Savuton Teuva?

Pari vuotta sitten harkitsimme kunnan työpaikkojen julistamista savuttomiksi. Se olisi merkinnyt tupakoinnin totaalikieltoa kunnan työpaikoilla. Emme halunneet ryhtyä jyrkkiin kieltoihin, vaan olemme tarjonneet työterveyshuollon kautta tukea tupakoimisen lopettamiseen. Ajatus savuttomuudesta on kuitenkin jäänyt itämään...

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Suositus sisältää monia hyviä ehdotuksia kodeille, kunnille, kirkolle, medialle, elinkeinoelämälle, apteekeille, nuorten tapahtumille, järjestöille ja valtiovallalle. Aika kattavaa siis. Kuntia koskevia esityksiä on monia, koska kunnat ovat lasten ja nuorten kanssa tekemisissä monien palvelujensa kautta.

Yhtenä ehdotuksena on kunnan julistautuminen savuttomaksi. Savuttoman kunnan kriteerit eivät kuitenkaan sisällä ehdotonta tupakointikieltoa työaikana. Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö. Tärkeää on se, että lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat työntekijät ja vapaaehtoiset eivät käytä tupakkatuotteita toimiessaan lasten ja nuorten kanssa. Muita kriteereitä ovat mm. kunnan edustustilaisuuksien savuttomuus, työaikana tapahtuvaa tupakointia ei lueta työajaksi lukuunottamatta lakisääteisiä taukoja, tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa ja kunta seuraa lasten ja nuorten terveydentilan muutoksia ja siihen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten tupakointia. Olennaista on, että kunta laatii kokonaisvaltaisen suunnitelman lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä.

On monin tavoin parempi edistää terveitä elämäntapoja, kuin pelkästään hoitaa jo puhjenneita sairauksia. Tupakoimattomuuden edistäminen parantaa tehokkaasti väestön terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Aikuisten vastuulla on taata lapsille ja nuorille tupakoimattomuutta jaterveyttä edistävä elinympäristö.

Oikeus valita asuinpaikka

Viime päivinä tiedotusvälineissä on puhuttu laitoshoidossa olevien vanhusten oikeudesta valita asuinpaikkansa. Tähän asti heillä ei ole sitä oikeutta ollut. Sama koskee myös laitoshoidossa olevia vammaisia. Tämä on oikeasti melkoinen puute perusoikeuksissa. Hoitoa tarvitseva vanhus ei voi muuttaa asumaan lähelle omaisiaan. Omaisten asuinpaikanhan usein käytännössä ratkaisee työpaikka.

Syynä tällaiseen rajoitukseen on raha. Eli kotikunnan kuuluu kustantaa vanhuksen hoito. Mikään ei kuitenkaan nykyisinkään estä kotikuntaa toimimasta inhimillisesti ja antamasta maksusitoumusta sille kunnalle, jossa vanhuksen omaiset asuvat. Järjestely ei välttämättä tule edes sen kalliimmaksi kuin hoito vanhuksen kotikunnassa. Näin ei ole vain ollut tapana tehdä...

Onneksi asiaan ollaan kaavailemassa muutosta lainsäädäntöä muuttamalla. Kuntien väliset korvaukset täytyy nykymaailmassa pystyä selvittämään ilman, että asiakkaiden tarvitsee niistä murhetta kantaa.

Vaan, miksi palvelujen saanti ylipäätään yli kuntarajojen on niin vaikeaa? Miksei lasta voi viedä hoitoon työpaikan läheiseen hoitopaikkaan, vaikka se onkin toisessa kunnassa? Miksei lääkärissä voi käydä missä terveyskeskuksessa vain? Miksei hoitoon pääse siihen sairaalaan, joka tuntuu omasta mielestä sopivimmalta? Näihin kysymyksiin ei ole hyviä vastauksia, on vain kokoelma selityksiä atk-järjestelmien yhteensopivuusongelmista ja vaikeuksista kuntien välisessä kustannustenjaossa. Jatkossa asiakkaan valintaa tulee kunnioittaa. Ja tähän suuntaan myös lainsäädäntömme kehittyy.

Pitkä nimi

TeJuKan palstoilla joku ihmetteli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän nimeä. Melkoisen hankala ja byrokraattinenhan tuo nimi on. Kuntalaki edellyttää, että liikelaitoksen muodossa toimivan kuntayhtymän nimessä on sana liikelaitoskuntayhtymä. Lyhyempi puhuttelunimi olisi kuitenkin kovasti tarpeen.

Liikelaitoskuntayhtymän on tarkoitus olla vähän niin kuin perinteisen kuntayhtymän ja osakeyhtiön välimuoto. Kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää perustettiin, tavoitteena oli nimenomaan yhtiömäinen joustava toiminta, kustannusten läpinäkyvyys ja liiketoimintaosaamisen korostaminen. Muun muassa johtokunnan jäsenten valinnassa piti korostua asiantuntijuus poliittisen edustavuuden sijaan.

Keskeinen periaate liikelaitoksen toiminnassa on palvelujen tuotteistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikelaitoksella tulee olla toimiva kustannuslaskenta, josta nähdään selkeästi, paljonko minkäkin palvelun tuottaminen maksaa. Kunnat ostavat liikelaitoskuntayhtymältä näitä palveluja, ja maksavat käytön mukaan. Kustannustietoisuus lisääntyy niin liikelaitoskuntayhtymän henkilökunnan kuin kunnan päättäjien keskuudessa.

Kun liikelaitoskuntayhtymä on toiminut vasta vuoden, sen hallinnossa herätellään keskustelua tuotteistuksen tarpeellisuudesta. Esitetään, että kustannukset voitaisiin jakaa periaatteella euroa/asukas. Jos näin meneteltäisiin, puututtaisiin aivan keskeiseen yhdessä sovittuun periaatteeseen. Hylättäisiin tavoitteet kustannusten läpinäkyvyydestä ja kustannustietoisuuden lisäämisestä. Vaikka tuotteistus on työläs tehtävä, se tulee ripeällä aikataululla valmistella, jotta saamme jotain tolkkua syntyvistä kustannuksista.

Remonttirahoitusta

Koulukeskuksen peruskorjaus on suunnitteilla, ja sen toteutus herättää keskustelua päättäjissä. Remontoituun kouluun on tarkoitus tulla tilaa 600 oppilaalle ekaluokkalaisista aina lukiolaisiin. Kerrosalaa hankkeella 8.710 m2. Kustannusarvio kalusteineen on hulppeat 11,4 miljoonaa euroa. Remontti on sen verran raskas, että kustannusarviossa pysyminen on haasteellista.

Hanke on jaettu kahteen osaan. Ensin laitettaisiin kuntoon nykyisen Yhteiskoulun osuus. Siihen pitäisi riittää 7,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen olisi vuorossa nykyinen lukion rakennnus, jonka kunnostuksen on arvioitu puolestaan maksavan noin 3,3 miljoonaa euroa. Kaluston osuus näihin molempiin olisi vajaat 0,8 miljoonaa euroa.

Valtiovalta on alustavasti ilmoittanut, että saisimme hankkeeseen valtionosuutta jo vuonna 2010. Lopullisen päätöksen tästä pitäisi tulla aivan lähiaikoina. Ongelma kannaltamme on se, että valtio ottaa tuolla päätöksellä kantaa vasta ensimmäisen vaiheen remppaan eli Yhteiskoulun osaan. Ja tämänkin valtio on jakanut kahtia, eli aloitus- ja jatkovaiheeseen. Meni mutkikkaaksi: Mutta valtio on siis myöntämässä Yhteiskoulun osuuden alkuvaiheeseen valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa. Mahdollisesta jatkorahoituksesta se päättää myöhemmin.

1,2 miljoonaa euroa on iso raha. Ja on hyvä saavutus, että saamme hankkeen näin nopealla aikataululla valtionrahoituksen piiriin. Mutta kuitenkin 1,2 miljoonaa on vain käsiraha, kun sitä verrataan hankkeen kokonaiskustannusarvioon.

Menettelemme asiassa näin: Odottelemme lopullisen päätöksen tästä ensi vaiheen rahoituksesta. Käymme sen jälkeen keskustelut valtionosuusviranomaisen kanssa jatkorahoituksen todennäköisyydestä. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka sisältää myös suunnitelman, mistä rahat remonttiin. Rakentamisesta päättää kunnanvaltuusto näiden tietojen pohjalta.

Dementiakoti

Mervi Latomäki, Eila Runsala, Riikka Jokinen ja Pirkko Heikkilä ovat selvittäneet palvelutarpeita vanhustenhuollossa Suupohjassa. Lainaan muutamaa mielenkiintoista lukua Teuvan näkökulmasta.

Valtakunnallinen ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus toteaa mm. että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 - 92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. 13 - 14 % tästä ikäluokasta saa säännöllistä kotihoitoa. 5 - 6 % saa omaishoidon tukea. 5 - 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (ympärivuorokautiset palvelut). 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Viime vuoden lopussa teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 94 % asui kotona, tehostetun palveluasumisen piirissä ei ollut yksikään vanhus, ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 6,3 % vanhuksista. Vuoden vaihteen jälkeen on valmistunut Mikevan uusi palvelukoti, josta kunta ostaa 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa.

Dementian esiintyvyys on tilastollisesti aika hyvin ennakoitavissa. Tilastollisesti arvioiden Teuvalla on tällä hetkellä noin 180 vanhusta, jotka sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. 15 vuodessa tuon luvun arvioidaan nousevan noin 220:een. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista hoidetaan yleensä noin 50 - 60 % ympärivuorokautisessa hoidossa. Tällä hetkellä Teuvalla on vain 9 dementialaitospaikkaa Henriikkakodissa.

Luvut ovat ainakin suuntaa antavia. Tarvitsemme jatkossa lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ja dementikkojen hoitoon erikoistuvan yksikön. Samalla vuodeosaston ja Henriikkakodin laitospaikkojen määrää tulee vähentää.

Dementiakoti on Teuvalla tarpeen. Sille on myös seudullisesti käyttöä. Hanke on kohtuullisen kiireellinen. Toteutustapa voi olla julkinen tai yksityinen. Sopiva paikka on Lehtiharjun alue.

12,9 %

Kunnanvaltuusto keskusteli eilen pitkään ja vilkkaasti aiheesta, joka ei ollut edes esityslistalla. Ei silti ihme. Kyse oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tilinpäätöksestä. Teuvan osalta sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat vuoden 2008 tilinpäätöksestä 12,9 %. Samaan aikaan verotulomme pienenivät 2,6 %. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Kauan ei voi näin jatkua.

Euroina tuo kasvu on 1.869.000. Summaa voi havainnollistaa sillä, että tuolla rahalla voisi palkata 47 sairaanhoitajaa vuodeksi töihin.

Mistä menojen kasvu sitten johtui? Suuri osa kasvusta aiheutui erikoissairaanhoidon menoista. Siis siitä, kun teuvalaisia on hoidettu keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa. Pienellä väestöpohjalla nämä menot saattavat vuosittain vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Erikoissairaanhoidon menoihin vaikuttaa olennaisesti myös se, miten lääkäripalvelumme ja erityisesti päivystysvastaanotto toimivat. Jos siellä on puutteita, joutuvat kuntalaiset hakeutumaan hoitoon suoraan keskussairaalan päivystykseen. Myös palvelutarpeet kasvavat, kukaanhan meistä ei oikeasti nuorru. Hoidot erikoissairaanhoidossa kehittyvät, mutta ne ovat usein entistä kalliimpia. Hoitojaksot lyhenevät, jolloin sairaalat ehtivät hoitaa entistä useampia potilaita. Viime vuoden osalle osui myös kuntapuolella palkankorotuksia, jotka noissa kasvuluvuissa näkyvät. Liikelaitoskuntayhtymän seudullinen hallinto maksaa sekin. Ja toiminnan käynnistysvaiheessa tuli hämminkiä, joka näkyy kasvaneina kustannuksina. Liian paljon muutoksia liian lyhyessä ajassa.

Terveysrahasto

Pääministeri Matti Vanhanen esitti terveysrahaston perustamista ratkaisuksi terveydenhuoltoa uhkaavaan kustannuskriisiin. Hänen esittämässään mallissa valtion, kuntien ja Kelan terveydenhoitoon käyttämät rahat pantaisiin yhteen. Rahoilla ostettaisiin palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin saataisiin.

Ehdotus on radikaali, ja siihen sisältyy monia ratkaisemattomia ongelmia. Monilta tahoilta se on jo ehditty tyrmätä. Kun pääministeri on huolissaan nimenomaan harvaan asuttujen alueiden asukkaiden terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta ikärakenteen rankasti muuttuessa, en olisi ajatusta ensimmäisenä alas ampumassa.

Tässähän on toisaalta kyse siitä, että puretaan nykyiset rinnakkaiset rahoitusjärjestelmät, ja rakennetaan uusi, parempi ja yhtenäisempi malli. Nykyisinhän esimerkiksi kunnat ja Kela pyrkivät hallitsemaan vain omia menojaan. Tässä mallissa pyrittäisiin hallitsemaan kokonaisuutta. Toisaalta kyse on yhteisvastuusta. Siitä, että halutaan turvata hyvät palvelut myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Tämä on ensimmäinen merkittävä esitys nimenomaan rahoituksen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Mallia kannattaa tutkia ja kehittää.

Koulujen keittiötoiminta

Koulukeskuksen peruskorjaushanketta suunnitellaan tiiviillä aikataululla. Kunnanhallitus käsitteli eilen luonnospiirustuksia. Tarkoitushan on päästä rakentamaan jo ensi syksynä, mikäli tarkoitukseen haettu valtionosuus saadaan. Tähän suunnitteluun liittyen kunnanhallitus otti myös kantaa koulukeskuksen keittiön mitoitukseen. Äänestyksen tuloksena (6-3) päätettiin, että "koulukeskuksen keittiö suunnitellaan keskuskeittiöksi, jossa on mahdollisuus valmistaa ruoka kaikkiin koulutoimen yksiköihin".

Tällä päätöksellä ei ruokaa vielä kuskata mihinkään suuntaan. Remontin suunnittelussa huomioidaan, että lähtevälle ruoalle on käsittely-, pakkaus- ja varastointitilat varattuna. Mikäli joillekin kyläkouluille tulevaisuudessa nähdään hyväksi kuljettaa ruoka, siitä tehdään aikanaan eri päätökset taloudellisten ja toiminnallisten selvitysten pohjalta.

Haitin hyväksi

Matti Saari on taas pistänyt toimeksi. Ja varsin hyvällä asialla. Ensi viikon perjantaina järjestettävällä kirkkokonsertilla kerätään rahaa Haitin maanjäristyksen uhreille. Kaikki esiintyjät ovat oman kunnan taitajia.

