Mikä kiire?

Nopea aikataulu sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymän valmistelussa tuntuu monia huolettavan. Tarkoitushan on perustaa yhtymä jo kesäkuun alussa. Varsinainen toiminta alkaisi vuoden 2009 alussa.

Kunta- ja palvelurakennelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Viimeistään siihen mennessä tulee lain velvoitteet täyttää. Laki edellyttää, että "Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään 20.000 asukasta."

Käytännössä valmistelu on velvoitettu aloittamaan heti. Valtioneuvosto seuraa tarkasti valmistelun etenemistä alueilla. Jo elokuussa 2007 kuntien valtuustot joutuivat vastaamaan valtioneuvoston kysymyksiin siitä, miten ja kenen kanssa näihin tavoitteisiin pyritään. Tuossa yhteydessä Suupohjan neljä kuntaa vastasivat muodostavansa yhteisen liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2009 alusta alkaen.

Aikaa vuoden 2012 loppuun on vielä paljon, ja siinä mielessä aikalisä on teoriassa mahdollinen vaihtoehto. Se johtaisi kuitenkin moniin ongelmiin. Rannikon yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2009 alussa. Karijoen yhteistyö perusterveydenhuollossa katkeaa tuolloin. Vuoden 2009 alusta Jurvan kunta liittyy Kurikan kaupunkiin. Uuden Kurikan terveyspalvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteistoiminta-alue. Teuvan yhteistyösuhteet Jurvan suuntaan tulevat joka tapauksessa uusharkintaan. Jos Teuva yksin jättäytyisi pois Suupohjan liikelaitoskuntayhtymästä, Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki kuitenkin perustaisivat sen. Silloin Teuva ei olisi mukana valmistelemassa ja päättämässä yhteisistä asioista. Johonkin yhteistoiminta-alueeseen meidän olisi kuitenkin myöhemmin liityttävä.

Valmisteluaikataulu on haasteellisen tiukka, mutta mahdollinen toteuttaa. Jos ratkaisu siirtyy jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen, tietää se vain moninaisten neuvottelujen pitkittymistä. Aika joka käytetään noihin neuvotteluihin, on pois varsinaisesta toiminnan kehittämisestä.

Kysyimme kuntalaisilta

Helmikuussa lähetimme kuntalaisille kyselylomakkeen, jossa pyysimme arvioimaan palveluja ja päätöksentekoa. Parhaita arvioita saivat henkilökunnan ystävällisyys ja ammattitaito sekä palvelujen laatu. Sen sijaan palvelujen riittävyydessä ja tiedottamisessa näyttäisi olevan eniten parannettavaa.

Toimialoista sivistystoimi sai parhaat pisteet. Sitä lähelle pääsi sosiaali- ja terveystoimi. Hallinto- ja elinkeinotoimi sijoittui seuraavaksi. Heikoimman kokonaisarvosanan sai tekninen- ja ympäristötoimi.

Päätöksenteon nopeutta arvioitiin melko kriittisesti, arvosana oli tyydyttävä. Päätöksistä tiedottaminen ja päätöksenteon sujuvuus saivat pisteet, jotka ovat tyydyttävän ja hyvän välimaastossa.

Vastaajille annettiin myös avointen kysymysten muodossa mahdollisuus kertoa, mihin he ovat tyytyväisiä päätöksenteossa ja palveluissa, sekä miten he näitä asioita kehittäisivät. Näitä vastauksia läpi käymällä saamme tarkempaa tietoa kuntalaisten näkemyksistä.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Antamanne palaute tullaan käymään läpi huolellisesti.

Hyvä tulos

Viime vuoden tilinpäätös on noin miljoonan suunniteltua parempi. Ylijäämää kertyy hieman vajaat 800.000 euroa, kun alkuperäisessä budjetissa arveltiin tuloksen menevän 200.000 pakkasen puolelle. Hyvä tulos johtuu yleisestä noususuhdanteesta, joka on kasvattanut kuntien verotuloja.

Viime vuonna Teuvan kunta investoi peräti 3,2 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen hanke oli M-Partners Oy:n käyttöön rakennettu teollisuushalli. Isoista investoinneista huolimatta kunnan lainamäärä pieneni noin 200.ooo eurolla. Lainaa Teuvan kunnalla onkin vain noin 800.000. Kassavaroja vuoden päättyessä oli 3,5 miljoonaa euroa. Investoinnit ohensivat kassaa 1,1 miljoonalla eurolla.

Tilaaja ja tuottaja

Tänä iltana Teuvan kunnanvaltuusto antaa vastaukset valtioneuvostolle siitä, miten Paras-hanke tällä alueella etenee. Viime syksystä suunnitelmat ovat hieman muuttuneet. Ministeriöissä on katsottu, että liikelaitoskuntayhtymä on ihan hyvä organisaatiomuoto palvelujen tuottamiseen, mutta ei niinkään niiden järjestämiseen.

Uusittu malli lähtee siitä, että kunnilla on yhteinen yhteistoimintalautakunta. Se toimii yhden kunnan organisaatiossa, mutta kaikki neljä kuntaa saavat siihen edustajansa. Lautakunnan tehtävänä on päättää, mitä palveluita alueella tuotetaan, kuinka paljon ja minkä tasoisina. Lautakunta sitten ostaa nämä palvelut liikelaitoskuntayhtymältä.

Näin lähestytään ns. tilaaja-tuottaja -mallia. Mikä järki siinä on? Monissa kunnissa on nähty hyväksi näiden tilaaja- ja tuottaja-roolien erottaminen toisistaan. Perinteisessä kunnan palveluntuotantomallissahan hyvin pitkälle samat ihmiset päättävät, mitä palveluja tarvitaan ja miten niitä tuotetaan - he itse vastaavat niiden tuottamisesta - ja vieläpä itse seuraavat tuloksia. Siinä on silloin vähän pukki kaalimaan vartijana. Kun roolit erotetaan, tilaaja (lautakunta) keskittyy poliittiseen päätöksentekoon siitä, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat ja tuottaja (liikelaitoskuntayhtymä) palvelujen mahdollisimman tehokkaaseen tuottamiseen.

SEK

Teuvan ja Jurvan kuntien välillä on paljon hyvää yhteistyötä. Jurvan liittyessä Kurikkaan monet yhteistyökuviot tulevat uudelleen mietittäviksi. Näitä ovat esimerkiksi terveystarkastus, ympäristönsuojelu ja lääkäripäivystys.

Jurva on myöskin osakkaana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä. Jos jostakin asiasta ei erikseen muuta sovita, Jurvan omistukset ja vastuut siirtyvät uudelle Kurikalla. Näin Kurikasta voisi tulla SEK:n osakas - itse asiassa sen suurin omistajakunta.

SEK on ollut merkittävä vaikuttaja Nikkarikeskuksen perustamisessa Jurvaan. Teuvan Teak ja Jurvan Nikkarikeskus sekä Jurvan oppilaitokset muodostavat kokonaisuuden, joiden menestys on kytköksissä toisiinsa. Uudella Kurikalla on vahvaa yritystoimintaa, mm. varsin merkittävää huonekaluteollisuutta. Teuvan ja koko Suupohjan etu on, että saisimme Kurikasta aktiivisen SEK:n osakkaan. Tulevissa neuvotteluissa ratkaistaan, heikkenevätkö SEK ja Suupohja Jurvan verran, vai vahvistuvatko ne Kurikan verran.

Päivähoidon paikka

Kun Suupohjan neljä kuntaa antoivat elokuussa yhteisen vastauksen valtioneuvostolle Paras-hankkeen etenemisestä, lähtökohtana oli, että ensi vuoden alusta kuntien koko sosiaali- ja terveystoimi hoidetaan seudullisesti. Päätöksen jälkeen keskustelua on syntynyt erityisesti siitä, pitäisikö ainakin esiopetuksen, mutta mahdollisesti myös päivähoidon, jäädä kuitenkin peruskuntien toiminnaksi.

Perusteltuja mielipiteitä on esitetty puoleen jos toiseenkin. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvola on keskeisin toimija lapsiperheiden palveluissa, ja niinpä päivähoidon tulisi olla samassa organisaatiossa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että päivähoidossa korostuu kasvatustehtävä, joka sitten jatkuu mahdollisimman saumattomasti koulussa. Osa puolestaan pitäisi esiopetuksen koulutoimessa, mutta siirtäisi päivähoidon liikelaitokselle.

Peruskuntien kannalta kyse ei ole vähäisestä asiasta. Päivähoito ja esiopetus ovat joka tapauksessa tärkeitä lapsiperheiden palveluita. Päivähoito on henkilöstömäärältään suurin liikelaitokseen siirrettäväksi aiottu palvelu.

Ainakin Teuvan ja Karijoen kunnanhallitukset ovat ottaneet kannan, jonka mukaan tätä asiaa täytyy vielä uudelleen harkita. Neljän kunnan yhteinen ratkaisu syntyy aikanaan neuvottelujen pohjalta. Ratkaisusta riippumatta palveluja tarjotaan jatkossakin hyvin samalla tavalla kuin tänäkin päivänä. Samat tutut hoitopaikat ja samat tutut henkilöt jatkavat.

Yrittäjäilta

Teuvan kunta järjestää yhteistyössä Teak Oy:n ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kanssa yrittäjäillan torstaina 7.2.2008 klo 18 Orrelassa.

Tilaisuudella on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin teemme kunniaa teuvalaiselle yrittäjyydelle ja teuvalaisille yrittäjille. Yrittäjyys on aina ollut rankka laji, jossa on joutunut laittamaan itsensä likoon sataprosenttisesti. Kilpailun kaikilla sektoreilla koventuessa ja markkinoiden laajentuessa yrittäjyys on entistä haasteellisempaa, mutta toivottavasti myös palkitsevampaa. Teuvalaisella yrittäjyydellä on kasvot. Yrityksemme ovat paikallisten perheiden ja sukujen omistamia. Useimmilla yrityksillä on paikkakunnalla jo pitkä historia. Tällaiset yritykset ovat paikkakunnan kannalta vakaampia toimijoita, kuin suuret pörssiyhtiöt, jotka siirtävät toimintaansa maasta toiseen lyhytaikaistenkin sijoituspaikkahyötyjen innoittamina.

Illan toisena tarkoituksena on tarjota vankka tietopaketti yrittäjyyden tueksi tarjolla olevista palveluista. Olemmekin saaneet mukaan tasokkaan joukon alustajia yhteistyökumppaneistamme. Puheenvuoron käyttävät Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta johtaja Raimo Harjunen, yritysosaston osastopäällikkö Antti-Jussi Oikarinen ja maaseutuosaston yritystutkija Mauri Volama. Suupohjan maaseutuohjelman yritysrahoituksesta puhuu Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Aluejohtaja Asko Saarinen kertoo Finnveran palveluista yrityksen kasvun tukena.

Alustajat jäävät viettämään iltaa kanssamme, joten yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet kahdenkeskisiin keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa.

Jotta osaisimme varata sopivan määrän iltapalaa, pyydämme mukaan tulevia yrittäjiä ilmoittautumaan kunnan vaihteeseen (06) 2413 4000 maanantaihin 4.2. klo 10 mennessä.

Puhelias valtuusto

Teuvan kunnanvaltuuston budjettikokous oli jälleen pitkä. Keskusteluja ja äänestyksiä riitti kolmeksi ja puoleksi tunniksi. On hyvä, että valtuustossa käydään myös perusteellisia keskusteluja. Valtuusto on nimenomaan se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee ylläpitää. Erityisen tärkeää se on juuri talousarviokokouksessa, jossa suunnataan tulevaa toimintaa.

Ennakkoarviot pitivät siltä osin paikkansa, että eniten huomiota saivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Määrärahojen riittävyydestä oltiin huolissaan. Merkittävin talousarvioon kohdistuva muutos koski neuvolan, avopalvelukeskuksen ja dementiakodin suunnittelu- ja rakentamismäärärahaa. Hallituksen esityksestä poiketen se poistettiin talousarviosta, jäljelle jäi vain pieni 50.000 euron suunnittelumääräraha. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään, mihin hintaan yksityiset palveluntuottajat ovat valmiit hoivapalveluja kunnalle tarjoamaan. Tätä koskeva tarjouspyyntömenettely on jo käynissä. Lisäksi selvitetään eri tasoisten hoivapaikkojen tarve seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Lisäpaikkoja varmasti tarvitaan. Nyt tarvitaan myös malttia siinä, että löydämme oikeat ratkaisut, joilla palvelut turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Kunnanvirasto on joulun välipäivät suljettuna. Keskitämme tuohon aikaan lomia, lepäämme, keräämme voimia ja palaamme palvelukseen taas heti uuden vuoden jälkeen.

Haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja levollista joulua sekä kaikkea hyvää alkavalle vuodelle!

Oppia Nokiasta

Nokian jätevedenpuhdistamolla viime viikolla aiheutunut vahinko aiheutti Suomen olosuhteissa harvinaisen tapahtumien sarjan. Näyttää siltä, että moni asia meni pieleen, ja yhteisvaikutukset olivat sitten kaaosmaiset.

Kun mittava vahinko on sattunut, yleensä kaikissa vastaavissa laitoksissa tarkistetaan turvajärjestelyt ja varmistetaan, että vastaavaa ei pääse tapahtumaan. Teuvan jätevedenpuhdistamolla ei ole käytössä sellaista puhtaan ja likaisen veden yhdistävää putkea kuin Nokialla. Samanlainen onnettomuus ei siis ole meillä mahdollinen.

Nokian tapahtumista on silti mahdollisuus ottaa oppia. Tapaus osoittaa, miten haavoittuva vedenjakeluverkostomme voi olla. Niinpä Teuvallakin selvitetään uudelleen eri riskitekijät ja päivitetään valmiussuunnitelmat.

Panostusta sosiaali- ja terveystoimeen

Kunnanhallitus käsitteli eilen illalla budjettia. Aihe kirvoitti vilkkaan keskustelun ja muutamia äänestyksiä. Lopputuloksena oli, että sosiaali- ja terveystoimi sai 61.000 euroa lisärahaa, joka lautakunnan tulee käyttää palvelusetelikokeiluun, yöpartiotoimintaan ja Perälän ryhmäperhepäivähoitotoiminnan aloittamiseen. Palveluseteleillä pyritään turvaamaan vanhusten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samaa tarkoitusta palvelee myös yöpartiotoiminta. Partio kävisi yöaikaan kunnan palvelukodeissa sekä hälytyksen tullessa myöskin yksin asuvien vanhusten luona.

