toiminnasta joudumme myös etsimään isoja säästöjä. Näistä on ratkaisut todennäköisesti tehtävä vaalien alla. Toivottavasti päätöksentekojärjestelmämme siihen pystyy.

Kuntalaki muuttui

Tämän kuun ensimmäinen päivä tuli kuntalakiin eräitä muutoksia. Isosti ne eivät kuntalaisten elämään vaikuta, päättäjien tiedonsaantiin sen sijaan jonkin verran. Muutosten tavoitteena on nimittäin turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Tilinpäätöksen osalta pykäläviilaukset korostavat rahoituslaskelman merkitystä. Kunnan tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot varojen hankinnasta ja käytöstä sekä talouden tasapainosta. Mitä tämä tarkemmin tarkoittaa, sen ohjeistaa kirjanpitolautakunnan kuntajaosto.

Tilinpäätöksen informatiivisuutta parannetaan myös sillä, että toimintakertomuksessa on annettava arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Arvio on eräänlainen tilinpäätökseen ja ennakoitavissa oleviin tulevaisuudennäkymiin perustuva tulkinta kunnan taloudellisesta tilanteesta. Arvion kohteena ovat esimerkiksi kunnan talouden tasapaino, tulorahoituksen kehitys ja sen riittävyys, näköpiirissä olevat investointitarpeet ja niiden rahoitus sekä velkaantumiskehitys. Arvion tulee olla perusteltu, ja sen taustalla olevat olettamukset ja niihin liittyvät epävarmuustekijät pitää kuvata. Tämäkin muutos lienee paikallaan, koska yrityksillä vastaava velvoite on ollut jo aiemmin.

Lakiin on myös lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin (kunta + sen omistamat yhtiöt) sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on keskeinen osa kunnan johtamisjärjestelmää, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan operatiivinen vastuu on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta.

Tilintarkastajat on aiemmin valittu valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tämä on johtanut siihen, että kaikki kunnat ja kuntayhtymät ovat kilpailuttaneet tilintarkastuksensa samaan aikaan. Tätä ruuhkaa halutaan nyt välttää. Jatkossa tilintarkastajat voidaan valita kunnan päättämäksi toimikaudeksi, kuitenkin enintään kuuden tilikauden ajaksi.

Kunnan kriteerit

Parasta lainata valtiovarainministeriön tiedotetta sellaisenaan. Julkisuudessa kriteerejä on esitelty aika yksinkertaistettuna versiona. Kaiken kaikkiaan kriteerit ovat monitulkintaiset ja monimutkaiset:


"Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä on tänään 27. kesäkuuta hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla hyväksynyt kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset sekä muodostaa uudet kunnat. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.

Alueellisesti ehjä ja toiminnallinen kokonaisuus

Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta.

Palveluiden väestöpohjaksi vähintään noin 20 000 asukasta

Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista.

* Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.
* Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa.

Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa.

Työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta kuvaavat kriteerit

Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella.

Työpaikkaomavaraisuusaste tulee kunnassa olla vähintään 80 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta.

Työssäkäyntikriteerin eli pendelöintiprosentin tarkoituksena on koota yhteen sellaiset alueet, joiden kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Työssäkäyntikriteeri osoittaa kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen toteutussuuntaa.

Kriteerinä suurilla kaupunkiseuduilla eli Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 % .

Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 % .

Yhdyskuntarakennekriteeri kokoaisi yhteen alueen, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Yhdyskuntarakennekriteerin osoittama alue koostuisi kaupunkiseudun keskustaajamasta ja lähitaajamista silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntakriteeriä sovellettaisiin kaikilla työssäkäyntialueilla.

Yhdyskuntakriteeritarkastelun tukena voidaan tarvittaessa käyttää Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä.

Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus.

Kunnan talouskriteeri

Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta.

Kunnat, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin eli ns. kriisikunnat, osoittavat liitostarpeen. Eli kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista korotusta, lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla, taseessa on kertynyttä alijäämää, tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo, omavaraisuusaste on alle 50 % ja suhteellinen on vähintään 50 %.