Haitissa asiat ovat todella huonosti. Ennestäänkin hyvin köyhän maan infrastruktuuri on murusina. Kuolonuhreja on nykyarvion mukaan yli 230.000. Loukkaantuneita ja kotinsa menettäneitä on valtaisat määrät. Sadekausi on kohta alkamassa, ja hurrikaanit iskevät usein Haitille loppukesästä. Niinpä ihmisten auttamisella on kiire ja avun tarve valtava.

Haastan teuvalaiset yritykset mukaan keräykseen yrityksen koon ja kassatilanteen mukaisella summalla. Ylitetään tuo Matin viiden tonnin keräystavoite kirkkaasti.

Risikon malli

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt mallia, jolla terveyspalveluja uudistettaisiin merkittävästi. Risikon mukaan Suomessa voisi olla 40-60 aluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja myös valtaosan erityispalveluista. Vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluita keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle. Järjestelyllä hän haluaisi madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa ja toisaalta lähentää sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Tällä hetkellä Suomen erikoissairaanhoito on rakennettu 20 sairaanhoitopiirin pohjalle. Rajat noudattelevat lähinnä maakuntarajoja. Eräät sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet tai muuttumassa terveyspiireiksi, jotka hoitavat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon. Niinpä Risikon esitys on herättänyt hämmennystä ja kysymyksiä. Merkitsisikö uusi malli aluesairaaloiden paluuta? Jäisivätkö nykyisten keskussairaaloiden investoinnit vajaakäytölle? Miten toiminta oikein käytännössä järjestettäisiin?

Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi ovat päätyneet kompromissiin, jossa mallia voitaisiin toteuttaa kokeiluluontoisesti. Tämä kuulostaa hyvältä. Kokeilun kautta malli jalostunee, ja siitä saadaan kokemuksia. Voisi olettaa, että kokeilu lähtee liikkeelle niillä seuduilla, joilla on oma aluesairaala käytössään.

Tilaaja

Suupohjan yhteisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Palvelut tuottaa kuntien yhdessä omistama liikelaitoskuntayhtymä. Palvelut tilaa Kauhajoen kaupungin organisaatioon sijoitettu yhteistoimintalautakunta, jossa jokaisella Suupohjan kunnalla on edustajia.

Tilaajan ja tuottajan roolit ovat vielä hieman hakusessa. Tuntuu, että osittain liikelaitoksen johtokunta ja yhteistoimintalautakunta käsittelevät samoja asioita. Jonkinlaista kissanhännänvetoakin näiden välillä toisinaan ilmenee. Toivottavasti pääsemme taas askeleen eteen päin, kun maanantaina 15.2. molempien tahojen edustajat kokoontuvat yhteiseen seminaariin.

Minusta tilaajan tulisi keskittyä kolmeen keskeiseen asiaan. Kuntalaisten palvelutarpeet on lähtökohta, jota lautakunnan tulisi heijastaa ja viestittää palvelun tuottajalle. Mitä teuvalaiset, isojokiset, karijokiset ja kauhajokiset tarvitsevat, ja mitä he sosiaali- ja terveyspalveluilta odottavat? Ei mikään pieni eikä helppo tehtävä. Toinen keskeinen asia on tieto siitä, miten meidän väestömme voi. Sitä kuvataan monilla hyvinvointi-indikaattoreilla, joita on tilastot väärällään. Tarvitsee vain kerätä ja koota tieto. Ryypätäänkö täällä enemmän kuin muualla Suomessa? Sairastummeko useammin aikuisiän diabetekseen? Esiintyykö alueella enemmän vai vähemmän psyykkisiä sairauksia kuin muualla? Joutuuko suupohjan asukas aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin eteläsuomalainen? Tämän tyyppistä konkreettista tietoa väestön hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista tarvitsemme tulevaisuuden palvelujen suunnittelun pohjaksi. Kolmas asia, josta yhteistoimintalautakunta joutuu pitämään huolta, on eurot. Paljonko kunnilla on varaa laittaa palveluihin? Tässäkin pitäisi alueella löytää kuntien yhteinen linja, kun yhteisiä palveluja rakennetaan.

Liikelaitoskuntayhtymän tehtävä on tuottaa palvelut. Siihen puoleen ei yhteistoimintalautakunnan tule puuttua. Liikelaitoksen johto miettii vastauksen kysymykseen miten? Miten palvelut tuotetaan, jotta ihmiset ovat tyytyväisiä, tulevat hoidetuiksi ja rahatkin riittävät. Siinä se.

Työttömyys kasvaa

Tänään sähköpostiin kilahti tietoa vuoden lopun työttömyystilanteesta. Lähettäjänä oli uusi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pohjanmaalla kaikkiaan 10.322 henkilöä. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömien määrä on kasvanut 30,6 %.

Teuvalla työttömiä oli 334. Prosentteina työvoimasta tämä on 12,6. Kuukauden aikana määrä oli kasvanut 62:lla. Vuodessa kasvua on 116. Suurin osa Teuvan työttömistä on nyt miehiä (63,8 %). Yli vuoden on ollut työttömänä 19 henkilöä. Nuorien (alle 25-vuotiaat) osuus työttömistä oli 34 henkilöä. Avoimia työpaikkoja Teuvalla oli vain 5.

Teuvan lukujen synkistyminen johtuu pääosin Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan ja Teuvan Sahan lakkautuspäätöksistä. Valitettavasti näyttää siltä, että kasautuvaa painetta väen ainakin väliaikaiseen vähentämiseen on monella teuvalaisella yrityksellä, mikäli tilauskirjat eivät ala kevään aikana täyttyä.

Toistaiseksi ei Metsä-Botnian raunioille ole saatu uusia työpaikkoja. Aluetta markkinoidaan Nova Business Botnica -nimisen hankkeen kautta, mutta tuloksia joudumme vielä odottamaan. Tässä suhdannetilanteessa harva yritys pystyy uutta toimintaa aloittamaan. Myös omaa hanketta uusien työllistymismahdollisuuksien perkaamiseksi valmistellaan.

Pappilankangas

Kerrankin kunnon talvi. Lumisessa metsässä Pappilankankaalla meitä odottavat monipuoliset ja laadukkaat ladut. Hiihtomajalla ja sen ympäristössä on talven aikana monia hyviä liikuntatapahtumia. Kannattaa osallistua. Erinomaista tarjontaa on myös lapsille ja lapsiperheille. Eri ikäisille on suunniteltu omat heille sopivat reitit. Kaiken hyvän päälle nettisivut palvelevat mallikkaasti.

On vaatinut paljon työtä, että tällainen hiihtokeskus on saatu aikaan. Talkootyötunteja on kertynyt valtavat määrät. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette tämän rakentaneet!

Kyselytunti

Kunnanhallitus päätti eilen kokeilla valtuuston kyselytuntia. Ennen valtuuston kokousta valtuutetuilla on tunti aikaa esittää kysymyksiä kunnanhallitukselle ja virkamiehille ajankohtaisista asioista. Kysymykset tulee toimittaa etukäteen. Kunnanhallitukselle osoitetut kysymykset 10 päivää ja virkamiehille osoitetut viisi päivää ennen tilaisuutta. Kysymykset toimitetaan hallintojohtajalle. Hallitukselle osoitettuihin kysymyksiin vastaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja.

Tarkoituksena on, että yksittäiset valtuutetut voivat nostaa keskusteluun heitä kiinnostavia asioita. Kyselytunti on julkinen, joten yleisö ja tiedotusvälineiden edustajat voivat seurata keskustelua. Valtuusto on se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee käydä. Toivomme, että tällä tavalla voimme rakentavaa keskustelua virittää ja aktivoida. Ja ennen kaikkea asioista, joista ei ole jo valmiiksi rustattuja päätösmalleja, vaan jotka ovat vasta tulossa käsittelyyn.

Ensimmäinen valtuuston kyselytunti järjestetään ma 22.3.2010 klo 17. Paikka on Orrela.

Tulevaisuuden kysymyksiä

Teuva aloittaa kuntastrategiansa tarkistamisen. Käytännönläheisesti mietimme päätöksenteon linjauksia tuleville vuosille. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Tekniikka kehittyy, väestö vanhenee, maahanmuuttajien määrä kasvaa, lainsäädäntö kehittyy... Listaa voisi jatkaa pitkällekin. Omalta osaltamme tilanne on muuttunut paljon siitä, kun strategioita viimeksi 2005 - 2006 laadittiin. Suuren osan palveluistamme tuottavat nyt liikelaitoskuntayhtymä ja seutupalvelukeskus.

Mitkä teemat nousevat tulevaa pohdittaessa pintaan? Tässä joitakin omaan mieleeni nousseita asioita: Mikä on lähipalvelujen tulevaisuus? Miten hyödynnämme eri kylien vahvuuksia? Millä eväillä hankimme alueelle uusia työpaikkoja? Löytyykö bioenergiasta työtä ja toimeentuloa? Miten etenemme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä? Mistä voimme tinkiä, kun talous tiukkenee? Miten uudistamme vanhusten hoitoa? Mikä on kolmannen sektorin osuus palvelujen tuottamisessa? Entä yksityisten yritysten? Keiden kanssa pyrimme syventämään yhteistyötä? Miten vaikutamme tehokkaasti siihen päätöksentekoon, joka määrittää kuntien yhteisesti tuottamien palveluiden laadun ja sisällön?

Strategian tekemisessä on syytä muistaa erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin strategian laadinta on valintojen tekemistä usein monien tärkeiden ja hyväksi koettujen asioiden välillä. Kaikkeen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Toiseksi tärkeää on alusta asti muistaa, että strategia on vain pölyttyvää paperia, jos sitä ei pystytä viemään käytäntöön. Tehtyihin valintoihin tulee sitoutua, ja strategiapaperista tulee tehdä yhteinen työkalu, jota arjen toiminnassa hyödynnetään.

Valkoista joulua!

Hyvin jouluinen maisema avautuu ikkunasta, kun istun työpöytäni ääressä ja käyn läpi asioita, jotka heti vuoden vaihteen jälkeen on tarkoitus ottaa käsittelyyn. Syksy on ollut pitkä ja pimeä, mutta nyt näyttää siltä, että saamme nauttia oikein perinteisestä joulusäästä. Kun tänä vuonna joulu ja uusi vuosi jatkuvat sopivasti viikonlopun vapailla, kannattaa aikaa käyttää ulkoiluun ja luonnossa liikkumisen. Varmaan saamme ladutkin pian hiihtokuntoon.

Kunnantalo on suljettuna 23.12. sekä 7. - 8.1. Tuo pari päivää loppiaisen jälkeen on varattu kunnantalolla muuttohommiin. Ne henkilöt, jotka siirtyvät Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelukseen, sijoittuvat kunnantalon yläkertaan. Kunnan oma väki keskittyy tänne alakertaan.

Seutupalvelukeskus hoitaa kuntien puolesta kirjanpidon, palkanlaskennan, kuntien tietotekniikkapalvelut sekä puhelunvälityksen. Eli vuodenvaihteen jälkeen kunnan vaihteen numeroon soitettaessa puhelimeen vastaa Seutupalvelukeskuksen työntekijä. Asiakkaan suuntaan palvelu toimii kuitenkin entiseen tapaan.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Katkaistaan kiire ja touhu ja nautitaan yhdessä olosta läheistemme kanssa!

Köyhyydestä

Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi. Viime vuosina pahoinvointi on Suomessakin lisääntynyt samaan aikaan, kun yhteiskunnassa keskimäärin vauraus on voimakkaasti kasvanut. Lainaan tähän joitakin Promo-lehdestä poimimiani tietoja. Lehteä kustantaa Terveyden edistämisen keskus.

Suomessa köyhäksi määritellään ihminen, jonka tulot ovat enintään 60 % kansan mediaanitulosta. Rahassa se on tuhat euroa kuussa. Joidenkin arvioiden mukaan tulotasolla mitattuna Suomen väestöstä ainakin viisi prosenttia on köyhiä. Tuloilla ja terveydellä on voimakas yhteys. Köyhyys heikentää terveyttä, ja huono terveys lisää köyhyyttä. Köyhillä ja huono-osaisilla on myös huonommat mahdollisuudet saada riittävästi terveyspalveluja. Mitä parempiosainen ihminen on, sitä terveempi hän nykysuomessa on.

Suomessa tuloerojen kasvu on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeampaa kuin missään OECD-maassa. Vuonna 2008 pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät 0,4 %, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 3,4 %. Kahden huoltajan lapsiperheiden tulot olivat keskimäärin 22.500 euroa vuodessa. Yksinhuoltajilla vastaava luku oli 15.400 euroa.

Edellä mainitulla tonnin mittarilla laskettuna köyhissä kodeissa kasvavien lasten määrä kasvoi vuoden 1993 viidestä prosentista kahteentoista prosenttiin vuoteen 2007 mennessä.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut merkittävin tekijä köyhyyden lisääntymisessä. Monet 1990-luvun laman myötä töistä pudonneet eivät ole tulleet tai ole enää tulossa takaisin työmarkkinoille. He poistuvat työttömyystilastoista vasta eläkkeelle lähdön tai kuoleman kautta, sanoo tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kun pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1990-luvulle tultaessa noin 3.000, se on nyt yli 50.000, vaikka pitkäaikaisuuden rajaa on nostettu puolesta vuodesta vuoteen. Yksi syy löytyy työmarkkinoiden muutoksesta. Monilta on mennyt alta koko ammattiala. Näin on käynyt erityisesti kouluttamattoman työvoiman osalta.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon siitä, että 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Tilastot osoittavat pahoinvoinnin ja huono-osaisuuden kasvaneen kuitenkin myös vauraina vuosina. Kun valtion ja kuntien talous kiristyy nyt näemmä useammaksi vuodeksi, on haaste melkoinen. Säästöjä täytyy saada aikaan, mutta samalla täytyy huolehtia siitä, että ratkaisuilla ei heikennetä heikoimpien asemaa.

Värikäs valtuusto

Joulukuun valtuusto kävi värikästä keskustelua, ja välillä tunnelma vähän lämpenikin. Valtuusto on ihan oikea paikka julkiseen poliittiseen keskusteluun ja linjanvetoon, joten hyvä näin. Budjettiin valtuusto teki kaksi olennaista muutosta äänestyspäätöksin.

Luovankyläntie sai päällystysrahaa. Valtio peruskorjaa tien ensi vuonna puuhuollon turvaamiseen varatuilla määrärahoilla. Kunnan rahoituksella tie saa päällysteen Luovankylään asti. Kustannuksia siitä kertyy noin 300.000 euroa. En ollut tätä kyläläisten esittämää hanketta omaan talousarvioesitykseeni sisällyttänyt, koska katsoin, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa siihen ei ole varaa. Valtuuston enemmistö oli toisella kannalla, ja kyläläiset saavat kaipaamansa pikitien.