Hallitus halusi myös vauhdittaa neuvolan, vanhusten avopalvelukeskuksen ja dementiakodin rakentamista. Niinpä valtuustolle esitetään, että hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen varataan ensi vuodelle 500.000 euroa ja sitä seuraavalle vuodelle 2.900.000 euroa.

Sen sijaan toisen kotipalveluauton hankkimista kunnanhallitus ei pitänyt tarpeellisena. Hallitus katsoo, että kuljetuksissa on tarkoituksenmukaisempaa käyttää yksityisiä palveluja.

Hallintosääntöä käsitellessään hallitus päätti esittää, että jatkossa vesi-, viemäri- ja kaukolämpötaksoista päättäisi valtuusto. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan päätösvalta näissä asioissa on kunnanhallituksella.

Valtuusto sanoo painavan sanansa näihin asioihin tiistaina 18.12.

Jurvalaiset

Jurvan kunnanhallitus tulee Teuvan kunnanhallituksen vieraaksi maanantaina 17.12. Tapaamme Orrelassa ja keskustelemme ajankohtaisista kuntayhteistyön kuvioista. Teuvalla ja Jurvallahan on kohtuullisen paljon hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Mm. lääkäripäivystys ja yhteisiä viranhaltijoita ympäristötoimessa. Yhteisiä haasteitakin on, mm. molempien kuntien tulee lähivuosina tehdä jotakin jätevedenpuhdistamoidensa uudistamiseksi.

Kuntaliitoskeskusteluista ei ole kyse. Sen sijaan siitä varmaankin puhutaan, onko Jurva kiinnostunut tulemaan mukaan Suupohjan sosiaali- ja terveystoimen liikelaitoskuntayhtymään. Huh. Toivottavasti tälle viimeksi mainitulle joku pian keksii vähän lyhyemmän nimen ;-)

Vuoden 1917 tapahtumia

Kaivoimme arkistosta tietoja Suomen itsenäistymisen ajoilta. Löysimme silloisen kunnallislautakunnan esimiehen (vastaa nykyistä kunnanhallituksen puheenjohtajaa) Jafet Suksen omin käsin kirjoittaman vuosikertomuksen Teuvan kunnan tapahtumista vuodelta 1917. Siitä käy ilmi, että vaikka moni asia maailmassa on 90 vuodessa muuttunut, löytyy myös yhtäläisyyksiä nykypäivään. Tämän arkiston aarteen myötä haluan toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja iloista joulun odotusta!


"Wuosikertomus Teuvan Kunnallishallinnosta W:lta 1917


Wuosi 1917 alkoi samaten kuin vuosi 1916 loppui, sodan merkeissä, joten oli tiedossa kunnalla hyvinkin raskaat menot odotettavissa, joskaan sitä ei suuri enemmistö tahtonut uskoa tulo- ja menoarviota tilivuodelle vahvistettaessa, sillä Kuntakokous ei hyväksynyt verossa kannettavaksi tarvittavia varoja, vaan suuri osa päätettiin menoista lainata, myöhemmin täytyi eri päätöksellä tehdä vielä uusia lainoja.

Pakkotyöt jatkui edelleen aina maaliskuun loppuun, joten nekin veivät kunnan varoja entisten lisäksi Smp 754:35, muihin Sotilasmajoituksiin Smp 233:75, jotka Sotilasmajoitukset sentään niinkin pieneksi jäivät johtuu onni Teuvan kunnalle siitä, että saatiin tarjotuksi Kasarmin laittaminen Perälään keväällä 1917.

Sittemmin alkoi kevätpuoleen kuten tunnettua elintarvikepula kärjistyä, jonka johdosta on kunnan täytynyt uhrata monessa eri muodossa, vähintään 7.500:- huomioon ottamatta niitä menoja, jotka välillisesti ovat johtuneet elintarvikepulasta rasittaen köyhäin kodin menoja hyvinkin tuntuvasti. Sekä ne palkan korotukset mitkä eri toimialoilla työskenteleville, kuten kunnan koulujen opettajistolle, kätilölle sekä muille virkailijoille ja toimikuntain jäsenille on ajan kalleuden tähden ollut kohtuullista myöntää.

Kunnan Yhteisen Kassakirjan mukaan on kunnalla ollut menoja tilivuonna Smp 466 771:56, joten siitä jo näkee miten suureksi kunnan hallinto on kasvanut kuin vielä ottaa huomioon sen että eri toimikunnille jotka pitävät heidän omia tilejään etenkin elintarvelautakunnan on ollut menoja joita ei esiinny kunnan kassakirjassa, joita menoeriä on osittain liikevoitto lyhentänyt.

Wuosi 1917 on edellä mainittuja menoja lukuun ottamatta ollut koettelemusten vuosi Teuvan kunnalle, sillä juuri valmistumaisillaan olevan Köyhäin kodin palo kunnalle tuotti vähintäin 100 000 Smp lisä menon ajan kalleuden tähden, kuin ottaa huomioon, että mielisairaista, mitkä on sijoitettuna ympäri Suomen eri paikoissa kalliista maksusta, olisi voitu sijoittaa omaan houruin hoitolaan, joten olisi sekin halventanut osaltaan vaivais-menoja.

Tilivuonna on kunnan kiinteä omaisuus lisääntynyt Yrjölän tilasta Koskelan numerosta hankitulla metsäpalstalla arvo noin 4000 markkaa, koska sanotusta talosta myytäissä saatiin ostohinta korkoineen ja kuluineen jääden metsäpalsta voittona kunnalle. Kunnan omistamain metsä kiinteimistöjen ja Lehtiharjun tilan arvo on Inventeerauksen mukaan otettu ainoastaan 67 000 Sm:sta, vaan tietääkseni olisi mainittujen tilain arvo ottamatta ollenkaan huomioon nykyisiä huippuhintoja vähintäin kolmin kertainen.

Inventeerauksen mukaan vaikkakaan ei ole kunnan omaisuutta kohotettu sen todelliseen arvoon on varat velkoja suuremmat Smp 322.767:75, joten taloudellista häviötä kunnan taloudessa ei ole syntynyt.

Kunnallisten toimihenkilöiden palkat yhteensä kaikkien ovat nousseet toimihenkilöiden monilukuisuuden sekä jo edellämainituista syistä monin kerroin takavuosiin nähden, ja tulevat minun ymmärtääkseni vieläkin nousemaan ainakin jossain muodossa, jollei aleta toden teolla korjaamaan kunnallisten asiain hoitoa siltä puolen mistä se korjattavissa on. Kuten jo edellä mainitsin miten laajaksi sekä monipuoliseksi on kunnan talouden hoito laajennut, on aivan itsestään selvä, että sellaisen talouden hoidossa täytyy yhden tai kahdenkin miehen työ voimat tulla täysin tarvituksi. Jos asiain annetaan edelleen olla hoidettavissa yhden henkilön huostassa, jonka täytyy nykyoloissa kuukauden palkalla hoitaa vuoden ympäriinsä kunnan asiat, tulee ne pakollisestikin sivu toimena joka ei ole eduksi kunnalle, siis ihan välttämättömänä pidän että Teuvan kunta päättää ottaa Kunnan kirjurin hoitamaan kunnallisia asioita, sillä ehdottomasti se tulee palkkansa maksamaan kunnan talouden hoidon paremmuudella, kirjurin ollessa kunnassa voisi Kunnallislautakunnan esimiehenä toimia hyvinkin moni kuntalainen pienemmästäkin maksusta vuoronsa täysin kykenevästi. Siis toivon, että kuntaan ehdottomasti saadaan kunnan kirjuri viimeistään jo ensivuoden alusta jolloin virkakauteni päättyy.

Että Kunnalliset tilit ovat näin myöhään jääneet päättämättä, on ehkä kaikille tunnettu niiden monien töiden tähden mitkä ovat olleet toimekseni kunnan puolesta pantuna viime talven ja kevään aikana, joita en enempi halua luetella.

Teuvalla heinäkuun 28. p:nä 1918

Jafet Suksi"

Koulukeskus remonttiin

Kunnanhallituksen asettama työryhmä valmistelee esitystä koulukeskuksen peruskorjauksesta. Edessä on iso investointi, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös valtion apua. Valtionosuuslistoille on oma jonotusmenettelynsä. Hanke voi valtion rahoittamana toteutua näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2012.

Aikaa siis vielä on, mutta rahahakemus pitäisi saada matkaan ripeässä aikataulussa. Niinpä asia tulee kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn jo joulukuussa.

Isoissa koulujen peruskorjaushankkeissa joudutaan miettimään, mitä kaikkia toimintoja peruskorjattaviin tiloihin sijoitetaan ikäluokkien pienentyessä. Tähän taas vaikuttaa se, millaisia ratkaisuja kouluverkon osalta tehdään.

Teuvalla kunnanvaltuusto on päättänyt, että kaikki nykyiset koulut jatkavat ainakin syksyyn 2009 asti. Jatkosta ei ole olemassa päätöstä.

Peruskorjauksen valtionosuuksien turvaamiseksi koulukeskuksen remonttia valmistellaan ns. maksimivaihtoehtona. Toisin sanoen Yhteiskoulun ja lukion tilat suunnitellaan uudelleen siten, että sinne saadaan sijoitettua mahdollisimman paljon opetusryhmiä. Kun hanke on saatu listoille, sitä on mahdollisuus jatkossa tarpeen mukaan pienentää. Toisin päin asia olisi paljon hankalampi. Pientä peruskorjaushanketta on sen jälkeen, kun se on otettu listoille, vaikea saada muutettua olennaisesti suuremmaksi. Nyt siis suunnittelussa lähdetään siitä, että kaikki Yhteiskoulun ja lukion tilat olisivat ensi vuosikymmenelläkin koulukäytössä.

Päätöksellä, jolla kunnanvaltuusto päättää hakea valtionosuutta koulukeskuksen peruskorjaukseen, ei ratkaista kouluverkon tulevaisuutta. Kouluverkosta on voimassa edellä mainittu päätös, jonka mukaan nykyiset koulut jatkavat ainakin syksyyn 2009 asti. Jos kouluverkosta on tarve jossain vaiheessa tehdä uusia päätöksiä, se vaatii aivan oman valmistelunsa.

Hoivapalveluja

Veikkaanpa, että syyskauden kuumin poliittinen keskustelu Teuvalla käydään vanhustenhuollosta. Henriikkakoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto ovat pitkään toimineet ylikuormittuneina, ja tähän tilanteeseen haetaan ratkaisuja. Sosiaali- ja terveystoimessa on valmisteltu esitys 18 - 20 -paikkaisen dementiakodin rakentamisesta. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennettavaksi avopalvelukeskus, johon sijoittuisi neuvola, kotihoito, päivähoidon toimisto sekä kokous- ja ryhmätiloja. Kunnanhallitus puolestaan on tehnyt päätöksen, jonka mukaan 10 vanhusten hoivapaikkaa tulisi kilpailuttaa yksityisten palveluntuottajien kesken.

Näyttää vahvasti siltä, että tarvitsemme uudentyyppisiä hoitopaikkoja palvelukotiemme ja Henriikkakodin väliin. Kun nykyisissä palvelukodeissa ei ole mahdollisuutta yöhoitoon, paine laitospaikoille on liian vahva.

Oma dementiakoti ja yksityisten palvelujen kilpailuttaminen eivät välttämättä ole toisiaan pois sulkevia ratkaisuja. En kuitenkaan toteuttaisi niitä samanaikaisesti. Suuri määrä uusia hoitopaikkoja yhdellä kertaa lisää kustannuksia hallitsemattomalla tavalla.

Näen, että ratkaisu on enemmän käytännöllinen kuin ideologinen. Molemmissa tapauksissa kunta on palvelujen järjestäjä ja niiden laadun valvoja. Kokonaistaloudellisuus siis ratkaiskoon.

Veroprosentit

Valtuusto vahvisti eilen illalla vuoden 2008 veroprosentit. Muutoksia tämän vuoden tasoon ei tullut. Itse asiassa Teuvan veroprosentit ovat olleet samat jo monta vuotta. Kun monet naapureistamme ovat samaan aikaan joutuneet veronkorotuksiin, Teuvan suhteellinen asema on parantunut. Seudullisesti ja maakunnallisesti Teuva ei enää olekaan erityisen tiukan verotuksen kunta.

Tuloveroprosenttimme on 19,25. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti puolestaan 0,30.

Kuntaliitoskeskusteluja

Kun viime keväänä valmisteltiin vastauksia Paras-hankkeen mukaisiin kysymyksiin valtioneuvostolle siitä, miten palveluja jatkossa yhteistyössä tuotetaan, Suupohjan kuntien yhteisissä seminaareissa käsiteltiin myös kuntaliitosvaihtoehtoa. Laadittiinpa kevyt esiselvityskin aiheesta. Tuolloin kuitenkin todettiin, että poliittista tahtoa asian eteenpäin viemiseksi ei ole. Niinpä sitten päädyttiin valmistelemaan ensin kuuden kunnan, ja sittemmin neljän kunnan, yhteistä liikelaitoskuntayhtymää sosiaali- ja terveystoimeen.

Kuluneen syksyn mittaan keskustelu kuntaliitoksen mahdollisuudesta on herännyt. Isojoen valtuusto teki päätöksen kuntaliitosselvityksen laatimisesta Kauhajoen kanssa. Teuvalla asiasta on keskusteltu epävirallisesti eri yhteyksissä. Virallinen askel otettiin maanantai-iltana, kun Teuvan kunnanhallitus oli kutsunut Kauhajoen kaupunginhallituksen keskustelemaan asiasta.