Lisäksi kunnat, joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät edellä mainittujen raja-arvojen täyttymistä kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a §:n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä.

Poikkeusperusteet

Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan olisi automaattisia, vaan niiden tarve arvioitaisiin kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeaminen tulisi olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä.

Perustuslain reunaehdot huomioidaan uudistuksen toteuttamisessa

Uudistuksen toteuttamisessa on otettava huomioon perustuslain kunnallista itsehallintoa, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia sekä kielellisiä oikeuksia (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevat kirjaukset. Tulkinnassa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioon ottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa.

Kuntauudistuksen eteneminen

Vahvistettujen kriteerien pohjalta kirjoitetaan hallituksen esitys rakennelaiksi, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.

Hallitus tulee kannustamaan kuntia tekemään tarvittavat muutokset suuntaamalla kunnille yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen 1.4.2014 mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua 2015/2017, kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään vuoden 2017 alusta.

Valtio varautuu avustamaan kuntajakoselvityksiä. Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa."

Kun näitä miettii, tulee mieleen, että eikö olisi ollut helpompi säätää, että kaikkien kuntien tulee osallistua selvityksiin. Nimittäin eipä näiden kriteerien ulkopuolelle tule montaa kuntaa jäämään...

Vuodeosasto

Kunnanhallituksen jäsenet ja muutamia asiasta kiinnostuneita valtuutettuja tutustuivat maanantai-iltana Teuvan terveyskeskuksen vuodeosasto I:n peruskorjattuihin tiloihin. Remontti on ollut iso, ja monta seinää on siirretty. Lopputuloksena on viihtyisä, valoisa ja nykyaikainen vuodeosasto. Pitkäaikainen evakkotaival Kristiinankaupungissa on päättymässä. Asiakkaat ja henkilökunta muuttavat uudistettuihin tiloihin heinäkuun alussa.

Yhteistyöselvityksiä

Erilaisia kuntien yhteistyöhankkeita on alueella vireillä useita. Maaseutuhallinto hoidetaan 1.1.2013 alkaen Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan yhteisenä toimintona. Hallintomallista ei ole vielä päästy sopuun. Kauhajoki kannattaa isäntäkuntamallia, muut kunnat olisivat valmiit siirtämään toiminnan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymään. Yhteistyöhön velvoittaa laki.

Erkki Nevanperän tekemä selvitys toisen asteen koulutuksen järjestämisestä maakunnassa on tullut kuntiin lausunnolle. Kannaltamme keskeistä on, miten lukiokoulutus järjestetään. Yksi vaihtoehto alueellamme on lukioiden siirtäminen Suupohjan koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Toinen mahdollisuus on alueen kuntien yhteinen lukiotoimi. Muutoksiin patistaa valtio ja ikäluokkien pieneneminen.

Kansalaisopistoista ja musiikkiopistoista on niin ikään valmistunut selvitys. Selvityksen mukaan Kurikka ja Suupohjan kunnat voisivat hoitaa nämä toiminnot yhdessä. Musiikkiopiston pääpaikka olisi Kauhajoella ja kansalaisopiston Kurikassa.

Taloudellisia ja toiminnallisia syitä yhteistyöhankkeiden eteenpäin viemiseen riittää, mutta toisaalta kaikki kokemukset yhteistyöstä eivät ole olleet rohkaisevia. Ainakin näitä asioita pohditaan Teuvankin kunnassa elo-syyskuussa.

Ei pakkoa, mutta...

"Hallitus keskusteli iltakoulussa rakennelakiin sisällytettävistä vahvan peruskunnan suuntaa-antavista kriteereistä. Hallituksen mukaan rakennelakiin tulee sisällyttää yleiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet, jossa huomioidaan alueen kokonaisuus sekä väestöpohjaa, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta koskevat kriteerit.

Vahva peruskunta pystyy kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä."