Toinen äänestyksen kohde oli suunnitteilla oleva terveystalo. Taloonhan on suunniteltu sijoittuvan neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, varhaiskasvatuksen toimiston sekä vanhusten avopalvelukeskuksen tilat. Lisäksi taloon olisi tarkoitus rakentaa väestösuojatiloja, joita normaalioloissa hyödynnetään talon sosiaalisina tiloina. Kustannusarvio on noussut matkan varrella jo yli 4 miljoonan euron. Valtuusto asetti nyt rakentamiselle kustannuskaton. Talo pitää suunnitella siten, että rakentaminen maksaa enintään 3 miljoonaa euroa. Tavoite on oikeansuuntainen ja siinä mielessä kannatettava. Euromääräinen katto tässä vaiheessa suunnittelua voi osaltaan vaikeuttaa hankkeen jatkotyöstämistä, mutta suunnitteluryhmä valmistelee nyt esitystään valtuuston tahdon mukaisesti.

Kynnysarvot nousevat

Siis mitkä ihmeen kynnykset? Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 9.10.2009 esityksen julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta. Se pitää sisällään niin sanottujen kansallisten kynnysarvojen nostamisen. Jatkossa laki julkisista hankinnoista ei koske tavara- ja palveluhankintoja, joiden ennakoitu arvo on vähemmän kuin 30.000 euroa (tähän asti ollut 15.000). Terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta raja on jatkossa 100.000 euroa, kun aiemmin yli 50.000 euron hankinnat on tarvinnut kilpailuttaa. Rakennusurakoissa raja nousee 100.000 eurosta 150.000 euroon.

Aika isoja lukuja pienen kunnan ja sen pienten yritysten näkökulmasta. Laki ei siis noita summia pienempiä hankintoja koske. Mutta kyllä hyvä hallintomenettely ja vastuullinen verovarojen käyttö edellyttävät, että tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle paljon pienemmistäkin hankintaeristä. Teuvan kunnassa kunnanhallitus on hyväksynyt hankintaohjeet, jotka koskevat myös näitä kynnysarvot alittavia ostoksia. Yli 2.000 euron hankinnoista tulee tehdä kirjallinen tarjouspyyntö, joka lähetetään vähintään 3 - 5 palvelun- tai tavarantoimittajalle. Tarjouspyyntö julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla. 200 - 2000 euron suuruisissa hankinnoissa tarjoukset voi pyytää puhelimitse. Alle 200 euron hankinnoissa saa ostopäätöksen tekevä viranhaltija käyttää menettelyn osalta omaa harkintaansa, mutta hyvää hallintotapaa tulee noudattaa. Siihen kuuluu varmasti ainakin hintatietojen vertailu. Käytäntömme ei hankintalain muutoksen myötä meillä ole tältä osin muuttumassa.

Yksityiset hyvinvointipalvelut

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjesti eilen hyvin mielenkiintoisen seminaarin, jossa yritettiin kurkistaa seudun tulevaisuuteen. Alustajat maalasivat vielä aika synkkiä sävyjä, ainakin alkava talvi näyttäisi elinkeinoelämässä olevan hyvin haasteellinen ja vaikea.

Omaan mieleeni jäi pyörimään ajatus yksityisten hyvinvointipalvelujen kehittämisestä. Ja niissä vielä päällimmäisenä se, miten hoivapalvelut tulevaisuudessa tällä seudulla järjestetään. SEK toimii koko ajan aktiivisesti hoivapalveluyrittäjyyden edistämiseksi. Keskeistä näiden palvelujen kehittymisessä on kuitenkin se, miten kunnat ja liikelaitoskuntayhtymä asiaan tosi paikan tullen suhtautuvat.

Suomessa hoivapalvelujen kehittymistä on hidastanut se, että kunnat ovat halunneet tiukasti pitää omasta tuotannostaan kiinni. Palveluja ei ole haluttu ostaa, vaan ne on haluttu tuottaa itse. Kun kysyntää ei ole ollut, ei paikallinen yritystoiminta ole alalla päässyt kehittymään. Viime aikoina muutosta on jonkin verran tapahtunut. Kun kunnat eivät enää pysty kaikkea palvelua omin voimin tuottamaan, isot ketjut valtaavat markkinat.

Jotakin olisi vielä tehtävissä. Suupohjan seudun kuntien yhdessä SEK:n ja liikelaitoskuntayhtymän kanssa tulisi pikaisesti laatia ohjelma hoivayrittäjyyden edistämiseksi. Siinä tulisi määritellä toimenpiteet, jolla toimialaa kehitetään, missä määrin kunnat ovat valmiita yksityisiä palveluja ostamaan sekä miten rakennetaan toimivat kumppanuusmallit. Minun mielestäni voisimme lähteä esimerkiksi siitä, että valtaosa lisääntyvästä palvelutarpeesta katettaisiin yksityisillä palveluilla. Tällöin nykyisiä toimintoja ei tarvitsisi yksityistää, mutta uusien toimintojen osalla yritysyhteistyötä aktiivisesti hyödynnettäisiin.

Työryhmä hankintoihin

Tulevaisuuslautakunta on pohtinut kunnan hankintoja nimenomaan paikallisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Laki julkisista hankinnoista ohjaa menettelytapoja kuntien ostaessa tavaroita ja palveluja. Laki on kunnissa koettu aika vaikeaksi. Pienestäkin menettelytapavirheestä voi joutua markkinaoikeuteen ja sen päätöksen seurauksena maksamaan korvauksia yritykselle, joka kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi.

Minusta laki on mainettaan parempi. Se on selkeä ja looginen. Sen mukaiset menettelyt pitää vain hallita. Voisi olla parempi, että kilpailuttaminen ja siihen liittyvä osaaminen kunnissakin keskitettäisiin. On kovin haasteellista, jos jokaisessa kunnan toimintayksikössä täytyy tämä laki osata perusteellisesti.

Joka tapauksessa se, että laki on koettu vaikeaksi, on johtanut siihen, että turhankin paljon energiaa kuluu hankintojen menettelyjen miettimiseen, ja hankintojen sisältöjen pohdinta jää puolestaan liian vähälle. Miten kunta voi toimia, jotta paikkakunnalla olisi nyt ja tulevaisuudessa tarjolla niitä palveluja ja tavaroita, joita kunta haluaa ostaa? Miten kunta voi edistää tervettä kilpailua näillä aloilla? Miten tarjouspyyntö tulee tehdä, jotta paikallinen pienyrityskin pystyy jättämään kilpailukykyisen tarjouksen? Mikä merkitys paikallisuudella voi tarjouksen arvioinnissa olla? Minkälaisia eettisiä rajauksia hankintoihin tulisi liittää? Millaista laatua tarjouksissa arvostamme? Suosimmeko lähiruokaa? Tällaisia kysymyksiä toivoisin voitavan arvioida aiempaa enemmän.

Illan kunnanhallitus asettaa lautakunnan esityksestä työryhmän, johon tulee jäseniksi kunnasta hankintoja tekeviä virkamiehiä sekä edustus Teuvan Yrittäjistä ja MTK Teuvasta. Työryhmän on tarkoitus taata avoin keskusteluyhteys hankintoja tekevien henkilöiden ja paikallisten yritysten välillä. Kunta tarvitsee uusia tarjouksentekijöitä ja vaihtoehtoisia tapoja palvelujen tuottamiseen, yritykset puolestaan uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan.

Mihin meillä on varaa?

"Riittääkö tämä?", kysyttiin minulta maanantaina kunnanhallituksessa, kun veroprosenttien korotuksesta keskusteltiin. Hyvä kysymys. Vastaus oli, että asiaan joudutaan ehkä palaamaan jo vuoden päästä. Verotulojen kehitysarviot painuvat edelleen alaspäin.

Tässä tilanteessa kaikkia menoja joudutaan tarkastelemaan kriittisesti. Pidän kuitenkin tärkeänä, että vaikeimpinakin aikoina tärkeimmistä asioista huolehditaan. Niitä ovat mm. lasten päivähoito, koulutuspalvelut, terveyspalvelut ja vanhusten palvelut. Ongelma on tietysti se, että nämä myös muodostavat suurimman osan menoistamme. Toimintojen laajennuksiin ei näissäkään palveluissa ole nyt varaa.

Monet kunnat lomauttavat henkilöstöään. Keino on kovin lyhytvaikutteinen. Lomautus auttaa vain sen vuoden budjettia, jona lomautus toteutetaan. Menot palaavat seuraavana vuonna taas entiselle tasolleen. Sen sijaan lomautus sotkee esimerkiksi koulutyön koko lukuvuodeksi. Pidän lomautusta erittäin huonona säästökeinona, eikä se ole ensimmäisenä meidän keinovalikoimassamme.

Talousahdingosta huolimatta meidän tulee auttaa kylien jätevesiratkaisujen toteutuksessa. Tavoitteena tulee olla se, että saadaan liikkeelle mahdollisimman paljon yhteishankkeita, joita kunta osaltaan tukee. Kunnan tehtäviin voisi kuulua myös yleissuunnitelman laatiminen siitä, miten kunnan eri osissa lain velvoitteet olisi järkevintä täyttää.

Meillä on edessämme suuria perusinvestointeja: koulukeskus, terveystalo, jätevedenpuhdistamo. Niissä tulee huolehtia siitä, että kustannukset eivät nouse yhtään sen isommiksi kuin on välttämätöntä. Myös kunnallistekniikkaa meidän tulee vuosittain saneerata, jotta se ei pääse liian huonoon kuntoon. Muihin investointeihin ei juuri nyt ole varaa.

Dementiakoti

Kunnanhallitus äänesti kokouksessaan 20.10. siitä, miten dementiakotia koskevan valtuustoaloitteen valmistelussa edetään. Toiset halusivat, että dementiakotia ryhdytään heti suunnittelemaan. Toiset puolestaan, että yhdessä liikelaitoskuntayhtymän kanssa suunnitellaan, mitä muutoksia kaiken kaikkiaan vanhusten palveluihimme tarvitaan, ja sitten siirrytään tarvittaessa dementiakodin suunnitteluun.

Viimeksi mainittu kanta voitti niukasti. Sen jälkeen olen käynyt liikelaitoskuntayhtymän kanssa keskusteluja aiheesta. Olemme päätyneet esittämään, että pikaisesti kootaan työryhmä, johon tulee edustajat niin Teuvan kunnasta kuin kuntayhtymästäkin. Tavoitteena on tehdä esitys tarvittavista muutoksista palvelurakenteeseen.

Mitä se voisi tarkoittaa? Todennäköisesti tarvitsemme lisää palvelukotipaikkoja. Samoin kotiin annettavia palveluja lienee tarvis olennaisesti lisätä. Samaan aikaan laitospaikkoja (vuodeosasto ja Henriikkakoti) tulisi voida vähentää. Dementiaa sairastaville vanhuksille tarvitaan myöskin oma hoitopaikka.

Asiaa ei saa haudata työryhmään pitkäksi aikaa, esityksiä palvelukokonaisuudesta tarvitaan pian.

Oma lukio on arvokas asia

Suupohjan koulutuksen tulevaa järjestämistä koskevat suunnitelmat ovat aiheuttaneet jonkin verran hämmennystä. Arvovaltainen selvitysryhmä on mm. esittänyt, että koulutusjärjestelmässä yhdistetään koko toisen asteen koulutus, jolloin kilpailu opiskelijoista poistuu lukion ja eri ammattioppilaitosten väliltä.

Teuvan kunnalle oma lukio on tärkeä vetovoimatekijä. Olemme hyvin tyytyväisiä lukiomme saavutuksiin ja juhlimme ensi kuussa lukion menestyksekästä taivalta. Yhteistyö koulutuksen alalla tulee varmasti lisääntymään. Elinkeinoelämän asettamiin vaatimuksiin valmistaudutaan yhdessä toisten oppilaitosten kanssa. Muistaen kuitenkin, että lukiossa opiskellaan elämää, ei pelkkää työelämää varten.

Teuvan kunnalla ei ole suunnitelmia lukionsa siirtämisestä koulutuskuntayhtymän toiminnaksi tai toiminnan yhdistämiseksi Kauhajoen lukion kanssa. Teuvalla on jatkossakin tasokas oma lukio, joka palvelee myös monia naapurikuntien nuoria.

Kainuun malli

Lueskelen raporttia rakennemuutoshankkeesta. Reilu vuosi on kulunut siitä, kun UPM ilmoitti ajavansa alas Kajaanin paperitehtaan. Maakunnassa tähän murheelliseen viestiin oli osattu varautua. Suunnitelmia pahimman varalle oli olemassa. Niinpä pystyttiin kahdessa viikossa tekemään Työ- ja elinkeinoministeriölle selkeä esitys yhteensä 26,9 miljoonan euron hankkeista.

Vuodessa tehdasalueelle on syntynyt uusi elinvoimainen yritysalue, Renforsin Ranta, jossa työskentelee noin sata henkilöä. Jos kaikki laaditut sopimukset toteutuvat, alueella työskentelee muutaman vuoden kuluessa yli 400 ihmistä.

UPM:n panostukset alueen jälkihoitoon ovat todella merkittävät. Mittava Työstä Työhön -ohjelma sisältää aktiivista työllistymistä ja uudelleenkoulutusta edistäviä toimenpiteitä yhdessä viranomaisten ja yrityskumppaneiden kanssa. Ohjelmaan yhtiö laittaa kahdessa vuodessa 2,5 miljoonaa euroa. Renforsin Rannan kehittämiseen ja muuttamiseen uuteen yrityskäyttöön sopivaksi UPM on varannut 10 miljoonaa euroa.

Tuloksia näkyy, koska toiminta on ollut ripeää, panostukset merkittäviä ja kansainvälisesti toimiva suuryritys on kantanut yhteiskuntavastuunsa monia kilpailijoitaan paremmin. Olisiko meillä Kainuusta opittavaa?

Iltakoulu

Julkisuudessa vilahtelee aina välillä mainintoja, että jotain asiaa on käsitelty kunnanhallituksen iltakoulussa. Kyse on siitä, että kunnanhallitus yleensä varsinaisen kokouksensa yhteydessä perehtyy ennalta joihinkin valmisteilla oleviin asioihin. Samalla esittelijä kuulee, millaisia kommentteja nämä asiat kirvoittavat.

Päätöksiä kunnanhallitus tekee vain virallisissa kokouksissaan. Tämä on tärkeää jo päätöksenteon läpinäkyvyydenkin kannalta. Ovathan kunnanhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkisia papereita ja vapaasti esimerkiksi netissä luettavissa. Kokouksissa päätöksenteon pohjana ovat kunnanjohtajan esitykset, joita on yleensä ollut valmistelemassa monikin virkamies.