Palaverin lopputulos oli se, että tässä vaiheessa ei varsinaista kuntaliitosselvitystä ryhdytä tekemään. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa sen sijaan aletaan valmistella ripeään tahtiin. Tavoitteenahan on, että kuntayhtymä aloittaisi toimintansa jo vuoden 2009 alussa. Kuntajohtajat saivat hallituksiltaan lisäksi tehtäväksi laatia lyhyen selonteon kuntaliitoksen eduista ja haitoista tammikuun 2008 loppuun mennessä. Sen pohjalta ensin hallitukset ja sitten valtuustot ottavat kantaa, ryhdytäänkö liitosta tosissaan selvittämään.

Iloinen Vartti

Suomi juhlii tänä vuonna 90-vuotista itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivän aattona eli 5.12. klo 12 vietetään Iloista Varttia eri puolilla Suomea. Niin myös Teuvan kunnan työpaikoilla ja eri laitoksissa. Eri yksiköt voivat vapaasti järjestää omia tempauksiaan itsenäisyyden juhlistamiseksi. Tapahtuman on tarkoitus olla iloinen ja hyväntuulinen, itsenäisyyttä korostava ja arvostava.

Iloinen Vartti Itsenäiselle Suomelle -tapahtuman tavoitteena on antaa suomalaisille ja Suomen ystäville yhteinen kokemus itsenäisyydestä ja sen juhlinnasta. Valtakunnallisesti hanketta toteuttavat yhteistyössä Kuntaliitto, Opetusministeriö ja Yleisradio.

Vuoden 2008 talousarvio

Tulevan vuoden budjettia valmistellaan hyvää vauhtia. Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee budjetille asetettavia kehyksiä. Toisin sanoen sitä, paljonko tuloja arvioidaan kertyvän, ja miten paljon vastaavasti saisi olla menopuolta.

Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,9 milj. euroa tämänvuotisesta tasostaan. Valtionosuudet lisääntynevät (vain) 0,7 milj. euroa. Tavoitteeksi on asetettu virkamiesvalmistelussa nollatulos. Tulevan vuoden menopaineita aiheuttavat palkankorotukset, öljyn ja sähkön hinnan nousu, erikoissairaanhoidon tarpeiden lisääntyminen ja yleinen kustannustason nousu. Edellä mainitut muutokset tulopohjassa mahdollistavat reilun 7,2 %:n korotuksen menomäärärahoihin.

Osavuosikatsaus

Uudistimme tapaamme raportoida talousarvion toteutumista. Kolmannesvuosittain laadimme pumaskan siitä, miten talousarviomäärärahoja on käytetty, miten tuloja on kunnan kassaan kertynyt, ja miten toiminnallisia tavoitteita on saavutettu.

Kunnankamreeri Seppo Saarinen laati raportointipohjan, ja olen siihen varsin tyytyväinen. Tietojen keräämisessä ovat olleet mukana kaikki päävastuualueet. Jatkossa raporttia toki kehitellään, mm. lisäämme graafiikkaa keskeisten lukujen hahmottamiseksi.

Miten Teuvan kunnan taloudessa juuri nyt sitten menee? Kahdeksassa kuukaudessa on määrärahoista käytetty 65,3 %. Tällä hetkellä näyttäisi siis siltä, että budjetti olisi aika hyvin pitämässä. Aiemminhan valtuusto on myöntänyt lisärahaa henkilöstömenoihin vuodeosastolle ja Henriikkakodille osastojen suuren käyttöasteen vuoksi.

Verotuloja on kertynyt hieman odotettua paremmin. Näyttäisi siltä, että tulokohta ylittyy 0,2 - 0,3 miljoonaa euroa. Verovuoden 2006 ennakkotietojen mukaan ansiotuloista verokertymä kasvaisi Teuvalla 4,3 % (koko maassa 5,5 %). Yhteisöveron tuotossa näyttäisi olevan peräti 22,3 %:n kasvu (koko maassa 17,5 %). Hyvä, teuvalaiset yritykset!

Edellä mainitusta seuraa, että arvioimme Teuvan kunnan vuoden 2007 tilinpäätöksen kapuavan pikkuisen plussan puolelle. Aiempia ylijäämiä kunnan taseessa on 2,2 miljoonaa euroa.

Investointeihin talousarviossa oli varattu 6,0 miljoonaa euroa. Elokuun loppuun mennessä näistä rahoista oli käytetty 43 %. Pieni toteutuma johtuu mm. siitä, että emme vielä ole aloittaneet vastaanottohallin rakentamista. Uusia lainoja emme ole nostaneet, vanhoja on makseltu pois noin 150.000 euroa. Maksuvalmius on säilynyt hyvänä, vaikka kassavarat ovatkin vuoden aikana pienentyneet 0,8 miljoonaa euroa.

Närpes

Kunnanhallitus asetti eilen työryhmän, jonka tarkoituksena on miettiä Teuvan kunnan ja Närpiön kaupungin yhteistyön kehittämistä. Ryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä yhteistyön kehittämisestä erityisesti edunvalvonnan, Närpiön suomenkielisten palvelujen, vapaa-aikatoimen ja kulttuurin aloilta. Teuva nimesi edustajikseen ryhmään Pauli Nevalan, Anne Luhtalan, Päivi Ketolan ja Mikko Koskelan sekä Annukka Käkelän. Närpiö nimeää omat edustajansa lähipäivinä.

Ajatus yhteisestä työryhmästä sai alkunsa neljän teuvalaisen ja neljän närpiöläisen valtuutetun yhteisestä tapaamisesta viime keväänä. Sen seurauksena valtuutetut Päivi Ketola, Juhani Kallio, Matti Mäntysaari ja Mikko Koskela esittivät työryhmän perustamista. Teuvan kunnanhallitus oli alkukesästä Närpiön kaupunginhallituksen vieraana. Tuolloin todettiin, että puitelain mukaisessa Paras-yhteistyössä kunnat suuntautuvat eri yhteistoiminta-alueisiin, mutta monessa pienemmässä asiassa yhteistyö kuntien kesken voisi olla luontevaa.

Teuva on jo perinteisesti tuottanut koulupalveluja Närpiön suomenkielisille. Tämän yhteistyön toivomme jatkuvan ja entisestään parantuvan. Koulut ovat tehneet yhteistyötä myös toteuttamalla puolin ja toisin oppilailleen "kielikylpyjä". Tätä toimintaa voisi saatujen kokemusten pohjalta varmaan laajentaakin.

Kunta-alalle palkkasopimus

Tämän syksyn työ- ja virkaehtosopimuskierros on kuntapuolella ollut varsin erikoinen. Poliitikkojen löyhät lupaukset ennen eduskuntavaaleja synnyttivät suuret odotukset työmarkkinajärjestöissä. Lisää liksaa oltiin valmiit antamaan erityisesti hoitoalalla toimiville.

Viime viikolla päättyneissä neuvotteluissa työnantajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos hyväksyi ratkaisun, joka nostaa 31.1.2010 mennessä palkkoja yhteensä noin 11 %. Työnantajan käsityksen mukaan hoitoalalle tämä merkitsee 284 - 439 euron korotusta kuukausipalkkaan.

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat yhteensä noin 17 mrd euroa. Uudet sopimukset kasvattavat kuntien ja kuntayhtymien menoja lähes 2 mrd eurolla. Valtion panostus asiaan valtionosuuksina on lopulta vain 0,15 mrd euroa.

Kuntapuolella on kiistatta palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Suuret kertakorotukset horjuttavat kuitenkin kuntataloutta. Varsinkin, jos kansantalouden kasvu samaan aikaan taittuu. Ratkaisu saattaakin merkittävästi edistää kuntaliitoksia.

Hoitoalan järjestöt ovat kuitenkin ratkaisuun enempi tai vähempi tyytymättömiä. Tyytymättömyys on sitä vasten ymmärrettävää, että saadut korotukset koskevat koko lailla kaikkia palkansaajia kuntasektorilla. Samapalkkaisuuserä, jolla piti epäoikeudenmukaiseksi koettuja palkkakuoppia tasata, jäi lopulta kovin pieneksi.

Harvinaiset harjakaiset

Tänään Teuvan kunnassa vietetään harvinaista työn juhlaa. Horontien varteen rakennettava M-Partnersin halli on noussut kesän aikana rivakasti. Tämä rakennusalaltaan 2.312 neliömetrin teollisuushalli on ensimmäinen Teuvan kunnan rakennuttama uudisrakennus moneen vuoteen.

Tuotantotilaa halliin tulee 1.800 neliömetriä, toimistotilaa 257 neliömetriä ja varastotilaa 255 neliömetriä. Tuotantotilan sisäkorkeus on 7,10 metriä. Hallin kustannusarvio on 1.600.000 euroa. Pääurakoitsija on Oy Konte Ab Kauhajoen aluetoimisto.

Tuhannen riemua

Onnea Lauri, Johanna, Simo, Antero, Lenni ja taustajoukot! Melkoinen saavutus - yhdessä päivässä lähes platinamyynti uudelle Tuhannen riemua -levylle! Kiitos ja hatunnosto siitä, että kotiseutu oli uuden levyn julkistuksessa näyttävästi mukana fanitapaamisineen. Toivottelen Elonkerjuun alkavalle kiertueelle parasta menestystä!

Valmiussuunnittelua

Kunnanhallituksen esityslistoja seuraava on kuluvan syksyn aikana voinut panna merkille, että käsittelyssä on ollut eri hallinnonalojen valmiussuunnitelmia. Laki velvoittaa kuntaa suunnittelemaan toimintansa siten, että kuntalaisten peruspalveluista voidaan huolehtia myös poikkeusoloissa.

Poikkeusoloja voi olla monenlaisia. Tilanne jossa yhteiskunnan rakenteet ja palvelut eivät toimi suunnitellulla tavalla voi olla vaikkapa rajun syysmyrskyn aiheuttama tulva ja pitkät sähkönjakelun katkokset. Pitempiaikaisia poikkeuksellisia tilanteita voivat aiheuttaa vaikkapa vakava taloudellinen kriisi, hallitsematon maahanmuutto, sodanuhka ja äärimmäisenä vaihtoehtona sotatila. Kaikissa näissä tilanteissa täytyy kunnan pystyä toimimaan kuntalaistensa parhaaksi yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Suunnitelmia on uusittu juuri tänä syksynä kahdesta syystä. Ensinnäkin suunnitelmat ovat jo sen verran vanhoja, että niiden päivittäminen on tarpeen. Toinen syy on se, että 7. - 8.11.2007 järjestetään kolme Pohjanmaan maakuntaa kattava valmiusharjoitus, jossa viranomaisten valmiuksia ja yhteistoimintaa testataan. Tässä harjoituksessa Teuvan kuntakin on mukana. Harjoitus ei tule juuri näkymään katukuvassa, sillä harjoitus keskittyy suunnitelmien toimivuuteen, johtamiseen ja viestiyhteyksiin.

Muutoksen markkinat

Vuotuiset Kuntamarkkinat Helsingissä Kuntatalolla keskittyivät tänä vuonna paljolti Paras-hankkeen kautta toteutettavaan muutokseen kuntien toiminnassa. Yleisellä tasolla kuntien valtioneuvostolle elokuussa antamia vastauksia luonnehdittiin myönteisesti. Kuntaliitoksia on vireillä ennätysmäärä, ja monenlaista yhteistyötä on eri puolilla Suomea kuntien kesken suunnitteilla.

Elokuun loppu ei ollut Paras-hankkeen päätepiste vaan enemmänkin väliraportoinnin aika. Työ kunnissa jatkuu, ja tätä työtä tullaan seuraamaan ja arvioimaan hyvin monipuolisesti. Varsinaisen arviointitutkimuksen hankkeen etenemisestä ja vaikutuksista tekee Lapin yliopisto. Eri ministeriöt yhteistyössä Kuntaliiton kanssa seuraavat myöskin koko ajan, miten hankkeen tavoitteet toteutuvat.

Tähän mennessä hankkeessa on eniten ollut esillä se, mitkä kunnat yhtyvät tai tekevät yhteistyötä. Jatkossa korostuu se, miten palvelurakenteita muutetaan, mitä tehdään jatkossa toisin, miten palvelutarpeisiin vastataan.

Äystölle tontteja

Kunnanhallitus käsitteli eilen Äystön asuntoalueen osayleiskaavan tarkistusta ja laajennusta. Kuntahan taannoin hankki Piikkiläntien länsipuolelta noin viiden hehtaarin maa-alueen omistukseensa. Nyt tekeillä olevalla kaavamuutoksella Äystön kylään tulee lisää yhteensä 12 tonttia. Näistä kymmenen on tuolla kunnan ostamalla maa-alueella ja kaksi yksityisellä maalla. Tonteilla tuntuu olevan kysyntää. Vaikka kaavan teko on vielä kesken, on jo kolme tonttia myyty ja lisäksi kahteen tonttiin tehty varaus!

Hallitus teki kaavaehdotukseen Äystön kyläyhdistyksen esittämät muutokset. Tarkennettu kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 20.9. - 19.10.2007.

Yritysvaikutusten arviointi

Teuvan kunnan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kunnan toimielinten päätöksissä otetaan huomioon yritysvaikutukset mahdollisimman laajasti, ja päätöksenteossa vaikutukset paikalliseen yrittäjyyteen myös aina arvioidaan.

Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi kunnissa on erittäin harvinaista. Valmiita malleja siihen ei ole olemassa. Mallia yritysvaikutusten arvioimiseksi Teuvan kunnassa on kehitelty johtavien viranhaltijoiden kahdessa työpajamuotoisessa seminaarissa touko-kesäkuulla. Asiantuntija-apua mallin valmisteluun on saatu Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yrittäjyysohjelman projektitutkija Anmari Viljamaalta.

Yritysvaikutusten arvioinnille kunnassa voidaan asettaa seuraavanlaisia tavoitteita:

Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia.
Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt.
Syntyy myös yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä, läpinäkyvää päätöksentekoa.

Toteutetuissa työpajoissa lähdettiin liikkeelle yritysvaikutusten tunnistamisesta. Todettiin, että yritysvaikutusten olemassaolo tulee kunnan organisaatiossa tunnistaa läpäisyperiaatteella. Keskeisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulisi tunnistaa mahdolliset yritysvaikutukset sekä hahmottaa, onko mahdollinen yritysvaikutus merkittävä vai vähäinen, kenen siitä tulisi tietää, ja miten vaikutus huomioidaan päätöksenteossa. Sisäisen tiedonkulun saumattomuus on tässä tärkeää. Elinkeinotoimi on asiantuntijaroolissa yritysvaikutuksia arvioitaessa.