Lainaus on valtioneuvoston eilisestä tiedotteesta. Valmisteltavana oleva rakennelaki saattaa sisältää esimerkiksi maininnan siitä, mikä on kunnan vähimmäisväestömäärä. Tai määrittelyn siitä, miten kunnan alueen tulee vastata työssäkäyntialuetta.

Rakennelakiluonnos valmistunee syksyn aikana, ja sen jälkeen kunnat voivat antaa siitä lausuntonsa. Ikävät päätökset tehdään sitten kunnallisvaalien jälkeen.

Sairaanhoitopiirit katoavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta on linjattu. Sairaanhoitopiirit jäävät historiaan. Viisi ns. Erva-aluetta (yliopistolliset sairaalat) saavat lisävaltaa ja -vastuuta. Loput jää peruskuntien tehtäväksi - kunnat voivat tosin tuottaa palveluja yhteistoiminnassa.

Onko uudistus hyväksi? Riippunee toteutuksesta. Jotain tämän kokonaisuuden selkeyttämiseksi on joka tapauksessa tehtävä. Paljon on vielä hahmottumatta, miten uusi paletti rakennetaan. Luulen, että toteutustapa tulee vaihtelemaan maakunnittain. Perusvaihtoehtoja lienee kolme:

1. Nykyiset yhteistoiminta-alueet vahvistuvat ja hoitavat entistä vaativampia tehtäviä.

2. Alueen keskuskaupunki ottaa haltuunsa keskussairaalan ja maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Muut ostavat palvelunsa siltä.

3. Maakunnan kunnat muodostavat vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveyspiirin, joka hoitaa maakunnan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon sekä osan erikoissairaanhoidosta.

Näistä malleista viimeksi mainittu voisi olla toimivin Etelä-Pohjanmaalla. Sitä kannattaisi välittömästi ryhtyä rakentamaan. Se olisi malleista demokraattisin ja se yhdistäisi lähipalvelut ja suuruuden ekonomian.

Mitä sosiaali- ja terveystoimen järjestämismalli merkitsee tavoiteltavan kuntakoon kannalta? Kaikissa malleissa tarvitaan nykyistä suurempia peruskuntia. Laaja kuntien välinen yhteistyö toki mahdollistaa pienemmän kuntakoon, mutta siinäkin mallissa pienen kunnan vaikutusmahllisuudet palvelujen kehittämiseen sekä kustannusten hallintaan jäävät vaatimattomiksi.

Yrittäjien aamukahvit

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kertoi tänään yrittäjien aamukahveilla tulevaisuuden ja nykyhetken tietoteknisistä työvälineistä. Paikalla teuvalaislähtöinen Mattila oli videoneuvotteluyhteyden kautta. Kunnan yhteispalvelupisteen neuvottelutilassa on Videran (Elisan tytäryhtiö) tarjoamana palveluna laadukas videoneuvottelulaitteisto, jota myös paikkakunnan yrittäjät ja järjestöt voivat käyttää. Videoneuvotteluilla voidaan vähentää matkustamista ja siitä aiheutuvia kuluja, sekä lisätä mahdollisuuksia saada laadukkaita asiantuntijoita käyttöömme.

Hopeaa

TeuvaOn-sivusto on voittanut hopeaa Kuntamarkkinoinnin SM-kisan Vuoden markkinointituote –sarjassa. Voiton tässä sarjassa vei Tampere-kalsarit ja kolmanneksi sijoittui Loviisa Baby. Sivuston ideoijat Johanna Peltoniemi, Jaana Suksi ja Tiina Rantakoski ovat vastaanottaneet palkinnon eilen illalla Piiri 2012 –tapahtumassa Salossa.

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun tavoitteena on kehittää markkinointiosaamista kunta-alalla nostamalla esille kunta- ja seutumarkkinoinnin hyviä käytäntöjä ja tuloksellista markkinointia sekä esimerkillistä kunnan työnantajakuvan kehittämistä.