Taloudessa tiukkaa

Taantuma pienentää verotulojamme. Kuten lehdet ovat kertoneet, yhteisöverojen tilitykset ovat voimakkaassa laskussa. Tämä on varsin ymmärrettävää, koska yritykset maksavat veroja tekemästään voitosta, ja näinä aikoina voitot painuvat pieniksi tai peräti pakkaselle. Myös ansiotuloista kertyvät kunnallisverot laskevat. Viimeisimmän arvion mukaan lasku on tänä vuonna noin 2 % ja ensi vuonna vielä 3,5 %.

Kuten arvata saattaa, menot eivät kehity samalla lailla. Oman toiminnan menokasvut olemme saaneet puristettua hyvin pieniksi. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimessa, jota liikelaitoskuntayhtymä hoitaa, menopaineet ovat suuret. Kasvuluvut liikkuvat nykyisissä budjettikaavailuissa noin 8 - 9 %:ssa. Pakko niitä on saada tässä tilanteessa pienennettyä. Jospa pääsisimme noin 4 %:iin. Neuvottelemme siitä lähipäivinä.

26.10. kokoontuvalle kunnanhallitukselle olen esittämässä, että tuloveroprosentti nostettaisiin nykyisestä 19,25:stä 19,75:een. Jos hallitus ja valtuusto esityksen hyväksyvät, tuottaa se kunnan kassaan 325.000 euroa vuodessa.

Yleinen kiinteistöveroprosentti on Teuvalla 0,60, kun lain mukainen alaraja on 0,50. Ensi vuodelle alaraja on nousemassa 0,60:een.

Vakituista asumista koskeva kiinteistöveroprosenttimme on 0,30, kun alaraja puolestaan on 0,22. Alaraja nousee ensi vuonna 0,32:een.

Samaisessa hallituksen kokouksessa esitän, että kiinteistöveroprosenttimme nousisivat 0,70:een ja 0,40:een. Logiikka tässä on se, että kun valtio nostaa alarajoja, me nostaisimme veroprosenttejamme samassa suhteessa. Tuottoa kunnan kassaan näistä muutoksista kertyisi noin 132.000.

Töissä taas

Kahdeksan kuukauden vuorotteluvapaajakso on nyt takana, ja tiivis ja työntäyteinen talvikausi edessä. Siltä se ainakin näiden alkupäivien perusteella näyttää. Kirjoittelen näitä blogi-tekstejä taas jatkossa silloin, kun ehdin ja sanottavaa ilmenee. Siis säännöllisen epäsäännöllisesti. Tämä ei ole kunnan päätiedotuskanava, vaan jotakin pientä ajatuksenjuoksua virallisen tiedottamisen lisäksi.

Vuorotteluvapaa oli pysähdyttävä kokemus. Kaikin puolin myönteisessä mielessä. Pienen vauvan hoivaaminen ja hänen kehityksensä seuraaminen tekivät tuosta ajasta mieleen painuvan ja minulle ainutlaatuisen tärkeän. Uskon, että tuo vapaajakso antoi myös uusia ajatuksia työhön ja pysyviä vaikutteita asenteisiin.

Ainakin oli terveellistä tutustua kunnallisiin palveluihin puhtaasti asiakkaan näkökulmasta. Olen aina tiennyt työni puolesta, että meillä Suomessa on hyvä neuvolajärjestelmä, mutta en tiennyt, että se on todella näin erinomainen ja asiakkaat yksilöllisesti huomioiva, kuin mitä sen olen nyt käytännössä saanut todeta. Kunpa vanhusten palvelut olisivat Suomessa samalla tasolla, ei tarvitsisi lehdistä lukea kauhutarinoita vanhusten huonosta kohtelusta.

Haluan rohkaista kaikkia, jotka pitkän työputken tehtyään miettivät vuorotteluvapaan mahdollisuutta. Jos se vain on järjestettävissä ja mahdollista, kannattaa ilman muuta kokeilla. Opiskella, matkustella, tehdä vapaaehtoistyötä - mitä se kunkin osalta voi olla - mutta mielellään jotain ihan muuta, kuin sitä mitä teet työksesi.

Luova tauko

Olen kirjoitellut näitä lyhyitä kommentteja ja kuulumisia Teuvan kunnan ajankohtaisista asioista nyt noin kolmen vuoden ajan. Kirjoitelmia näyttää kertyneen peräti 143 kpl. Tekstit ovat olleet vapaasti kaikkien halukkaiden kommentoitavissa.

Välillä keskustelu tällä palstalla on ollut tiiviimpää, välillä se on hiljentynyt. Mutta aina se on ollut hyvin asiallista. Yhtään sellaista epäasiallista kannanottoa ei ole palstalle tullut, jonka olisin joutunut jotakin henkilöä loukkaavana poistamaan. Siitä lämmin kiitos teille kaikille!

Kun nyt jään virkavapaalle seuraavan kahdeksan kuukauden ajaksi, tulee näihin blogikirjoituksiinikin tauko. Palattuani töihin lokakuussa 2009 pyrin herättelemään tämän palstan uudelleen henkiin. Näitä vanhoja kirjoituksia voi netistä edelleen selailla, mutta poistan kommentointimahdollisuuden siksi aikaa, kunnes taas palaan aktiivisesti viestejänne seuraamaan.


Haluan toivottaa kaikille valoisaa kevättä sekä onnea ja varjelusta alkaneeseen vuoteen!

Parannamme tiedotusta

Syksyllä teettämästämme imago- ja palvelutasotutkimuksesta kävi ilmi, että tiedottamisessamme on edelleen parantamisen varaa. Yhtenä konkreettisena toimena asian johdosta suunnittelemme 2 - 4 kertaa vuodessa julkaistavan kuntatiedotteen käyttöön ottamista. Tiedotteessa kerromme ainakin ajankohtaisista tapahtumista, muutoksista palveluissa sekä muistakin kunnan kuulumisista. Tiedote toteutetaan joko erillisenä joka kotiin jaettavana esitteenä tai paikallislehden välissä jaettavana liitteenä.

Mistä asioista Sinä haluaisit lukea kuntatiedotteesta?

Nyt kannattaa investoida

Pitkän nousukauden taituttua rakentamiskustannukset ovat laskussa. 3 ja 6 kk:n euribor-korot lähentelevät jo 2 %:a. Prime-korot laskevat näitä lyhyitä markkinakorkoja hitaammin, mutta pikku hiljaa pankit ovat niitäkin pudotelleet alaspäin. Toki vastavetona korkotason laskulle pankit ovat hilanneet korkomarginaaleja ylöspäin.

Teuvan kunta tarjoaa Teuvalle investoiville yrityksille 3 %-yksikön korkotukea kolmen vuoden ajaksi. Investointilainasta voi näin käytännössä tulla jopa koroton. Enempää korkotukea ei voi kuitenkaan saada, mitä pankille maksaa.

Kaikille investointi tässä tilanteessa ei ole realistinen mahdollisuus. Monen yrityksen tilauskirjat ovat uhkaavasti tyhjentyneet. Lomautuksia ja irtisanomisiakin joudutaan toteuttamaan. Mutta on myös yrityksiä, joiden tilanne on toinen. Uusi talouden nousu alkaa aikanaan. Tuskin siihen paria vuotta kauempaa menee. Niinpä niillä, joilla on siihen varaa, saattaa hyvinkin nyt olla varsin edullinen vaihe investoida tulevaisuuden haasteisiin.

Työttömyys

Työttömyys kasvoi vain hieman, otsikoi YLE eilen valtakunnallista joulukuun työttömyystilaston julkistusta. Teuvalla tilanne on valitettavasti toinen. Teuvan työttömyys kasvoi marraskuusta joulukuuhun 69 henkilöllä. Prosentteina laskien työttömyys nousi 5,7 %:sta 8,2 %:iin ammatissa toimivan työvoiman määrästä. Näissä luvuissa eivät vielä näy Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset.

Suupohjan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan uusia työttömiä on tullut useilta eri toimialoilta ja eri ammateista. Normaalistikin talviaikaan kuuluu puutarha- ja kasvihuonetöiden väheneminen. Joulukuulla myöskin yleensä loppuu monia määräaikaisia työsuhteita eri aloilla. Määräaikaisissa työsuhteissa olleita tuli työttömiksi nyt kuitenkin huomattavasti normaalia enemmän.

Suurin poikkeus joulukuun 2008 tilanteessa verrattuna aiempiin vuosiin on se, että työttömyyden tai lomautuksen kohtasi moni huonekalu- ja puusepänteollisuudessa, rakennusalalla ja metalliteollisuudessa työskentelevä.

Tammikuun alussa työttömien määrä on Teuvalla edelleen lisääntynyt joulukuun lopun tilanteesta n. 20 henkilöllä, jotka hekin edustavat useaa eri toimialaa.

Ensimmäinen kokous

Uusi valtuusto kokoontui eilen illalla ensimmäiseen kokoukseensa. Kokous sujui sopuisasti ja leppoisasti, vaikka valittavina olivatkin kaikkien muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Pari lyhyttä neuvottelutaukoa pidettiin, kun ryhmien esityksissä oli pientä hiomista, jotta tasa-arvolain säännökset ja poliittiset voimasuhteet tulisivat oikein.

Kunnanhallitus on käytännön johtamisen ja päätöksenteon kannalta keskeisin toimielin. Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kokouksiin ottavat osaa myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Näillä kolmella viimeksi mainitulla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta mahdollisiin äänestyksiin he eivät voi osallistua.

Syksyn kunnallisvaaleissa 12:sta eniten ääniä saaneesta valtuutetusta 7 asettuu kunnanhallituksen pöydän ympärille ja yksi saa johdettavakseen lautakunnan. Vaaleissa saadun äänimäärän lisäksi valintoihin vaikuttavat tietysti monet tekijät, mm. aiempi kokemus ja osaaminen. Poliittiset ryhmät saavat kannatustaan vastaavan määrän paikkoja, molempia sukupuolia pitää olla niin varsinaisista jäsenistä kuin varajäsenistäkin vähintään 40 %, ja alueellisestikin yleensä kunnan eri osa-alueiden edustus pyritään varmistamaan. Poliittisilla ryhmillä on siis ollut melkoinen palapeli näitä paikkoja neuvotellessaan.

Toimielinten puheenjohtajien osalta tapahtuu melkoista muutosta. Vain valtuusto, tulevaisuuslautakunta ja jätelautakunta jatkavat entisen puheenjohtajansa komennossa.

Edellä mainittua tasa-arvolain toteutumista valtuuston kokouksessa seurattiin tarkasti. Sillä lailla päättäjäjoukkomme on kuitenkin miehinen, että tällä kertaa kaikki valtuuston kolme puheenjohtajaa ja kolme hallituksen puheenjohtajaa ovat miehiä.

Ennen valtuuston kokousta valtuutetut kokoontuivat kirkkoon lyhyeen alkuhartauteen, jossa kirkkoherra Lauri Annala puhui koskettavasti ja siunasi valtuutetut tehtäväänsä. Uskon, että tästä alkuhartaudesta tulee Teuvalla uusi perinne.

Suupohjien suhde

Rannikko-Suupohja (Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö) ja Suupohja (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva) päätyivät Paras-hankkeessa eri alueisiin. Alueilla on kuitenkin pitkä yhteinen historia. Työssäkäynti ja asioiminen eivät noudata hallintorajoja. Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamispäätös koskettaa ihmisiä yli maakuntarajan.

Näyttäisi siltä, että tiivis seudullinen yhteistyö rakentuu jatkossa Paras-hankkeen valintojen pohjalta. Sisä-Suupohja ryhmittyy yhteistyössään Kauhajoen ympärille ja rannikon kolme kaupunkia rakentavat omat yhteistyökuvionsa.

Molemmat seudut ovat vaarassa jäädä reuna-alueiksi. Kaksi vahvaa keskusta, Vaasa ja Seinäjoki, vetävät kilvan puoleensa resursseja. Siksi on myös asioita, joissa voimia on koottava näiden kahden Suupohjan yhteistyönä. Tällaisia voisivat olla edunvalvonta, elinkeinopolitiikka, matkailun edistäminen, kulttuuri, koulutus ja osa terveydenhoitoa.

Paras2?

Täytyy myöntää, että kun aamun lehdestä luin otsikon, jossa peruspalveluministeri vaatii uutta Paras-hanketta, ajattelin ensimmäiseksi, että lopettakaa jo kuntien simputus! Sen verran seutuistumista ja loputtomia neuvotteluja on aiheuttanut jo tämä ensimmäinen Paras-hanke.

Mutta sitten totesin, että ministeri Risikko tuntee hyvin oman hallinnonalansa. Hän on varsin oikeassa siinä, että kuntaliitokset ja hallinnolliset laatikkoleikit eivät kuntalaisten palveluita paranna. Eivät siis yksistään, jos samaan aikaan ei perusteellisesti arvioida palvelujen järjestämistapoja.

Paras-hankkeen vauhdittajaksi säädetty puitelaki on epämääräinen ja väljä. Lopputulos lain toteuttamisessa olisi voinut olla hyväkin, jos lakia olisi tulkittu tiukasti sen tarkoituksen näkökulmasta. Nyt on enemmänkin juututtu tuijottamaan pykälissä esiintyviä paria asukaslukua:

"Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
(630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000.)"

Paljon on eri puolilla Suomea käytetty aikaa keskusteluun, paljonko on "vähintään noin".

Onneksi Suupohjan alueella on organisaatiokaavioiden piirtelyn lisäksi lähdetty järjestelmällisesti miettimään myös palvelujen sisältöä. Aika näyttää, tuoko tarkastelu olennaisia parannuksia palveluihin, mutta ainakin oikeisiin asioihin on kiinnitetty huomiota.

Esityksessä uudeksi terveydenhoitolaiksi on otettu linja, jonka mukaan hoitoon voisi hakeutua entistä vapaammin kotipaikkakunnasta riippumatta. Toteutus tuottaa omat vaikeutensa, mutta linja on oikea. Julkiset palvelut ovat kaikkia varten, ja niiden saantia ei kuntarajojen tule vaikeuttaa. Kunnat voivat kyllä keskenään sopia, miten kustannukset jaetaan. Se edellyttää mm. yhteensopivia tietojärjestelmiä, mutta senkään ei pitäisi olla tänä päivänä mikään este.

Siis: Tervetuloa Paras2, jolla paneudutaan tarkemmin palvelujen sisältöihin ja niiden järjestämistapoihin, niin että kuntalaiset voivat jatkossakin saada palvelut joustavasti elämäntilanteensa mukaisesti.