Lopputuloksena saatiin aikaiseksi yksinkertainen malli, jolla ainakin tärkeimmät yritysvaikutukset pystyttäisiin tunnistamaan. Kun asiasta keskusteltiin yrittäjien kanssa elinkeinopoliittisessa toimikunnassa, todettiin että tärkeintä ei ole mallin hienous, vaan se että yritysvaikutuksiin suhtaudutaan vakavasti, ja opetellaan niitä tunnistamaan ja ottamaan huomioon.

Kunnanhallitus käsittelee asiaa tämäniltaisessa kokouksessaan. Jos malli hyväksytään, alamme sitä soveltaa kaikessa päätöksenteossa. Se tulee kuitenkin olemaan vaiheittaista oppimista, jossa kokemusten ja erehdysten kautta systeemiä kehitellään.

Maahanmuuttostrategia

Suupohjan kunnanjohtajat ovat yhdessä esittäneet, että seutukuntaan laadittaisiin yhtenäinen maahanmuuttostrategia. Etelä-Pohjanmaalla asuu ulkomaalaisia suhteellisesti muita maakuntia vähemmän. Tällä hetkellä monien yritysten kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Tässä tilanteessa yritykset ovatkin lähteneet hakemaan työvoimaa ulkomailta. Suupohjan työllisyysstrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä seudulla työskentelisi 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusalalla.

Maahanmuuton vaikutuksia kuntiin on syytä tarkastella monesta näkökulmasta. Kaikkien maahanmuuttajien vastaanotto edellyttää kuntien järjestämiä palveluita. Kotoutumisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kesken.

Maahanmuuttostrategiatyölle on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita:

- Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö
- maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti
- Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleiksi
- suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa
- maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut
- Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot/palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu
- suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa
- paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta
- maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle.

Teuvan kunnanhallitus on valinnut edustajakseen maahanmuuttostrategiaa laativaan koordinointiryhmään valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotion. Sen alaisuudessa toimiviin teemaryhmiin puolestaan tulivat valituiksi: tiedottamisen teemaryhmään toimistosihteeri Marjo Nevala, koulutus- ja kulttuuriteemaryhmään sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä, sosiaali- ja terveysteemaryhmään sosiaalityöntekijä Tarja Seppälä ja asumisen teemaryhmään rakennustarkastaja Erkki Rantakoski.

Elinkeinopoliittinen toimikunta

Elinkeinopoliittinen toimikunta aloitti eilen illalla työnsä. Kyseessä on kunnan ja yrittäjien yhteistyötä kehittävä ryhmä. Puheenjohtajana toimii yrittäjäjärjestön varapuheenjohtaja Juha Tammisto. Toisena edustajana yrittäjäjärjestöstä on sen puheenjohtaja Arto Heinola. Maataloustuottajia edustaa Antti Kentta. Kunnan edustajat ovat Esko Lehtimäki, Ari Ollikkala, Tuula Salo, Ulla Jaronen ja minä. Elinkeinoasiamies Johanna Peltoniemi toimii porukan sihteerinä.

Toimikunnan tärkeimmät tehtävät ovat:

- elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta
- aloitteiden tekeminen elinkeinoelämän kehittämiseksi
- yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen
- aktiivinen keskustelu elinkeinopolitiikasta yleisellä tasolla

Eilen käsiteltiin mm. yrittäjien aloitetta kiertoliittymän rakentamiseksi kantatien 67 ja Mikkiläntien risteykseen, investointitukiehtojen tarkistamista, kunnan ja yrittäjien yhteistyön kehittämistä sekä yritysvaikutusten arviointia kunnan päätöksenteossa.

Johtoryhmä

Valmistaudun tässä huomiseen johtoryhmän kokoukseen. Kotoisasti siitä kunnantalolla käytetään lyhennettä jory. Mutta minkälainen herrakerho oikeastaan on kyseessä?

Ihan käytännön arkisia asioita siellä viikoittain työstetään. Kokoonnumme kunnantalon yläkerrassa joka keskiviikko klo 9.15, jollei ihan jotain erityisen tärkeää muuta menoa ole. Paikalla on minun lisäkseni kunkin päävastuualueemme vetäjä: Salomäen Markku sosiaali- ja terveyspuolelta, Nevanperän Erkki sivistystoimesta, Salosen Markku tekniseltä puolelta ja Saarisen Seppo tästä hallintotoimesta.

Huomisella työlistalla on mm. tällaisia valmistelussa olevia asioita: Erkki Nevanperä kertoo meille koulukeskuksen perusparannushankkeen suunnittelun etenemisestä. Siellähän odottaa miljoonaremontti tekijäänsä. Valtionosuuslistalle sitä yritetään saada jonnekin vuoden 2012 tienoille. Kamreeri tuo tuoreet kuulumiset kuntien taloustilanteen kehittymisestä. Niiden pohjalle alamme rakentaa ensi vuoden budjettia. Henkilöstösihteeri kertoo meille esityksensä siitä, miten virkaehtosopimuksessa määritetyt harkinnanvaraiset palkankorotukset tänä syksynä toteutetaan. Näiden lisäksi pohdimme vähän kuntamarkkinointiasioita ja osastojen välistä henkilöstön käyttöä. Lyhyesti siinä myös todetaan, mitä erityistä kunnassa viikon aikana tapahtuu.

Tämä viikoittain kokoontuva joukko on minulle tärkeä. Sen kautta hoituu keskeisimpien asioiden valmistelu päätöksentekoon. Sen avulla yhdenmukaistamme toimintatapoja ja varmistamme, että toimimme samojen päämäärien hyväksi. Kunnassa on melkoinen etu siitä, että johtoryhmässä on erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavia ihmisiä: lääkäri, insinööri, opettaja, kamreeri.

Liikelaitos muotoutuu

Kuntien tuli antaa Paras-hankkeen mukaiset vastauksensa valtioneuvostolle viime kuun loppuun mennessä. Päätöksiä tehtiin aivan viimeisinä päivinä ja paikoin täpärin äänestystuloksin. Oman alueemme kannalta oli merkittävää, että Kristiinankaupunki ja Kaskinen päättivät lähteä yhteistyöhön Närpiön, Korsnäsin ja Maalahden kanssa.

Suupohjaan perustettavan liikelaitoskuntayhtymän osalta tämä merkitsee sitä, että väestöpohja jää reilut 9.000 asukasta suunniteltua pienemmäksi. Mahdollisuudet erikoistumiseen ja erikoislääkäripohjaisiin palveluihin tältä osin jonkin verran heikentyvät. Toisaalta nyt muodostettava neljän kunnan liikelaitos voi toimia käytännössä täysin yksikielisellä alueella.

Liikelaitoksella tavoitellaan epäbyrokraattista, joustavaa, taloudellisesti tehokasta, yritysmäistä toimintaa. Palvelut tuotteistetaan, kunnat määrittävät itse palvelutasonsa ja maksavat tilauksensa mukaisesti. Toiminnassa panostetaan terveyden edistämiseen, avopalveluihin ja oikeaan hoidon porrastukseen.

Tavoitteet liikelaitokselle ovat hyvät. Mukana olevat kunnat ovat tehneet yhteistyötä pitkään, joten mukana olevat toimijat tuntevat toisensa hyvin. Käytännön toiminnan suunnittelu on vasta edessä, mutta valtuustojen tekemät päätökset antavat vankan pohjan yhteistyön rakentamiselle.

Risteykset

Kantien risteysten turvallisuus keskusteluttaa Teuvalla. Vaarallisiksi koetaan sekä ns. ABC:n risteys että Jurvantien risteys. Tapahtuneet onnettomuudet vahvistavat, että huoleen on aihetta.

Tie on valtion. Mutta kuntakin voi asialle jotain tehdä. Kuluneen syksyn aikana selvitetään yhdessä tiehallinnon kanssa, mitä liikenneturvallisuutta lisääviä toimia voitaisiin alueelle saadun 60 km:n nopeusrajoituksen lisäksi toteuttaa. Asiaa kunnan puolesta hoitaa kunnaninsinööri Markku Salonen.

Muutokset liittymäjärjestelyissä ovat yleensä isoja investointeja. Kiertoliittymät, alikulkutunnelit ja liityntäkaistat sekä risteysten porrastaminen maksavat niin paljon, että niiden nopea toteuttaminen nykyisellä tierahoituksen tasolla on hyvin vaikeaa, mutta teemme parhaamme asian eteenpäin ajamiseksi.

Parahanlaasta poveria

Tänä vuonna Elolystien yhteydessä järjestetään seminaari, jonka nimenä on "Parahanlaasta poveria Teuvalla". Tilaisuus on lukion auditoriossa lauantaina 11.8.2007 klo 13. Peab Seiconin toimitusjohtaja Antti Peltoniemi luo katsauksen Teuvan tulevaisuuden mahdollisuuksiin yritystoiminnan kannalta. Rahoituksen näkökulmasta asiaa tarkastelee Nordic Venture Partnersin osakas Pekka Rauhala. Kommenttipuheenvuoron käyttää yrittäjä Tapani Koski. Alustusten pohjalta käydään keskustelua, jota johtaa valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio.

Tarkoituksena on saada ulkopuolista asiantuntijanäkökulmaa Teuvan elinkeinoelämään ja sen mahdollisuuksiin. Hyödynnämme tässä Teuvalta lähtöisin olevia osaajia. Keskitymme vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mietimme, miten itse voimme olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita aihe kiinnostaa. Olisi upeaa, jos tämä korkeatasoinen seminaari vetäisi lukion salin täyteen Teuvan elinkeinoelämän kehittämisestä innostuneita.

Tilaisuuden jälkeen on tarkoitus perustaa "Teuvan tulevaisuuden sparraajat". Kyseessä olisi ryhmä entisiä teuvalaisia, jotka kokoontuisivat vuosittain eri teemojen merkeissä miettimään Teuvan kehittämistä. Olennaista on, että osallistuminen ryhmän toimintaan voisi aina tapahtua oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan. Sparraajille ei siis oltaisi asettamassa mitään raskaita velvoitteita. Maailmalla menestyneiltä sparrajiltamme voisimme kuitenkin saada usein hyviä vinkkejä ja ideoita.

Työllisyys paranee

Toukokuun lopussa teuvalaisia oli työttömänä 4,2 % työvoimasta. Se tarkoittaa sitä, että kaikkiaan 111 teuvalaista oli vailla työtä. Tässä on vähennystä vuoden takaisesta 54 henkilöä. Huhtikuusta vähennystä oli 35 henkilöä.

Mielestäni yksikin työtön on liikaa. Täystyöllisyyteen on teuvallakin vielä matkaa. Siihen kuitenkaan koskaan tuskin päästään. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät koskaan voi täysin vastata toisiaan. Teuvallakin on tällä hetkellä noista yli sadasta työttömästä huolimatta kova pula monen alan osaajista.

Teuvan työllisyyskehitys on kuitenkin kaiken kaikkiaan ollut myönteinen. Keskimääräinen työttömyys Etelä-Pohjanmaalla on 5,7 %. Kahdeksassa kunnassa työttömyys oli alle 5 %. Nämä kunnat olivat Ylihärmä 3,4 %, Alahärmä 3,8 %, Teuva 4,2 %, Kuortane 4,2 %, Lapua 4,3 %, Kauhava 4,7 %, Nurmo 4,8 % ja Evijärvi 4,9 %. Seinäjoen työttömyysaste oli 7,6 % ja Kauhajoen 8,2 %.

Ilon aihe

Teuvan väkiluku on alkuvuonna ollut lievässä nousussa. Kuukausittain tulevat tilastot ovat aina kertoneet pientä, muutaman asukkaan lisäystä. Se on ilon aihe, sillä aiempina vuosina väkilukumme on ollut aika selvässä alamäessä.

Seinäjoen maistraatin tuorein tilasto kertoo toukokuun lopun tilanteen. Teuvan asukasluku on 6.175. Siinä on lisäystä vuoden vaihteesta 17 henkilöä. Teuvaa enemmän maakunnassa väkilukuaan kasvattivat vain Seinäjoki (+ 194), Nurmo (+ 129), Ilmajoki (+ 52) ja Lapua (+ 44).

Loppuvuoden kehitystä on vaikea ennakoida. Se voi hyvinkin olla toisen suuntainen. Silti alkuvuosi antaa aihetta iloon. Se antaa viitteen siitä, että uusien asukkaiden hankkimiseksi kunnan kannattaa panostaa.

Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

Harmin paikka!

Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen matkailun myynti- ja markkinointiyhtiön perustaminen lykkääntyy. Nykyisinhän aluetta markkinoi sekä Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy että Vaasassa toimiva Pohjanmaan Matkailu ry. Tarkoitus oli yhdistää voimat matkailijavirtojen ohjaamiseksi Pohjanmaalle.

Matkailijat eivät oikein näitä meidän maakuntarajoja hahmota. Toisaalta näiden matkailun toimijoiden omatkaan rajat eivät noudata maakuntarajoja. Esim. sellaiset kunnat kuin Teuva, Alähärmä ja Ähtäri ovat Pohjanmaan matkailun jäseniä, ja niiden matkailutuotteet siis pitäisi osata etsiä Pohjanmaan matkailun esitteistä ja nettisivuilta. Onkin ymmärrettävää, että selkeyttä sekavaan tilanteeseen olivat toivoneet erityisesti matkailuyrittäjät, jotka olisivat olleet valmiit osallistumaan yhdessä kuntien kanssa uuden yhteisen yhtiön rahoitukseen.

Yhteisen yhtiön muodostamista on vaikeuttanut se, että panostus matkailun markkinointiin (€/asukas) on Etelä-Pohjanmaan puolella ollut huomattavasti suurempaa kuin Pohjanmaalla. Vastaavasti tällä panostuksella on kunta saanut laajemman palvelupaketin. Pohjanmaan Matkailun jäsenkunnat ovat sitten panostaneet itse harkintansa mukaan omaan matkailumarkkinointiinsa. Uudessa yhtiössä tulisi päästä yhteiseen toimintamalliin, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan kellään merkittävästi nousta.