Oikein paljon onnea ja lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana sivustoa rakentamassa!

Paikallinen kestävyysvaje

Teuvan kunnanhallitus keskustelee 14.5. kokouksensa yhteydessä talouden sopeutustarpeesta ja käytettävistä menetelmistä. Johtoryhmä on arvioinut käyttömenojen sopeutustarpeeksi noin 3 miljoonaa euroa. Lisäksi meidän on arvioitava uudelleen investointiohjelmamme. Käyttötalouden sopeutustarpeeseen vaikuttaa olennaisesti se, miten tämän vuoden talousarvion määrärahoissa pysytään. Haasteellista se näyttää olevan erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Keskiviikkona 16.5. johtoryhmä jatkaa säästöjen etsimisellä hallituksen antamien ohjeiden mukaan. Maanantaina 28.5. sitten käydään yhdessä hallituksen kanssa läpi eri säästövaihtoehtoja.

Vaikutusten ennakkoarviointi

Kunnanhallitus hyväksyi 10.4. Kuntaliiton suosituksen "Vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa" noudatettavaksi soveltuvin osin. Kyse on valmistelun laadusta. Suosituksessa lähdetään siitä, että päätöksentekoon tulee valmistella useampia eri vaihtoehtoja, ja vaihtoehtojen eri vaikutuksia tulee arvioida sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Eri näkökulmia, joista päätösehdotuksia tulee arvioida ovat mm: vaikutukset kuntalaisten elämään (terveys ja hyvinvointi, yhdenvertaisuus, työllisyys, turvallisuus...), ympäristövaikutukset (ympäristön terveellisyys ja viihtyisyys, maisema, luonnon monimuotoisuus, ilmasto, kulttuuriperintö...), organisaatio- ja henkilöstövaikutukset (uudet palvelujen tuottamistavat, henkilöstön määrä, asema ja osallisuus...) ja taloudelliset vaikutukset (yritysten toiminta, kunnallistalous, taloudelliset vaikutukset kotitalouksiin...).

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei sen tarvitse olla. Tässäkin voi keskittyä olennaiseen. Eli arvioidaan raskaammalla menettelyllä vain keskeisimpiä ja tärkeimpiä päätöksiä. Ja otetaan arvioiduista vaikutuksista mukaan vain merkittävimmät.

Valtio säästää

Valtioneuvosto sopi kehysriihessään 22.3.2012 uusista säästötoimista, joista suurimmat kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Vuosi sitten kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia päätettiin pienentää 631 miljoonalla eurolla/vuosi. Lisäleikkaukset merkitsevät sitä, että vuonna 2013 valtionosuuksia leikataan vielä 125 miljoonalla eurolla, 2014 puolestaan 250 miljoonalla ja 2015 sitten 500 miljoonalla. Hallituskaudella 2012 - 2015 kunnilta jää näin valtionosuuksia saamatta 3.399 miljoonaa euroa. Lisäksi leikkauksia tehdään myös opetustoimen valtionosuuteen.

Teuvan tileihin suhteutettuna leikkaukset ovat vuonna 2012 yhteensä 690.000, vuonna 2013 yhteensä 825.000, vuonna 2014 yhteensä 965.000 ja vuonna 2015 yhteensä 1.229.000 euroa eli neljän vuoden aikana kaiken kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron irrottaminen verotulojen tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta alkaen vie meiltä vuosittain 0,5 miljoonan euron tulon, eli siitä tulee neljässä vuodessa 2 miljoonaa lisäsopeutustarvetta.

Valtioneuvoston periaateratkaisu sisältää muitakin elementtejä. Esimerkiksi kuntien osuuden korotusta yhteisöveron tuotosta jatketaan: Näiden kompensaatioiden vaikutus jäänee kuitenkin aika vähäiseksi.