Uuden valtuustokauden haasteita

Teuvan kunta lähtee uudelle valtuustokaudelle aika hyvistä asemista. Kunnan talous on terveellä pohjalla, Paras-hankkeen edellyttämät ratkaisut on tehty, ja kunnassa on hyvä yhteistyön ja kehittämisen ilmapiiri.

Maailmanlaajuinen talouskriisi on tässä vaiheessa näkynyt seudullamme työpaikkojen menetyksenä puunjalostusteollisuudessa. Kriisin pohjaa ei ole vielä lähimainkaan saavutettu, joten elinkeinoelämällämme on edessä vielä tiukkoja aikoja. Kunnan tehtävänä on olla aktiivinen toimija korvaavien työpaikkojen luomisessa. Kuntatalouteen talouden taantuma vaikuttaa noin puolentoista vuoden viiveellä. Meidän on sopeutettava menomme pienentyviin verotuloihin vuosina 2010 ja 2011.

Vuoden 2010 alussa tulee käyttöön uusi valtionosuusjärjestelmä. Sen sisältö ratkaisee hyvin pitkälle pienten kuntien elinkelpoisuuden. Toivottavasti valtiovalta ei käytä sitä kuntaliitosten edistäjänä.

Teuvalla on edessään monia merkittäviä investointeja. Rakennuskustannusten mahdollisesti laskiessa Teuvalla käytännössä velattomana kuntana on hyvät edellytykset toteuttaa näitä hankkeita ja samalla elvyttää oman paikkakunnan yritystoimintaa. Päätökset koulukeskuksen peruskorjauksesta, neuvolan rakentamisesta ja jätevedenpuhdistamon uudistamisesta tulee tarvittaessa tehdä nopealla aikataululla.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa suurimman osan kunnan järjestämistä palveluista. Niinpä näiden palvelujen kehittäminen ja samalla kustannusten kurissa pitäminen on Teuvan kunnan kannalta hyvin keskeinen asia.

Yhteistyötä tulee lisätä alueen kuntien kesken myös muissa palveluissa. Tämä koskee erityisesti koulutointa ja päivähoitoa. Joustava asiointi yli kuntarajojen tulee mahdollistaa. Se on paras tapa turvata palvelujen säilyminen kuntakeskusten ulkopuolella.

Vuodeosasto ja Henriikkakoti

Merkittävimmät panostukset Teuvan ensi vuoden budjettiesityksessä sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen alueelle. Henriikkakotiin palkataan lisää kolme vakituista lähihoitajaa. Terveyskeskuksen vuodeosastolle puolestaan palkataan yksi sairaanhoitaja, kolme lähihoitajaa ja yksi sairaala-apulainen.

Molemmissa yksiköissä asiakkaita on ollut jo pitkään ylipaikoilla. Vuosittain on palkattu lisähenkilökuntaa määräaikaisin työsopimuksin. Käytännössä nämä yksiköt saavat nyt pari henkilötyövuotta lisää työvoimaa käyttöönsä, ja määräaikaisesti palkatut työntekijät vakinaistetaan. Samalla molempien yksiköiden asiakaspaikkamäärää nostetaan.

Menemme tässä tavallaan väärään suuntaan, kun lisäämme laitospaikkoja. Palvelujärjestelmäähän pitäisi kehittää avopalvelujen suuntaan. Useamman vuoden kokemus kuitenkin on, että tämän tason hoivalle on meillä tarvetta.

Ensi vuonna aloittava Mendis Oy:n yksikkö tarjoaa alueellamme uusia palvelukotipaikkoja. Ostamme tästä yksiköstä kymmenen paikkaa teuvalaisten vanhusten käyttöön. Jatkossa palvelukotipaikkoja tarvitaan ehdottomasti lisää. Niiden määrää kasvattamalla päästäneen sitten laitospaikkojen määrää vähentämään.

SEK

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymävaltuusto ei kokouksessaan kesäkuussa myöntänyt vastuuvapautta vuoden 2007 tileistä tilivelvollisille vaan siirsi asian käsittelyn syksyyn. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- tilinpäätöksen tulos jäi huomattavasti talousarviota huonommaksi
- kuntalaskutuksen suuri ylitys
- suuri kertyneiden alijäämien määrä
- kuntayhtymän tiukka rahoitustilanne
- uusien yritysten ja syntyneiden työpaikkojen vaatimaton määrä
- yritysneuvonnan vähäisyys
- hallinnoitavien hankkeiden suuri määrä
- lomitustoiminnan esimerkillisen hyvä hoito
- talousraportoinnin toimimattomuus
- suuret ilmoitusmenot

Osaan edellä mainituista tarkastuslautakunnan esiin nostamista puutteista on syksyn aikana saatu parannusta. Yhtymävaltuusto arvioi lähiaikoina vastuuvapauden myöntämisen uudelleen.

TE-keskus on päättänyt hylätä Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomossa syntyneitä oppilaspäiviä. Tämä johtaa lähes 320.000 euron (sis. alv) rahoitusosuuden menetykseen.

Teuvalla yrittäjille tehdyssä kyselyssä yrittäjät pitivät Teuvan jäsenyyttä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä tärkeänä. Erityisesti aluekeskusohjelma ja hanketoiminta nähtiin tuloksekkaina. Toisaalta vastauksissa toivottiin lisää yritysneuvonnan palveluja sekä Teuvalle omaa elinkeinoasiamiestä.

Viime viikon kokouksessaan Teuvan kunnanhallitus päätti esittää SEK:n muille omistajille neuvottelujen aloittamista elinkeinopalvelujen kehittämisestä. Taustalla on huoli siitä, miten asiat saadaan kuntayhtymässä kuntoon ja omistajien ääni toiminnassan kuuluviin.

Etuosto-oikeuden käyttö

Teuvalla on viime aikoina liikkunut huhuja siitä, että Teuvan kunta aikoo käyttää etuosto-oikeuttaan ns. Teletalon kaupassa. Pitää paikkansa, että asiaa on harkittu.

Kunnalla on etuosto-oikeus kunnan alueella tehtävissä kiinteistökaupoissa tietyin rajoituksin. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Mikäli kunta käyttää lain sallimaa oikeuttaan, kunta tulee jo tehtyyn kiinteistökauppaan ostajan asemaan.

Jotta kunta voisi käyttää etuosto-oikeuttaan, kunnalla täytyy olla kyseiselle maa-alueelle lain edellyttämä käyttötarve sekä käytännössä selvät suunnitelmat alueen käytöstä. Kunta ei voi tulla yksityisten kaupan osapuolten väliin pelkästään sillä perusteella, että se kunnan kannalta on taloudellisesti kannattavaa.

Nyt esillä olevassa asiassa etuosto-oikeuden käyttöä on perusteltu terveyskeskuksen ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen tilojen laajennustarpeilla. Myös terveyskeskuksen pysäköintitilat ja liikennejärjestelyt kaipaavat parantamista.

Teuvalla ei käytännössä koskaan ole käytetty kunnan etuosto-oikeutta. Voidaan siis sanoa, että kynnys etuosto-oikeuden käyttöön on varsin korkea. Minusta kunnan tulee tätäkin mahdollisuutta käyttää silloin, kun vapaaehtoisin kaupoin kunta ei ole pystynyt hoitamaan välttämättömiä maanhankintatarpeitaan. Kukin tapaus tietysti harkitaan tarkasti erikseen.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa en esitä kunnanhallitukselle etuosto-oikeuden käyttämistä. Perusteitani on kaksi. Ensinnäkin kiinteistö on ollut pitkään myynnissä. Sitä on tarjottu myös kunnalle ostettavaksi. Tästä tosin on jo muutama vuosi. Toiseksi näen, että erityisesti sosiaalipalveluja, mm. vanhusten palvelukoteja, voidaan hyvin rakentaa muuallekin kuin terveyskeskuksen kortteliin.

Rakennemuutosohjelma

12.11. perustettiin työryhmä valmistelemaan toimenpiteitä Metsä-Botnian tehtaan lomautusten ja mahdollisen lakkauttamisen johdosta. Työryhmässä on edustajat Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Pohjanmaan TE-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta, Suupohjan rannikkoseudun työvoimatoimistosta, Metsä-Botnialta sekä alueen kunnista (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva). Työryhmän puheenjohtajana toimii Kaskisten kaupunginjohtaja Marlene Svens. Tämä työryhmä valmistelee ehdotukset jatkotoimista sekä hakemuksen äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi nimeämisestä.

Alueen kuntajohtajista koostuva työryhmä valmistelee esitystä yhteisen elinkeinojen kehittämisyhtiön perustamisesta.

Teuvan ja Kaskisten edustajat tapaavat torstaina 20.11. asian tiimoilta elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen.

LC Logistics Center Oy tekee Teuvan kunnan osalta taustaselvitystä työvoimatilanteesta ja yritysten tulevaisuudennäkymistä. Sen pohjalta lähdetään laatimaan käytännön toimenpideohjelmaa yhdessä rannikon kuntien kanssa.

Metsä-Botnia

Metsä-Botnia ilmoitti eilen suunnitelmistaan Kaskisten tehtaan toiminnan keskeyttämisestä tai vaihtoehtoisesti lopettamisesta. Suunnitelmat koskevat yhdessä huoltotoimintojen kanssa yhteensä n. 300 työntekijää. Näistä teuvalaisia on noin 60 - 70. Lisäksi vähän aiemmin ilmoitetut sahatoimintojen järjestelyt alueella aiheuttanevat noin 20 teuvalaisen työpaikan loppumisen.

Menetys on kuitenkin suurin Kaskisten kannalta. Vaikka osalle työntekijöistä löytyisikin eläkeratkaisu tai työpaikka toiselta laitokselta, on työnsä menettävien määrä valtaisa 1.500 asukkaan pikkukaupungissa.

Nyt alueen kunnilla on mahdollisuus näyttää, että ne pystyvät tekemään keskenään hyvää ja tuloksekasta yhteistyötä. Ensisijainen tavoite on, että Kaskisten tehdas voisi käyttökatkoksen jälkeen jatkaa toimintaansa. Kunnat eivät tietenkään markkinavoimien suurille trendeille mahda mitään. Emme pysty vaikuttamaan sen enempää raakapuun kuin sellunkaan markkinahintaan ja saatavuuteen. Kaskisten kaupunki on panostanut paljon tehtaan toimintaedellytysten turvaamiseen mm. satamatoimintaa kehittämällä.

Mikäli pahin vaihtoehto toteutuu, ja tehtaan portit sulkeutuvat lopullisesti, Rannikko-Pohjanmaa ja Teuva tulee nimetä äkillisestä rakennemuutoksesta kärsiväksi alueeksi, jonka on mahdollista saada valtiolta erityisrahoitusta kehityksensä tukemiseen. Tässä on tärkeää, että maakuntaraja ei muodostu esteeksi, vaan että Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto edistävät asiaa yhdessä.

Investoinnit

Pudotus pörsseissä jatkuu, ja huonoja uutisia yritysten talousnäkymistä tulee päivittäin. Myös teuvalaisissa yrityksissä taantuman merkit näkyvät tilauskirjojen ohenemisena. Vuorossa on vähintäänkin hitaamman kasvun aika.

Laskusuhdanne näkyy kunnan taloudessa viiveellä. Ensi vuoden talousarviota on laadittu siten, että menojen kasvu on pidetty hyvin maltillisena. Silti kansantalouden taantuessa saattaa kunnan käyttötalous ensi vuoden aikana huomattavastikin kiristyä. Tämän asian suhteen meidän on koko ajan oltava ajan hermolla ja valmiina reagoimaan muutoksiin.

Teuvalla on odottamassa vuoroaan monia investointeja. Isompia ja pienempiä remontteja käyttöomaisuudessamme. Nyt kun rakentaminen muutoin hiljenee ja rakentamiskustannukset ehkä kohtuullistuvat, pyrimme hyödyntämään tilannetta. Emme siis karsi omaa rakentamisohjelmaamme taloudellisten vaikeuksien pelossa, vaan toteutamme ensi vuonna niitä välttämättömiä hankkeita, jotka olisi joka tapauksessa lähivuosina tehtävä. Tähän Teuvalla käytännössä lähes velattomana kuntana on hyvät mahdollisuudet.

Keskitystä

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta päätti äänin 10 - 4 tuottaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut 1.1.2009 alkaen ns. keskitetyllä mallilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueen ympäristönsuojelusihteerien ja terveystarkastajien vakituiset työpisteet ovat Kauhajoella. Poikkeuksena on vain yksi ympäristönsuojelun viranhaltija, joka tekee töitään Isojoelta käsin.

Teuvalla ja Karijoella ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat tässä järjestelmässä tavattavissa tiettyinä erikseen päätettävinä päivinä.

Mallia perusteltiin sillä, että se mahdollistaa viranhaltijoiden ammatillisen erikoisosaamisen hyödyntämisen. Keskitetty toimipiste perustelujen mukaan mahdollistaa myös paremmin kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja palvelun.

Vaikka suurin osa toimialan työstä tehdäänkin kentällä eikä toimistopöydän ääressä, johtokunnan teuvalaiset jäsenet pitivät kiinteän toimipisteen säilymistä Teuvalla tärkeänä. Korostetaanhan liikelaitoskuntayhtymän strategiassa lähipalvelujen merkitystä. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun toimivat palvelut ovat tärkeitä mm. rakentamisen, yritystoiminnan ja maankäytön suunnittelun näkökulmista.

Veroprosentit

Kuntien väliset erot veroprosenteissa alkavat olla aika isot. Maakunnan alinta veroastetta edustaa Kurikka, joka tuhdin osakesalkkunsa kanssa pärjää 18 %:lla. Toista ääripäätä edustaa vahvasti velkaantunut, nyttemmin reippaasti talouttaan saneeraava Ähtäri, jonka prosentti on peräti 20,75. Naapurimme Kauhajoki suunnittelee veroprosentin korottamista 20:een.

Olen esittämässä kunnanhallitukselle, että Teuvan veroprosentti olisi ainakin vielä ensi vuonna 19,25. Näyttäisi siltä, että Teuvaa alhaisempi veroaste olisi maakunnassa vain Kurikassa, Seinäjoella ja Ilmajoella.

Millä veroasteella Teuva sitten jatkossa selviää? Siihen vaikuttavat monet asiat. Talouden taantuma usein lisää kuntien sosiaalitoimen menoja. Samaan aikaan verotulojen kehitys heikkenee. Erityisen suhdannealtis on yritysten maksama yhteisövero. Hyvin merkittävä asia Teuvan kaltaisten pienten kuntien kannalta on myös tulevan valtionosuusuudistuksen sisältö.