Rahastakin voi olla pulaa, mutta vielä suurempi puute maakuntien yhteistyössä on hyvästä tahdosta. Pohjanmaan maakunnat mieluummin kilpailevat keskenään kuin liittoutuvat ja tekevät rakentavaa yhteistyötä.

Poimintoja henkilöstöraportista

Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on valmistunut. Raportin avulla seurataan sitä, miten henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen kehittyvät. Sillä seurataan myös, miten henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tässä pari poimintaa viime vuodelta. Kokonaistyöpanos oli 361 henkilötyövuotta (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset; kaikki yhteensä). Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 341. Henkilökunnasta vain 15 % oli miehiä. Peräti 60 % vakinaisesta henkilökunnasta teki töitä sosiaali- ja terveystoimessa. Vakinaisesta henkilökunnasta 45 - 59 -vuotiaita oli 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä oli 50 vuotta. Viime vuonna eläkeiän saavutti 8 henkilöä. Vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jäävien määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Vuoden 2006 aikana solmittiin yli 1200 palvelussuhdetta. Tämä siis pitää sisällään määräaikaisia ja ennen kaikkea sijaisia. On siinä jouduttu monta paperia täyttämään!

Lisä- ja ylitöitä viime vuonna tehtiin viiden henkilötyövuoden verran. Sairauslomien määrä kasvoi vuodessa 10 %. Sairauslomapäiviä kertyi yhteensä noin 19 henkilötyövuoden verran. Melkoinen määrä siis.

Koulutuksessa oltiin yhteensä reilut 1.000 päivää (keskimäärin 3 päivää/vakituinen työntekijä). Koulutukseen käytettiin vain 0,6 % palkkasummasta. Tämä selittyy sillä, että suuri osa koulutuksesta järjestettiin paikallisena tai seudullisena.

Henkilöstöstrategian mukaisista tavoitteista sisäistä tiedottamista parannettiin, kehityskeskusteluja vakiinnutettiin, esimiesvalmennusta järjestettiin ja tasapuolisen palkitsemisen sääntöjä valmisteltiin.

Äystön Kyläyhdistys aloittaa mielenkiintoisen hankkeen

Äystön Kyläyhdistys Ry on saanut Leader+ -rahoitusta hyvinkin hyödylliseen ja tarpeelliseen esiselvitykseen. Hanke toteutetaan koko kunnan alueella. Sen lähtökohtana on se, että kyläyhteisöissä perheet ja nopeasti kasvava vanhusten joukko tarvitsevat lisää palveluja. Hankkeella herätellään henkiin vanhaa kylissä vallinnutta naapuriavun perinnettä.

Käytännössä kartoitetaan palvelutarpeet niin perheiden kuin vanhustenkin osalta (kotipalvelu, talonmiespalvelut, lastenhoito, kotona asumista helpottavat turvapalvelut jne.). Selvitetään, onko kyläyhteisössä valmiuksia naapuriapuun tai toimimiseen työntekijöinä näitä palveluja antavassa yrityksessä. Selvitetään lainsäädännön asettamat rajat toiminnalle. Mietitään, millä yritysmuodolla palveluja voitaisiin järjestää, mistä yritys voisi saada tukea, millaisia kumppaneita se voisi löytää, voisivatko palvelusetelit edistää palvelujen tuottamista.

Aihe on tärkeä. Uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen tarvitaan. Ei niin, että kunta vetäytyisi palvelujen tuottamisvelvoitteistaan. Nämä uudet palvelut voisivat täydentää olennaisella tavalla kunnan palvelutarjontaa.

Suomessa on monin paikoin perustettu työosuuskuntia. Työpalveluja tarjoavat henkilöt ovat perustaneet pienin panoksin oman yrityksen. Osuuskunta markkinoi palveluja, laskuttaa asiakkailta palvelumaksut ja maksaa työn tekijöille palkan. Hoitaa siis koko talousbyrokratian. Se madaltaa huomattavasti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Mukana voi olla vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä tai kausiluonteisesti. Näillä järjestelyillä työtön voi saada työtä ja palvelua tarvitseva löytää oikean palveluntuottajan.

Tulevaa yhteistyötä suunnitellaan

Paras-hanke käynnistyi toden teolla Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisellä seminaarilla 20.4. Asiassa edetään asianomaisten kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten tekemien päätösten mukaisesti. Huhtikuisessa seminaarissa olivat mukana kunnanhallitusten jäsenet, valtuustojen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat virkamiehet ja henkilöstön edustajat.

Seminaarissa mietittiin yhteistyön lähtökohtia. Sellaisia asioita kuin, mitkä seikat näitä Suupohjan kuntia yhdistävät, millaisia tavoitteita yhteistyölle tulisi asettaa sekä millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia yhteistyöhön voisi liittyä.

Sittemmin näitä asioita ovat miettineet kussakin neljässä kunnassa valtuustoryhmät. Näin sanansa ovat päässeet sanomaan käytännössä kaikki valtuutetut. Perjantaina 11.5. järjestetään Orrelassa seminaari, jossa valtuustoryhmien kannanottojen pohjalta asetetaan yhteistyölle reunaehtoja ja tavoitteita.

Tässä prosessissa on pyritty siihen, ettei heti ensimmäiseksi ruveta piirtelemään organisaatiokaavioita ja jakamaan vakansseja, vaan lähdetään liikkeelle siitä, mitä asioita yhteistyöllä tulee tavoitella. Kun näistä asioista on päästy yksimielisyyteen, on sitten aika miettiä, millaisin yhteistyön muodoin niitä voitaisiin toteuttaa.

Teuvalaiset ovat keskusteluissa korostaneet mm. lähipalvelujen säilyttämisen tärkeyttä. Samoin tärkeänä nähdään päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa. Yhteistyö ei saa lisätä kustannuksia, vaan yhdessä tulee löytää taloudellisia toimintatapoja. Hallinnosta tulee voida purkaa päällekkäisyyksiä. Teuvan vahvuuksia tulee voida yhteistyössä hyödyntää. Näitä ovat ainakin hyvin toimiva terveyskeskus, hyvän toimintamallin kehittänyt Lehtiharjun sairaala, tasokas koululaitoksemme perusopetuksesta lukioon ja aikuiskoulutuksen osaaja Teak. Muitakaan toki unohtamatta.

Kohtuullisen hyvä tilinpäätös

Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. 5.6.2006 valtuusto kuitenkin leikkasi jo myönnettyjä määrärahoja siten, että alijäämäksi jäi enää 33.150 euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj. euroa. Kuitenkin myös monien määrärahojen käyttö puolestaan alittui. Niinpä toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,6 %.

Verotuloja kertyi 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Ylijäämää talousarviovuodelta kertyi 28.761,36 euroa. Ei siis paljoa, mutta plussan puolelle kuitenkin päästiin.

Lainaa vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli 1,3 milj. euroa. Jokaista teuvalaista kohden laskettuna lainamäärä oli 215 euroa. Kuntien välisessä vertailussa tämä ei ole kovin paljon. Kunnan omavaraisuusaste oli 81,8 %. Tämä tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Kun otetaan huomioon kunnan omistamat yhtiöt, koko kuntakonsernin tunnusluvut olivat jonkin verran heikommat. Lainaa oli yhteensä 5,8 milj. euroa, mikä oli asukasta kohti laskettuna 947 euroa. Omavaraisuusaste puolestaan oli 66,3 %.

Kohtuullisen hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta Teuvan kuntatalous on kiristymässä. Menopaineet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ovat tulevina vuosina suuret. Lisäksi jo päätetyt etuudet lapsiperheille sekä investointituet yrityksille rasittavat kunnan taloutta erityisesti vuonna 2008 ja siitä eteen päin. Talouden hoidossa riittää siis jatkossakin haasteita.

Paras pitää kiirettä!

Kunta- ja palvelurakennehanke, jota tuttavallisesti myös Paras-hankkeeksi kutsutaan, on lopultakin nytkähtämässä liikkeelle toden teolla myös Suupohjassa. Syytä onkin, sillä valmista pitäisi olla elokuun lopussa, ja mietittävää on paljon.

Kunnat valitsivat hankkeelle ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Veijo Hurskaisen Efeko Oy:stä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tausta-analyysejä siitä, miltä seudun tulevaisuus kuntapalvelujen osalta näyttää. Miten kuntatalous kehittyy? Kuinka paljon väestörakenne muuttuu? Mitä tämä merkitsee palvelutarpeiden osalta? Mitä se maksaa? Paljonko henkilöstöä siirtyy eläkkeelle? Paljonko ja millaista henkilöstöä tarvitaan heidän tilalleen? Näitä asioita on yritettävä arvioida pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2030 asti.

Kun edellä mainitut analyysit ovat valmistuneet, kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhdessä henkilöstön edustajien kanssa kokoontuu 20.4. pohtimaan näistä vedettäviä johtopäätöksiä. Sen jälkeen kussakin kunnassa valtuustoryhmät ottavat kantaa siihen, mitkä ovat reunaehdot yhteistyölle.

Kunkin kunnan omat tavoitteet, ehdot yhteistyölle ja mahdolliselle kuntaliitokselle esitellään kuntajohdon seminaarissa 11.5. Tällöin mietitään myös keskeiset palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat periaatteet.

Seuraavaksi on tavoitteena muodostaa yhteinen visio yhteistyöstä tai yhteisestä kunnasta. Tätä pohditaan seminaarissa Orrelassa 30.5. Seminaarin jälkeen valmistellaan raportti, jonka pitäisi olla valmis 7.6.

Jos kuntien valtuustot päätyvät raportin perusteella yhtä pitäviin päätöksiin yhteistyön kehittämisestä, prosessi jatkuu yksityiskohtaisella toimintojen yhteensovittamisella eri palvelualoittain. Tämä lienee se kaikkein isotöisin osuus. Lopullisena tavoitteena on kuntien välinen yhteistyösopimus tai yhdistymissopimus.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Perjantaina 30.3. jätti kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä väliraporttinsa. Tämä asia liittyy paljon puhuttuun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Tavoitteena olisi yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa on myös tarkoitus päättää kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi.

Kuulostaa hyvältä. Tuo viimeksi mainittu tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: Meillä palkansaajilla on kunnallisverotuksessa tiettyjä vähennyksiä (esim. ansiotulovähennys). Niiden ansiosta tilipussiin jää verottajan jäljiltä vähän enemmän kuin jäisi ilman niitä. Kunnan pussissa nuo vähennykset puolestaan näkyvät pienempinä verotuloina. Valtion olisi tarkoitus jatkossa korvata kunnille nämä menetykset valtion talousarvion kautta. Mutta samalla kuntien valtionosuuksia leikattaisiin sama määrä. Kuntien itsehallinnon arvellaan vahvistuvan, kun suurempi osa tuloista kertyy veronluonteisina. Ja päättäähän kunta itse veroprosentistaan, jolla voi näiden tulojen määrään vaikuttaa.

Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisten hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien sijasta kunta saisi yhtä valtionosuutta. Kuntakohtaisia erityisolosuhteita otettaisiin huomioon nykyistä vähemmän. Järjestelmä yksinkertaistuisi.

Siis: Valtionosuudet vähenisivät, niissä otettaisiin nykyistä vähemmän huomioon paikallisia olosuhteita ja palvelutarpeita. Samaan aikaan omaan verokertymään perustuvat tulot kunnissa lisääntyisivät. Tämä lienee hyvä uutinen niille kasvukeskuksille, joissa verotulot kasvavat voimakkaasti, ja palvelut voidaan järjestää edullisesti tiiviillä yhteiskuntarakenteella. Pienille, maaseutumaisille kunnille uudistuksen voisi povata tuovan vaikeuksia. Niiden verotulot kasvavat hitaasti. Tähän asti ne ovat pärjänneet sen varassa, että valtionosuuksia on korotettu ainakin osittain kustannustason muutosta vastaavasti. Vielä suurempia ongelmia tulee, jos valtio lisää kunnille tulevia palveluvelvoitteita.

Ehkäpä uudistus todella tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Pienten kuntien tulopohjan nakertaminen voi hyvinkin johtaa vuosien myötä laajamittaisiin kuntaliitoksiin.

Lukioille yhteinen rehtori?

Tämänpäiväinen Ilkka tiesi kertoa, että Kauhajoen ja Teuvan lukiot suunnittelevat yhteistyötä, jossa niillä olisi yhteinen rehtori. Tällaisesta on alustavia keskusteluja viime viikkoina käyty. Neuvottelut ratkaisevat, pääsevätkö kunnat asiasta yhteisymmärrykseen. Yhteistyöllä haetaan lähinnä toiminnallisia hyötyjä. Yhden johtajan alaisuudessa lukioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää monipuolisesti.

Teuvalle on ensiarvoisen tärkeää oman lukiokoulutuksen säilyttäminen. Nykyisillä ja näkyvissä olevilla oppilasmäärillä se ei millään muotoa olekaan uhattuna. Silti lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta voimme tarjota jatkossakin monipuolista ja tasokasta opetusta. Teuvan lukiohan on jo nyt mukana laajassa yhteistyöverkossa tietoverkon kautta tapahtuvan opetuksen osalta.

Tulevaisuuslautakunta oikealla asialla

Tulevaisuuslautakunta ei ole kunnissa vielä kovin yleinen ilmiö - ei varsinkaan pienissä kunnissa. Kaikkialla siellä, missä tällainen toimielin on perustettu, se vielä hakee paikkaansa ja tehtäväänsä kunnan organisaatiossa. Teuvalla tulevaisuuslautakunta on ollut hyvin aktiivinen ja rakentava toimija. Monen hyvän idean takaa löytyy tulevaisuuslautakunnan virallinen tai epävirallinen esitys. Lautakunta on omalta osaltaan ollut merkittävästi parantamassa sitä julkista kuvaa, jonka Teuvasta annamme ulospäin. Lautakunta on myös pyrkinyt aktiivisesti kuulemaan kuntalaisten ääntä mm. kyläkierroksilla.