Poimintoja

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut maakunnan hyvinvointikatsauksen, johon on koottu vino pino tunnuslukuja eri tilastoista. Tässä joitakin poimintoja Teuvan vinkkelistä:

Väestö

Työikäisiä Teuvalla on väestöstä 57,9 %, joka on maakunnan pienin luku. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 27 %, kun koko maassa vastaava luku on 18,1 % ja maakunnassa 19,7. Väestöllinen huoltosuhde (kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden) vuonna 2011 oli 72,8, joka oli Etelä-Pohjanmaan korkein luku.

Elinkeinorakenne

Teuvalla työllisestä työvoimasta 24,8 % tekee työtään teollisuuden toimialalla. Tämä on maakunnan toiseksi korkein luku!

Työmarkkinat

Pitkäaikaistyöttömien määrä on Teuvalla reippaassa kasvussa. Vuonna 2011 työttömistä keskimäärin 16 % oli pitkäaikaistyöttömiä. Nousua oli peräti 5 prosenttiyksikköä, joka oli maakunnan korkein kasvu. Edelleen kuitenkin pitkäaikaistyöttömyytemme oli alle maakunnan keskiarvon, joka oli 17,4 %. Alle 25-vuotiaita työttömistä oli 9 % (maakunnan toiseksi alhaisin luku).

Kuntatalous

Luvut ovat vuodelta 2010. Teuva on hyvin valtionosuuksista riippuvainen kunta. Asukasta kohti Teuva sai valtionosuuksia 2.626 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan keskiarvo oli 2.102. Teuvan vuosikate oli asukasta kohti suhteutettuna maakunnan neljänneksi pienin. Lainaa meillä oli maakunnan kunnista vähiten.

Terveys

Kun väestön ikärakenne otetaan huomioon (Kelan sairastavuusindeksi), teuvalaiset sairastivat kolmanneksi vähiten maakunnassa vuonna 2010.Myös kansantauteja sairastettiin kolmanneksi vähiten. Kansantauteja sairastetaan Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Teuvalaiset jaksavat pitkään töissä: Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (59,7 vuotta) oli maakunnan toiseksi korkein.

Turvallisuus

Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Teuvalla yhteensä 142. Viiden vuoden aikana rikosten määrä on vähentynyt 35 rikoksella. Kymmenessa vuodessa tikostenmäärä väheni 88 rikoksella. Teuvan rikosten vähenemä oli kolmanneksi suurin maakunnassa. Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2010 255,3, joka oli maakunnan toiseksi korkein. Luku ilmaisee ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhteessa väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempana katuturvallisuutta voidaan pitää. Viidessä vuodessa indeksi on noussut 56,2 yksikköä, joka on maakunnan suurin nousu.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Teuvalla maakunnan kolmanneksi suurin eli 6,8 %. Perusterveydenhuollon (hammashuolto ei tässä luvussa mukana) avohoitokäyntejä asukasta kohti oli Teuvalla kolmanneksi vähiten maakunnassa. Aika erikoista väestörakenteemme huomioon ottaen. Viidessä vuodessa avohoitokäyntien määrä on laskenut 28 % (toiseksi eniten maakunnassa)!

Perusterveydenhuollon (ilman hammashuoltoa jälleen) nettokustannukset (= menot miinus tulot) olivat vuonna 2010 Teuvalla asukasta kohti 743 euroa, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 594 euroa. Viidessä vuodessa Teuvan perusterveydenhuollon nettomenot ovat nousseet 283 euroa/asukas (62 %). Nousu on maakunnan kolmanneksi suurin.

Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut

Teuvan lukio oli vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi pienin. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat 20 euroa asukasta kohti. Luku on maakunnan korkein. Keskimäärin kulungit olivat maakunnassa 11 euroa asukasta kohti.

Ei kuntakartalle

Teuvan valtuusto tyrmäsi eilisiltana antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriön esittämän kuntakartan,jossa kuntaliitosselvitystä esitetään alueellamme viidelle kunnalle - Kauhajoelle, Kurikalle, Isojoelle, Karijoelle ja Teuvalle. Lausuntopyynnössä on oma kysymyksensä kuntauudistuksen toteutuksen aikataulusta. Tähän kysymykseen valtuusto ei ottanut kantaa.