Ilo joka elättelöö

Heli Laaksosen tuore kirja ilmiöstä Lauri Tähkä ja Elonkerjuu on raikasta luettavaa. Sitä voi suositella kaikille yhtyeen ystäville. Vaan sopii se monen muunkin iltalukemistoksi. Kirja antaa meidän kurkistaa Suomen suosituimman yhtyeen arkeen ja juhlaan. Ja ennen kaikkea: kirjassa eteläpohjalaisuus ja teuvalaisuus ovat elävinä esillä.

Onnea Betoni-Luoma!

Betoni-Luoma Oy sai perjantai-iltana merkittävän tunnustuksen toiminnastaan. Erityisesti betonisista julkisivuelementeistään tunnettu pitkän linjan teuvalaisyritys sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tänä vuonna yritykselle valmistuu peräti 8000 m2 uutta tuotantotilaa, ja valmistustekniikka harppaa suuren askeleen kilpailijoidensa edelle. Myöskin tuotepuolella yrityksessä tapahtuu paljon. Yritys panostaa voimakkaasti tuotekehitykseensä ja etsii perinteiselle betonille uusia käyttömuotoja. Betoni-Luoma oli näyttävästi esillä viime kesän Vaasan asuntomessuilla.

Täman tason palkinnot ovat yleensä pienessä kunnassa harvinaista herkkua. Teuvalaiset yritykset ovat kuitenkin näissä mittelöissä pärjänneet viime vuosina todella hyvin. Palkittiinhan West Welding Oy vastaavalla palkinnolla kaksi vuotta sitten. Ja tämän vuoden alkupuolella juhlittiin M-Partners Oy:n Mika Kosken valtakunnallista Nuori yrittäjä -palkintoa.

Jotta tämäntyyppisiä palkintoja saadaan Teuvalle, meillä täytyy tietysti olla kehittyviä, menestyviä yrityksiä. Oma merkityksensä on myös asiansa osaavalla paikallisella yrittäjäyhdistyksellä, joka tuo aktiivisesti esiin teuvalaista osaamista ja tekee aluejärjestölleen hyvin perusteltuja esityksiä palkittavista yrityksistä.

Vaalikoneita testaamaan

Kuntavaalien ehdokkaat ovat syksyn aikana ahkerasti vastailleet vaalikoneiden kysymyksiin. Nyt nuo vaalikoneet ovat meidän äänestäjien käytössä. Niiden avulla voimme etsiä itsellemme sopivaa ehdokasta tai katsoa, miten eri ehdokkaat ovat kysymyksiin vastanneet.

Ehkä näihin palveluihin ei kuitenkaan kannata suhtautua liian vakavasti. Paria konetta testatessani olen saanut keskenään aika ristiriitaisia tuloksia. Toisella koneella ehdokas on saattanut sopia hyvin minun vastausprofiiliini, toisella taas sama ehdokas on jäänyt aivan jonon hännille.

Kuntavaalisivuiltamme löytyy linkit muutamalle vaalikoneelle sekä eri puolueiden omille sivuille.

59.

Taas on kunnat pistetty järjestykseen. Valitut Palat teetti TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa selvitettiin lapsiperheiden kannalta parhaat kunnat. Tutkimuksessa selvitettiin mm. asuntojen hintatasoa, kunnan tarjoamaa koulutusta, veroäyriä ja rikollisuusastetta. Teuva on listalla sijaluvulla 59. Parantamisen varaa on, vaikka sijoitusta yli 400 kunnan joukossa onkin pidettävä kohtuullisen hyvänä.

Maanantain valtuustoseminaari

Valtuusto keskusteli eilen työseminaarissaan talouden tulevaisuudennäkymistä sekä siitä, mille pohjalle ensi vuoden talousarviota laaditaan. Talousarvion laadinnan etenemiseen ja keskeisiin linjauksiin oltiin tyytyväisiä. Huolta kannettiin henkilöstömitoituksen riittävyydestä vuodeosastolla, Henriikkakodilla ja Lehtiharjussa. Edelleen haluttiin muuttaa määräaikaisia työtehtäviä vakinaisiksi toimiksi. Kunta on vähentänyt pätkätöiden käyttöä viime vuosina merkittävästi, mutta asiassa riittää vieläkin tehtävää. Kouluterveydenhuoltoon toivottiin lisää resursseja. Neuvolan rakentamista kiirehdittiin.

Levotonta taloudessa

Lähes joka arkipäivä tulee uusia levottomuutta herättäviä talousuutisia maailmalta. Samaan aikaan suomalaisia rauhoitellaan, että nämä laineet eivät lyö Suomeen asti. Mihinkään paniikkiin ei aihetta olekaan, mutta tosiasia lienee se, että emme elä umpiossa. Isot heilahtelut maailman taloudessa eivät voi olla vaikuttamatta myös meihin. Suomi on varsin riippuvainen ulkomaankauppansa kehityksestä. Eli lihavien vuosien jälkeen vuorossa saattaa olla huomattavasti laihempia vuosia.

Teuvan kunnanvaltuusto saa tänään talousarvioseminaarissaan tietoa siitä, millaiselle pohjalle ensi vuoden budjettia voidaan rakentaa. Edellä mainitut epävarmuustekijät huomioon ottaen tulot on pyritty arvioimaan varovaisesti. Kunnallisia maksuja esitetään korotettavaksi kustannustason muutosta vastaavasti. Veroprosentteihin ei ole näköpiirissä korotusta. Palvelut pidetään entisellä hyvällä tasollaan. Mitään erityisiä isompia leikkauksia tai säästöoperaatioita ei ole suunnitteilla. Käyttötalousmenojen kasvu on maltillista 4 %:n luokkkaa. Tavoitteena on tehdä talousarviosta lievästi ylijäämäinen.

Sisäinen yrittäjyys

Turun kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen piti hyvän luennon henkilöstöllemme sisäisestä yrittäjyydestä otsikolla ”Tekemisen meininkiä”. Aiheena ei ollut yksityistäminen, kilpailuttaminen tai ulkoistaminen, vaan itse kunkin oman työn kehittäminen. Peruskysymyksenä oli, voiko palkkatyötä tekevä ihminen suhtautua työhönsä yhtä sitoutuneesti ja aloitteellisesti, kuin jos hän työskentelisi omistamassaan yrityksessä.

Esitys oli innostava, suorasanainen ja käytännönläheinen. Sisäisen yrittäjyyden todettiin olevan lähinnä innovatiivisuutta, uusiutumista, muutosta - näihin panostamista. Työpaikalla sisäinen yrittäjä uskaltaa, muuttuu ja menestyy!

Sisäinen yrittäjyys on vastuun ottamista omasta itsestään ja työyhteisöstään:
- itsensä johtamista
- muiden johtamista
- muutoksen ja uudistumisen mahdollistamista.

Se on myös riskin ottamista ja kantamista. Virheistä ja epäonnistumisista oppimista. Joka ei koskaan tee virheitä, ei ole koskaan oikein tosissaan yrittänytkään.

Kyse on siis ennen kaikkea asenteesta. Haluamme olla luomassa työilmapiiriä, jossa työstä voi innostua, ja jossa omaa työtään voi kehittää. Juuri nyt haetaan organisaatiostamme hyviä työyhteisöjen itse kehittämiä käytäntöjä. Parhaat käytännöt palkitaan, ja kaikki hyvät käytännöt nostetaan esille. Voimme oppia toisiltamme.

Maaseudun jätevesiratkaisut

Tulevaisuuslautakunta on nostanut esille ajankohtaisen asian. Jätevesiasetus aiheuttaa suuria muutoksia haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiin. Varattu siirtymäaika on kulumassa hyvää vauhtia, aikaa on vuoden 2013 loppuun asti.

Uusia rakennuksia rakennettaessa ja peruskorjauksia tehtäessä jätevesimääräykset on otettu hyvin huomioon. Meillä on kuitenkin Teuvalla suuri määrä kiinteistöjä, joiden osalta tilanne on auki.

Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti auttamaan kiinteistöjen omistajia muutosten toteuttamisessa. Näin myös muutamissa naapurikunnissamme. Tulevaisuuslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että uudistuksen toteutusta vauhditettaisiin järjestämällä maksutonta neuvontaa. Neuvojan palkkaukseen tulisi pyrkiä saamaan projektirahoitusta.

Olen lautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että kunnan tulee ottaa asiassa nykyistä enemmän vastuuta. Jätevesiratkaisut ovat tärkeitä ympäristön kannalta, mutta ne voivat osassa tapauksista olla kiinteistön omistajille kohtuuttoman raskaita yksin toteuttaa. Näkisinkin, että neuvonnan järjestämisen lisäksi tulisi miettiä erityisesti keinoja kylien yhteisten jätevesiratkaisujen toteuttamiseen.

Surun päivä

Eiliset Kauhajoen tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Suru on kohdannut koko seutukuntaa. Julma ja mieletön surmatyö on tapahtunut niin lähellä meitä. Uhrien omaisia ja läheisiä on keskuudessamme paljon. Olkaamme yhdessä heidän tukenaan.

Esitän syvän osanottoni kaikille uhrien omaisille ja läheisille.

Mielessä risteilee paljon kysymyksiä? Kysymyksiä, joihin ei tunnu olevan vastauksia. Suurin ja raskain kysymys on: miksi?

Teuvan kunnan kaikissa toimipisteissä vietetään hiljainen hetki tänään klo 13. Kriisiryhmä on valmiudessa antamaan apua sitä tarvitseville. Toimimme yhteistyössä Kauhajoen kriisiapua antavien viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Annamme tarvittaessa Kauhajoen kaupungille kaiken sen avun, minkä voimme antaa.

Tänä iltana on Teuvan kirkossa hartaushetki klo 19. Hartaushetken jälkeen on seurakuntasalissa tilaisuus, jossa meillä on mahdollisuus tavata toisiamme ja keskustella näistä järkyttävistä tapahtumista. Tilaisuuden järjestää Teuvan seurakunta.

Iltakoulua

Esityslistalla olevien asioiden lisäksi kunnanhallitus usein kokouksensa yhteydessä pitää ns. iltakoulua. Se tarkoittaa sitä, että joistakin valmistelluista asioista käydään vapaamuotoista keskustelua. Hallituksen jäsenille kerrotaan ajankohtaisista asioista, joita kunnassa on viime aikoina tapahtunut. Usein myös keskustellaan isommista myöhemmin päätöksentekoon tulossa olevista asioista. Toisinaan taas pohditaan hallitustyöskentelyn kehittämistä.

Eilen oli esillä Kuntaliiton juuri valmistunut suositus "Kuntajohtaminen 2015". Kuntaliitto suosittelee, että hallitustyön kehittäminen aloitettaisiin arvioimalla päättyvän toimikauden työtä. Toisin sanoen kunnanhallituksen tulisi miettiä, miten hyvin se on omassa toiminnassaan onnistunut, ja missä puolestaan olisi parantamisen varaa.

Kuluvan vuoden lopulla valmistuu suositus hyvän hallitustyön periaatteiden käyttöönotosta kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntaliitto suosittaa, että vaalikauden alussa kunnissa sovitaan poliittisista pelisäännöistä ja määritellään hallituksen työnkuva.

Suomessa kunnanhallitukset käsittelevät vuosittain keskimäärin 600 eri asiaa. Pienten erillisten rutiininomaisten päätösten sijaan kunnanhallituksia halutaan ohjata ottamaan selkeämmin strategista vastuuta. Eli suomeksi sanottuna keskittymään olennaisten linjausten tekemiseen ja niiden toteutuksen seurantaan.

Suosituksessa korostetaan myös luottamushenkilökoulutuksen ja -valmennuksen merkitystä. Teuvalla ollaankin valmistelemassa alkavalle valtuustokaudelle luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteistä johtamiskoulutusta. Tarkoituksena on, että koulutuksessa tartutaan kiinni ajankohtaisiin asioihin ja ryhdytään niitä yhdessä työstämään. Kunnassa johtaminen on aina luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteispeliä.

Jatkoa lapsiperheiden etuuksille

Vuosina 2007 ja 2008 Teuvan kunta on myöntänyt lapsiperheille merkittäviä etuuksia. 2.000 euron kynnysrahan saa lapsiperhe, joka rakentaa tai ostaa asunnon Teuvalta. Pirttilahjana jokainen syntyvä lapsi saa 500 euron suuruisen lahjakortin. Lisäksi perheen vaippahankintoihin annetaan 150 euron suuruinen lahjakortti.

Etuudet on otettu hyvin myönteisesti vastaan. Kunta on saanut mainetta siitä, että se tukee lapsiperheitä näiden arjessa.

18.8.2008 kunnanhallitus antoi tulevaisuuslautakunnalle tehtäväksi miettiä etuuksien tulevaisuutta. Jatketaanko nykyisiä, vai kehitelläänkö uusia. Tulevaisuuslautakunnan lisäksi työhön nimettiin kunnanhallituksen edustajana Anne Luhtala sekä sosiaalijohtaja Pekka Rahkonen.

Tulevaisuuslautakunta esittää, että etuuskampanjaa jatketaan tähänastiseen tapaan vielä ainakin vuosina 2009 ja 2010. Tämä lieneekin perusteltua, sillä hyväksi havaittua järjestelmää ja tutuiksi tulleita etuuksia ei kannattane lähteä muuttelemaan. Kunnanhallitus päättää asiasta tänä iltana.

Kuntien energiaohjelma

Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen esityksen kuntien energiaohjelmaan liittymisestä. Liittymällä tähän vapaaehtoiseen ohjelmaan kunta sitoutuu energiansäästön, energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen toiminnassaan. Sitoutumalla energiaohjelmaan kunta voi

- vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä
- osoittaa sitoutumisensa oman toiminnan ympäristövaikutuksien vähentämiseen
- saavuttaa kustannussäästöjä
- parantaa toimintojen taloudellisuutta sekä luoda työpaikkoja vahvistaen samalla aluetaloutta ja yritystoimintaa.

Käytännön toimet alkavat uusiutuvan energian kuntakatselmuksella, jossa selvitetään kunnan energiatuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet sekä arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energialähteiden käyttöä uusiutuvalla energialla. Katselmuksessa listataan myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja asetetaan tavoitteet energiansäästölle ja uusiutuvan energian käytölle.

Teuva tutkituttaa imagonsa

Teuvan kunta teettää Innolink Research Oy:llä selvityksen imagostaan. Kyseessä on otantatutkimuksena toteutettava haastattelu, jolla kartoitetaan Teuvan kunnan mainetta ja tunnettuutta, myönteisiin muuttopäätöksiin vaikuttaneita syitä, nykyisten asukkaiden näkemyksiä kotikunnastaan sekä poismuuttoon johtaneita asioita.