Oivana jatkona tälle toiminnalle on lautakunnan virittelemä ideakilpailu, josta tarkemmat tiedot löytyvät www-sivujemme ajankohtaista-osiosta. Ideakilpailun aihealue on laaja - se sisältää käytännössä koko kunnan toimialan palveluista yleiseen paikkakunnan kehittämiseen. Parhaat palkitaan, ykköspalkinto on tasan tuhat euroa!

Tässä siis yksi käytännön keino olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuuden Teuvaa! Laita ideasi kirjalliseen muotoon (paperille tai sähköpostiin) ja toimita ohjeiden mukaan tulevaisuuslautakunnalle ennen vappua, niin olet kisassa mukana!

Uskon, että ideoita tulee paljon, ja raadilla on vaativa työ parhaimpien löytämisessä. Kaikkia hyviäkään ideoita ei voida toteuttaa, koska resurssit ovat aina rajalliset. Mutta jos löydämme edes yhden tai muutaman kultajyvän, joilla saamme Teuvan pitäjään uutta puhtia, on kilpailu tehtävänsä täyttänyt.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistui

Ohjelmaa tehtiin hartaasti, siihen käytettiin varsin monta iltaa vuoden 2006 aikana. Hyvä niin, sillä on hyvin tärkeää, että yrittäjät ja kunnan edustajat kävivät yhteistyökysymyksiä perusteellisesti läpi. Tässäkin pätee se, että lopputyönä valmistuvaa paperia tärkeämpi on siihen johtava prosessi. Ennen tällaista yhteistä keskustelufoorumia ei ole ollut.

Poimin tähän pari mielestäni tärkeää asiaa ohjelmasta:

Tekemisen meininki. On tärkeää, että kunta ja yrittäjät löytävät yhteisen sävelen. Yrittäjät odottavat kunnalta ripeää, pitkäjänteistä, tasapuolista ja ennustettavaa päätöksentekoa sekä selkeitä pelisääntöjä yhteistyölle.

Panostukset. Investointien korkotuki (3 %-yksikköä lainan maksamattomasta pääomasta) ja 10 %:n suora investointituki alle kymmenen henkeä työllistäville pienyrityksille ovat merkittäviä panostuksia. Ne osoittavat, että kunta on tosissaan, kun se sanoo olevansa yritystensä kehityksen tukena.

Kasvuyritysten kehittäminen. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän käynnistämä hanke kohdistaa toimenpiteensä kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin. Niiden keskeisin kasvun este on tällä hetkellä pula osaavasta työvoimasta. Kasvuyrityksen ei tarvitse olla suuri yritys. Kasvuhakuisuus on keskeinen kriteeri.

Yritysvaikutusten arvointi. Ohjelmassa todetaan, että keskeisiä kunnallisia päätöksiä tehdessä tulisi arvioida päätösten vaikutuksia yrityselämään. Parantavatko ne yritystemme toimintaedellytyksiä, vai syövätkö ne pohjaa niiltä toimenpiteiltä, joilla yritämme elinkeinoelämäämme edistää?

Julkiset hankinnat. Julkisten hankintojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisten yritysten mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palveluitaan kunnalle. Erityisesti hyvinvointipalveluissa kunnan tulee toimia siten, että yksityistä tarjontaa alueelle voi syntyä.

Elinkeinotoimikunta. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa jatketaan perustamalla muutaman kerran vuodessa kokoontuva yrittäjien ja kunnan edustajien yhteinen toimielin. Se seuraa aktiivisesti elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista ja tekee esityksiä tarvittavista uusista aloitteista yhteistyön kehittämiseksi.

Uuteen vuoteen!

Teuvan kunnallispoliittinen vuosi 2006 päättyi marathon-mittaiseen valtuuston kokoukseen 21.12. Keskustelua käytiin puoleen yöhön asti, ja äänestyksiäkin kertyi normaalia kokousta enemmän. Olihan toki esillä myöskin tärkeitä asioita. Jotenkin minulle jäi sellainen vaikutelma, että vaikka joistakin asioista oli erilaisia mielipiteitä, keskustelu pysyi aika leppoisana ja asiallisena. Päätöksissä ei mitään suuria yllätyksiä tapahtunut, vaan kunnanhallituksen esitykset tulivat hyvin pitkälle sellaisinaan hyväksytyiksi.

Suurin muutos oli se, että dementiakoti vaihtui budjetin investointiosassa teollisuushalliksi. Tähän ei liity dramatiikkaa. Pitkään suunniteltu teollisuushalli on ensi vuonna tarpeen toteuttaa. Dementiakotia puolestaan suunnitellaan ensi vuoden aikana, ja tarvittavat määrärahat varataan hankkeelle aikanaan, mikäli uudisrakentamista tarvitaan.

Terveyskeskuksen vuodeosasto ja Henriikka-koti toimivat ylikuormittuneina. Ne tarvitsevat ainakin väliaikaisesti lisää henkilökuntaa tilannetta helpottamaan. Varat vuoden 2007 talousarvioon voidaan tarvittaessa varata normaalissa järjestyksessä, kun lautakunta tekee asiasta esityksensä. Pitemmällä tähtäyksellä tulee pohtia, millä tavalla vanhustenhuollon palvelurakennettamme tulee kehittää, jotta jokainen vanhus saa juuri tarvitsemansa hoidon. Uusi dementiakoti voi olla yksi ratkaisu tässä asiassa.

Vuoden 2007 tärkeitä asioita ovat mm. vanhustenhuollon kehittäminen, kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Paras-hankkeen mukaisesti sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen tiloja rakentamalla ja elinkeinopoliittista ohjelmaa toteuttamalla.

Työtä riittää uudelle vuodelle, mutta Teuvan kehitysnäkymät ovat myönteiset. Uudelta vuodelta toivon hyvää yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppanien kanssa Teuvan parhaaksi!

Niperelle kiitos!

Lämpimät kiitokset Nipere Oy:lle hyvästä joululahjasta! Nipere muisti erityisesti Kirkonkylän koululaisia ja asensi hidastetöyssyt Filppulankujalle lasten liikenneturvallisuutta parantamaan. Ajetaan varovaisesti!

Joulurauhaa!

Tämä syksy on Teuvan kunnassa ollut vilkas ja mielenkiintoinen. Kouluverkkoasia, perhepoliittinen strategia, Parran kehittämissuunnitelma, yrittäjille tehty kysely, elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu, seutupalvelukeskusselvitys, Paras-hankkeen mukaiset neuvottelut kuntayhteistyöstä, parin teollisuushallin suunnittelu... Tässä muutamia nyt mielessä olevia. Elinkeinopoliittinen strategiakin saatiin tässä jouluviikolla valmiiksi. Esittelemme sitä lehdistölle heti vuodenvaihteen jälkeen. Tänä vuonna jäljellä on vielä mielenkiintoinen valtuuston kokous torstaina 21.12.2006 klo 18.30. Esillä on monta edellä mainituista asioista. Tulkaahan joukolla seuraamaan kokousta!

Vaan sitten onkin aika hiljentyä joulun viettoon. Tänä vuonna joulun aika tarjoaa harvinaisen monta pyhäpäivää. Käytetään ne lepoon ja yhdessä oloon läheisten kanssa. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen saakoon joulun valo kirkastaa mielemme.

Toivotan kaikille teuvalaisille, Teuvan kunnan yhteistyökumppaneille sekä kaikille blogini lukijoille oikein hyvää ja virkistävää joulua sekä iloista ja onnellista vuotta 2007!

Seutupalvelukeskus

Joulukuun valtuusto saa makusteltavakseen esiselvityksen seutupalvelukeskuksen perustamisesta. Päätöksiä ei tässä vaiheessa vielä asiassa tehdä, vaan selvitys kirjataan opiksi ja tiedoksi.

Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) ovat teettäneet tämän esiselvityksen tiettyjen tukipalvelujen hoitamisesta seutukunnassa yhteistyössä. Esiselvityksessä esitetään osakeyhtiön perustamista, jonka tehtäviksi siirtyisivät kuntien kirjanpito, palkanlaskenta, puhelunvälitys, atk-toiminnot ja mahdollisesti hankintatoimen asiantuntijatehtävät. Näitä tehtäviä kunnissa nykyisin hoitavat siirtyisivät vanhoina työntekijöinä perustettavan yhtiön palvelukseen. Tai oikeastaan eivät aivan kaikki. Tavoitteena on saavuttaa näissä toiminnoissa 25 %:n säästö, joten osa nykyisin näitä tehtäviä hoitavista jäisi kuntien palvelukseen hoitamaan muita tehtäviä. Kukaan ei järjestelyssä menettäisi työpaikkaansa, koska lähivuosina kunnista eläköityy sen verran väkeä, että väen vähennys saadaan toteutettua sitä kautta.

Säästön pitäisi onnistua atk:n avulla. Eli paperin käyttöä vähennettäisiin, ja entistä useammat työvaiheet hoidettaisiin sähköisinä piuhaa pitkin. Keskeistä tässä on sähköisen ostolaskun käsittelyn käyttöön otto. Nythän jo useat yritykset tarjoavat sitä mahdollisuutta, että lasku tulee asiakkaalle sähköisenä. Paperilla vielä tulevat laskut voidaan skannata tietojärjestelmään, ja näin näidenkin laskujen osalta niiden käsittely, tarkastukset ja hyväksynnät sekä kirjanpitoon kirjaus voidaan tehdä ilman paperia.

Säästöjen lisäksi yhteistyössä toimimalla haetaan toimintavarmuutta. Erityisesti pienissä kunnissa varahenkilöjärjestelyt tuottavat usein päänvaivaa. Varsinkin kun taloushallinnossa yksi ja sama henkilö ei saisi tehdä peräkkäisiä työvaiheita, ettei syntyisi ns. vaarallisia työyhdistelmiä. Hyvin toteuttamalla tällainen yhteinen "kunnallinen tilitoimisto" voisi tarjota työntekijöilleen myöskin mielekkäämpiä tehtäväkokonaisuuksia, kuin mitä nykyinen työ sisällään pitää.

Mutta kuten kunnanhallitus selvitystä käsitellessään totesi, paljon on asiassa vielä selvitettävää, ennen kuin kuntien taloushallinto saadaan yhdessä hoidettua.

Paras-hanke Suupohjassa

Valmisteilla oleva puitelaki velvoittaa kunnat miettimään palvelurakenteensa uusiksi. Lain ensisijaisena tavoitteena on elinvoimaisten kuntien muodostaminen työssäkäyntialueittain tai muutoin luontevina kokonaisuuksina. Kuntaliitosten vaihtoehtona kunnat voivat lisätä yhteistoimintaansa. Kuntien tulee joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, miten ne tulevina vuosikymmeninä selviävät väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi kunnallistalouden pysyessä kireänä. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjalla ja toisen asteen koulutus 50.000 asukkaan asukaspohjalla.

Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.

Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.

Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.

Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.

Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.

Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.

Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.

Kyselyn kertomaa

Osana elinkeinopoliittisen ohjelman viimeistelyä teuvalaisilta yrittäjiltä kyseltiin näkemyksiä yritystoiminnan tulevaisuudesta sekä toiveita siitä, miten kunta voisi olla avuksi yritystoiminnan kehittämisessä.

Kyselyyn vastattiin internetissä. Vastauksia tuli 54 kpl, vastausprosentti oli noin 14. Olisimme toki toivoneet enemmän vastauksia, mutta saatujen kokemusten mukaan tämäntyyppisissä kyselyissä tähänkin tulokseen tulee olla varsin tyytyväinen. Lisäksi vastauksista näkyy, että suurimmat yrityksemme ovat vastanneet varsin kattavasti.

Tulokset olivat yllättävänkin rohkaisevia. Vastanneiden yritysten ongelmat vaikuttivat olevan lähinnä kasvuun liittyviä pullonkauloja. Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli selvästi kaikkein keskeisin kysymys. Lisäksi yrityksillä tuntui olevan paljon investointi- ja koulutustarpeita. Vain harvat yritykset arvioivat lähivuosina liikevaihtonsa laskevan tai toiminnan loppuvan.

Reilulla kolmanneksella yrityksistä tuntui olevan viiden vuoden sisällä toimitilatarpeita. Useimmat ovat valmiit rakentamaan toimitilansa itse, mutta toivovat kunnalta avustusta investoinnin toteuttamiseen tai korkotukea investoinnista aiheutuvan lainan hoitamiseen. Kone- ja laiteinvestointeja on näkyvissä noin 70 %:lla yrityksistä. 61 % vastanneista kannatti suoraa investointitukea koneiden ja laitteiden hankintaan. Vastausten perusteella kunnan tuki erityisesti aikaistaisi investoinnin tekemistä, mutta myös parantaisi sen laatua. 27 % oli sitä mieltä, että kunnan antama 10 %:n investointituki mahdollistaisi investointeja, jotka muutoin jäisivät kokonaan tekemättä.

Koulutustarpeita tuntui olevan 63 %:lla yrityksistä. Erityisesti tarvitaan henkilökohtaisen ammattitaidon täydentämistä sekä markkinointi-, viestintä- ja myyntikoulutusta. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että näiden koulutustarpeiden täyttämisessä kunnan tuki olisi paikallaan. Erityisesti toivottiin suoraa avustusta koulutuskustannuksiin.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistunee joulun alla, ja se tulee kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn alkuvuoden aikana. Siinä pyritään ottamaan huomioon yrittäjien kyselyssä esittämiä toiveita. Kunta kuitenkin joutuu katsomaan näitä asioita omista lähtökohdistaan. Kunnan mahdollisten tukitoimien tarkoituksena on säilyttää ja luoda työpaikkoja. Tätä lähtökohtaa vasten päättäjien tulee esitettyjä tukitoimia tarkastella.

Tulevaisuuteen investoiva budjetti

Ensi vuoden talousarvio valmistuu hyvää vauhtia. Varsinkin nyt, kun koulujen jatko alkaa olla selvä asia. Valtuustohan vielä sanoo joulukuussa painavan sanansa kouluverkosta, mutta talousarviota rakennetaan sillä oletuksella, että kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kaikki koulut jatkavat vielä ainakin kolme vuotta.