Teuvan kunnan itse teettämän kuntaliitosselvityksen päätöksenteko etenee siten, että kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan heti pääsiäisen jälkeen 10.4. Valtuusto tekee ratkaisunsa 23.4.

Vähän parempi

Kun viime vuoden tilinpäätöstä on valmisteltu, ovat luvut muuttuneet koko ajan pahemmiksi. Sanoinkin jo hallintojohtajalle, että älkää enää laskeko, kun aina tulee joka laskentakerralla vain enemmän alijäämää. Näytti siltä, että alijäämä asettuisi peräti 3,0 miljoonan euron tasolle. Viimeinen tarkistuslaskenta kuitenkin käänsi luvut vähän myönteisempään suuntaan. Lähinnä tuloja löytyi tilinpäätökseen kirjattavaksi siten, että alijäämäksi muodostuukin 2,5 miljoonaa. Huomattava muutos parempaan suuntaan, mutta edelleen rökäletappio.

Lausunto

Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee valtiovarainministeriölle annettavaa lausuntoa kuntarakenneuudistuksesta. Esitykseni lähtee siitä, että tarvetta kuntarakenteiden remontoinnille on. Kasvavat palvelutarpeet ja muuttuva väestörakenne ovat keskeiset syyt. Käytettävissä olevat varatkaan eivät ole kasvamassa. Kuntien tulisi kuitenkin saada itse päättää tarvitsemistaan toimista. Päätöksentekoa, palveluita ja kehittämisen resursseja ei saa keskittää vain suuriin kaupunkikeskuksiin. Palvelut täytyy pitää lähellä ihmistä, samoin niitä koskeva päätöksenteko.

Esityksesssäni vastustetaan kuntaliitosselvittäjän asettamista valtiovarainministeriön esittämälle alueelle (Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva). Teuva on tehnyt oman selvityksensä, päättäjillä on eväät ratkaisun tekoon, ja se riittää osaltamme.

Valinnan vapaus

Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisella on 1.1.2014 alkaen vapaus valita, mihin terveyskeskukseen hän haluaa hakeutua hoitoon. Kuntarajalla ei ole enää asiassa merkitystä.

Tämä on aika iso muutos. Se on iso muutos palvelujen järjestämisen kannalta - asiakkaat valitsevat hoitopaikan, terveysasemat joutuvat sopeuttamaan toimintansa muuttuneisiin asiakasvirtoihin ja laskut kulkevat kuntien välillä. Nähtäväksi jää, kuinka moni käyttää oikeuttaan vaihtaa terveysasemaa.

Jos asiaa ajatellaan nyt käytävän kuntarakennekeskustelun näkökulmasta, uudistus tapahtuu oivaan aikaan. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, vuoden 2013 aikana palvelut tuottaa edelleen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Vuoden 2014 alusta vastuun palvelujen tuottamisesta ottaa JIK liikelaitoskuntayhtymä. Tuossa vaiheessa teuvalaisilla on kuitenkin vapaa oikeus valita itselleen jonkin toisenkin kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus, vaikkapa Kristiinankaupungin, Närpiön tai Kauhajoen.

Luontevinta tietenkin on käyttää edelleen omaa Teuvan terveysasemaa. Valinnan vapaus tuo kuitenkin vaihtoehtoja myös siihen, missä on kuntalaisen kannalta lähin terveyskeskuspäivystys.

Yhdessä enemmän

Kuntarakennekeskustelussa on liikaa keskitytty siihen, mitä me menetämme, jos teemme liitoksen. Totta kai jotain menetetään, ensimmäisenä niistä itsenäisyys. Olemme sellaisissa muutospaineissa, että joka vaihtoehdossa joudutaan tekemään mittavia muutoksia toimintaan tulevina vuosina.