Teuvan kunta on viime vuosina pyrkinyt määrätietoisesti parantamaan kuntakuvaansa. Teuvan kunnallispolitiikka on rauhoittunut. Kunta on pitänyt hyvää huolta lähipalveluiden kehityksestä. Kyläkoulut jatkavat toimintaansa. Yhdessä yrittäjien kanssa on laadittu elinkeinopoliittinen ohjelma. Lapsiperheille on myönnetty merkittäviä etuuksia. Omakotitontteja on myyty euron kappalehintaan. Kunta on tehnyt markkinointiyhteistyötä Lauri Tähkä ja Elonkerjuu –orkesterin kanssa. Kunnan graafinen ilme on uudistettu. Aktiivinen tulevaisuuslautakunta on järjestänyt ideatalkoita ja –kilpailuja.

Tuloksia on nähtävissä. Teuvalaiset yritykset investoivat toimintansa laajennuksiin. Väestökehitys on kääntynyt ennusteita paremmalle uralle. Näiden myötä kunnan talouskin on hyvässä kunnossa. On mistä ponnistaa.

Tämän syksyn aikana Teuvan kunta ryhtyy yhteistyössä yrittäjien kanssa uuteen hankkeeseen. Tavoitteena on laatia yhteinen markkinointistrategia, jossa yritysten, kunnan ja muiden keskeisten toimijoiden voimavarat kootaan yhteen paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tarkoituksena on miettiä keinoja, joilla voisimme kehittää paikan markkinointia. Kärki ei ole Teuvan kunnan mainostamisessa, vaan Teuva-nimisen paikkakunnan esiintuomisessa ja sen tarjonnan esittelyssä.

Uusi vaihe kunnan ja yrittäjien yhteistyössä vaatii pohjakseen tietoa. Niinpä Innolinkin kanssa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten jo tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Kuinka suuri merkitys on kyläkoulujen säilyttämisellä? Kuinka tärkeinä lapsiperheet pitävät kunnan myöntämiä etuuksia? Vai ovatko hyvät päivähoitopalvelut tärkeämpiä? Mitkä syyt oikeasti vaikuttavat paikkakunnalle muuttopäätökseen?

Teuvalta on muuttanut vuosien varrella pois paljon väkeä työn perässä. Mitkä muut syyt ovat lähtöön vaikuttaneet? Mitä kunnan tai seutukunnan olisi tullut tarjota, jotta perhe olisi voinut tänne jäädä?

Nykyisiltä asukkailta kysymme Teuvan menestystekijöitä ja kehittämiskohteita.

Tutkimuksesta saatavilla tiedoilla kohdennetaan Teuvan markkinointia oikeisiin asioihin ja oikeille kohderyhmille. Markkinointia aktivoidaan yhdessä yrittäjien kanssa laadittavan markkinointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on se, että Teuvan kunta voi palvella kuntalaisiaan entistä monipuolisemmin ja laadukkaammin.

Kyytitakuu

Perjantaina liikenneministeri Anu Vehviläiselle luovutetetussa selvitysmies Olli Riikosen raportissa esitetään haja-asutusalueille mm. kyytitakuuta. Se merkitsisi sitä, että kaikille asuinpaikasta riippumatta taattaisiin viikoittain mahdollisuus vähintään kahteen käyntikertaan taajamassa. Asiakas maksaisi asiointireissustaan linja-autolipun hinnan. Takuun muut kulut maksaisivat kunnat ja valtio puoliksi. Järjestely voitaisiin ottaa käyttöön vuoteen 2010 mennessä.

Ehdotus on hyvin kannatettava. Väen vähetessä monilla maaseutualueilla liikkuminen julkisilla kulkuneuvoilla vaikeutuu entisestään, jos mitään ei tehdä. Kyytitakuu ei vastaa työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta olisi tervetullut parannus esimerkiksi vanhusten asiointimatkoihin. Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että voi asua omaehtoisesti kotonaan mahdollisimman pitkään.

Teuvalla asiointivuorot eri kylistä kirkonkylään toimivat jo nyt. Ehkä järjestelmää päästään kyytitakuun myötä edelleen kehittämään. Ja näyttäisi siltä, että valtio olisi valmis ottamaan osaa näihin kustannuksiin.

Kuntavaalit lähestyvät

Vaalien aika on aina virkamiehellekin mielenkiintoista. Vaaleissa yleensä osa päättäjistä vaihtuu, ja edessä on uusien toimielinten järjestäytyminen. Sanotaan, että nykyisessä maailmassa muutos on jatkuvaa. Teuvan kunnankin osalta suuri muutos on se, että ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä seudullisesti, joten suunnittelemme uusille luottamushenkilöille koulutusta, joka auttaisi johtamista muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi valmistelemme perehdytystä eri sektoreiden toimintoihin sekä koulutusta kuntatalouden, keskeisen lainsäädännön ja kokoustekniikan hallintaan.

Toistaiseksi vaalirintamalla on ollut aika hiljaista. Mitkä lienevät Teuvan kuntavaalien keskeiset teemat? Mihin asioihin toivoisit ehdokkaiden ottavan kantaa?

Paikan markkinointi

Viime viikolla yrittäjien ja kunnan edustajien muodostamassa elinkeinopoliittisessa toimikunnassa pohdittiin mm. yhteisen markkinointistrategian laatimista. Aihe sai hyvin yksimielisen kannatuksen. Aiemminhan kunta ja yrittäjät ovat tehneet yhteisen elinkeinostrategian. Yhteinen markkinoinnin suunnittelu olisi suoraa jatkoa tälle.

Teuvan imago on viime vuosina parantunut huomattavasti. Siihen on pyritty aktiivisesti. Kunnanhallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, tulevaisuuslautakunta on ideoinut uusia hankkeita ja etuuksia. Olemme tiedottaneet aktiivisesti. Lauri Tähkä ja Elonkerjuu ovat pitäneet Teuvaa hyvin esillä.

Monet toimet ovat kuitenkin olleet erillisiä ja yksittäisiä. Nyt on aika koota voimavarat. Yrittäjät, kunta, Teak, Parra ja monet muut toimijat käyttävät aikaa ja rahaa toiminnastaan kertomiseen. Näitä voimavaroja voimme yhteistyöllä koota. Voimme luoda yhteisen ilmeen ja hyvät käytännöt tämän paikkakunnan markkinoimiselle.

Parra-akatemia

Vuosi sitten kokoontui runsas joukko entisiä ja nykyisiä teuvalaisia yhteiseen seminaariin "Parahanlaasta poveria Teuvalla". Tuon seminaarin jälkeen perustettiin Teuvan tulevaisuuden sparraajat -niminen ryhmä, jossa lupautui toimimaan peräti 28 Teuvan ystävää. Samassa yhteydessä Sparraajille valittiin kuusijäseninen johtoryhmä, jonka sihteerinä toimii lukion rehtori, sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä.

Johtoryhmä kokoontui talven aikana aktiivisesti. Yhtenä toiminnan tuloksena on perustettu Parra-akatemia, jonka tarkoituksena on järjestää tasokkaita seminaareja Teuvan kehityksen vauhdittamiseksi. Akatemian rehtorina toimii Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen.

Ensimmäisistä Parra-akatemian tuotteista saimme nauttia nyt Elolystit-viikolla. Kulttuuriministeri Stefan Wallinin alustus julkisen ja yksityisen yhteistyöstä kulttuurin alueella saavutti tiedotusvälineissä laajaa mielenkiintoa. Tohtori Elina Kiviharju ja vilja-agronomi Henri Honkala kertoivat tuoretta tutkimustietoa monia kuluttajia ja viljelijöitä askarruttavasta geeniteknologiasta. Tohtori Elina Varamäki sekä konsultti Erkki Petäjä kertoivat, miten asiantuntijahallitus voi toimia pienyrityksen kasvun tukena. Tähän jälkimmäiseen aiheeseen palaamme syksyn mittaan kunnan ja yrittäjien yhteistyönä.

Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat omalla aktiivisella toiminnallaan mahdollistaneet näiden tilaisuuksien järjestämisen. Tilaisuuksien luentomateriaalia on selattavissa internetsivuillamme.

Reilua kauppaa

Reilun kaupan tuotemerkkiin törmää yhä useammin. Tutussa kahvilassa tarjotaan Reilun kaupan kahvia ja kotikaupan hedelmätiskiltä löytyy Reilun kaupan banaaneja. Nämä lienevätkin ne kaikkein tutuimmat Reilun kaupan tuotteet. Kaiken kaikkiaan valikoimissa on jo 650 erilaista tuotetta.

Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

- Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
– Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.
– Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
– Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
– Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.

Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla. Kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.

Monet merkittävät yritykset ovat ottaneet Reilun kaupan pelisäännöt omikseen. Samoin monien työpaikkojen kahviporukat. Hyvin aktiivisia asiassa ovat olleet myös seurakunnat.

Kunnat voivat saada Reilun kaupan kunta -statuksen sitoutumalla edistämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Hankintalaki mahdollistaa eettisten periaatteiden käyttämisen hankintapäätösten ratkaisuissa.

Teuvan kunnassa Reilun kaupan tuotteiden käyttöön voitaisiin siirtyä vähitellen. Voisimme aloittaa jollakin keskeisellä tuotteella, vaikkapa kahvilla ja edetä asiassa saatujen kokemusten pohjalta. Alkuun päästyämme voisimme haastaa muitakin edistämään Reilua kauppaa.

Valtuusto arvioi omaa työtään

Kunnanvaltuutetut saivat keväällä kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan valtuustokauden 2005 - 2008 työskentelyä. Vastaava kysely tehtiin myös neljä vuotta sitten, joten tuloksia on mahdollisuus vertailla. Vastausprosentti jäi tosin tällä kertaa varsin alhaiseksi, 27 valtuutetusta kyselylomakkeen palautti vain 10.

Vastaajista 60 % koki vaikutusmahdollisuutensa erittäin hyviksi tai hyviksi. Vain 10 % oli sitä mieltä, että omat ja koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat huonot. Erittäin huonoiksi vaikutusmahdollisuuksiaan ei tuntenut kukaan.

70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heillä on hyvät tai erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa valmisteltaviin asioihin. Tässä kohdin tyytyväisyys oli noussut huomattavasti, sillä edellisellä valtuustokaudella 55 % vastasi kokevansa vaikuttamisen valmisteltaviin asioihin huonoksi tai erittäin huonoksi.

Yhteistyö toimii vastaajien mielestä parhaiten johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä, kunnan johdon ja henkilöstön välillä sekä viranhaltijoiden, elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä. Huonoimmin yhteistyö toimii eri poliittisten ryhmien/valtuustoryhmien välillä sekä viranhaltijoiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä, mutta näissäkin kohdissa vastaukset ovat edelliskautta myönteisempiä.

Merkittävimpinä valtuuston työmuotoina pidettiin iltakouluja ja oman valtuustoryhmän palavereita.

Luottamushenkilöiden toimintakulttuurissa eniten parannusta nähtiin tapahtuneen tärkeisiin asioihin paneutumisessa sekä yhteisten arvojen ja pelisääntöjen noudattamisessa.

Viranhaltijavalmistelun osalta parannusta nähtiin tapahtuneen erityisesti esittelyn selkeydessä ja virheettömyydessä, taustatietojen riittävyydessä, käsittelyajan riittävyydessä sekä päätösehdotusten selkeydessä.

Vastaajien mielestä valtuusto onnistui tällä valtuustokaudella erityisesti Paras-hankkeessa, kouluverkkoratkaisussa, talouden hallinnassa sekä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tulevan valtuuston tärkeimpiä asioita ovat vastaajien mukaan kouluverkkoratkaisut sekä kuntien yhteistyö liikelaitoskuntayhtymän aloittaessa toimintansa.

Julkaisemme kyselyn koko yhteenvedon lähiaikoina kotisivuillamme.

Hallintojohtaja

Teuvan uusi hallintojohtaja on Markus Ojakoski. Mies on vuonna 1975 syntynyt filosofian maisteri. Kokemusta on kertynyt monesta tehtävästä. Hän on toiminut mm. Maaseudun sivistysliitossa tutkijana ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan erityisavustajana. Nykyisin hän tekee töitä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä opetusministeriössä.

Maailman ympäristöpäivänä

Tänään Fennovoima Oy ilmoitti luopuvansa ydinvoimahankkeestaan naapurissamme Kristiinankaupungissa. Syyksi yhtiö ilmoitti poliittisen vastustuksen ja tekniset ongelmat. Ydinvoima on asia, josta melkein jokaisella on oma mielipide, vaikka aihe kovin tekninen ja monimutkainen onkin. Ydinvoiman vastustus ja kannatus eivät juuri puoluerajoja noudata. Niinpä moni on Fennovoiman päätöksestä ympäristön ja turvallisuuden vuoksi iloinen, kun taas moni suree seudun menettämää kasvusysäystä ja toteutumatta jääviä työpaikkoja.

Energiapolitiikka on muutoinkin ympäristökeskustelun keskiössä. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen estämiseksi moni asia tulee muuttumaan. St1 on avaamassa etanolin tuotantolaitosta Närpiössä. Tuulivoimapuistoja suunnitellaan hyvinkin monelle alueella ainakin täällä Länsi-Suomessa. Uusia rakennuksia suunnitellessa energiaratkaisut mietitään tarkkaan, ja usein päädytään esimerkiksi maalämmön hyödyntämiseen. Autoverotus suosii vähäpäästöisiä malleja. Yhdyskuntajätteen hävittämiseen rakennetaan polttolaitoksia.

Kunnilla on keskeinen vastuu ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kunta voi vaikuttaa päästöihin omilla ratkaisuillaan. Pelkästään energiatehokkuus kunnan omistamissa kiinteistöissä, ja kiinteistöjen lämmitysratkaisut ovat hyvin merkittäviä asioita. Kaavoituksella vaikutetaan toimintojen sijoittumiseen ja sitä kautta liikennemääriin. Julkisen liikenteen suosiminen siellä, missä se on mahdollista, on myös tärkeä valinta. Kunta voi myöskin monilla toimillaan tukea kuntalaisten mahdollisuuksia pienentää omia hiilidioksidipäästöjään.

Yritysasiamies

Teuvan kunnanhallitus tapasi eilen illalla Teuvan Yrittäjien hallituksen. Tilaisuudessa käytiin Suomen Yrittäjien keväällä toteuttaman Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tulokset Teuvan osalta. Kyselyssä kunkin kunnan yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäseniltä kysytään, miten he näkevät kunnan ja yrittäjien yhteistyön toimivan. Teuvan kunta menestyi kyselyssä hyvin, pistemäärämme oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi paras.