Näillä näkymin talousarviosta on tulossa alijäämäinen (n. 0,2 M€). Toimintakulujen kasvu näyttäisi asettuvan noin 4,2 %:n kieppeille. Rahamääräisesti käytämme palveluihin ensi vuonna noin yhden miljoonan enemmän kuin tänä vuonna.

Menopaineemme kasvavat vuosi vuodelta sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Ikääntyvät kuntalaiset ovat palvelunsa ansainneet. Lähivuosina meidän täytyisi pystyä näihin palveluihin panostamaan entistä enemmän. Hoitohenkilökunta työskentelee jo nyt monin paikoin aivan liian ylikuormitettuna. Erityisen vaikea on tänä syksynä ollut vuodeosaston tilanne. Jotta voisimme turvata näiden palvelujen tason jatkossakin, tulisi meidän pystyä tekemään ratkaisuja, joilla palvelujen tuotantotapoja uudistetaan ja tarvittaessa siirretään määrärahoja sieltä, missä palvelujen kysyntä on vähentynyt, sinne missä tarve on suurin.

Jotta palveluillamme olisi jatkossakin myös maksajia, haluamme panostaa myös paikkakunnan elinvoiman turvaamiseen. Niinpä budjettiesitykseen on varattu määrärahoja myös Teuva-paketin mukaisiin toimiin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja lapsiperheiden tueksi. Vuoden lopulla valmistuvalla elinkeinopoliittisella ohjelmalla pyritään auttamaan paikkakunnan yrityksiä niiden kasvun tiellä olevissa vaikeuksissa. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja kuntaan muuttavia veronmaksajia.

Budjetin investointiosa on poikkeuksellisen suuri, tällä hetkellä noin 6 M€. Investoinneillakin pyritään tukemaan Teuvan yritysten myönteistä kehitystä. Esitys sisältää rahat peräti kahteen teollisuushalliin, joista toinen tulisi jo toimivan yrityksen tarpeisiin ja toinen paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten käyttöön.

Uskon, että budjettiesitys on kasvua rakentava ja Teuvan kehitystä myönteisellä tavalla edistävä. Talousarvion alijäämä kuitenkin todistaa, että vuotuisten käyttömenojen jälkeen ei todellisuudessa kunnan talouteen jää strategista kehittämisvaraa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja ja hyvin harkittuja toimintamenojen säästöjä seuraavien vuosien budjetit tulevat olemaan paljon ensi vuotista karumpia.

Parran puolesta

Luonto-Parran kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä syksyn korvalla. Laitamme sen vähäksi aikaa näkyville internet-sivuillemme www.teuva.fi. Ilmestynee sinne lähipäivinä.

Työryhmä teki hyvää työtä. Sen työskentelyyn osallistui suuri joukko ihmisiä eri järjestöistä ja toimijatahoista. Työssä oli innostunut ote. Tulokset ovat hyviä. Ryhmä pystyi näkemään aiempien pettymysten yli tulevaisuuteen ja luomaan hahmotelman Parran alueen hyvästä tulevaisuudesta. Silti ryhmä ei sortunut haaveiluun, vaan esitykset ovat realistia, tosiasiat tunnistaen tehtyjä.

Alueen kehittämisessä työryhmä näki neljä tukijalkaa:

1. Kokonaisvaltaisen maankäytön suunnitelman ja Master Planin laatiminen alueelle.

2. Alueen kehittäminen liikuntapuistona, jossa voidaan järjestää myös "kovemman luokan kisoja".

3. Alueen kehittäminen matkailukohteena.

4. Parra-henki: positiivisen kehittämisen ilmapiirin luominen Luonto-Parran alueelle ja selkeän Parra-imagon kehittäminen.

Parran alue on luonnonkaunista ja maastoltaan vaihtelevaa. Sieltä löytyy myös suojeltuja luontokohteita, kuten kivipelto ja muinaisvuorten louhikkoja. Se on luonto-oloiltaan upea ulkoilu- ja vapaa-ajanalue, jolla on myös matkailullisia mahdollisuuksia. Kiistämättä alue on yksi Teuvan vahvuuksista, jonka kehittämistä pitää miettiä pitkällä tähtäimellä.

Tällä hetkellä Luonto-Parran alue on ränsistynyt, epäsiisti ja pusikoitunut. Alueiden kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja yleisilme ei ole kovin viihtyisä. Muun muassa hyvät luontoreitit ovat jääneet vaille asianmukaista hoitoa. Alueen rakennukset ovat kuitenkin perusrakenteiltaan aika hyväkuntoisia. Joten pelkällä alueen siistimisellä voidaan jo saavuttaa paljon.

Minusta on tärkeää, että Parra-työryhmän nostattamaa innostusta alueen kehittämiseen ei lannisteta. Pikemminkin nyt olisi aika takoa, kun rauta on kuuma. Työryhmän työskentelyn päätyttyä kokosimme Parran ja Sotkan alueen toimijoita yhteisiin palavereihin, joissa mietittiiin, miten alueet ja niiden toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Ideoita pulppusi noissa keskusteluissa. Hyvin yleisesti hyväksyttiin ajatus, että molemmille alueille laadittaisiin yhteistyössä ns. Master Plan. Kyseessä on juuri työryhmänkin ehdottama suunnitelma, jossa asiantuntijan johdolla mietittäisiin tulevaisuuden näkökulmasta aluille sijoitettavat toiminnot, niiden sijainti, toimijoiden yhteistyö ja markkinointi. Suupohjan kehittämisyhdistykseltä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta tällaiseen hankkeeseen, joten kuntakaan ei tässä hankkeessa paljoa köyhtyisi.

Teuvan Rivakan vuokrasopimus Luonto-Parran käytöstä päättyy vuoden lopussa. Jos mitään ei tehdä, Parran alue jää kokonaisuudessaan kunnan ylläpidettäväksi ja veronmaksajien maksettavaksi. Se vaihtoehto ei minusta kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta, kun Parran kehittämissuunnitelmat eivät vielä läheskään kaikilta osin ole valmiit, emme tiedä tarkoin, millaista toimijaa meidän olisi järkevää Parraan etsiä. Niinpä näkisin perusteltuna tässä vaiheessa, että Parrassa jatkaisi jonkin aikaa Rivakka tai jokin toinen asiaan innostuva paikallinen järjestö. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhdessä sen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin Parra olisi kaikkien yhteinen asia.

Otan Parran tulevaisuuden esiin kunnanhallituksessa 20.11. Päättäjien ratkaistavia asioita ovat kehittämissuunnitelman hyväksyminen, yhteinen suunnitteluhanke Sotkan alueen kanssa, vastuuhenkilön nimeäminen kunnasta alueen kehittämiseen sekä alueen päätoimijoiden etsiminen paikallisten järjestöjen ja yritysten joukosta.

Onnea Westi!

Aivan oikealle yritykselle myönnettiin tänä vuonna maakunnallinen yrittäjäpalkinto. West Welding Oy on todellakin mittavien töiden tekijä! Erikoistuminen suuren kokoluokan paineastioihin, huippuunsa viritetty osaaminen ja yrittäjien tiukka sitoutuminen asiaansa ovat tuoneet mukanaan ansaitun menestyksen. Westi, niin kuin kotoisasti Teuvalla sanotaan, tuo leipää suoranaisesti 85 talouteen ja välillisesti vielä aika monelle muulle. Teuvalla on useita kärkiyrityksiä, joista voimme olla ylpeitä, ja West Welding on ehdottomasti yksi niistä.

Haluan esittää parhaat onnitteluni niin yrityksen omistajille kuin myöskin kaikille työntekijöille upeasta saavutuksesta!

Paitakisan voitto

Niinhän siinä sitten kävi, että Kuntaliiton masinoiman parasta kuntapaitaa etsineen kisan voiton jakoivat Yläne ja Teuva. Taisto netissä kävi erityisesti kisan viime hetkillä kuumaksi. Teuva ja Yläne olivat tässä vaiheessa ylivoimainen kaksikko, joten voiton jakaminen oli varmasti paikallaan. Ja komea paita oli Yläneellä(kin).

Parhaat kiitokset kaikille Teuvaa äänestäneille! Mahtavan äänivyöryn saitte aikaiseksi! Erityiskiitokset paidan tekijöille: Pihlajanlehtikuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-logon Ari Paananen ja näistä kokonaisuuden työstänyt Tiina Rantakoski. Kiitokset myös kunnan viestintätyöryhmälle, joka otti paidan ideoinnin ja toteutuksen tehtäväkseen. Ja kiitokset Nevalan Marjolle, joka lähetti paidan kisaan mukaan.

Kyllä kehtaa kulkea "Parasta päällä".

Strategiaa työstämään

Syyskuun aikana on aloitettu Teuvan kuntastrategian suunnittelu. Päättäjiä ja virkamiehiä on kutsuttu Orrelaan jo muutamaan yhteiseen palaveriin. Tänään tätä kirjoittaessani on lautakuntien jäsenten vuoro ahertaa.

Teuvalla on viime vuodet keskitytty talouden suunnitteluun ja seurantaan. Se onkin ollut välttämätöntä, kun muistaa miten vaikeista talouden tunnusluvuista on aikoinaan jouduttu liikkeelle lähtemään. Talous on tärkeää pitää kunnossa jatkossakin. Mutta talous on kuitenkin vain väline. Kunta on olemassa kuntalaisten palveluja ja perusturvaa varten. Kunnossa oleva kunnallistalous mahdollistaa palvelujen tuottamisen nyt ja jatkossa.

Nyt aloitetulla strategiatyöllä haetaan yhteisiä suuntaviivoja Teuvan kehittämiselle. Visioitten ja strategioitten miettiminen saattaa tuntua tuskaiselta ja vähän paperisen makuiselta. Mutta kun alkuun on päästy, joudutaan aika pian ottamaan kantaa aivan keskeisiin ja konkreettisiin kysymyksiin. Tärkeintä ei olekaan löytää hienoja sanoja ja kauniita lauseita, vaan kehittämisen kannalta oikeat asiat. Strategiatyö ei saa olla kaiken hyvän ja kannatettavan ylöskirjaamista, vaan sen tulee olla valintojen tekemistä. Koska voimavarat ovat rajalliset, joudutaan tärkeistä asioista valitsemaan tärkeimmät. Juuri tämä on poliittisten päätöksentekijöiden tärkein tehtävä.

Käytämme suunnittelussamme tasapainotetun tuloskortin menetelmää. Siinä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta. Luonnollisesti asiakasnäkökulma on ensimmäinen. Miten meidän tulee toimia, jotta asiakkaat olisivat tyytyväisiä ja kuntalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut? Seuraavaksi asioita mietitään henkilökunnan ja osaamisen vinkkelistä. Miten varmistamme henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä osaamisemme karttumisen? Sitten toimintaa tarkastellaan nykyisin paljon puheenaiheena olevien palveluprosessien kannalta. Niissä on yksinkertaisesti kysymys siitä, miten asiat teemme. Miten tuotamme palvelut järkevästi ja tehokkaasti, ja jätämme pois turhan byrokratian. Lopuksi tulisi vielä varmistaa, että toimimme taloudellisten voimavarojemme puitteissa.

Tietysti neljän eri näkökulman käyttö yhtä aikaa lisää päättäjien vaikeuskerrointa. Mutta totuus lienee se, että jos rakennamme tavoitteemme vain yhden näkökulman varaan, se on pitemmän päälle kestämätöntä. Jos pidämme huolta vain taloudesta, asiakkaat eivät varmasti kauaa ole tyytyväisiä, ja henkilöstökin uupuu työssään. Jos pidämme esillä vain asiakasnäkökulmaa, saattavat rahat piankin loppua. Tai jos satsaamme vain henkilöstön hyvinvointiin, voivat toimintatapamme muodostua kovin tehottomiksi. Tasapainoa näiden eri tavoitteiden välillä siis tarvitaan.

Kun poliittiset päättäjät yhdessä miettivät lähivuosien strategiset tavoitteet, ja valtuusto ne aikanaan hyväksyy, on koko kunnan toimintaa mahdollista paremmin yhdensuuntaistaa. Tämä tietysti edellyttää, että valittuihin linjoihin sitoudutaan. Kun strategiat on hyväksytty, tulee yksittäisiä päätöksiä tarkastella strategioita vasten. Tukeeko tämä päätös yhdessä valitun strategian toteutumista, tukeeko se sitä riittävän vaikuttavasti, vai peräti haittaako se sitä. Strategiasta tulee näin poliittisten päätöksentekijöiden johtamisen väline.

Teuvalaiseen päätöksentekoon tarvitaan lisää ennakoitavuutta, linjakkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sitä voivat lopulta kehittää vain päätöksentekijät itse. Strategiatyö on tähän käypä työkalu. Mutta työtä, yhteistyötä ja sitoutumista se vaatii.

Parasta päälle!

Käykäähän osoitteessa www.kunnat.net äänestämässä Suomen parasta kuntapaitaa! Teuva oli jo vahvassa johdossa, mutta nyt taisto on käynyt tiukaksi. Kaikki äänet tarvitaan! Äänestää voi 13.9. asti.

Juhla yrittäjyydelle

Tiistaina 5.9. juhlitaan suomalaista yrittäjyyttä. Helsingin Kampissa järjestettävässä valtakunnallisessa juhlassa paljastetaan yrittäjäpatsas. Hankkeen takana on 40-jäseninen valtuuskunta, jossa ovat edustettuina keskeiset elinkeinoelämän ja yritystoiminnan edistämisen organisaatiot kauppa- ja teollisuusministeriöstä Elinkeinoelämän keskusliittoon ja Suomen Yrittäjiin.

Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ovat yhdessä tarjonneet mahdollisuutta osallistua tähän tapahtumaan paikallisella tasolla. Seuraamme Suupohjan Seutuverkon kautta tilaisuutta Lukion auditoriossa.

Valtakunnallisen lähetyksen päättyessä aloitamme oman paikallisen osuutemme, jossa on kaksi teemaa. Esittelemme viittä vaille valmista, yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa valmisteltua elinkeinopoliittista ohjelmaa. Siihen on koottu linjauksia työn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Teuvalla. Siinä on myös tarkoitus määritellä kunnan ja yrittäjien yhteistyön pelisäännöt. Olemme ideoineet sinne myös joitakin porkkanoita yritystoiminnan kehittämiseen. Niitä kaikkia ei varmaankaan voida toteuttaa, mutta nyt olisi hyvä aika ottaa kantaa siihen, mitkä niistä parhaiten edistäisivät juuri teuvalaisten yritysten eteenpäin menoa. Tästä toivomme keskustelua.