Vaihteeksi voisi ajatella, mitä voisimme yhdistymällä voittaa. Tarkastelen tässä asiaa Kurikka-liitoksen näkökulmasta:

Tuloksena olisi 20.000 asukkaan kunta, jonka alueella toimisi n. 1.500 yritystä. Alueen maakunnallisestikin vahvat päätoimialat metalliteollisuus, puu- ja huonekaluteollisuus sekä maatalous vahvistuisivat entisestään. Mahdollisuus tehdä vaikuttavampaa kehittämistyötä sekä isompia ja tuloksellisempia hankkeita elinkeinoelämän kehittämiseksi paranisivat. Kurikka toimii jo nyt ns. K8-ryhmässä, jossa kehitetään aktiivisesti Seinäjoen seudun elinkeinoelämää. Liitos toisi automaattisesti teuvalaiset yritykset tämän kehittämistyön piiriin. Kurikka-Teuva voisi hyödyntää sekä Suupohjan että Seinäjoen seudun hanketoimintaa ja molempien alueiden kehittämisyhdistyksiä. Leader-toiminnan merkitys on entisestään korostumassa. Sellan ja Teakin yhteistyötä voitaisiin syventää ja löytää niille toimiva työnjako.

Matkailun alueelle voitaisiin löytää uutta virtaa: Parra, Botniaring, Sella, Saunojen kokoontumisajot, Tove Jansson... Mahdollisuuksien ja tarjonnan lisääntyessä sekä monipuolistuessa markkinointia voidaan tehostaa. Niin matkailun, uusien asukkaiden houkuttelun kuin yritysten sijoituspaikkamarkkinoinnin osalta.

Isomman kunnan ääntä kuunneltaisiin paremmin sen harrastaessa edunvalvontaansa ja käyttäessä äänivaltaansa mm. monissa maakunnallisissa kuntayhtymissä.

Byrokratiaa ja rinnakkaista hallintoa voitaisiin monilta osin purkaa (vuokrataloyhtiöt, vesilaitokset, lämpölaitokset jne.).

On monia asioita, joissa Teuva plus Kurikka voi olla enemmän kuin osiensa summa.

Lukuja

Teuvan teettämässä kuntarakenneselvityksessä on selvitelty mm. kuntien taloudellisia menestysmahdollisuuksia tulevina vuosina. Pohjana on ollut viimeinen valmistunut tilinpäätös, joka on vuodelta 2010. Tulevia vuosia on tarkasteltu palvelutarpeen muutosten ja taloussuunnitelmien kautta. Vaan vuoden 2011 tilinpäätöksetkin alkavat nyt olla valmiit. Ennakkotietojen mukaan nämä kolme kuntaa - Kauhajoki, Kurikka ja Teuva - tekevät viime vuodelta alijäämää yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Kurikan alijäämä on suurin, mutta se syntyy osakeomistusten alaskirjauksista, eikä siis ole realisoitunutta tappiota. Kaiken kaikkiaan nuo luvut kuitenkin osoittavat, että talouden haasteet tulevat olemaan isot.

Uusi SEK

Tiistaina Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä kertoi alueensa kuntajohtajille uudistuneesta toiminnastaan. Viime vuonnahan SEK kävi läpi perusteellisen strategiaprosessin, jonka tuloksena sen organisaatiota uudistettiin. Uudistustyöhön otti osaa sankka joukko alueen elinkeinoelämää.

Näyttää hyvältä. Sakari Varalan johdossa SEK ponnistaa eteenpäin. Toiminta rakentuu pitkälle jo tutuiksi tulleisiin painopistealueisiin. Näin sen pitää ollakin. Elinkeinojen ja alueen kehittämisessä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vahvuuksien rakentaminen vie aikaa. Toiminnassa on kuitenkin nyt aktiivista otetta, rohkeita avauksia ja uusia keinoja. Oikeastaan vain se jäi askarruttamaan, että onko hankkeita ja toimintoja liiankin paljon, vai pitäisikö keskittyä tärkeimpiin.