Eilen illalla keskityimme asioihin, joissa olisi eniten parantamisen varaa Teuvan kohdalla. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousi yritysten neuvontapalvelujen turvaaminen omalla paikkakunnalla. Nykyiseen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän tarjontaan ei olla tyytyväisiä. Sovimmekin, että selvitämme kesän ja syksyn aikana yritysten tarpeita tältä osin, ja ryhdymme sen pohjalta toimenpiteisiin. Eräänä vaihtoehtona oli keskustelussa esillä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän, kunnan ja Teak Oy:n yhdessä palkkaama yritysasiamies.

Kehitettävää nähtiin myös mm. kunnan hankintaosaamisessa ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnissa. Yrittäjien ja kunnan yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta jatkaa näiden asioiden seurantaa ja kehittämistä syksyllä.

Hyviä hakijoita

Hallintojohtajan hakuaika päättyi 29.5. Hakemuksia kertyi 13 kpl. Tulokseen voi olla varsin tyytyväinen. Teuvalla näyttää olevan vetovoimaa. Hakijoilla on kaikilla hyvä koulutus, ja osalla takanaan monipuolista kokemusta erilaisista työtehtävistä. Osa hakijoista on tosin juuri valmistuneita.

Hallintojohtajan viran täyttäminen tuli ajankohtaiseksi, kun kunnankamreeri siirtyi toisiin tehtäviin. Aiemmin oli jo jätetty kunnansihteerin virka täyttämättä edellisen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Päätimme nyt puolestaan jättää kamreerin viran täyttämättä ja muutimme kunnansihteerin viran hallintojohtajan viraksi. Uuden viran toimenkuvaan kuuluu normaalisti kunnassa sekä kunnansihteerille että kunnankamreerille kuuluvia työtehtäviä.

Taloushallinnon tehtävät kunnassa vähenevät, kun seutupalvelukeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se hoitaa mm. kuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan. Talouden suunnittelu- ja seurantavastuu jää kuitenkin kuntaan.

Talousasioiden lisäksi hallintojohtajan tehtäviin kuuluu mm. kunnanhallituksen asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano. Hallintojohtaja toimii käytännössä kunnanjohtajan työparina. Niinpä häntä työllistävät myös lukuisat seudulliset ja maakunnalliset yhteistyöhankkeet.

Ensi vuoden alusta kunnalla ei enää ole sosiaali- ja terveystointa, vaan tämän toimialan palvelut hoitaa liikelaitoskuntayhtymä. Vaikuttaminen uuden liikelaitoskuntayhtymän syntyyn ja toiminnan järjestämiseen ovat jatkossa hyvin pitkälle kunnanjohtajan ja hallintojohtajan työsarkaa yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.

Kunnanhallitus päätti kutsua kuusi hallintojohtajan paikkaa hakenutta ehdokasta haastatteluun. Haastattelut järjestetään perjantaina 6.6. ja maanantaina 9.6. Uuden viranhaltijan valinta on aina mielenkiintoinen ja vaikutuksiltaan merkittävä ratkaisu. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi valinnassa painotetaan myös henkilön persoonaa ja asennetta, soveltuvuutta juuri tähän tehtävään.

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on edistettävä tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos työnantaja työllistää vähintään 30 henkilöä, on työnantajan laadittava erillinen työpaikan tasa-arvosuunnitelma tai sisällytettävä työpaikan tasa-arvon edistämistoimenpiteet vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tavoitteena ja tarkoituksena on, että naisia ja miehiä kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi työelämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

Viime viikolla kunnanhallitus hyväksyi Teuvan kunnan tasa-arvosuunnitelman. Kunta on hyvin naisvaltainen työpaikka. Teuvan kunnan henkilökunnasta 85 % on naisia. Myös miesvaltaisia työpaikkoja kunnasta löytyy, mm. teknisestä toimesta. Suunnitelman mukaan henkilöstövalinnoissa tulee harjoittaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveroisista hakijoista tulee valita miesvaltaiselle alalle nainen ja naisvaltaiselle alalle mies. Haasteita on erityisesti koulutoimessa, jossa miesopettajien osuus on viime vuosina kovasti pienentynyt. Miehenmallejakin koulussa kuitenkin kovasti tarvittaisiin.

Vaikka kunta-ala on naisvaltainen, suuri osa ylemmistä esimiehistä on miehiä. Tähänkin suunnitelma kehottaa puuttumaan, kun uusia esimies- ja päällikkövalintoja tehdään.

Samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Naisvaltaiset alat ovat kuitenkin selvästi heikommin palkattuja kuin ne alat, joilla työskentelevistä enemmistö on miehiä. Vuosittain tehtävissä palkkaratkaisuissa tätä eroa kurotaan umpeen.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee suunnitelman mukaan panostaa entistä enemmän. Tämä on varmasti eduksi niin miehille kuin naisillekin.

Työilmapiiri on tärkeä työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja työn tuloksiin vaikuttava tekijä. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun tulee puuttua välittömästi, kun sitä ilmenee. Tätä silmällä pitäen meille onkin jo aiemmin laadittu toimintaohjeet nimellä "Ollahan ihimisiksi".

Tässä muutamia poimintoja tasa-arvosuunnitelmastamme. Kunnanhallitus valitsi myös pienen työryhmän, joka seuraa ja valvoo suunnitelman toteutumista.

Elämäntavoilla on väliä

Eilen saimme olla hyvässä seutukunnallisessa koulutustilaisuudessa Orrelassa. Sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hanke herätteli kuntien työntekijöitä ja päättäjiä varsin mielenkiintoisilla ja rohkeilla puheenvuoroilla. Hanke keskittyy aikuisiän diabeteksen ja sen mukanaan tuomien tautien ennalta ehkäisyyn.

Diabeteksestä on tullut yksi pahimmista kansantaudeistamme. Epäterveelliset ruokailutottumukset, ylipaino ja liian vähäiseksi jäävä liikunta tekevät keskuudessamme pahaa jälkeä. Elämäntavat omaksutaan jo lapsena, ja siksi erityisesti lasten hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa.

Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asuvat Suomen ylipainoisimmat miehet ja kolmanneksi ylipainoisimmat naiset. Jo neljännes peruskoululaisista on ylipainoisia. Tyypin 2 diabetestä tai sen esiastetta sairastaa arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen ikäryhmässä 45 - 74 -vuotiaat. Aika hurjia lukuja väestön vanhentuessa.

Perustettavan liikelaitoskuntayhtymän tavoitteissa terveyden edistäminen on näyttävästi esillä. Sairauksien hoitamisen lisäksi tulee myös terveyttä hoitaa. Se on ensisijaisesti meistä jokaisen omalla vastuulla, mutta esimerkiksi päivähoito, koulu ja terveystoimi voivat olla ohjaamassa hyviin ja kestäviin valintoihin. Terveyden edistäminen johtaa pitkällä aikavälillä pienempiin yhteiskunnan kustannuksiin, mutta tärkeintä on elämänlaadun parantuminen.

Sairaanhoitopiiri on lähettänyt alueensa kunnille kirjeen, jossa todetaan, että Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainoa alue, jossa perusterveydenhuollossa ei ole yhtään ravitsemusterapeutin virkaa. Tällaisen henkilön tehtävänä olisi mm. terveydenhuoltohenkilöstön ja kunnan muiden toimijoiden kouluttaminen ravitsemusasioissa, lasten ja perheiden elämäntapoihin vaikuttaminen (neuvola, päivähoito, koulut, vanhempainillat), ruokapalveluiden kehittäminen suosituksia vastaavaksi, erityisruokavalioiden osaaminen sekä ryhmä- ja henkilökohtainen ravitsemusohjaus asiakkaille. Tätäkin asiaa tulee tarkoin harkita seudullista yhteistyötä nyt rakennettaessa.

Teuvan parhaat käytännöt

Teuvan kunnan lukuisissa eri työpisteissä tehdään hyvää työtä. Monet työporukat ja tiimit ovat kehittäneet omaa työtään esimerkillisellä tavalla. Arjen aherruksessa nämä hyvät asiat jäävät helposti piiloon ja palkitsematta.

Henkilöstöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että vuosittain nostettaisiin esiin oman väen kehittämiä hyviä käytäntöjä neljässä sarjassa:

- palvelujen kehittäminen
- työyhteisön, johtamisen tai toimintatapojen kehittäminen
- viestinnän tai tiedottamisen kehittäminen
- työhyvinvoinnin kehittäminen.

Parhaat palkitaan. Tarkoituksena ei ole luoda kilpailuhenkeä, vaan nostaa työpaikoilla tapahtuva laaja kehittämistyö oikeaan arvoonsa ja kaikkien tietoisuuteen. Näin voimme oppia toistemme oivalluksista.

Töyssyt

Pauli Nevala esitti jo syksyllä 2006, että ajonopeuksien alentamiseksi Porvarintielle ja Mikkiläntielle rakennettaisiin hidasteet. Tekninen toimi on yhteistyössä tiehallinnon kanssa selvitellyt erilaisia hidasteratkaisuja. Sen pohjalta kunnanhallitukselle esitetään, että kokeiluluontoisesti Porvarintielle tehtäisiin kolme loivapiirteistä hidastetta asfalttibetonista. Mikkiläntielle esitetään rakennettavaksi yksi samantyyppinen "töyssy". Suunnitelmissa on, että nämä rakenteet tehtäisiin tämän kesän aikana.

Toivottavasti näillä ratkaisuilla ajonopeuksia keskustassa saadaan pienennettyä ja liikenneturvallisuutta parannettua.

Toisen asteen koulutus

Teuvan kunnanhallitus kävi maanantaina 5.5. tutustumassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Sedua, jolla on laajaa ammatillista koulutusta eri puolilla maakuntaa sekä ammattikorkeakoulua, jolla silläkin on toimintaa kuudella paikkakunnalla. Meitä lähimmät ammattikorkeakoulun yksiköt ovat Jurvassa ja Kauhajoella. Teuvan kunnasta tulee ensi vuoden alusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, kun Kurikan ammattioppilaitos liittyy Seduun.

Maakunnassa ollaan vahvistamassa korkeakouluopetusta. Yliopistokeskus, jossa toimii Seinäjoella useiden yliopistojen yksiköitä, ja ammattikorkeakoulu, muodostavat jatkossa vetovoimaisen maakunnallisen koulutuskokonaisuuden. On tärkeää, että Suupohjan ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus tekevät tiivistä yhteistyötä tämän voimakkaasti kehittyvän koulutuskokonaisuuden kanssa.

Paras-hankkeen myötä valtiovalta on ohjaamassa ammatillista koulutusta isommiksi yksiköiksi. Ammattikoulua ylläpitävän kuntayhtymän toiminta-alueella pitäisi asua vähintään 50.000 asukasta. Tämö on varmaankin perusteltua, koska koulutettavat ikäluokat tulevat jatkossa pienenemään. Tässä tilanteessa Suupohja joutuu miettimään, mihin suuntaan tulevaisuuden yhteistyötään rakentaa.

Paras-hankkeen jatko

Kaikki neljä kuntaa hyväksyivät sopimukset liikelaitoksen perustamisesta vähän ennen Vappua. Tiukimmalle taisi päätöksenteko ottaa Kauhajoella ja Teuvalla.

Käytännön asioiden valmistelu jatkuu varsin Kauhajoki-vetoisena. Valmistelua varten perustettiin kolme työryhmää. Hallinto ja talous -niminen ryhmä valmistelee sopimusasioita, organisaation muodostamista, tukipalvelujen järjestämistä, hallintosääntöä ja talousarviota. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Palvelut-työryhmä perusturvajohtaja Kari Nuuttilan luotsaamana miettii uuden liikelaitoksen palvelujen järjestämistä ja toimintatapoja. Henkilöstö-työryhmä valmistelee henkilöstön siirtymistä liikelaitoksen palvelukseen ja siihen kiinteästi liittyviä asioita. Tähän ryhmään pyydetään henkilöstöjärjestöjä nimeämään edustajansa. Ryhmän puheenjohtaja on kaupunginkamreeri Markku Vanhanen.

Neuvola

Teuvan neuvola sekä päivä- ja kotihoitotoimistot sijaitsevat vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Ongelmia on jatkuvasti myös sisäilman laadussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on valmistellut ratkaisua tilapulmaan. Olemassa olevat tilat on kartoitettu, mutta selvityksen mukaan yksikään niistä ei ole sellainen, joka saataisiin peruskorjauksellakaan kohtuuhintaan muutettua soveltuvaksi pitkäaikaiseen neuvolakäyttöön. Lautakunta esittääkin uuden tilan rakentamista nykyisen neuvolan tontille. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa.

Teuvan kunta tarvitsee uuden neuvolan. Myös kotihoidon ja päivähoidon asiakaspalvelujen sijoittaminen samaan yhteyteen on perusteltua. Tila tulee alusta alkaen suunnitella lapsiperheiden asiointia ja tapaamisia palvelevaksi. Nykyisen neuvolan tontti terveyskeskusta vastapäätä on hyvä paikka.

Lautakunta esitti myös dementiakodin suunnittelemista samaan rakennukseen. Esitykseni hallitukselle on, että tässä vaiheessa dementiakodin suunnittelua ei aloiteta, koska kunta on juuri päättänyt ostaa 10 hoivapaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Neuvolarakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin mahdollinen myöhempi lisärakentaminen ottaa huomioon.

Investointitukea myös liikennevälineiden hankintaan

Teuvan Yrittäjät on järjestönä esittänyt, että kunnan investointituen käyttömahdollisuutta laajennettaisiin siten, että tukea voisi saada myös liikennevälineiden hankintaan. Kunnan ja yrittäjien yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta päätyi samaan ajatukseen. Kunnanhallitus esittääkin nyt valtuustolle, että tukea myönnettäisiin myös liikennevälineisiin, mutta rajoitetusti.

Tukea ei saisi varsinaiseen auton hankintaan, vaan auton varusteluun esim. nosturilla, lavalla tai perävaunulla. Tukea myönnettäisiin vain tavaraliikenteeseen hankittuun ajoneuvoon. Tukea hakevalla yrittäjällä tulisi olla liikennelupa. Investoinnin tuettava osuus voisi olla 20.000 - 60.00o euroa. Tukea saisi vain yhteen ajoneuvoon tehtyyn hankintaan/yritys. Tuen määrä olisi 10 %.

Tälläkään ratkaisulla liikennöitsijät eivät pääse aivan samaan asemaan muiden yrittäjien kanssa. Toisaalta TE-keskus ei yleensä näihin investointeihin myönnä tukea lainkaan. Tiedossani ei myöskään ole toista kuntaa, joka avustaisi ajoneuvohankintoja.

Kunnan kannalta liikennöitsijät ovat tärkeitä yrittäjiä. He työllistävät merkittävästi teuvalaisia työntekijöitä, mutta osin hakevat toimeksiantonsa kunnan ulkopuolelta.