Toisena teemana on kauppiaiden yhteisen kampanjapäivän ideointi. Juha Tammisto kertoo aiheesta ja tunnustelee yrittäjien valmiutta lähteä yhteiseen markkinointitempaukseen mukaan.

Siis tiistaina 5.9. aloittelemme lukiolla kahvitarjoilulla klo 15.30. Suora lähetys Kampista alkaa klo 16. Toivon, että mahdollisimman moni yrittäjä, kunnallinen päättäjä ja yleensä yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä kiinnostunut pääsee tilaisuuteen mukaan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kesän korvalla kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellut työryhmä sai lopulta valmiiksi esityksensä puitelaiksi. Esitys on eri poliittisten ryhmien välillä hiottu kompromissi, eikä vastaa kaikkia siihen asetettuja tavoitteita.

Esityksestä löytyy paljon hyvää. Laki on monelta osin väljä, se ei pakota kuntia samaan muottiin, vaan monet asiat jäävät kuntien omaan harkintaan ja alueellisesti yhdessä sovittaviksi. Laki velvoittaa maakuntakeskukset ja niiden lähikunnat suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Myös muut kunnat joutuvat miettimään palvelujen järjestämistä yli kuntarajojen, erityisesti perusterveydenhuollossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat yhteistyön tai kuntaliitosten kautta järjestämään asiansa kuntoon parissa vuodessa. Kuntien henkilöstön asema on turvattu rakennemyllerryksessä viideksi vuodeksi. Tämä on hyvä, sillä noiden vuosien jälkeen alkavat eläköityvät ikäluokat olla niin suuret, että kunnille tulee joka tapauksessa pikemminkin pulaa työvoimasta.

Sen sijaan puitelakiluonnoksesta ei löydy suoranaisia vastauksia eräisiin varsin polttaviin kysymyksiin: Miten ratkaistaan erikoissairaanhoidon rahoituskriisi? Miten järjestetään maakunnallisten palveluiden tuotanto? Aika lailla auki jää myös palveluiden järjestäminen työssäkäyntialueittain. Selkeää kantaa ei myöskään ole otettu kunnan toimialaan – voisiko osa palveluista kuuluakin valtion järjestämisvastuulle? Mikä on suhtautuminen yksityisiin palvelujen tuottajiin? Miten palvelujen järjestämistapoja tulisi uudistaa, miten teknologiaa hyödyntää?

Siltä osin, kun selkeitä suuntaviivoja ei ole puitelaissa osoitettu, tulee kuntien miettiä vastaukset näihin kysymyksiin keskenään seudullisesti ja maakunnallisesti. Yhtenäiset valtakunnalliset linjaukset olisivat kuitenkin varmasti jäntevöittäneet kuntien suunnittelutyötä.

Lämmintä kesää!

Jussit tuli sitten juhlittua. Suomi alkaa hiljentyä kesän viettoon. Myös kunnantalo on tänä vuonna pari viikkoa suljettuna, 3. - 14.7. Mm. sosiaalitoimistossa päivystys kuitenkin pelaa, samoin myös asunto- ja tonttiasioita voi hoitaa sulkemisaikanakin. Tarkemmat tiedot päivystyksistä tämän viikon Tejukassa ja kunnan nettisivuilla.

Kunnantalon sulkemisella kahdeksi viikoksi tavoitellaan sitä, että lomia voidaan keskittää. Heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä parina viikkona sen molemmin puolin tulee suurin osa kunnantalon väen lomista pidettyä. Näin olemme lomien takia vajaatehoisia vähemmän aikaa.

Toivon kaikille oikein hyvää, lämmintä ja virkistävää kesää! Palaan kunnalliselämän kummallisuuksien kommentointiin elokuussa.

Jatkoaika

Jälleen kerran meni äänestys tiukaksi kouluverkkoasiassa. Nimittäin tiistai-iltana kunnanhallituksessa. Äänet menivät tasan 4 - 4. Puheenjohtajan kanta ratkaisee tasatuloksen sattuessa. Niinpä hallituksen päätökseksi tuli, että tässä vaiheessa kunnanhallitus ei tee valtuustolle esitystä muutoksista nykyiseen kouluverkkoon. Näin ollen myös Horon koulu jatkaa ainakin ensi lukuvuoden.

Hallituksen päätöksen mukaan lokakuun loppuun mennessä tulee laatia perhepoliittinen strategia. Tarkoituksena on huomioida tähänastisia selvityksiä paremmin koulutoimen yhteys muiden perheiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Näitä ovat ainakin esiopetus ja päivähoito, mutta varmaankin myös vanhusten avopalvelut.

Kunnanhallitus nimittänee lähiaikoina työryhmän valmistelemaan näitä uusia selvityksiä. Näkisin, että nyt on erityisen tärkeää, että perustettava työryhmä ottaa samaan pöytään vakavaan keskusteluun seuraavat neljä tahoa: kylätoimikunta, koulutoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Käydään perusteellisesti läpi sektoreitten välisen yhteistyön mahdollisuudet. Tämä koskee kaikkia kyliä, mutta aivan avainasemassa tässä on Horon ja Norin kylien tilanne. Molemmat kylät ovat monella mittarilla elinvoimaisia, niissä on runsaasti yritystoimintaa ja työpaikkoja. Toisaalta näiden kylien oppilasmäärät ovat laskeneet aika pieniksi, ja kylät sijaitsevat vähän kauempana kuntakeskuksesta. Jatkoaika tulee käyttää vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämiseen.

www

Olemme täydentämässä ja uusimassa kunnan www-sivuja. Anna palautetta nykyisistä! Oikeastaan mielessäni on kaksi kysymystä:

1) Mistä asioista kaipaisit kunnan sivuille lisätietoja? Mitä sieltä etsit, mutta et löydä?
2) Minkä toiminnon sivusto on mielestäsi paras?

Toki muutakin palautetta saa antaa, kaikki asiallinen palaute on tervetullutta! Meillä ei ole isoja resursseja sivustojen laatimiseen ja ylläpitoon, mutta uskon, että monin kohdin voimme parantaa sivujen palvelevuutta pienin lisäyksin.

Hankehumppaa

Jorma Havula kirjoitteli kolumnissaan maanantain Ilkassa Suupohjan näkymistä. Esiin jutussa nousi mm. Kauhajoen tyytymättömyys projektien tuloksiin. Tähän aiheeseenhan lehtitietojen mukaan otti taannoin kantaa myöskin Kauhajoen kaupungin tarkastuslautakunta. Kyse ei ole kuitenkaan yksin Kauhajoen murheesta. Projektien tuloksien perään on käsittääkseni kyselty jo pitkään ainakin Teuvalla ja Jurvassa. On myönteistä, että asia on nostettu pöydälle nyt myös Kauhajoella.

Aluekehittäminen tehdään nykyisin käytännössä EU-osarahoitteisten hankkeiden kautta. Suupohja on monelta osin toiminut tässä kehittämistyössä aivan valtakunnan tason eturintamassa. Aluekeskusohjelman Verkostopilotilla, Leader-ohjelmalla ja monilla hyvillä hankkeilla seudulle on saatu huomattavia summia rahaa kehittämistyöhön. Näkyviä tuloksia on syntynyt: Logistia, FoodPark, Nikkarikeskus, TEAK:in hankkeet. Myös työpaikkoja on syntynyt.

Uuden EU-ohjelmakauden alkaessa on kuitenkin syytä miettiä hankkeiden vaikuttavuutta. Mitkä ovat ne hankkeet, joilla parhaiten hankitaan työtä ja toimeentuloa seudulle? Mitä hankkeita alueen yritykset ovat valmiit hyödyntämään? Mitkä hankkeet aidosti nousevat yritysten tarpeista kehittää toimintaansa, ja mitkä hankkeet puolestaan perustuvat toissijaisille intresseille? Mielestäni hyvin tärkeitä kysymyksiä. Tässä kuntien kesken tuskin syntyy isoja eturistiriitoja.

Hankkeiden kokonaismäärä tulee uudella ohjelmakaudella varmuudella vähenemään. Niinpä on entistä tärkeämpää miettiä tarkkaan, mihin projekteihin euronsa sijoittaa. Tässä asiassa tulee kuulla herkällä korvalla yrityskentän mielipidettä.

Lossanmäki rakentuu

Tältä epäilyistä huolimatta vahvasti tällä hetkellä näyttää. Olemme myynneistä saaneet vasta yhden euron kassaan ;-) , mutta tuon yhden toteutuneen kaupan lisäksi tontteja on varattu jo neljä kappaletta. Oman kodin rakentaminen on asia, joka vaatii kypsyttelyä ja vaihtoehtojen vertailua, joten pidän kampanjamme alkua rohkaisevana. Alustavasti on keskusteltu myöskin mahdollisuudesta rakentaa alueelle ensi kesänä rivitalo.

Useatkin tontin kyselijät ovat pitäneet aikatauluamme liian tiukkana. Maanantain 5.6. kunnanhallituksessa esitämme kampanjan mukaiselle rakentamiselle vuoden lisäaikaa. Eli jos hallitus ja valtuusto esityksen hyväksyvät, aikaa rakentaa olisi vuoden 2008 loppuun.

Onnea valmistuville!

On juhlan aika. Monen nuoren, miksei vanhemmankin, pitkä uurastus on ohi – on oppilaitosten päättäjäisten aika. Haluan onnitella niin uusia ylioppilaitamme kuin myöskin kaikkia muita eri oppilaitoksista valmistuvia! Onnea myöskin peruskoulunsa päättäville, sekin on varsin tärkeä merkkipaalu elämässä!

Monella teistä opiskelu jatkuu kesäloman jälkeen toisessa oppilaitoksessa. Voimia sinne syksyyn, kun taas pitää orientoitua uuden oppimiseen. Koulutus ja sen myötä karttuva osaaminen, ovat merkittävä pääoma tässä nykyisessä maailmassa.

Toivon mahdollisimman monen teistä löytävän paikkansa valmistumisen jälkeen täältä kotiseudulta. Mutta toisaalta kaikkien osalta se ei ole mahdollista. Teille sanoisin, että menkää rohkeasti maailmalle, oppikaa uutta, hankkikaa monipuolista kokemusta. Monta kokemusta rikkaampana toivon teistä mahdollisimman monen palaavan aikanaan takaisin Teuvalle, Suupohjaan, Etelä-Pohjanmaalle.

Parempaa hoitoa vai holtitonta kustannusten lisäystä?

Hoitotakuu on ollut käytössä terveydenhuollossa maaliskuusta 2005. Säännöshän säätelee kuntalaisen oikeutta päästä hoidon tarpeen arviointiin ja tarvittaessa hoitoon määräajassa. Suhtaudun yleensä aika kriittisesti sellaiseen ajatuskulkuun, että palveluiden saatavuus olisi parhaiten turvattu uusia lakeja säätämällä ja tarkkoja ukaaseja kunnille määräämällä. Hoitotakuun toimivuudesta ei vielä näillä kokemuksilla voi vetää lopullisia johtopäätöksiä, mutta jotakin on jo näkyvissä.

Terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Osin se on johtunut hoitojonojen purkamisesta, mutta taustalla on myös yleistä kustannuskehitystä. Näitä ei ole helppo täysin erottaa toisistaan. Jonojen purkamisen osalta kustannuspiikin pitäisi olla kertaluonteinen. Aika näyttää.

Olen valmis myöntämään, että hoitotakuu on tuonut asiakkaan asemaan paljon hyvää. Monissa terveyskeskuksissa palvelu on parantunut huomattavasti. Asiakas saa nyt asiansa hoidettua paljon nopeammin ja joustavammin. Avun saa usein terveydenhoitajalta tai sairaanhoitajalta, jos vaiva ei vaadi lääkärin luona käyntiä. Monet terveyskeskukset ovat yhteistyössä perustaneet neuvontakeskuksia, jotka palvelevat puhelimitse ympäri vuorokauden. Tämä on puolestaan vähentänyt tarvetta käyttää päivystyspalveluja.

Hoitoon pääsystä on laadittu valtakunnallisia kriteerejä. Tämä on lisännyt tasa-arvoa maan eri osissa asuvien kesken. Ja ennen kaikkea hoitojonot ovat lyhentyneet. Vieläkään ei kaikilta osin olla lain vaatimusten mukaisessa tilanteessa, mutta käytännössä joka puolella tilanne on parantunut huomattavasti entiseen verrattuna.

Varmaan parantamisen varaa on vielä paljon. Mutta kokonaisuutena ensi vaikutelmat ovat, että laki on puuttunut oikeisiin asioihin, lisännyt kansalaisten tasa-arvoa ja pistänyt palvelujen järjestämiseen uutta vauhtia.

Tiukaksi meni!

Niin kuin lehdet ovat kertoneet, tänään oli se ilta, jolloin kouluverkkotyöryhmän oli tarkoitus sorvata lopullista kannanottoaan. Asia on ollut hyvin vaikea - näin on yleensäkin, kun koulujen vähentämisestä joudutaan keskustelemaan. Asia on tärkeä, joten on ollut oikein, että työryhmä on perehtynyt asiaan kaikessa rauhassa.

Yksimielistä ratkaisua ei löytynyt, vaan asiasta jouduttiin äänestämään. Äänestyksessäkin äänet menivät tasan 6 - 6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Esittelijänä toimineen sivistystoimenjohtajan esitys voitti. Esityksen sisältöhän oli se, että Horon koulu lakkaisi jo 1.8.2006 lukien. 1.8.2007 lakkaisivat puolestaan Kauppilan, Riipin ja Norin koulut.

Vastaehdotus oli sellainen, että 1.8.2007 olisi lakkautettu kaikki muut ala-asteen koulut paitsi Syreeni.

Asiasta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 13.6.2006. Tämän kuulemistilaisuuden jälkeen kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan, ja mahdollisesti tekee esityksensä valtuustolle.